Osallisuusohjelma Asukas- ja asiakasosallisuus Uudenmaan maakunnassa Päivittyvä asiakirja (23.5.2018) LUONNOS - 1
Sisältö 1 Johdanto... 4 1.1 Osallisuusohjelma syntyy yhdessä tekemällä... 4 2 Osallisuusohjelma on strateginen työkalu... 4 2.1 Osallisuusohjelman valmistelun tilanne... 6 2.2 Mitä tarkoitetaan osallisuudella tässä dokumentissa... 7 3 Maakunnan tehtävät ja osallistumisen järjestäminen... 8 3.1 Osallistumisen johtaminen, rakenteet ja resurssit... 9 3.2 Vaikuttaminen maakunnan päätöksentekoon... 10 3.2.1 Maakuntavaalit ja luottamushenkilöorganisaatio... 10 3.2.2 Maakunnan toimielimet, lautakunnat, neuvostot ym.... 10 3.3 Lakisääteiset vaikuttamistoimielimet... 10 3.3.1 Vammaisneuvosto (ML 26 )... 10 3.3.2 Vanhusneuvosto (ML 26 )... 11 3.3.3 Nuorisovaltuusto (ML 26 )... 11 3.3.4 Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin (ML 27 )... 12 3.3.5 Romaniasioiden neuvottelukunta (6 )... 12 3.3.6 Liikuntaneuvosto... 12 3.4 Ei-lakisääteiset vaikuttamistoimielimet... 13 3.4.1 Alueellinen Etnisten asioiden neuvottelukunta (Kotouttamislaki 62 )... 13 3.4.2 Muut toimielimet, neuvostot, foorumit (ML 23 )... 13 3.5 Aloitteet, lausunnot, kuulemiset... 13 3.5.1 Aloiteoikeus (24 ) ja aloiteoikeus maakunnallisesta kansanäänestyksestä (25 )... 13 3.5.2 Palautteet, kosketuspisteet... 14 4 Järjestöt ja maakunta yhteistyössä... 15 5 Viestintä asukkaille... 17 6 Osallistuminen sote-järjestäjän toiminnassa... 18 6.1 Järjestäjä viestii, kuuntelee, kehittää yhdessä ja ohjaa tuottajia... 18 6.2 Viestintä ja vuorovaikutus... 19 6.3 Asiakasosallisuus sote-palveluiden kehittämisessä... 20 2 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN
6.4 Järjestäjä ohjaa tuottajia strategialla ja sopimuksilla... 21 6.4.1 Sote-palvelustrategia... 21 6.4.2 Palvelulupaus... 21 6.4.3 Sopimusohjaus... 22 7 Osallistuminen elinvoimatoimialalla... 23 8 Osallistuminen pelastustoimialalla... 23 9 Osallistumisen arviointi ja mittaaminen... 24 LUONNOS - 3
1 Johdanto 1.1 Osallisuusohjelma syntyy yhdessä tekemällä Uudenmaan maakunnan osallisuusohjelma on osa maakuntastrategiaa. Osallisuusohjelman ensimmäinen versio sisältää suunnitelman osallisuusohjelman tekemisen prosessista sekä hahmotelman siitä, miten osallistuminen maakunnassa voidaan organisoida. Siinä ehdotetaan tekemisen tapoja ja vastuunjakoa eri toimijoille. Kesäkuun alussa dokumentti esitellään maakuntahallitukselle, minkä jälkeen valmistelu jatkuu. Maakuntalain osallistumista koskevat pykälät tulevat sovellettaviksi 1.1.2019 alkaen. Ensimmäisessä versiossa käsitellään erityisesti niitä osallistumisen osioita, joihin on olemassa valtakunnallisia ohjeistuksia. Kesän ja syksyn aikana syvennytään osallistumisen konkreettiseen toteuttamiseen maakunnan tehtäväalueittain ja Uudenmaan maakunnan erityispiirteet huomioiden. Osallistumisen suunnittelussa huomioidaan Uudenmaan erityispiirteet, kuten maakunnan suuri koko, väestömäärä, alueelliset tarpeet vaikuttamisessa, ja kuntien erilaisuus. Onnistunut osallistuminen edellyttää asukkaiden erityisten tarpeiden tunnistamista. Uudenmaan kaksikielisyys, monikulttuurisuus ja maahanmuuttajaväestön runsas määrä, esteettömyys, digituen tarve ja monet muut seikat on huomioitava. Maakunnan järjestöjen kanssa tekemä yhteistyö kulkee osallisuusohjelmassa läpileikkaavana. 2 Osallisuusohjelma on strateginen työkalu Uudenmaan maakunnan muodostavat sen asukkaat. Uudenmaan strategian missiona on luoda hyvinvointia, terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Uusimaa haluaa visionsa mukaisesti olla Euroopan paras alue. Onnistunut osallistumisen toteuttaminen on keskeinen työkalu sen toteutuksessa. Onnistunut kokemus osallistumisesta lisää luottamusta viranomaisten, palveluiden tuottajien ja päätöksentekijöiden toimintaan. Tavoitteena on kaikkien uusmaalaisten mahdollisuus osallistua oman maakuntansa kehittämiseen. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä hyvät väestösuhteet luominen. Uudenmaan maakunta huolehtii siitä, että palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa asiakkaiden ja asukkaiden osallisuus toteutuu. Maakunnan toiminnassa huolehditaan sekä lakisääteisten osallistumisen velvoitteiden toteuttamisesta, että tuottajien ohjauksen kautta jatkuvasta asiakaslähtöisestä palveluiden kehittämisestä. Julkinen hallinto ja kuntalaiset nähdään palveluprosessissa kumppaneina. Maakuntalakiluonnoksen 23 mukaan Maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. Maakuntavaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä 4 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN
ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin; 4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun; sekä 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Maakunnan on sisällytettävä osallistumiseen liittyvät velvoitteet maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yhteisöjen ja säätiöiden kanssa tekemiinsä sopimuksiin sekä liikelaitoksen osalta hallintosääntöönsä. Näiden palveluntuottajien on huolehdittava toiminnassaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta. Asukkaiden näkemykset on otettava huomioon valmisteltaessa maakunnan palvelulupausta, maakuntien yhteistyösopimusta sekä yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle siitä, miten palvelujen kehittäminen sekä maakuntien välinen yhteistyö pitäisi ottaa huomioon 26 :n mukaisissa valtakunnallisissa tavoitteissa Maakuntalaki on osallistumisen osalta monin osin mahdollistava. Näin ollen konkreettisten, käytännön osallistumista tukevien keinojen käyttö jää pitkälti maakunnan itsensä päätettäväksi. Osallistuminen on osa strategian, toiminnan ja talouden suunnittelua, ja osana maakuntastrategiaa tehdään osallisuusohjelma koskien kaikkia maakunnan tehtäviä. Uudenmaan maakuntastrategian (luonnos) yhtenä tavoitteena on, että asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy osallisuusohjelman toteutuksen kautta. Maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen osallisuusohjelmaa onkin syytä konkretisoida, jotta tavoitteisiin päästään. Strateginen tavoite Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi 5. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy Yli 60% (v. 2021 kuntaja maakuntavaalit) Osallisuusohjelma Maakuntavaalien äänestysprosentti (1. vaalit 2018) Maakunta-aloitteiden määrä ja niiden hyödynnettävyys Vaikuttamistoimielimien toiminnan määrä ja vaikuttavuus Asiakaspalaute kerätään jokaisessa palvelussa Maakunnan ja sen palvelutuotannon keräämä tieto osallisuuden toteutumisesta Kasvaa Nousee Toteutunut Relevantti tieto ja mittarit saatavilla LUONNOS - 5
2.1 Osallisuusohjelman valmistelun tilanne Maakuntavalmistelulle annetun ohjeistuksen mukaan viimeistään väliaikaishallinnon aikana on hyvä suunnitella tai aloittaa suunnittelu ja valmistelu ainakin seuraavia asiakokonaisuuksia koskien: Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumisjärjestelmää koskeva suunnittelu eli millaisia osallistumiskeinoja ja -menetelmiä sekä rakenteita maakunnassa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön ja mitkä ovat maakunnan osallistumista ja vaikuttamista koskevat strategiset tavoitteet. Valmistelu on hyvä kytkeä maakuntastrategian valmistelun yhteyteen, mutta se kannattaa aloittaa aikataulullisesti hyvissä ajoin. Strategiaa voidaan tarvittaessa toimeenpanna yksityiskohtaisemman osallisuusohjelman kautta. (ks. esimerkiksi maakuntalaki 23, 35 ) Lakisääteisten nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston asettamisiin valmistautuminen (maakuntalaki 26 ) Kaksikielisiä kuntia käsittävissä maakunnissa ja maakunnassa, johon kuuluu saamenkielen kotiseutualueen kunta, lakisääteisen kielivähemmistön vaikuttamistoimielimen asettamiseen valmistautuminen (maakuntalaki 27 ) Viestintä ja viestinnän periaatteita ja keinoja koskeva suunnittelu eli millä tavoin ja millaisin keinoin ja kanavin maakunta tulee viestimään ja tiedottamaan toiminnastaan asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille (maakuntalaki 28 ) Maakunnan aloitejärjestelmää koskeva suunnittelu (maakuntalaki 24 ) Lisäksi on huomioitava, että asukkaiden osallistumisoikeuksia turvaavat velvoitteet tulee sisällyttää maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluja tuottavien yritysten ym. kanssa tehtäviin sopimuksiin. Näiden palvelutuottajien on huolehdittava toiminnassaan myös maakuntalain tarkoittaman viestinnän toteuttamisesta. (maakuntalaki 23, 28 ) Osallisuusohjelman valmistelusta on vastannut sote-järjestäjän osallisuustiimi ja konsernin viestintä tiiviissä yhteistyössä Uudenmaan järjestöjen Kumaja-verkoston kanssa. Prosessissa on jo kuultu järjestöjä ja muita sidosryhmiä. Jatkotyössä korostuu entistä syvemmin yhteistyö kuntien, asukkaiden, asiakkaiden, järjestöjen ja palveluiden tuottajien kanssa. Tähän mennessä osallisuusohjelman valmistelua varten toteutetut työpajat: Työpajat 25.4.2018 Asukasasiantuntijoista koottu ryhmä, teemana osallisuus 27.4.2018 Svenska organisationer inom social- och hälsovården 3.5.2018 Uudenmaan maakunnan vammaisneuvosto 9.5.2018 Uudenmaan maakunnan nuorisovaltuusto (Manu) Näiden lisäksi sote-palvelulupauksen ja palvelustrategian laatimisessa on käytetty fasilitoituja työpajoja, joissa on saatu syvää ymmärrystä asukkaiden ja erityisryhmien tarpeista koskien palveluita ja osallistumista. Maakuntastrategian tueksi toteutettu verkkoaivoriihi tuotti paljon osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvää materiaalia. Tätä kaikkea tietoa käytetään osallisuusohjelman jatkokehittämisessä. Avoimen haun kautta ilmoittautui myös lähes 200 asukasasiantuntijaa, jotka ovat mukana sparraamassa uuden maakunnan valmistelua. 6 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN
Valmistelutilanne Uudellamaalla: Osallisuusohjelman ensimmäinen versio on valmisteltu maakuntahallitukselle ja se on huomioitu osana maakuntastrategiaprosessia. Maakuntastrategiaa, sote-palvelustrategiaa ja palvelulupausta on tehty laajasti viiteryhmiä ja asiantuntijoita osallistamalla. Näin on saatu samalla ymmärrystä siitä, miten käytetyt menetelmät soveltuvat jatkotyöskentelyyn. Lape-hanke on tuottanut lasten ja nuorten osallistumiseen liittyvää tietoa ja käytäntöjä Nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto ovat pilottimuotoisesti järjestäytyneet ja niiden toiminnasta saatuja kokemuksia kerätään syksyllä. Uusi maakuntahallitus nimeää vaikuttajatoimielimet vuoden 2019 alussa. Kaksikielisellä Uudellamaalla tulee asetettavaksi ruotsinkielinen vaikuttajatoimielin. Valmistelu on käynnissä. Ruotsinkielisille Uusimaalaisille suunnattu asukaskysely sosiaali- ja terveyspalveluista omalla kielellä tehtiin toukokuussa ja siihen vastasi 1793 henkilöä. Tuloksia hyödynnetään palvelulupauksen ja palvelustrategian laadinnassa. Uuden maakunnan viestinnän suunnittelu on käynnissä. Viestintäohjelmaa esitellään maakuntahallitukselle kesäkuun alussa. STM:n mallit sopimuspohjiksi sekä asiakasosallisuuden toteuttamiseen julkaistiin toukokuussa. Valmistelua jatketaan ottaen ohjeistus huomioon. Valmistelun seuraavassa vaiheessa: Uudenmaan kuntien asukasosallisuuden parhaat käytännöt selvitetään kyselyllä syyskuun 2018 aika. Kyselyyn voivat vastata myös kuntien vammais-, vanhus- ja nuorisovaltuustojen/neuvostojen jäsenet. Asukaskysely toteutetaan myös verkossa ja kohdennetusti valikoiduissa yleisötilaisuuksissa, tavoitteena saada vastauksia myös "laajalta yleisöltä" Maakunnan osallisuusohjelmaa sparrataan kuntien osallistumisesta vastaavien tahojen ja muiden maakuntien kanssa 2.2 Mitä tarkoitetaan osallisuudella tässä dokumentissa Maakuntalakiluonnoksessa on oma lukunsa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksista (maakuntalakiluonnos luku 5, 21-28 :t). Lain mukaan maakuntavaltuusto vastaa maakunnan asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisestä. Laissa säädetään ääni- ja äänestysoikeudesta, yleisistä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, oikeudesta tehdä aloitteita maakunnan toimintaa koskien, oikeudesta tehdä kansanäänestysaloite, kansanäänestyksestä, maakunnan vaikuttamistoimielimistä ja viestinnästä. Lisäksi maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (maakuntalakiluonnos 35 ). Maakuntalaki on osallistumisen osalta monin osin mahdollistava. Näin ollen konkreettisten, käytännön osallistumista tukevien keinojen käyttö jää pitkälti maakunnan itsensä päätettäväksi. Osallisuus on myös yksilön osallistumista yhteisöönsä. Erityisesti hyte-työn rajapinnoilla korostuu osallisuus ja toimijuus omassa elämässä. Erilaiset osallistumisen määritelmät eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan täydentäviä. Tässä osallisuusohjelmassa keskitytään erityisesti demokratia-, tieto- ja asiakasosallisuuteen. Hyte-työ maakunnassa määritellään erikseen. LUONNOS - 7
3 Maakunnan tehtävät ja osallistumisen järjestäminen Osallistumisen järjestäminen koskee kaikkia maakunnan tehtäviä. Vaikka osallistumista johdetaan ja koordinoidaan ja tuetaan maakunnan toiminnassa keskitetysti, kaikkien toimijoiden tulee omassa toiminnassaan huolehtia riittävästä osallistumisen järjestämisestä. Kuva: Maakunnan tehtävät Osallistumista voidaan kuvata toisaalta sen mukaan, onko sen järjestäminen velvoitettu laissa tai muussa säädöksessä, esimerkiksi hallintosäännössä, toisaalta sen mukaan, onko osallistuminen jatkuvaa toimintaa vai kertaluontoisesti toteutettavaa. Oheiseen taulukkoon on kerätty esimerkkejä erilaisista osallistumisen muodoista velvoittavuuden ja jatkuvuuden mukaisesti järjestettynä. Osallistumisen järjestäminen Vapaaehtoista Kyselyt, tiedotustilaisuudet, asukastilaisuudet, asukasraadit, palvelumuotoilu, yhteiskehittäminen, osallistuva budjetointi Maakunnan asukkaiden kanssa tapahtuva jatkuva aktiivinen vuorovaikutus. Ala- ja asiakohtaiset työryhmät valmistelun tukena Pakollista, lakiin tai muihin säädöksiin perustuvaa Maakuntakaava, vaalit, viestintä Luottamushenkilöhallinto, vaikuttamistoimielimet Tapauskohtaista, kertaluontoista Jatkuvaa Kuva: Osallistumisen järjestäminen velvoittavuuden ja jatkuvuuden mukaan (Syvärinen, 2015) Osallistumisen minimitasona voidaan pitää sitä, että maakunta toteuttaa pakolliset velvollisuutensa. Jotta Uusimaa voi tavoitella strategiansa mukaisesti paikkaa Euroopan parhaana alueena, hyvin ja ammattitaitoisesti toteutettu osallistuminen tulee olla keskeinen ja kunnianhimoinen tavoite. Siksi myös vapaaehtoinen kertaluontoinen ja jatkuva osallistuminen tulee olla suunnitelmallista ja tehtäväkohtaisesti mietittyä. Maakunnan asukkaiden kanssa tapahtuva jatkuva aktiivinen vuorovaikutus on ennakoivaa, suunnitelmallista, vuorovaikutteista, ammattitaitoisesti toteutettua toimintaa, jossa maakuntaorganisaatio ja luottamushenkilöt (valmistelijat ja päättäjät) tulevat tietoisiksi maakunnan asukkaiden, yritysten ja järjestöjen tarpeista suhteessa maakunnan palveluiden ja ympäristön kehittämiseen. 8 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN
3.1 Osallistumisen johtaminen, rakenteet ja resurssit Kuva: Osallistumisen rakenne maakunnassa Maakuntahallinnon eli järjestäjän osallisuutta on päätöksentekoon vaikuttaminen ja osallisuuden raameista vastaaminen. Tuottajien osallisuus toteutuu palvelukehityksessä, jossa osallisuuden muodot ovat moninaisia asiakaspalautteesta asiakasraateihin ja avoimiin innovaatioympäristöihin. Osallisuudesta kertyvä tieto kulkee järjestäjän ja tuottajan välillä, mikä edellyttää määriteltyä tiedon muotoa. Automatisoitu tiedon kulku mahdollistaa tiedolla johtamisen ja reagoinnin palvelupoikkeamiin. Lisäksi osallistumisen toteutukseen ja sen toimivuuteen liittyvä tieto on tärkeässä roolissa osallisuuden muotojen kehittämiseksi. Osallisuusohjelma linjaa osallisuuden muodot ja tavoitteet. Tuottajien vertailutieto mahdollistaa valinnanvapauden toteutumisen. Toimiva viestintä ja vuorovaikutus ovat osallisuuden edellytys ja osallisuus toteutuu jokaisessa kosketuspisteessä. Osallisuuden toteutuminen on oikeuksien toteutumista ja toiminnan laadun varmistamista. LUONNOS - 9
Valmistelun seuraavassa vaiheessa: Osallistumisen toteuttamiseksi Uudenmaan maakunta varaa riittävän henkilöstön ja riittävät resurssit. Toiminta tarvitsee sekä strategista että maakunnan tehtäviin liittyvää toiminnan ja talouden suunnitteluun kytkeytyvää osallistumisen järjestämistä, vaikuttamistoimielinten toiminnan valmistelua ja toteutusta, että järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä, avustuksista, tiloista huolehtimista. Osallistumiselle toteutetaan myös luottamushenkilöohjaus sen mukaisesti, mitä maakuntahallitus linjaa 3.2 Vaikuttaminen maakunnan päätöksentekoon Tämän osion valmistelu kulkee rinnan luottamushenkilöorganisaation valmistelun kanssa. Osio päivitetään vastaamaan maakuntahallituksen linjauksia ja tarkempia ohjeita toimielinten tehtävistä ja asettamisesta. 3.2.1 Maakuntavaalit ja luottamushenkilöorganisaatio Maakuntavaalit pidetään suunnitelmien mukaan syksyllä 2018. Valittava maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja muut toimielimet aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Maakuntahallitus tekee luottamushenkilöorganisaatiosta erillisen päätöksen. Uudenmaan maakunta huolehtii asukkaiden mahdollisuudesta saada tietoa maakunnan päätöksenteosta ja vaikuttaa halutessaan siihen helposti ja oikea-aikaisesti. Maakunnan luottamushenkilöitä kannustetaan aktiiviseen vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa. Tähän voidaan luoda myös erilaisia rakenteita maakunnan toimesta, esimerkiksi asukastilaisuuksia järjestämällä ja tarjoamalla käyttöön maakunnan omia viestinnän kanavia. Maakunnan muut toimielimet, lautakunnat, neuvostot ym. 3.2.2 Maakunnan toimielimet, lautakunnat, neuvostot ym. Sen mukaisesti, mitä maakuntahallitus linjaa ja tuleva maakuntavaltuusto päättää 3.3 Lakisääteiset vaikuttamistoimielimet 3.3.1 Vammaisneuvosto (ML 26 ) Maakuntalain mukaan maakuntahallituksen on asetettava maakunnallinen vammaisneuvosto. Sen jäsenet tulee valita kunnallisten vammaisneuvostojen jäsenistä. Kustakin kunnallisesta neuvostosta tulee olla vähintään yksi edustaja. Maakunnan on huolehdittava asettamansa neuvoston toimintaedellytyksistä. 10 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN
Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen maakunnassa. Vammaisneuvosto on koottu Alueuudistus-ohjeen mukaisesti, eli jäseniä on jokaisesta kunnasta, jossa on vammaisneuvosto (23). Kaikilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Vammaisneuvoston puheenjohtaja on Pirkko Kuusela. 3.3.2 Vanhusneuvosto (ML 26 ) Maakuntalain mukaan maakuntahallituksen on asetettava maakunnallinen vanhusneuvosto. Sen jäsenet tulee valita kunnallisten vanhusneuvostojen jäsenistä. Kustakin kunnallisesta neuvostosta tulee olla vähintään yksi edustaja. Maakunnan on huolehdittava asettamansa neuvoston toimintaedellytyksistä. Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vanhusten ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen maakunnassa. Muun muassa vanhusneuvoston valinta, kokoonpano, tarkemmat tehtävät ja toimikausi jäävät paikallisesti päätettäväksi. Vanhusneuvostoa ei ole vielä perustettu. Suunnitelmissa on käynnistää perustamistyö syksyllä. 3.3.3 Nuorisovaltuusto (ML 26 ) Maakuntalain mukaan maakuntahallituksen on asetettava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi maakunnalliset nuorisovaltuusto tai vastaavat nuorten vaikuttajaryhmät. Sen jäsenet tulee valita kunnallisten nuorisovaltuustojen jäsenistä. Kustakin kunnallisesta nuorisovaltuustosta tulee olla vähintään yksi edustaja. Maakunnan on huolehdittava asettamansa vaikuttamistoimielimen toimintaedellytyksistä. Vaikka vastuu nuorille suunnattujen palvelujen suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta on päättäjillä ja virkamiehillä, nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä nuorten ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen maakunnassa. Muun muassa nuorisovaltuuston valinta, kokoonpano, tarkemmat tehtävät ja toimikausi jäävät paikallisesti päätettäväksi. Uusimaa on mukana Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton pilottihankkeessa, jossa kolme maakuntaa aloittaa maakunnallisten nuorisovaltuustojen rakentamisen jo vuonna 2017. Uudenmaan nuorisovaltuusto on aloittanut varsinaisen toimintansa tammikuussa 2018. Maakunnallisen nuorisovaltuuston kautta nuoret pääsevät mukaan maakuntauudistuksen valmisteluun. Maakunnan nuorisovaltuuston jäsenet ovat Uudenmaan kuntien nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten vaikuttajaryhmien jäseniä. Nuorisovaltuusto on perustettu loppuvuodesta 2017 Nuva ry:n projektina. http://www.nuva.fi/tiedotteet/2017/11/21/uudenmaan-maakunnallisessa-nuorisovaltuustossa-aloittaa-37-nuortapuheenjohtajaksi-16-vuotias-helsinkilinen-jim-koskinen Nuorisovaltuuston kokoustilaksi on sovittu Helsingin kaupungin valtuustosali. LUONNOS - 11
3.3.4 Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin (ML 27 ) Kaksikielisissä maakunnissa (Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Uusimaa ja Varsinais- Suomi), maakuntahallituksen on asetettava kielivähemmistön vaikuttamistoimielin. Kielivähemmistön vaikuttamistoimielimen vaikuttamistehtävä ulottuu kaikkiin maakunnan tehtäviin sen lisäksi, että sen tehtävät kattavat erikoissairaanhoitolaissa tarkoitetun lautakunnan tehtävät. Uudenmaan ruotsinkielisen vaikuttamistoimielimen alaisuuteen voidaan tarvittaessa perustaa myös jaostoja. Hallituksen esityksen mukaan toimielimen jäseniksi valittaisiin maakunnan kielivähemmistöön kuuluvia asukkaita edustavia henkilöitä. Uudellamaalla tämä merkitsee ruotsinkielistä väestöryhmää edustavia henkilöitä. Kielivähemmistön vaikuttamiselimen tehtävänä on selvittää, arvioida ja määritellä maakunnan kielellisen vähemmistön omalla kielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua. Toimielimen tehtävänä on selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä maakuntahallitukselle ehdotuksia kielivähemmistön palvelujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksista ja kielitaidon kehittämisestä. Vaikuttamistoimielimellä voi olla myös muita maakuntahallituksen määräämiä tehtäviä. Vaikuttamistoimielimen on annettava vuosittain maakuntahallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Toimielimen jäseniksi valitaan maakunnan kielivähemmistöön kuuluvia asukkaita edustavia henkilöitä. 3.3.5 Romaniasioiden neuvottelukunta (6 ) Eduskunnassa on käsiteltävänä uusi laki romaniasioiden alueellisesta järjestämisestä. Se käsitellään maakuntalain yhteydessä. Esityksessä ehdotetaan, että Suomeen syntyy 5 alueellista neuvottelukuntaa, joita Uusimaa on yksi alue, mutta ottaa koordinointivastuuta myös Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Jyväskylään perustetaan romaniasioiden osaamiskeskus. Jokaiselle em. alueelle nimitetään romaniasioiden yhteyshenkilö, jonka ei tarvitse olla romani. Yhteyshenkilön tehtävänä on toteuttaa romanipoliittista ohjelmaa. Yhteyshenkilö myös kokoaa alueelta romanien elämään liittyvää hyvinvointitietoa ja siitä raportoidaan valtakunnalliselle romaniasioiden neuvottelukunnalle vuosittain. Alueellinen romaniasioiden neuvottelukunta suosittelee sellaisille kunnille, joissa asuu enemmän romaneja, paikallisromanityöryhmän perustamista. Uudellamaalla romaneja on eniten pääkaupunkiseudulla (Helsinki ja Vantaa), Itä-Uusimaalla ja Länsi-Uusimaan alueella erityisesti Lohjalla. Paikallisromaniryhmä on perustettu ainakin Vantaalle ja ilmeisesti Helsinki on sellaista perustamassa. Nykyisen alueellisen romaniasioiden neuvottelukunnan työkausi (3v) päättyy syksyllä 2019, jolloin maakuntavaltuusto nimittänee uuden neuvottelukunnan. Neuvottelukunnalla on siis yksi kokopäivätoiminen asiantuntijatuki, jota muiden alueiden vastaavat henkilöt sijaistavat tarvittaessa. Asiantuntijat edustavat romaniyhteisöä. Neuvottelukunnassa on nyt 8 12 jäsentä, joista puolet on romaniväestöön kuuluvia. 3.3.6 Liikuntaneuvosto Jos aluehallintoviraston toimialueella on useampi maakunnan liitto, niin liitot asettavat liikuntaneuvoston yhdessä. Alueellisessa liikuntaneuvostossa on puheenjohtaja sekä 6 12 jäsentä. Liikuntaneuvostossa ovat edustettuina erilaiset liikuntakulttuurin toimialat, liikunnan kansalaisjärjestöt ja kunnat sekä alueelli- 12 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN
set ja kielelliset näkökohdat. Alueellisen liikuntaneuvoston jäseniksi nimetään liikuntapolitiikkaan ja liikunnan eri aloihin perehtyneitä henkilöitä. Alueellisen liikuntaneuvoston tehtävänä on alueellisen liikunnan ja liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittely, kuten lausunnon antaminen aluehallintovirastolle liikuntapaikkojen perustamishankkeiden avustushakemuksista lausunnon antaminen aluehallintovirastolle liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksistä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen liikuntapolitiikkaa ja alueellisen liikuntatoimen edistämistä koskevissa asioissa osallistuminen ministeriön osoittamiin kansainväliseen liikuntayhteistyöhön liittyviin tehtäviin. 3.4 Ei-lakisääteiset vaikuttamistoimielimet 3.4.1 Alueellinen Etnisten asioiden neuvottelukunta (Kotouttamislaki 62 ) Kotouttamislain 24 mukaan maakunta voi perustaa etnisten asioiden neuvottelukunnan. Uudellamaalla maahanmuuttajaväestön määrä on merkittävä. On perusteltua, että Uudellamaalla nimitetään oma etnisten asioiden neuvottelukunta mm. elinvoima-asioiden ja hyvien väestösuhteiden näkökulmasta. Oikeusministeriö antaa tähän syksyllä tarkempia valmisteluohjeita. 3.4.2 Muut toimielimet, neuvostot, foorumit (ML 23 ) Maakunta voi halutessaan nimetä erilaisia asiantuntijatyöryhmiä. Valmistelun seuraavassa vaiheessa: valmistaudutaan toimielinten nimittämiseen ja määritellään niiden toiminnan vaatimat resurssit 3.5 Aloitteet, lausunnot, kuulemiset 3.5.1 Aloiteoikeus (24 ) ja aloiteoikeus maakunnallisesta kansanäänestyksestä (25 ) Kaikilla maakunnan asukkailla sekä alueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita maakunnan toimintaa koskevissa asioissa. Myös muilla palvelun käyttäjällä kuin asukkailla on oikeus tehdä aloitteita kyseistä maakunnan palvelua koskevassa asiassa. Maakunnan 15 vuotta täyttäneillä asukkailla on myös oikeus tehdä aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi maakunnassa (3 % yli 15- vuotiaista). LUONNOS - 13
Oikeusministeriö ylläpitää sähköisiä demokratiapalveluja, joihin kuuluvat mm. otakantaa.fi-keskustelufoorumi, lausuntopalvelu.fi ja nuortenideat.fi. Maakunta hyödyntää näitä palveluja. Lisäksi mahdollisuus tehdä aloite muita kanavia pitkin, esimerkiksi mallipohja aloitteen tekemiseksi. Oikeusministeriö valmistelee vuoden 2018 aikana uuden sähköisen maakuntien aloitejärjestelmän käyttöönottoa. Tavoitteena on, että sähköinen maakuntien aloitejärjestelmä on käytössä 1.1.2019 eli silloin, kun maakuntalain osallistumista ja vaikuttamista koskevat pykälät tulevat sovellettaviksi. Asioiden valmisteluvaiheessa lausuntoja pyydetään ja kuulemisia järjestetään aktiivisesti. Lausuntoja pyydetään ja kuulemisissa järjestetään niin sähköisissä kanavissa kuin perinteisimminkin menetelmin. Valmistelun seuraavassa vaiheessa: aloite-, lausunto- ja kuulemisprosessien kuvaaminen 3.5.2 Palautteet, kosketuspisteet Asukkaille tarjotaan kehittämisehdotusten ja palautteen anto mahdollisuus. Kehittämisehdotusten tekemisessä hyödynnetään yhteiskehittämisen alustoja, jotta kehittämisehdotusten käsittely on läpinäkyvää ja saavuttaa laajan yleisön. Myös tuottajille mahdollistetaan tarvittaessa maakunnan yhteiskehittämisen alustojen hyödyntäminen. Palautteen (niin määrällinen kuin laadullinenkin) antaminen tehdään mahdollisimman helpoksi ja se käsittää kattavasti eri palvelujen kosketuspisteet. Kun palautetta saadaan asiakaspolun kosketuspisteistä, voidaan arvioida, missä kohdissa asiakaspolkua palvelut toimivat parhaiten ja missä kohdin on eniten korjattavaa. Saatu palaute käsitellään ja sitä hyödynnetään yhteiskehittämisessä. Kehittämisehdotuksista ja laadullisista palautteista vastataan niiden lähettäjälle määritellyssä ajassa. Palautteita ja kehittämisehdotuksia voi antaa niin sähköisissä kuin perinteisissäkin kanavissa. Kehittämisehdotuksista ja palautteista tehdään säännöllinen yhteenveto ja niistä kerrotaan maakunnan asukkaille. Valmistelun seuraavassa vaiheessa: kehittämisehdotusten ja palautteen käsittelyprosessien kuvaaminen ml. määräajat kehittämisalustojen valinta lomakkeet aloitteisiin, ehdotuksiin, palautteisiin Asiakaspalautetta kerätään niin määrällisenä kuin laadullisena. Palautteen keräämisessä pyritään siihen, että palautetta voi antaa kattavasti maakunnan palvelujen eri kosketuspisteissä. Valmistelun seuraavassa vaiheessa: määritetään tuottajille määrällisen asiakaspalautteen keräämisen kriteerit (missä muodossa tietoa asiakastyytyväisyydestä kerätään) määritetään tuottajille, minkälainen kooste laadullisesta palautteesta tehdään 14 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN
4 Järjestöt ja maakunta yhteistyössä Maakuntalakiluonnoksen 23 mukaan maakunnan on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista mm. tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Kansalaisyhteiskunnan rooli maakunnan hyvinvoinnin kannalta on keskeinen. Kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan julkisen ja yksityisen sektorin rinnalla toimivia kolmatta ja neljättä sektoria. Kolmas sektori käsittää yhdistykset, järjestöt, puolueet, uskonnolliset yhteisöt, ammattiyhdistykset, uusosuuskunnat ja säätiöt. Neljänteen sektoriin kuuluvat kansalaiset, kansalaisten epäviralliset yhteenliittymät ja sosiaaliset verkostot sekä kotitaloudet. Perinteisen järjestötoiminnan rinnalla on runsaasti erilaista asukasaktivismia ja muuta toimintaa. Järjestöjen näkemykset osallisuusohjelmaan on huomioitu läpileikkaavasti. Uudenmaan sote-järjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja on Uudenmaan Uusimaa 2019 -hankkeen pyynnöstä koonnut järjestöjen näkemyksiä osallisuudesta maakunnassa kirjattavaksi maakunnan osallisuusohjelmaan. Järjestöjen näkemykset tiivistettynä ovat: 1. Osallisuuden periaatteet a) Yleisiä periaatteita ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Osallisuus on ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille: erityistä tukea tarvitsevia autetaan, esteettömyys, inklusiivisuus, syrjimättömyys. Osallisuus on yhdessä tekemistä. yksilöllisyyden ja yksilön autonomian huomioiden. Osallisuudessa kokemukset toiminnan merkityksellisyydestä ja vaikuttavuudet ovat keskeisessä roolissa. b) Osallisuuden toteutumiselle maakunnassa määritetään riittävän korkea minimitaso. Maakunta tiedostaa, että minimitaso ei ole maksimitaso, ja ylittää jatkuvasti vähimmäisvaatimukset osallisuuden toteutumisen suhteen. c) Maakunnan ja sen asukkaiden välillä on aito kumppanuus, joka perustuu avoimeen ja selkeään tiedonkulkuun ja aitoon vuoropuheluun maakunnan hallinnon ja ihmisten välillä sekä monipuolisiin ja toimiviin vaikuttamisväyliin. Myös maakunnan ja järjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskunnan ryhmien välillä on aito kumppanuussuhde. d) Mahdollisuus tehdä aloitteita ja osallistua jo suunnitteluvaiheessa edesauttavat osallisuuden aitoa toteutumista. Asioiden valmistelussa maakunta harjoittaa ns. etsivää tiedottamista, eli maakunta on aktiivisesti yhteydessä järjestöihin tai muihin tahoihin, joilla on erityisosaamista päätettävästä asiasta tai päätettävä asia koskee niiden kohderyhmää. Samalla maakunta pyrkii osallistamaan järjestöjä valmisteluun. 2. Järjestöjen roolit maakunnassa a) Järjestöillä on maakunnassa monia eri rooleja. Järjestöjen toiminta on monimuotoista harrastustoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä palveluntuotantoon asti. Erilaisilla järjestöillä on oltava erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa maakunnassa. b) Järjestöjen asiantuntemus omasta alastaan sekä niiden kautta saatava kokemusasiantuntemus hyödynnetään maakunnassa päätöksenteossa ja palveluja suunniteltaessa. c) Järjestöt tavoittavat laajalti kansalaisia ja edustavat myös erilaisia marginaaliryhmiä ja ihmisiä, jotka eivät muuten saa helposti ääntään kuuluviin. Järjestöt tarjoavat toimijuutta ja osallisuutta kaikille ennaltaehkäisten syrjäytymistä. d) Aktiivinen kansalaisyhteiskunta maakunnassa pitää sisällään järjestöjen lisäksi muut kansalaisyhteiskunnan ryhmittymät. LUONNOS - 15
3. Pysyvät rakenteet yhteistyölle maakunnassa a) Maakunta kehittää työryhmämallin, johon jäsenet valitaan asiantuntemuksen mukaan. Kyseessä voivat olla kohderyhmää edustavat järjestöt, joilla on koottua ja analysoitua tietoa tilanteesta, kokemusasiantuntijat ja yksittäiset henkilöt. Työryhmät ovat määräaikaisia ja projektiluontoisia ja edustuksen monipuolisuus pyritään muuttamalla kokoonpanoja tasaisesti. b) Yhteiskehittäminen on yksi merkittävimmistä yhteistyön muodoista maakunnan ja asukkaiden ja järjestöjen välillä. Järjestöt tavoittavat marginaalisia ryhmiä ja tunnistavat herkästi nousevia yhteiskunnallisia trendejä. Järjestöt pystyvät ketterästi ja asiantuntevasti, maakunnan tuella, kokeilemaan ja kehittämään uudenlaisia palveluja ja toimintoja muuttuviin tarpeisiin. c) Lakisääteisillä toimielimillä, kuten nuorisovaltuustolla, vanhus- ja vammaisneuvostoilla, on merkittävä rooli maakunnissa. Uudenmaan maakunnassa on myös erityispiirteitä, joiden huomioimiseksi maakunta voi luoda uudet vakinaiset, esimerkiksi maahanmuuttoa ja asumista käsittelevät, neuvostot. d) Järjestöyhteistyön ja -toiminnan tueksi maakunnalla on käytössä digitaalinen alusta. Alustalla järjestöt voivat tiedottaa toiminnastaan ja osaamisestaan ja asukkaat ja maakunta voivat tavoittaa järjestöt. e) Maakuntalain mukaisesti (HE 15/2017 24) maakunnan on otettava aloite käsittelyyn, jos sen takana on prosentti maakunnan asukkaista. Erityistä aloitteelle on, että maakunta ottaa aloitteen kannalta keskeiset järjestöt ja muut ryhmät mukaan aloitteiden käsittelyyn ja jatkovalmisteluun. f) Maakunta luo kanavan, jonka kautta yksittäiset asukkaat tai järjestöt voivat tehdä aloitteita, joita maakunta valmistelee harkinnanvaraisesti edelleen. Kanavasta tiedotetaan selkeästi ja se on helposti tavoitettavissa. 4. Maakunnan resurssit osallisuuteen a) Maakuntaan perustetaan kumppanuuksiin ja osallisuuteen keskittynyt yksikkö, joka tukee ja varmistaa osallisuuden toteutumista sekä koordinoi maakunnan ja järjestöjen yhteistyötä. Yksikössä yhteistyön toteutumisesta vastaavat osallisuuden- ja kansalaistoiminnan osaajat kuten esimerkiksi järjestö- ja hyte-koordinaattorit. Yksikön voimavara on laaja kansalaistoiminnan ja järjestökentän tuntemus. 5. Järjestöjen keskinäinen yhteistyö a) Järjestöjen keskinäisen yhteistyön tukemiseksi ja kehittämiseksi maakunnassa on järjestöjen yhteistyöfoorumi. Maakunta kuulee järjestöjen yhteistyöfoorumin kantoja ja hyödyntää sitä tietolähteenä järjestöjen toiminnasta. 6. Järjestöjen elinvoimaisuus a) Maakunta tukee järjestöjä yleis- ja kohdeavustuksin. Avustuksia jaetaan läpinäkyvien ja tasapuolisten kriteerien mukaan. b) Järjestöt nähdään tärkeinä kumppaneina kehityshankkeissa ja maakunta myöntää erillistä tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Maakunta toimii järjestöjen kumppaneina kehityshankkeissa. c) Maakunta tarjoaa järjestöjen toimintaan tiloja. d) Maakunta varmistaa sopimuksin järjestöjen toimintaedellytykset myös yksityisten toimijoiden ja tuottajien kanssa, esimerkiksi sote-keskuksissa. Toukokuussa valmistui STM:n selvityshenkilö Tuija Braxilta tilaama raportti järjestöjen asemasta sote- ja maakuntamallista. Loppuraportin havainnot voivat vaikuttaa lainsäädäntöön. http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tuija-braxin-valiraportti-valmis-arvioi-jarjestojen-roolia-uudessa-sote-ja-maakuntamallissa 16 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN
Kuntaliiton AKE-projekti on tuottanut materiaalia maakunnan ja järjestöjen yhteistoiminnan hyvistä käytänteistä. Valmistelun seuraavassa vaiheessa: Järjestöyhteistyön muodot ja rakenteet luodaan toimimaan heti maakunnan toiminnan aloittaessa. Maakunta ottaa järjestöjen näkemykset huomioon valmistelussa. Myös muiden kuin sote-järjestöjen toimijoita kuullaan jatkotyössä, samoin neljännen sektorin toimijoita. Järjestöjen verkosto Kumaja on edelleen mukana valmistelussa. Järjestöyhteistyön valmistelun tukena on myös järjestö- ja asukasaktiiveja sparrausryhmänä. Järjestöjen toimintaedellytysten säilyminen ja avustamisen perusteet on määriteltävä. Mikä taho tukee Uudenmaan yleishyödyllisten järjestöjen toimintaa? (Uudenmaan kunnilla on tässä erilaisia linjauksia) Miten maakunnan tiloja tarjotaan järjestöjen toimintaan? Miten järjestöjen toiminta kytkeytyy maakunnan hyte-työhön? Käydään keskustelua järjestökentän kanssa siitä, millainen rakenne järjestöjen tueksi ja keskustelun foorumiksi on tarpeen luoda. 5 Viestintä asukkaille Aktiivinen, monikanavainen, ymmärrettävä ja oikea-aikainen vuorovaikutus ja viestintä ovat keskeinen edellytys osallisuuden toteutumisessa. Uudenmaan maakunnan viestinnän linjaukset, tavoitteet, toimintatavat ja vastuut määritetään viestintäohjelmassa. Lisäksi viestintää tulevat ohjaamaan muun muassa kriisiviestintäohje, brändikäsikirja, asiakasviestinnän periaatteet, sisäisen viestinnän ohje. Uudenmaan sote-järjestäjän tehtävä on viestiä maakunnan järjestämistä palveluista ja niissä tapahtuvista muutoksista asukkaille. Lisäksi se viestii taloudesta ja erilaisista valmistelussa olevista asioista, asioiden käsittelystä, päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Viestinnän kohderyhmiä ovat Uudenmaan maakunnan asukkaiden lisäksi palvelujen käyttäjät, järjestöt ja muut yhteisöt. Maakunnan tulee pitää huolta, että myös niistä maakunnan järjestämistä palveluista, joita se ei itse tuota, on saatavilla riittävästi tietoa. Jotta oikeudet toteutuvat, täytyy kansalaisella olla luottamus järjestäjään. Luottamus edellyttää tunnettuutta (edellyttää markkinointia) ja uskottavuutta (mm. verkkopalvelujen käyttäjäkokemus, oikeat tiedot). Järjestäjän tunnettuutta, brändiä ja identiteettiä (maakuntaidentiteetti) rakennetaan omassa projektissaan. Tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan merkittävästi parantaa hyödyntämällä digitaalisia palveluita (Alueuudistus.fi 20.3.2018). Uudenmaan sote-järjestäjän viestinnässä käytetään omaa mediaa (verkkosivut ja sähköinen asiointi, neuvonta, asiakaspalvelu, yhteispalvelupisteet, kotiin jaettava esite/kirje(et), sosiaalinen media, lehdet), maksettua mediaa (ilmoitukset, mainokset) ja ansaittua mediaa (tiedotusvälineet, sosiaalinen media, blogit). Lisäksi osallistumisen "käyttöliittymiä" asioinnissa, neuvonnassa ja tiedon löytämisessä ja palautteen antamisessa voidaan kehittää yhdessä kuntien ja valtion kanssa (esim. Yhteispalvelu, Suomi.fi). Osallisuudesta ja päätöksenteosta on oma osionsa maakunnan verkkosivuilla. Osallistumismahdollisuuksista viestitään useita kanavia pitkin (perinteiset ja digitaaliset) myös visuaalisesti. Maakunnan asukkailla on käytössään myös painettua tietoa osallisuudesta (esim. Osallisuusopas), missä kerrotaan, miten maakunnan toimintaan voi vaikuttaa ja mitä se hyödyttää. Painettua materiaalia on jaossa neuvonta- ja asiakaspalvelupisteissä. Yhteispalvelupisteet kertovat, mitä eri vaikuttamisen muotoja on käytössä ja miten ne ovat vaikuttaneet. LUONNOS - 17
Viestinnän suunnitteluun hyvä lähtökohta on valtioneuvoston viestintäsuositus, jossa lähtökohtina ovat avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus (osallisuus) ja palveluhenkisyys. Lisäksi hyvän lähtökohdan viestinnälle antaa Kuntien viestintäopas sekä maakunta- ja sote-uudistuksessa olevien organisaatioiden viestintästrategiat- ja ohjeet sekä hyvät käytännöt Uudenmaan maakunnan suunnitelmat viestinnän osalta: Viestintäohjelman ensimmäinen versio on Uudenmaan maakuntahallituksen käsittelyssä 6/2018. Maakunnan (ja siten myös järjestäjän) brändi hyväksytään maakuntavaltuustossa alkuvuonna 2019. Uudenmaan maakunnan verkkosivut ovat valmiit 9/2019, tosin ns. beta-version tarkoitus valmistua keväällä 2019. www.uusimaa2019.fi on siihen saakka väliaikaishallinnon verkkosivut. Maakunnan verkkopalvelut on projektoitu sähköisen asioinnin -projektiin. Projektin yhteydessä tehdään tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten Kela:n ja VRK:n kanssa. 6 Osallistuminen sote-järjestäjän toiminnassa 6.1 Järjestäjä viestii, kuuntelee, kehittää yhdessä ja ohjaa tuottajia Osallisuus ja avoin hallinto lisäävät päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vahvistavat demokraattista palvelukulttuuria. Maakunnallisen järjestäjän tehtävänä on vastata aiempaa paremmin ja monipuolisemmin kansalaisten tarpeisiin, siten että saatavilla on oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa asuinpaikasta, iästä, sukupuolesta ja elämäntilanteesta riippumatta. Asiakkaiden mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa parantaa niiden laatua ja vaikuttavuutta. Palvelujen käyttäjien ja ammattilaisten jatkuvan vuoropuhelun sekä yhteisen kehittämisen avulla saadaan selville asiakkaiden odotuksia ja tarpeita. Asiakasnäkökulmaa lisäävien toimintatapojen avulla muodostetaan monipuolinen ja eri asiakassegmentit kattava syvällinen ymmärrys asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Nämä tiedot auttavat järjestäjää palveluiden suunnittelussa. Järjestäjä voi hyödyntää erilaisia osallistamisen tapoja, kuten palvelumuotoilua, asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien määrittelyssä ja varmistaa, että palvelukokonaisuus tuottaa asiakkaalle haluttua tulosta. Järjestäjän tehtävä on viestiä maakunnan järjestämistä palveluista ja niissä tapahtuvista muutoksista asukkaille. Lisäksi se viestii taloudesta ja erilaisista valmistelussa olevista asioista, asioiden käsittelystä, päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Viestinnän kohderyhmiä ovat kaikki maakunnan asukkaiden lisäksi palvelujen käyttäjät, järjestöt ja muut yhteisöt. Maakunnan tulee pitää huolta, että myös niistä maakunnan järjestämistä palveluista, joita se ei itse tuota, on saatavilla riittävästi tietoa. Tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia voidaan merkittävästi parantaa hyödyntämällä digitaalisia palveluita. Uudenmaan sote-järjestäjän tehtävänä on varmistaa, että asukkailla on riittävät tiedot sote-keskuksen ja suun terveyden palveluiden sekä muiden valinnan palveluiden (asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti) valitsemiseksi. Lisäksi järjestäjä johtaa valmiusviestintää sekä valvoo, että tuottajien viestintä on asianmukaista (määritetään hallintopäätöksissä ja sopimuksissa). 18 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN
Maakunnan kaksikielisyyttä nostetaan aktiivisesti esiin viestinnässä asukkaille ja yhteistyökumppaneille sekä sosiaalisessa mediassa. Maakunnan ICT-palveluja ja hallinnon digitaalisia työkaluja toteutetaan alusta asti sekä suomeksi että ruotsiksi. Järjestäjän pitää hyödyntää asiakasosallisuuden tarjoamia mahdollisuuksia sekä palveluorganisaation johtamisessa, että palveluntuottajille laadittavissa kannusteissa. Maakunnan tulee sisällyttää asukkaiden osallistumisoikeuksia turvaavat velvoitteet myös palvelujen tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin. Järjestäjän tehtäviin kuuluu palvelujentuottajien laatutietojen keruu ja analysointi sekä palveluketjuissa toteutuvien palvelujen asiakaslähtöisyyden toteutumista. Kuva: Maakunnan ja palveluntuottajien roolit osallistumisen järjestämisessä. (Alueuudistus.fi) 6.2 Viestintä ja vuorovaikutus Maakunta koordinoi yhteistyötä järjestöjen, kuntien, asiakkaiden ja palveluntuottajien kanssa sekä kerää tietoa alueen erilaisista osallistumisen tavoista ja tai järjestää yhteistyö / yhteiskehittämistapaamisia erilaisten kumppaneiden kanssa. Vaikuttamisen kanavina voivat olla suorat palautteet, sähköisten palvelujen palautejärjestelmä kyselyt ja palautteet, lausunnot. Vaikuttamisessa voidaan myös hyödyntää asuk- LUONNOS - 19
kaiden omia erilaisia heidän elinympäristössään, arjessa käyttämiään vaikuttamisen kanavia, kuten sosiaalista mediaa tai, ilmoitustauluja. Asiakaspalautteiden lisäksi asiakkaat osallistuvat palveluiden kehittämiseen erilaisten vaikuttamis-, osallistumis- ja vuorovaikutuskanavien avulla. Osallistumista lisäävinä ja edistävinä tekijöinä huomioidaan mm. matala kynnys, helppokäyttöisyys, monikielisyys sekä monipuoliset tavat osallistua. Vuorovaikutteisen osallistumisen ja yhteiskehittämisen muotoja voi olla keskustelu -, yhteisö -, asiakastilaisuudet, asiakas ja kansalaisraadit, avoimet kansalaistilaisuudet, asiakasillat, keskustelukahvilat. Lakisääteisten neuvostojen ja järjestöjen välille sovitaan säännöllisiä tapaamisia, jossa maakunnan päättäjät ja neuvostojen, järjestöjen edustajat voivat käydä dialogia ajankohtaisista teemoista. 6.3 Asiakasosallisuus sote-palveluiden kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalveluissa osallisuuden painopiste on sekä asiakassuunnitelmissa, että yhteiskehittämisessä. Palvelujen vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että asiakkaat kiinnittyvät asiakassuunnitelmiin ja niitä toteutetaan yhdessä. Asiakas saa aina osallistua oman hoitonsa ja palvelujensa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kaksikielisessä maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä siten että asiakas saa palvelut valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Sote-palveluissa pitää syntyä erinomaisia asiakaskokemuksia ja henkilöstön vuorovaikutustaitojen pitää olla hyvällä tasolla. Uusimaa on erityisen monimuotoinen maakunta, joten henkilöstön osaamiseen pitää kuulua myös kulttuurisensitiivisyyttä, kieliosaamista ja heikommassa asemassa olevien asiakkaiden tunnistamista. Uudenmaan sote-palveluja uudistetaan rohkeasti ja uudistamiseen tarvitaan mukaan asiakkaita varmistamaan palvelujen käyttäjälähtöisyyttä. Palvelumuotoiluosaaminen ja mm. Lean-menetelmän käyttäminen tuo mukanaan käyttäjien näkemykset palvelujen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt otetaan mukaan tiiviiseen kumppanuuteen ja varmistetaan kokemusasiantuntijoiden kouluttautuminen ja mukaanotto yhteiseen kehittämiseen. Sote-palvelujen tuottajien sopimusohjauksessa edellytetään, että tuottajalla on tarjottavana asiakkaille erilaisia osallisuuden muotoja. Maakunnassa yhtenä asiakasosallisuuden edistämisen keinona on yhteiskehittämisen menetelmät. Palvelujen kehittämisessä voi olla mukana kokemusasiantuntijoita, kehittäjäasiakkaita ja kuntalaisia. Kehittäminen on tavoitteellista ja kohteena voi olla sotejärjestäjän toimialaan kuuluvat kokonaisuudet. Yhteiskehittämisessä keskeisenä arvona on kumppanuus ja vastavuoroisuus. Asiakas saa tietoa, miten pääsee mukaan palvelujen kehittämisen eri vaiheisiin. Kehittämiseen osallistuneet asukkaat saavat tietoa siitä, miten yhteiskehittämisen tuloksia on hyödynnetty. 20 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN
6.4 Järjestäjä ohjaa tuottajia strategialla ja sopimuksilla 6.4.1 Sote-palvelustrategia Järjestämislain mukaan maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Palvelustrategiassa maakunta myös linjaa asiakasosallisuuden periaatteet palveluiden kehittämisessä (Järjestämislaki 14 ). Palvelustrategian ensimmäisen version laatiminen on tehty osallistamalla laajasti maakunnan sote-toimijoita. Palvelustrategian laatimisessa tärkeitä kumppaneita ovat olleet maakunnan vaikuttamistoimielimet (vanhus- ja vammaisneuvostot ja nuorisovaltuusto), sosiaali- ja terveysalan järjestöt (asiakas-, potilas ja kansalaisjärjestöt) sekä kuntien hyvinvoinnin- ja terveydenedistämistyötä tekevät tahot. Valmistelun seuraavassa vaiheessa: palvelustrategian jatkokehittämisen tueksi voidaan hakea ennakkoluulottomasti näkemyksiä myös erilaisilta "haastajaryhmiltä", kuten opiskelijoilta ja asiantuntijoilta. Maakuntahallitus käsittelee palvelustrategiaa kesäkuun kokouksessaan. 6.4.2 Palvelulupaus Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet huomioiden sekä miten palvelutuotannossa huomioidaan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. (Järjestämislaki 15 ). Asukkaiden näkemykset on otettava huomion valmisteltaessa palvelulupausta. (Järjestämislaki 34 ) Palvelulupaus on osa palvelustrategiaa ja siinä ilmaistut tavoitteet ovat linjassa palvelustrategian tavoitteiden kanssa. Palvelulupaus pohjautuu Palvelustrategian linjauksiin ja asukkaiden ja palveluiden käyttäjien tarpeisiin ja näkemyksiin, jotka on tuotettu yhteiskehittämisen työpajoissa. Palvelulupaus on laadittu asukkaita ja palveluiden käyttäjiä osallistaen. Palvelulupaus pohjautuu asukkaiden tarpeisiin ja toteutuessaan se parantaa asiakaskokemusta. Koska lupaus annetaan asukkaille, ovat asukkaat myös parhaita arvioimaan sen toteutumista sote-palveluita käyttäessään. Lupauksen toteutumista mitataan asukkailta asiakaspalautteen avulla. Valmistelun seuraavassa vaiheessa: Palvelulupaus on maakuntahallituksen käsittelyssä kesäkuussa. LUONNOS - 21
Maakunnan palvelulupaus on julkaistava julkisessa tietoverkossa, jolloin Uudenmaan maakunnan asukkailla on mahdollisuus seurata ja arvioida sitä, miten palveluja on tarkoitus toteuttaa ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti (Palvelulupaus-käsikirja). 6.4.3 Sopimusohjaus Tuottajien vastuut, velvoitteet Uudenmaan sote-järjestäjän pitää hyödyntää asiakasosallisuuden tarjoamia mahdollisuuksia sekä palveluorganisaation johtamisessa, että palveluntuottajille laadittavissa kannusteissa. Maakunnan tulee sisällyttää asukkaiden osallistumisoikeuksia turvaavat velvoitteet myös palvelujen tuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin. Järjestäjän tehtäviin kuuluvat palvelujentuottajien laatutietojen keruu ja analysointi sekä palveluketjuissa toteutuvien palvelujen asiakaslähtöisyyden toteutumisen seuranta. Palveluntuottajilta ja liikelaitokselta on sekä säännöissä että sopimuksissa edellytettävä kuvausta asiakasosallistumisen tavoista kuten palautteen keräämisestä ja annettava ohjeet arvioinnista ja raportoinnista. Ministeriön tuottamissa sopimusluonnoksissa ehdotetaan kirjattavaksi esimerkiksi näin: Palveluntuottaja huolehtii vastuuväestönsä vaikutusmahdollisuuksien toteuttamisesta sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä maakunnan päättämällä tavalla. Vastuuväestön vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä sähköisillä ratkaisuilla ja yhteiskehittämisellä sekä esimerkiksi sekä taiteen ja kulttuurin menetelmiä hyödyntämällä. Palveluntuottaja vastaa vastuuväestönsä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisesta toiminnassaan vähintään maakunnan päättämän menettelytavan mukaisesti esimerkiksi seuraavasti: a) Suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa; b) Järjestämällä säännöllisesti asiakasraadin asiakkailleen; c) Järjestämällä kokemustoimintaa ja kehittäjäasiakastoimintaa; tai d) Järjestämällä henkilöstölle osallisuus- ja yhdenvertaisuuskoulutusta. Palveluntuottajan edistää ennakoivasti vastuuväestöönsä kuuluvien asiakkaiden Palveluntuottajan on toimitettava maakunnalle sen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavat tiedot palvelujen toteutumisesta. Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa palveluntuottajan tulee toimittaa maakunnalle tilannetietoa toiminnastaan. Palveluntuottajan on säännöllisesti toimitettava maakunnalle kunkin sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnan seurantaan ja maksatukseen tarvittavat kuukausitasoiset, sosiaali- ja terveyskeskuskohtaiset tiedot mm. asiakaspalautteesta ja asiakastyytyväisyydestä Sote-keskuksen sopimusluonnos, palvelukuvaus: http://stm.fi/documents/1271139/7528024/palvelukuvaus+liite+1+3.4.2018.pdf/f42d1ede-4bf4-4705-8e05-73475f390339/palvelukuvaus+liite+1+3.4.2018.pdf.pdf 22 LUONNOS - LUOTTAMUKSELLINEN