PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan parlamentti 204-209 Istuntoasiakirja B8-24/206 6..206 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission julkilausuman johdosta työjärjestyksen 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti viittomakielistä ja koulutetuista viittomakielen tulkeista (206/2952(RSP)) Kateřina Konečná, Jiří Maštálka, Merja Kyllönen, Marina Albiol Guzmán, Paloma López Bermejo, Sofia Sakorafa, Tania González Peñas, Xabier Benito Ziluaga, Lola Sánchez Caldentey, Miguel Urbán Crespo, Estefanía Torres Martínez, Stefan Eck, Miguel Viegas, João Ferreira, João Pimenta Lopes, Ángela Vallina, Kostadinka Kuneva, Stelios Kouloglou, Kostas Chrysogonos, Anja Hazekamp, Marisa Matias, Matt Carthy, Martina Anderson, Liadh Ní Riada, Lynn Boylan, Josu Juaristi Abaunz GUE/NGL-ryhmän puolesta RE\0992.docx PE593.675v0-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

B8-24/206 Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys viittomakielistä ja koulutetuista viittomakielen tulkeista (206/2952(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2, 5, 9, 0, 9 ja 68 artiklan sekä 26 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 2 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, ottaa huomioon 7. kesäkuuta 988 antamansa päätöslauselman kuurojen viittomakielistä ja 8. marraskuuta 998 antamansa päätöslauselman viittomakielistä 2, ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) ja sen voimaantulon unionissa 2. tammikuuta 20 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 200/48/EY mukaisesti 3, ottaa huomioon 7. heinäkuuta 206 antamansa päätöslauselman vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin 4, ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean yleiskommentin N:o 4 oikeudesta osallistavaan koulutukseen 5, ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY ( työsyrjintädirektiivi ) 6, ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 7, EUVL C 87, 8.7.988, s. 236. 2 EUVL C 379, 7.2.998, s. 66. 3 EUVL L 23, 27..200, s. 35. 4 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(206)038. 5 http://www.ohchr.org/documents/hrbodies/crpd/gc/righttoeducation/crpd-c-gc-4.doc 6 EYVL L 303, 2.2.2000, s. 6. 7 EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22. PE593.675v0-00 2/ RE\0992.docx

ottaa huomioon 2. huhtikuuta 206 antamansa päätöslauselman Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkumisen edistämiseksi elinikäisen oppimisen lähestymistapa, ottaa huomioon Euroopan nuorisofoorumin toimintapoliittisen asiakirjan tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä 2, ottaa huomioon 2. joulukuuta 205 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(205)065), ottaa huomioon 3. joulukuuta 202 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta COM(202)072), ottaa huomioon 20. lokakuuta 200 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 200/64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä 3, ottaa huomioon eurooppalaisen viittomakielentulkkien foorumin (efsli) oppimistulokset ja arviointiohjeet, jotka koskevat viittomakielen tulkkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ja kuuroille kansalaisille koko unionissa tarjottavia laadukkaita palveluja 4, ottaa huomioon efslin/kuurojen Euroopan unionin viittomakielen tulkkien suuntaviivat kansainvälisiä ja Euroopan tason kokouksia varten 5, ottaa huomioon yhteisissä ryhmissä työskentelevien puhuttujen kielten tulkkien kansainvälisen konferenssitulkkien liiton (AIIC) ohjesäännöt 6, ottaa huomioon efslin raportin oikeuksista viittomakielen tulkkauspalveluihin ulkomailla työskentelyn tai opiskelun aikana 7, ottaa huomioon työjärjestyksen 23 artiklan 2 kohdan, A. toteaa, että täysivaltaisina kansalaisina vammaisilla henkilöillä, erityisesti naisilla ja lapsilla, viittomakieltä käyttävät kuurot ja huonokuuloiset ja sellaiset, jotka eivät sitä käytä, mukaan luettuina, on yhtäläiset oikeudet sekä luovuttamaton oikeus ihmisarvoon, yhdenvertaiseen kohteluun, itsenäiseen elämään, riippumattomuuteen, sekä oikeus osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan; B. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen mukaisesti unionin on torjuttava politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa vammaisuuteen perustuvaa syrjintää (0 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(206)007. 2 http://www.youthforum.org/assets/206/04/0099-6_policy_paper_equality_non-discrimination_nal2.pdf 3 EUVL L 280, 20.0.200, s.. 4 http://efsli.org/publications 5 http://efsli.org/efsliblu/wp-content/uploads/202/09/sl-interpreter-guidelines.pdf 6 http://aiic.net/page/670/guidelines-for-spoken-language-interpreters-working-in-mixed-teams/lang/ 7 http://efsli.org/efsliblu/wp-content/uploads/202/09/r0-the-right-to-sign-language-interpreting-serviceswhen-working-or-studying-abroad.pdf RE\0992.docx 3/ PE593.675v0-00

artikla) ja että kyseinen sopimus antaa unionille toimivallan antaa lainsäädäntöä tällaiseen syrjintään puuttumiseksi (9 artikla); C. toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 2 ja 26 artiklassa kielletään nimenomaisesti vammaisuuteen perustuva syrjintä ja määrätään, että on edistettävä vammaisten henkilöiden tasaveroisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaelämään; D. toteaa, että unionissa on noin miljoona kuuroa viittomakielen käyttäjää ja 5 miljoonaa huonokuuloista kansalaista 2, joista myös monet ovat viittomakielen käyttäjiä; E. toteaa, että kansalliset ja alueelliset viittomakielet ovat itsenäisiä ja luonnollisia kieliä, joilla on puhuttujen kielten kaltainen oma kieli- ja lauseoppi 3 ; F. toteaa, että unionin monikielisyyspolitiikalla edistetään vieraiden kielten oppimista ja yksi sen tavoitteista on, että jokainen eurooppalainen puhuisi oman äidinkielensä lisäksi kahta kieltä; toteaa, että kansallisten ja alueellisten viittomakielten oppiminen ja edistäminen voisi tukea tätä päämäärää; G. toteaa, että vammaisten henkilöiden kannalta esteettömyys on itsenäisen elämän ja täysimääräisen ja yhtäläisen yhteiskuntaan osallistumisen ennakkoedellytys 4 ; H. toteaa, että esteettömyys ei rajoitu ainoastaan fyysisen ympäristön esteettömyyteen vaan ulottuu myös tiedon ja viestinnän esteettömyyteen, kuten siihen, missä muodossa sisältö viittomakielessä esitetään 5 ; I. toteaa, että viittomakielen tulkkien toimeksiannot ja työtehtävät vastaavat puhutun kielen tulkkien tehtäviä; J. toteaa, että viittomakielen tulkkien tilanteessa unionin jäsenvaltioissa on eroja ja se vaihtelee perheen antamasta epävirallisesta tuesta ammattimaisiin yliopistokoulutettuihin ja täysin ammattitaitoisiin tulkkeihin; K. toteaa, että kaikissa unionin jäsenvaltioissa on pula koulutetuista ja pätevistä viittomakielen tulkeista ja viittomakielen käyttäjien ja viittomakielen tulkkien välinen suhde vaihtelee suhteesta 8: suhteeseen 2 500: ollen keskimäärin 60: 6 ; L. toteaa, että Euroopan parlamentille on esitetty vetoomus 7, jossa pyydetään, että parlamentti sallisi vetoomusten jättämisen unionin kansallisilla ja alueellisilla viittomakielillä; M. toteaa, että Brysselin julkilausumassa viittomakielistä Euroopan unionissa edistetään luonnollisen kielen käyttöä koskevaa syrjimätöntä lähestymistapaa, jota on vaadittu http://europa.eu/rapid/press-release_ip-3-5_en.htm 2 European Federation of Hard of Hearing People (EFHOH) http://www.efhoh.org/about_us 3 Brentari, D., ed. (200) Sign Languages. Cambridge University Press. Pfau, R., Steinbach M. & Bencie W., eds. (202) Sign Language: An International Handbook. De Gruyter. 4 Yleinen huomautus nro 2, CRPD-komitea, CRPD/C/GC/2, luettavissa täältä: https://documents-ddsny.un.org/doc/undoc/gen/g4/033/3/pdf/g40333.pdf?openelement 5 Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty YK:n yleissopimus, 9 artikla. 6 Wit, M. de (julkaistaan vuonna 206). Sign Language Interpreting in Europe, 206 edition. 7 Vetoomus nro 056/206 PE593.675v0-00 4/ RE\0992.docx

myös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, jonka unioni, ja yhtä lukuun ottamatta unionin jäsenvaltiot, ovat ratifioineet; N. toteaa, että vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä YK:n yleissopimuksen (CRPD) 2 artiklassa (määritelmät), 9 artiklassa (esteettömyys ja saavutettavuus), 2 artiklassa (sanan- ja mielipiteenvapaus ja tiedonsaanti), 24 artiklassa (koulutus) ja 30 artiklassa (osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun) viitataan viittomakieleen 2 ; O. toteaa, että CRDP-sopimuksen 2 artiklan määritelmässä kieli sisältää puhutut kielet sekä viittomakielet ja muut ei-puhutun kielen muodot ja tästä syystä viittomakielet on sisällytetty kaikkiin artikloihin, joissa mainitaan joko viestintä tai kieli; P. toteaa, että julkisen ja yksityisen television tekstityksen taso ja laatu vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioissa aina 0 prosentista lähes 00 prosenttiin ja laatunormit ovat hyvin eritasoisia 3 ; toteaa, että useimmista jäsenvaltioista puuttuu tieto siitä, minkä tasoista television viittomakielen tulkkaus on; Q. toteaa, että uusien kielitekniikoiden kehittäminen voisi hyödyttää viittomakielen käyttäjiä; R. toteaa, että kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on CRPD-komitean mukaan syrjintää ja että työsyrjintädirektiivissä säädetään kohtuullisista mukautuksista yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamiseksi; S. toteaa, että kuurot, kuurosokeat tai huonokuuloiset kansalaiset eivät voi tätä nykyä kommunikoida Euroopan parlamentin jäsenten ja Euroopan unionin toimielinten virkamiesten kanssa tai vastaavasti kuuron tai huonokuuloisen henkilön kanssa unionin toimielimen sisällä; T. toteaa, että viime aikoina huomio työskentelyssä on siirtynyt lääketieteellisistä seikoista poliittisiin ja sosiaalisiin seikkoihin vammaisten henkilöiden oikeuksien, vapauden ja ihmisarvon turvaamiseksi, sillä usein juuri asenteisiin ja ympäristöön liittyvät esteet estävät vammaisia nauttimasta täysimääräisesti heille kuuluvista ihmisoikeuksista; U. toteaa, että vuoden 96 Euroopan sosiaalisen peruskirjan osassa todetaan, että vammaisilla on oikeus ammatilliseen koulutukseen, kuntoutukseen ja uudelleen työllistämiseen vamman alkuperästä ja laadusta riippumatta; V. toteaa, että tarkistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 5 artiklassa todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus itsenäiseen elämään, yhteiskunnalliseen sopeutumiseen ja osallistumiseen yhteiskuntaelämään, ja lisäksi siinä todetaan, että Euroopan sosiaalisen peruskirjan sopimuspuolet sitoutuvat Brysselin julkilausuma (200), kuurojen Euroopan unioni (EUD), http://www.eud.eu/files/854/5803/7674/brussels_declaration_nal.pdf 2 http://www.un.org/disabilities/documents/convention/convoptprot-e.pdf 3 EFHOH (205). State of subtitling access in EU. Saatavilla seuraavassa osoitteessa: http://media.wix.com/ugd/c2e099_092564404524507bed2ff364878a3c.pdf RE\0992.docx 5/ PE593.675v0-00

ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin järjestääkseen vammaisille henkilöille ohjausta, koulutusta ja ammatillista koulutusta yleisten järjestelmien puitteissa aina, kun se on mahdollista tai, silloin kun se ei ole mahdollista, asiaan erikoistuneiden julkisten tai yksityisten organisaatioiden avulla; edistämään heidän työhön pääsyään kaikin sellaisin keinoin, jotka kannustavat työnantajia ottamaan palvelukseensa ja pitämään palveluksessaan vammaisia työntekijöitä normaalissa työympäristössä ja sovittamaan työolot vammaisten tarpeisiin tai, jollei se ole mahdollista vammasta johtuen, järjestämään tai luomaan suojatyötä vammaisuuden edellyttämällä tavalla. Tietyissä tapauksissa tällaiset toimet saattavat vaatia turvautumista erityisiin työhönsijoitus- ja tukipalveluihin; edistämään heidän täysipainoista yhteiskuntaan sopeutumista ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumista erityisesti sellaisin toimin, mukaan lukien tekniset apuvälineet, joiden tarkoituksena on poistaa kommunikaatioesteet ja esteet liikkumiselle ja järjestää heille kuljetus ja asuminen sekä mahdollisuus osallistua kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan; Pätevät ja koulutetut viittomakielen tulkit. korostaa, että tarvitaan päteviä ja koulutettuja viittomakielen tulkkeja, mikä on mahdollista ainoastaan seuraavalla tavalla: a) kansallisten ja alueellisten viittomakielten virallinen tunnustaminen jäsenvaltioissa ja unionin toimielimissä, b) virallinen koulutus (yliopisto- tai muu koulutus, joka vastaa kolmen vuoden täysipäiväistä opiskelua, kuten puhuttujen kielten tulkeilta vaadittu koulutus), c) rekisteröinti (virallista akkreditointia ja laadunvalvontaa koskeva järjestelmä, kuten jatkuva ammatillinen kehittyminen), d) ammatin virallinen tunnustaminen; 2. toteaa, että laadukkaiden viittomakielen tulkkauspalveluiden tuottaminen a) riippuu objektiivisesta laadunarvioinnista, johon kaikki sidosryhmät osallistuvat, b) perustuu ammattipätevyyteen, c) edellyttää kuurojen yhteisön asiantuntijaedustajia; 3. tunnustaa, että viittomakielen tulkkaus on ammatillinen palvelu, joka edellyttää asianmukaista korvausta; 4. ehdottaa eettisten sääntöjen vahvistamista kuurojen henkilöiden riippumattomuuden ja itsenäisyyden varmistamiseksi tilanteissa, joissa on mukana koulutettuja viittomakielen tulkkeja; huomauttaa, että salassapitovelvollisuus ja tietoisuus viittomakielen tulkin tehtävistä ja asemasta kussakin tilanteessa ovat keskeisiä näkökohtia varmistettaessa efsli (203), Learning Outcomes for Graduates of a Three Year Interpreting Training Programme PE593.675v0-00 6/ RE\0992.docx

osapuolten tasavertainen asema tulkkausta sisältävässä viestintätilanteessa; korostaa, että eettisten sääntöjen avulla voitaisiin taata kuuron henkilön oikeus riippumattomuuteen ja itsenäisyyteen tällaisissa tilanteissa; Esteettömyyden ja kohtuullisen mukauttamisen ero 5. ottaa huomioon, että esteettömyys hyödyttää tiettyjä ryhmiä ja perustuu asteittain täytäntöön pantaviin vaatimuksiin; 6. on tietoinen, että esteettömyyden jäädessä toteutumatta ei voida vedota suhteettomuuteen tai kohtuuttomaan taakkaan; 7. toteaa, että kohtuullinen mukauttaminen liittyy yksilöön ja että sillä täydennetään esteettömyysvelvoitetta; 8. toteaa myös, että yksilö voi pyytää kohtuullista mukauttamista koskevia toimenpiteitä myös silloin, kun esteettömyysvelvoitetta on noudatettu; 9. hyväksyy sen, että viittomakielen tulkkauksen tarjoamisessa voi olla tilanteesta riippuen kyse joko esteettömyyttä tai kohtuullista mukauttamista koskevasta toimenpiteestä; Esteettömyys 0. korostaa, että kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten kansalaisten on voitava tutustua samoihin tietoihin ja viesteihin kuin vertaisensakin viittomakielen tulkkauksen, tekstityksen, puheentunnistuksen ja/tai vaihtoehtoisten viestintäkeinojen avulla, myös huulilta luvun avulla;. neuvoo jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin huolehtiakseen siitä, että kuuroilla, kuurosokeilla ja huonokuuloisilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää fyysistä ympäristöä, käyttää liikennettä, tutustua tietoihin ja viestintään, tieto- ja viestintäteknologiat ja -järjestelmät mukaan luettuina, sekä käyttää muita julkisia tai yleisölle avoimia laitoksia ja palveluja; 2. korostaa, että julkisten ja valtiollisten palveluiden, myös niiden verkkosisältöjen, käyttö on mahdollistettava välihenkilöiden, kuten paikalla olevien viittomakielen tulkkien, avulla mutta tarpeen mukaan myös vaihtoehtoisten internet-pohjaisten tai etäpalveluiden avulla; 3. korostaa, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensisijaisten palveluiden ja hätäpalveluiden tarjoajilla on välineet ja kyky vastaanottaa kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten kansalaisten viestintää; pyytää jäsenvaltioita myös tutkimaan kehitteillä olevia teknologioita sen varmistamiseksi, että kuurot, kuurosokeat ja huonokuuloiset kansalaiset voivat turvautua kaikkein nykyaikaisimpiin teknologioihin yhteyden ottamiseksi ensisijaisiin palveluihin ja hätäpalveluihin; 4. korostaa tarvetta varmistaa, että ensisijaisten palveluiden ja hätäpalveluiden tarjoajilla on välineet ja kyky toimia välittömästi tilanteissa, kuten onnettomuuksissa ja hätätilanteissa, joissa kuuro, kuurosokea ja huonokuuloinen kansalainen on osallisena; CRPD/C/GC/4, 28 kohta RE\0992.docx 7/ PE593.675v0-00

5. toistaa olevansa sitoutunut tekemään poliittisesta prosessista mahdollisimman esteettömän, myös tarjoamalla koulutettujen viittomakielen tulkkien palveluja; toteaa, että tämä koskee myös vaaleja, julkisia kuulemistilaisuuksia ja tarvittaessa muita tapahtumia; 6. pyytää jäsenvaltioita ottamaan kuurojen järjestöt mukaan politiikkojen laatimiseen, suunnittelemiseen ja määrittämiseen; 7. korostaa kieliteknologioiden jatkuvasti kasvavaa merkitystä huolehdittaessa kaikkien tasapuolisesta pääsystä digitaaliseen ympäristöön; 8. panee merkille vähimmäisvaatimusten merkityksen esteettömyyden varmistamisessa erityisesti, kun otetaan huomioon uudet ja kehitteillä olevat teknologiat, kuten viittomakielen tulkkausta sekä tekstitystä koskevien internet-pohjaisten palvelujen tarjoaminen; 9. toteaa, että koska terveydenhoidon tarjoaminen kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan, sen olisi huolehdittava kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten potilaiden tarpeista esimerkiksi tarjoamalla koulutettujen viittomakielen tulkkien palveluja ja järjestämällä henkilöstön tietoisuutta lisäävää koulutusta ja kiinnittämällä erityistä huomiota naisiin ja lapsiin; 20. toteaa, että oikeussuojan yhtäläisen saatavuuden varmistaminen kuuroille, kuurosokeille ja huonokuuloisille kansalaisille edellyttää riittävän pätevien koulutettujen viittomakielen tulkkien palveluiden tarjoamista; 2. on tietoinen tarkkojen ja täsmällisten tulkkaus- ja käännöspalveluiden tärkeydestä erityisesti tuomioistuimissa ja muissa oikeudellisissa yhteyksissä; toistaa siksi, että on tärkeää turvautua erikoistuneisiin ja hyvin päteviin koulutettuihin viittomakielen tulkkeihin erityisesti tuollaisissa ympäristöissä; 22. painottaa, että aseellisten konfliktien, humanitaaristen hätätilanteiden ja luonnonkatastrofien yhteydessä vammaisille on annettava enemmän tukea ja on otettava käyttöön erityisjärjestelyjä, kuten viittomakielen tulkkaus ja tekstipohjaisten katastrofitiedotteiden tarjoaminen reaaliaikaisesti ; 23. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden kansallisten viittomakielten asema on tunnustettu lainsäädännössä, ja ryhtymään kaikkiin aiheellisiin toimiin, viittomakielen käytön tunnustaminen ja edistäminen mukaan luettuina; Työllisyys ja koulutus 24. panee merkille, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa todetaan oikeuden työhön kuuluvan kaikille; toteaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet takaamaan tämän oikeuden kuuroille, kuurosokeille ja huonokuuloisille kansalaisille samalta pohjalta muiden kanssa; Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty YK:n yleissopimus (CRPD), artikla. PE593.675v0-00 8/ RE\0992.docx

25. toteaa, että on toteutettava kohtuullista mukauttamista koskevia toimenpiteitä, kuten koulutettujen viittomakielen tulkkien palveluiden tarjoaminen, yhtäläisten mahdollisuuksien työhön ja koulutukseen varmistamiseksi; 26. kehottaa tukemaan yrityksiä, jotka huolehtivat kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten kansalaisten tarvitsemien resurssien tarjoamisesta; toteaa, että tarvittavien resurssien saatavuus esimerkiksi työhaastattelussa varmistaa kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten kansalaisten osallisuuden; 27. korostaa, että on asetettava saataville tasapuolista ja kokonaisvaltaista tietoa viittomakielistä ja siitä, millaista on elää kuurona, jotta vanhemmat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja lastensa paras etu mielessä pitäen; 28. toteaa, että koulutus on jäsenvaltion toimivaltaan kuuluva ala, ja kehottaakin jäsenvaltioita huolehtimaan, että kuuroja, kuurosokeita ja huonokuuloisia kansalaisia ei suljeta yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle; 29. pitää välttämättömänä, ottaen huomioon, että koulutus on jäsenvaltion toimivaltaan kuuluva ala, että kuuroille, kuurosokeille ja huonokuuloisille opiskelijoille annetaan kaikki tarpeellinen tekninen tuki, kuten tulkkausta, koulutusjärjestelmän kaikissa vaiheissa, 30. korostaa, pitäen edelleen mielessä, että koulutus on jäsenvaltion toimivaltaan kuuluva ala, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että koulutusjärjestelmä on osallistava kaikilla tasoilla ja että elinikäistä oppimista tarjotaan kuuroille, kuurosokeille ja huonokuuloisille kansalaisille käyttökelpoisessa muodossa; 3. korostaa, että ohjelmat, joilla ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, ovat keskeisen tärkeitä lapsille elämäntaitojen, myös kielitaitojen, kehittymisen kannalta; toteaa myös, että tällaisten ohjelmien olisi parhaassa tapauksessa sisällettävä kuuroja roolimalleja; 32. korostaa, että kuuroille, kuurosokeille ja huonokuuloisille oppilaille ja heidän vanhemmilleen on tarjottava mahdollisuus oppia heidän ympäristössään käytetty kansallinen tai alueellinen viittomakieli esiopetuksen yhteydessä tai koulussa ; 33. korostaa, että on toteutettava toimenpiteitä kuurojen yhteisöjen kielellisen identiteetin tunnustamiseksi ja vaalimiseksi 2 ; 34. kehottaa jäsenvaltioita eritoten vaalimaan ilmapiiriä, jossa viittomakieli ja kielellinen identiteetti voivat kukoistaa ja jossa niitä edistetään kattavasti kouluissa, yliopistossa, työpaikoilla, urheiluseuroissa ja koko yhteiskunnassa; 35. kehottaa jäsenvaltioita rohkaisemaan viittomakielen opiskelua samoin kuin vieraiden kielten opiskelua; 36. korostaa, että kuurojen lasten ja nuorten aikuisten akateeminen menestys pohjautuu keskeisesti päteviin viittomakielen tulkkeihin ja opettajiin, jotka osaavat viittomakieltä http://www.univie.ac.at/designbilingual/downloads/de-sign_bilingual_findings.pdf 2 Yleiskommentti N:o 4, CRPD-komitea, CRPD/C/GC/4, luettavissa täältä; http://www.ohchr.org/documents/hrbodies/crpd/gc/righttoeducation/crpd-c-gc-4.doc RE\0992.docx 9/ PE593.675v0-00

ja jotka kykenevät työskentelemään tuloksellisesti kaksikielisessä osallistavassa koulutusympäristössä ja joiden työn ansiosta edellä mainittujen kuurojen oppimistulokset ovat paremmat ja työttömyysaste on matalampi pitkällä aikavälillä; 37. tähdentää, että esteettömässä muodossa olevien kaksikielisten viittomakielen oppikirjojen ja opetusmateriaalien puute on yleistä kaikissa kielissä; 38. vaatii, että vapaata liikkuvuutta koskevan periaatteen noudattaminen kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten kansalaisten kohdalla taataan EU:ssa erityisesti Erasmus+-ohjelman ja muiden liikkuvuuteen liittyvien ohjelmien yhteydessä varmistamalla, että osallistujien kannettavaksi ei anneta kohtuutonta taakkaa jättämällä tulkkausjärjestelyt heidän itsensä hoidettaviksi; 39. on tyytyväinen eurooppalaista vammaiskorttia koskevaan pilottihankkeeseen; pitää valitettavana viittomakielen tulkkauksen jättämistä hankkeen ulkopuolelle, sillä se rajoittaa merkittävästi kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten työntekijöiden ja opiskelijoiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa; Euroopan unionin toimielimet 40. myöntää, että EU:n toimielinten on sovellettava kohtuullista mukauttamista ja esteettömyyttä koskevia parhaita käytäntöjä, viittomakielen tulkkaus mukaan luettuna, esimerkkinä henkilöstölleen, luottamushenkilöilleen ja harjoittelijoilleen sekä unionin kansalaisille; 4. pitää myönteisenä, että EU:n toimielimet huolehtivat jo nyt tilapäisjärjestelyin julkisten tapahtumien ja valiokuntien kokousten esteettömyydestä; katsoo, että tekstittämistä ja puheentunnistusta olisi harkittava vaihtoehtoisena mutta samalla tasavahvana ja tarpeellisena toimenpiteenä niitä huonokuuloisia henkilöitä varten, jotka eivät käytä viittomakieltä, ja pitää niitä merkityksellisinä myös EU:n toimielinten työntekijöiden kannalta, kun on kyse yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 5 artiklassa tarkoitettujen kohtuullista mukauttamista koskevien toimenpiteiden tarjoamisesta; 42. toteaa, että esteettömyydestä huolehtimiseksi EU:n toimielimillä on käytössä järjestelmä, jonka avulla viittomakielen tulkkausta voidaan tarjota toimielinten tulkkausyksikköjen kautta; kehottaa toimielimiä hyödyntämään näitä jo olemassa olevia järjestelmiä kohtuullista mukauttamista koskevien toimenpiteiden tarjoamiseksi henkilöstölleen ja/tai luottamushenkilöilleen ja vähimmäistämään siten tehokkaasti yksilöille ja toimielimille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen; 43. kehottaa painokkaasti toimielimiä myöntämään tulkkauspalveluja toimielimille ja/tai niiden henkilöstölle ja nimitetyille virkamiehille tarjoaville viittomakielen tulkeille saman aseman kuin puhuttujen kielten tulkeille, mukaan lukien mahdollisuuden saada teknistä tukea ja tutustua valmisteluaineistoihin ja tausta-asiakirjoihin; 44. kehottaa Eurostatia varmistamaan, että kuuroja, kuurosokeita ja huonokuuloisia viittomakielen käyttäjiä koskevat tilastot toimitetaan EU:n toimielimille, jotta ne voivat paremmin määritellä ja panna täytäntöön vammais- ja kielipolitiikkansa ja analysoida sitä; PE593.675v0-00 0/ RE\0992.docx

45. kehottaa parlamentin vierailijapalvelua vastaamaan kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten vierailijoiden tarpeisiin tarjoamalla heille suoraan mahdollisuuden käyttää kansallisia ja alueellisia viittomakieliä ja puheentunnistusta koskevia palveluja; 46. pyytää toimielimiä panemaan täysimääräisesti täytäntöön unionin INSIGNpilottihankkeen, jolla reagoidaan parlamentin 0. 3. joulukuuta 202 antamaan päätökseen reaaliaikaisen viittomakielen sovelluksen ja palvelun toteuttamisesta ja jonka tarkoituksena on tehostaa viestintää kuurojen sekä huonokuuloisten henkilöiden ja EU:n toimielinten välillä ; 47. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. http://www.eud.eu/projects/past-projects/insign-project/ RE\0992.docx / PE593.675v0-00