IT-tiedekunnan opiskelijakyselyn 2018 yhteenveto

IT-tiedekunnan opiskelijakyselyn 2018 yhteenveto Katja Kuitunen 11.7.2018 Informaatioteknologian tiedekunta Johdanto IT-tiedekunnassa on vastikään siirrytty uuteen opetussuunnitelmakauteen 2017-2020. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa opetussuunnitelmatyön onnistumista. Lisäksi haluttiin selvittää opiskelijoiden kokemuksia kandidaatti- ja maisteriohjelmista. Kuten aiemmissakin IT-tiedekunnan opiskelijakyselyissä, tässä kyselyssä nostettiin esille aiheita, joihin liittyvien vastausten perusteella on mahdollista kehittää opetusta sekä opinnäytetöiden että opintojen ohjausta. Kyselyssä haluttiin tuoda esille informointimielessä myös aiempien kyselyiden tuloksia (esim. kysymysten johdantotekstissä). Kyselyn ja vastaajien taustatiedot IT-tiedekunnassa oli 20.9.2017 2452 aktiivista perustutkinto-opiskelijaa, joista 2046:lla oli ITtiedekunnan opinto-oikeus ensisijaisena. Ensisijaisista opiskelijoista opintoja oli tehnyt 1561 (76 %) opiskelijaa lukuvuonna 2017-2018 22.3.2018 mennessä. IT-tiedekunnan opiskelijakysely oli auki 6-18.3.2018. Kysely lähti kaikille it-graduates@jyu.fi -listan lukijoille. Kyselyyn vastasi 166 opiskelijaa (10,6 % opintoja lukuvuonna 2017-18 suorittaneista), joista naisia oli 77 ja miehiä 88. Viisi vastaajaa ei kertonut sukupuoltaan. Vastaajista 113 aloittanut kandi + maisterivaiheesta ja 53 maisterivaiheesta. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta oli viisi vastaajaa, mikä on liian vähän, jotta heitä voisi tarkastella erillisenä joukkona. Chydeniuksen opiskelijat luettiinkin tietotekniikan maisterivaiheen opiskelijoiksi. Vastaajilla oli meneillään keskimäärin kolmas lukuvuosi (3 ± 2 vuosi (ka ± SD, N = 156)). Yksi vastaajista oli juuri valmistunut maisteriksi. Vastaajien lukumäärät tutkinto-ohjelmittain selviää Taulukko 1:stä. Tässä raportissa eri OPSien mukaan opiskelevat vastaajat on yhdistetty tutkinto-ohjelmittain analysointia varten lähes kaikissa analyyseissä. Vain kysymyksissä, joissa uuden ja vanhan OPSin opiskelijat on syytä erotella, tutkinto-ohjelmat on jaoteltu tarkemmin. Yksinkertaisuuden vuoksi koulutus- ja tutkinto-ohjelmista puhutaan jatkossa pelkkinä tutkinto-ohjelmina, ellei vanhan ja uuden opetussuunnitelman opiskelijoita ole erikseen eroteltu. Neljä vastaajaa ei ollut nimennyt tutkinto-ohjelmaansa, joten heitä ei ole käytetty ohjelmia koskevissa analyyseissä. Lisäksi kognitiotieteen maisteriohjelmasta oli vain neljä vastaajaa. Tästä syystä kognitiotieteen vastauksia ei ole raportissa tulkittu, vaikka tulokset on useimmissa kuvissa jätetty näkyviin. Kyberturvallisuuden maisteriohjelmasta vastaajia oli kymmenen, mikä heikentää tulosten tulkittavuutta. Aineistolle ei ole tehty tilastollisia analyysejä, joten johtopäätökset perustuvat aineistosta piirrettyjen kuvien visuaaliseen tulkintaan ja sanallisten vastausten tulkintaan. 1

Työssäkäynti Taustatiedoissa oli kysymys opiskelijoiden työssäkäynnistä, sekä siitä, miten IT-tiedekunta voisi tukea opiskelijoiden työssäkäyntiä. Vastaajista puolet kävi vähintään osa-aikatöissä vastaushetkellä (83 ei käy vs. 82 käy). Kandidaattivaiheessa tietojärjestelmätieteen opiskelijoista suurempi joukko kävi töissä kuin tietotekniikan opiskelijoista (Kuva 1). Maisterivaiheessa tilanne oli kuitenkin toisinpäin. Tietotekniikan opiskelijat olivat muita useammin oman alansa töissä (Kuva 2). Miten voisimme tukea työssäkäyvien opiskelijoiden opintojen edistymistä? Tämä avoin kysymys keräsi paljon vastauksia. Alle on koottu yleisimmät vastausten aiheet. Sulussa on asiaa ehdottaneiden vastaajien määrät. Joustavat suoritusmahdollisuudet, etenkin luentojen videointi ja muut etäsuoritusmahdollisuudet (50). Vaikka vastaajat kokivat, että etäsuoritusmahdollisuuksia on nytkin, niitä toivottiin yhä lisää. Pakollisista läsnäoloista tulisi luopua (14). Asiaa sivusi myös se, että opetus tulisi sijoitella siten, että työssäkäyvät tai toisella paikkakunnalla olevat voisivat osallistua opetukseen (8). Etenkin kielikeskuksen läsnäolopakko sai negatiivista palautetta (7). Ryhmätyöt koettiin ongelmalliseksi (9). Esim. niiden aikatauluttaminen on työssäoleville hankalaa. Osa vastaajista koki opiskelun töiden ohella toimivaksi jo nyt (9). Työelämäyhteistyötä ja AHOT-menettelyä tulisi kehittää (6) Kurssit jakautuvat epätasaisesti opetusohjelmassa. Lisäksi osa kursseista toistuu opetusohjelmassa liian harvoin. (6) 9 8 7 % vastaajista 6 5 4 En käy Osa-aik. Täysipäiväisesti 2 1 TJT K TIE K TJT M TIE M KYB KOG Kuva 1. Työssäkäynti tutkinto-ohjelmittain 2

% vastaajista 7 6 5 4 2 1 Omaa alaa Osittain omaa alaa Eivät omaa alaa TJT K TIE K TJT M TIE M KYB Kuva 2. Työssäkäyvien työtehtävien liittyminen omaan alaan. Huom! Vastaajat, jotka eivät käyneet töissä, eivät ole tässä kuviossa mukana. OPS-muutos Opiskelijakyselyssä oli kysymyksiä opintosuunnitelmamuutokseen ja siihen liittyvään tiedotukseen liittyen. Koska opetussuunnitelmamuutos ei koskenut 1.8.2017 tai sen jälkeen aloittaneita opiskelijoita (koska he aloittivat opintonsa uudella opetussuunnitelmalla), niin asiaa koskevissa kysymyksissä oli vaihtoehto Kysymys ei koske minua. Uuteen OPSiin vaihtaminen 55,8% vastaajista ei ole vaihtanut tai suunnitellut vaihtavansa uuteen OPSiin. 13,5 % on jo vaihtanut uuteen OPSiin ja 8,6% suunnittelee vielä vaihtavansa (Kuva 3). 44,8 % vastanneista on saanut tiedotusta OPS-muutoksesta vähintään riittävästi. 28,5 % vastaajista tietää OPSin vaihtuneen, mutta ei sitä, miten se vaikuttaa itseensä. 5,5 % vastaajista kuuli OPS-muutoksesta vasta tämän kyselyn yhteydessä (Kuva 4). Avoimeen vastauskenttään siitä, mistä opiskelijat tarvitsisivat lisätietoa, tuli vain 11 vastausta. Niiden perusteella opiskelijat kaipaisivat lisätietoa siitä, miten aiempaan OPSiin tehdyt opinnot voi hyödyntää uudessa OPSssa. Lisäksi siitä ei pidetty, että uusi OPS on kapeampi kuin aiempi. Joillekin opiskelijoille on tullut yllätyksenä, että he eivät voikaan kandin jälkeen jatkaa maisterivaiheessa aiemmin yhtenä vaihtoehtona olleesta teemakokonaisuudesta. 2020 muutos Jyväskylän yliopisto on linjannut, että vanhoilla ennen 1.8.2017 voimassa olleilla OPSeilla voi valmistua 31.7.2020 asti. Sen jälkeen opiskelijan on siirryttävä tutkinto-ohjelmaperusteiseen OPSiin. Yli puolet vastaajista (51,2 %) kuulee asiasta ensimmäisen kerran vasta tämän kyselyn yhteydessä. 25,3 % on kuullut asiasta vähän, 23,5 % sopivasti tai paljon (Kuva 5). Kyselyssä kysyttiin sitä, mistä aiheesta opiskelijat etenkin haluaisivat lisätietoa. Ko. vastaukset on toimitettu opintopäällikkö Eija Hatanpäälle tiedotuksen valmistelua varten. Opiskelijoille onkin lähtenyt loppukeväästä 2018 sähköposti, jossa 2020 -muutoksesta tiedotetaan. 3

Kysymys ei koske minua En ole vaihtanut/suunnitellut vaihtavani Olen suunnitellut vaihtavani Olen vaihtanut Kuva 3. Oletko vaihtanut tai aiotko vaihtaa uuden OPS-kauden tutkinto-ohjelmaan? Kysymys ei koske minua Kyllä. Olen saanut tietoa OPSin vaihtumisen vaikutuksista opintoihini jopa liikaa. Kyllä. Olen saanut tietoa OPSin vaihtumisen vaikutuksista opintoihini sopivasti. Ei. Tiedän, että OPS on vaihtunut, mutta en tiedä, miten se vaikuttaa minuun. Ei. Kuulen OPS-muutoksesta ensi kertaa vasta nyt. Kuva 4. Onko opetussuunnitelmamuutoksesta tiedottaminen ollut riittävää? Kuulen asiasta ensi kertaa vasta nyt Olen kuullut asiasta vähän Olen kuullut asiasta sopivasti Olen kuullut asiasta paljon 4

Kuva 5. Tiedotus 2020 OPS-muutoksesta. Onko opiskelija kuullut asiasta? Opintoneuvonta Tietojärjestelmätieteen kandidaattiohjelmassa, tietotekniikan maisteriohjelmassa sekä kognitiotieteen maisteriohjelmassa yli 70 % opiskelijoista koki saaneensa opinto-ohjausta vähintään sopivan määrän. Kyberturvallisuuden maisteriohjelmassa opiskelijat kokivat saavansa vähiten opinto-ohjausta ja heidän tietämyksensä siitä, mistä opinto-ohjausta saa, oli heikointa (Taulukko 1). Taulukko 1. Opinto-ohjauksen määrän riittävyys sekä tietääkö opiskelijat, mistä opinto-ohjausta saa. Huom! osa vastaajista vastasi, ettei ole tarvinnut opintoneuvontaa. Ohjelma Opinto-ohjausta vähintään Ei tiedä, mistä saa sopiva määrä TJT K (N = 45) 75,6 % 6,7 % TIE K (N = 31) 48,4 % 12,9 % TJT M (N = 48*) 64,6 % 12,5 % TIE M (N = 23) 73,9 % 4,3 % KYB M (N = 10) 30,0 % 33,3 % KOG M (N = 4) 75,0 % 0 % Koko tiedekunta (N = 165) 64,5 % 10,9 % * sis. englanninkielisen maisteriohjelman opiskelijan (n = 1) Tietotekniikan kandidaattiohjelmassa on parannettu opintoneuvonnan saatavuutta uusille opiskelijoille syksystä 2017 alkaen ottaen käyttöön uusi ryhmänohjausmalli. Tästä syystä ensimmäisen vuoden opiskelijoita tarkasteltiin erikseen. Aineistossa oli 9 tietojärjestelmätieteen ja 8 tietotekniikan kandidaattiohjelman ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Tietojärjestelmätieteen osalta 2/9 (22%) vastaajista kertoi saaneensa liian vähän opintoneuvontaa. Tietotekniikan osalta 4/8 (50 %) vastaajista kertoi samaa. Kaikki tietotekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijat kuitenkin tiesivät, mistä opintoneuvontaa saa. Tietojärjestelmätieteen vastaajista vain yksi (11 %) vastasi, ettei tiedä, mistä ohjausta saa. Vastaajien määrä ensimmäisen vuoden osalta on varsin pieni, mutta siitä huolimatta vastauksissa olisi viitteitä siihen suuntaan, että tietotekniikan uusi ryhmänohjausmalli ei olisi vielä tehonnut siihen, että ensimmäisen vuoden opiskelijat saisivat riittävästi opintoneuvontaa. Avoimessa kentässä viisi yleisintä kehitysideaa opintoneuvontaan liittyen olivat (suluissa vastaajien määrä): - Chatin, somen tai jonkun sovelluksen hyödyntäminen ohjauksessa, Korpin toimintojen parantaminen. (8) Esim. Chatissa olisi helppo kysyä yksittäisiä pieniäkin asioita. - Erilaisia parannusehdotuksia ohjauksen sisältöön (8). Esim. esimerkkejä tutkintorakenteista, sivuaineista, maisterivaiheen ohjeellinen suoritusaikataulu, henkilökohtaisten tavoitteiden huomioiminen. - Ohjausta kehuttiin hyväksi. Lisäksi joitakin ohjaajia kehuttiin nimeltä. (7) - Opintoneuvojien toivottiin olevan yhteydessä opiskelijoihin aktiivisesti (6). Eli opintoneuvoja kyselisi, missä opinnoissa mennään. Tai jos huomataan, että opiskelija ilmoittautuu kursseille, mutta ei niitä suoritakaan, niin kannattaisi tarjota apua. Tätä aihetta sivuaa myös neljän vastaajan toive siitä, että ohjausta mainostettaisiin aktiivisesti. - Säännölliset ohjauspalaverit tai tilaisuudet kaikille (6). 5

Opinnot Opintojen eteneminen Visuaalisen tarkastelun perusteella etenkin tietotekniikan kandidaattiohjelmassa sekä myös maisteriohjelmassa opinnot etenivät suunniteltua hitaammin (Kuva 6). Tietotekniikan kandidaattivaiheen opiskelijoiden kommenttien perusteella kurssien työmäärä koettiin usein liian suureksi (etenkin ohjelmoinnin kurssit), mutta myös työssäkäynti ja henkilökohtaiset syyt hidastivat opiskelua. Tietotekniikan maisteriohjelmassa opintoja hidasti etenkin työn ja opintojen yhteensovittaminen. Tietojärjestelmätieteen kandidaattiopinnoissa etenkin kieliopintoihin pääsyn vaikeus ja sovittaminen muihin opintoihin koettiin ongelmalliseksi. Tietojärjestelmätieteen maisteriohjelman opiskelijat tarvitsisivat apua opintojen suunnitteluun sekä tukea opintojen alkuun. Myös työt ja terveydelliset syyt hidastivat opintoja. 8 7 6 % vastaajista 5 4 2 1 Nopeammin Suunnitellusti Hitaammin TJT K+M TIE K+M TJT M TIE M KYB M KOG M Kuva 6. Opiskelijoiden arvio siitä, ovatko opinnot edenneet suunnitelman mukaisesti, vai nopeammin tai hitaammin. Tyytyväisyys pääaineeseen Kyberturvallisuuden maisteriohjelmassa 30 % vastaajista ei ollut tyytyväisiä pääaineensa opintoihin. Muihin tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin verrattuna tyytymättömien prosenttiosuus oli suuri (Kuva 7). Myös 2016 opiskelijakyselyssä kyberturvallisuuden maisteriohjelmassa oli suhteessa paljon tyytymättömiä opiskelijoita (Kuitunen & Nurminen 2016 1 ). Eri vuosien kyselyt eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä vastausvaihtoehtoja oli hieman muutettu uusimpaan kyselyyn. Avoimen vastauskentän perusteella kyberturvallisuuden maisteriohjelman vastaajat olivat tyytymättömiä hieman eri asioihin. Mm. siihen, etteivät kurssit muodosta selkeää kokonaisuutta, aihealueissa on 1 Kuitunen, k. & Nurminen, H. 2016: IT-tiedekunnan opetuksen ja ohjauksen kehittäminen -opiskelijakyselyn 2016 tiivistelmä, 14.3.2016 6

puutteita, opinnot eivät edistä työnhakua, kursseihin vaadittava työmäärä vaihtelee tai aiempaa palautetta ei huomioida kursseja kehitettäessä. Kyberturvallisuuden maisteriohjelman vastauksia tulkittaessa pitää pitää mielessä, että vastaajia oli suhteellisen vähän (n = 10). Kaikkein tyytyväisimpiä pääaineen opintoihin olivat tietojärjestelmätieteen kandidaattiohjelman opiskelijat. Tyytymättömyyttä aiheutti opetuksen tason vaihtelu, tunne siitä ettei opinnot kytkeydy työelämään ja liialliset ryhmätyöt. Tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmassa opiskelevien tyytymättömyyden aiheet olivat osittain samoja kuin kandidaattiohjelmassa opiskelevilla: opintojen ei aina koeta kytkeytyvän työelämään ja opetuksen taso vaihtelee. Tietotekniikan kandidaattiohjelmassa opiskeltavan alan koettiin olevan haastava, joten esim. tarvittaisiin enemmän lähiopetusta ja harjoittelemalla oppimista. Maisteriohjelmaan tyytymättömien avoimet vastaukset hajosivat aiheeltaan laajalti, eikä niissä ollut selkeästi toistuvia teemoja. Joku kaipaisi syväluotaavampaa osaamista, kun taas joku toinen pitää opintoja liian haasteellisina. Kognitiotieteen maisteriohjelmasta kolme ohjelmaan vähintään osaksi tyytymätöntä vastasi avoimeen kenttään. Kaikki vastaajat pitivät kognitiotieteen kurssitarjontaa liian suppeana. 7 6 % vastaajista 5 4 2 1 Tyytyväinen Osaksi tyytyväinen, osaksi ei Ei ole täysin tyytyväinen TJT K TIE K TJT M TIE M KYB KOG Kuva 7. Vastaajien tyytyväisyys tutkinto-ohjelman pääaineeseen Maisteriohjelmien pääaineopetuksessa opintojaksojen sisällöllinen päällekkäisyys oli vähintään sopivaa vastaajista 80 %:n mielestä (Kuva 8). Sisällöllistä päällekkäisyyttä oli opiskelijoiden mielestä seuraavissa kursseissa tai aihealueissa. Suluissa on vastaajan tutkinto-ohjelma: Projektinhallinta ja tietojärjestelmien kehittäminen (TJT K) IT infra, tietohallinto ja arkkitehtuuri (TJT K) Scrum, agile yms. (TJT M) SQL ja vesiputous (TJT M) Samat teemat toistuvat useilla kursseilla. Esim. agile ja miksi IT-projektit epäonnistuvat (TJT M) Pakolliset tietotekniikan välineet (TIE M) 7

Tietoturva (KYB) Liian vähän sisällöllistä päällekkäisyyttä: Tietokannat ja Ohjelmointi (TJT K) Aiemmin opittua pitäisi ottaa paremmin käyttöön muissa opinnoissa (esim. websovelluksissa otetaan hyvin mukaan tietokantakurssin sisältöjä) (TIE K) TJT:n aineopinnoista ohjelmointi- ja algoritmikurssit, tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri jne. pitäisi sitoa tiiviimmin yhteen (TJT M) 10 9 8 % vastaajista 7 6 5 4 2 1 TJT K TIE K TJT M TIE M KYB KOG Liian vähän Sopivasti Liikaa Kuva 8. Pääaineen opintojaksojen sisällöllinen päällekkäisyys Opintojaksojen ajallista päällekkäisyyttä, joka haittasi tai hidasti oppimista, koettiin eniten kyberturvallisuuden maisteriohjelmassa (Kuva 9). Tietotekniikan maisteriohjelmassa haittaavaa tai opintoja hidastavaa ajallista päällekkäisyyttä oli vähiten. Opiskelijoiden mukaan ajallista päällekkäisyyttä aiheuttavat samanaikaiset kandidaatti- ja maisteriopinnot, viestintä- ja kieliopintojen suorittaminen, täydentävät opinnot ja sivuaineet. 8 7 6 % vastaajista 5 4 2 1 Ei ole Silloin tällöin Haittaa Hidastaa TJT K TIE K TJT M TIE M KYB KOG 8

Kuva 9. Pääaineen ajallinen päällekkäisyys Sivuaineet Kyselyyn vastanneiden sivuaineet tutkinto-ohjelmittain on listattu seuraavan sivun taulukossa (Taulukko 2). 9

Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden luettelemat sivuaineet tutkinto-ohjelmittain yleisyysjärjestyksessä. N = sivuaineen maininneiden lukumäärä. TJT K+M N TIE K+M N TJT M N TIE M N KYB M N KOG N Liiketoimintaosaaminen 13 Tilastotiede 7 Taloustiede 6 Matematiikka 6 Liiketoimintaos. 1 Henkilöstöjohtam. 1 Kauppatiede 7 Matematiikka 5 Johtaminen 4 Psykologia 2 Rahoitus 1 Psykologia 1 Taloustiede 7 Kasvatustiede 3 Kasvatustiede 4 Aineenopettajan 1 Taloustiede 1 Tietojärjestelmätiede 1 pedagogiset opinnot Basic Business Studies 3 Ei vielä tiedä 2 Psykologia 4 Digitaalinen kulttuuri 1 Yritysjärjestelmät 1 Tilastotiede 1 Japani, Japanin kieli ja 3 Psykologia 2 Kauppaoikeus 3 Ei ole 1 kult. Johtaminen 2 Aineenopettajan 1 Kognitiotiede 3 Fysiikka 1 opinnot Laskentatoimi 2 Japani 1 Kyberturvallisuus 3 Kauppatiede 1 Markkinointi 2 Kyberturvallisuus 1 Rahoitus 3 Kemia 1 Psykologia 2 Valtio-oppi 1 Ei sivuaineita 2 Kognitiotiede 1 Rahoitus 2 Musiikkitiede 1 Kandiopinnot, täydentävät 2 Musiikki 1 Draamakasvatuksen 1 Pelillisyys 1 Kauppatiede 2 Tilastotiede 1 perusopinnot Fysiikka 1 Tietojärjestelmät. 1 Liiketoimintaosaaminen 2 Useita 1 Henkilöstöjohtaminen 1 Historia 1 Viestintä 2 Hyväksiluettu aiemmilla 1 Saksa 1 Markkinointi 2 opinnoilla Kauppaoikeus 1 Englanti 1 Basic Business Studies 1 Kyberturvallisuus 1 Ruotsi 1 Draamakasvatus 1 Matematiikka 1 Henkilöstöjohtaminen 1 Saksa 1 Jokin JSBE:n oppiaine 1 Tietotekniikka 1 Laskentatoimi 1 Tilastotiede 1 Liiketalous 1 Tuotantotalous 1 Matematiikka 1 Viestintä 1 Yhteiskuntatieteet 1 Yritystaloustieteen perust. 1 10

Sivuaineiden suorittaminen koettiin vähiten vaikeaksi tietotekniikan maisteriohjelmassa (Kuva 10). Tietotekniikan maisteriohjelman opiskelijoilla ei kuitenkaan ole pakollista sivuainetta. 10 % vastaajista 9 8 7 6 5 4 2 1 TJT K TIE K TJT M TIE M KYB KOG Kyllä Ei Kuva 10. Vastaukset kysymykseen: Onko sinulla ollut vaikeuksia suorittaa sivuaineen opintoja? tutkinto-ohjelmittain. Mukana ovat vain vastaajat, jotka suorittavat sivuaineita. Kyberturvallisuuden ja kognitiotieteen vastaajajoukko ovat liian pieni johtopäätösten tekemiseen. Sivuaineiden suorittajien tyytymättömyyden aiheet vaihtelivat laidasta laitaan ilman, että mikään aihe nousi erityisesti esiin. Toisaalta sanallisen vastauksen antajia oli vähän (N = 26). Yleisimmät vastaukset liittyivät seuraaviin aiheisiin: Epävarmuus siitä, mitä sivuainetta opiskella, liikaa hyviä vaihtoehtoja, ei tietoa sivuainevalinnan vaikutuksista. Sopivien kurssien puute. Etäopiskelumahdollisuuksien puute. Opintojen ajallinen päällekkäisyys. Esitietovaatimuskursseihin liittyvät ongelmat: ko. kurssi saattoi olla ajallisesti liian lähellä haluttua kurssia, tai esitietovaatimuskurssi oli jäänyt suorittamatta, estäen halutun kurssin suorittamisen kokonaan. OPS muutos on muuttanut kurssien koodeja, sekä opetusaikatauluja. Tietotekniikan kandidaatti- sekä maisteriohjelmissa opiskelevat opiskelijat olivat tyytyväisimpiä viestintä- ja kieliopintoihin. Toisaalta tietotekniikan kandidaattiohjelmassa viestintä- ja kieliopintoja on puolet vähemmän kuin tietojärjestelmätieteen kandidaattiohjelmassa (10 op vs. 20 op), eikä tietotekniikan maisteriohjelmassa edes ole pakollisia kieliopintoja. Viestintä ja kieliopinnoissa tyytymättömyyttä eniten aiheuttivat seuraavat asiat (suluissa vastausten n): Läsnäolopakko ja/tai etäsuoritusmahdollisuuksien puute, sekä päällekkäisyydet muiden opintojen kanssa (21). Käytännössä läsnäolopakko vaikeutti kurssien suorittamista ja valintaa. 11

Kursseille pääsy on hankalaa, ja jonotuskäytännöt ovat hankalia (15). Osissa kursseja suositaan opiskelijoita, joilla on mahdollisimman vähän opintopisteitä, ja toisissa niitä, joilla opintopisteitä on paljon. Viestintä- ja kieliopintoja on liikaa, tai niiden suorittaminen on pakkopullaa (10). Aihetta sivuten kaksi opiskelijaa toivoi, että valinnaisuutta viestintä- ja kieliopinnoissa olisi enemmän. Kurssien sisällöt saivat kritiikkiä (7). Esim. opettaja ei ollut selvillä IT-alan käytänteistä, joten kurssi voi painottua vääriin asioihin. Myös kurssien käytännön järjestelyt tai opettajien opetustaidot saivat kritiikkiä (7). Opintoneuvontaa ja apua viestintä- ja kieliopintoihin tarvittaisiin lisää (4). 10 9 8 % vastaajista 7 6 5 4 2 1 TJT K TIE K TJT M TIE M Kyllä En Kuva 11. Viestintä- ja kieliopintoja suorittaneiden opiskelijoiden vastaukset kysymykseen: Oletko ollut tyytyväinen viestintä- ja kieliopintoihin?. Mukana ovat vain opiskelijat, jotka ovat suorittaneet viestintä- ja kieliopintoja. Kyberturvallisuus ja kognitiotiede eivät ole mukana, koska N olisi ollut molemmissa vain kaksi. 12

Kansainvälinen vaihto ja harjoittelu 8 7 6 % vasstaajista 5 4 2 1 Kyllä En, mutta aikoo En, harkitsee Ei aio TJT K TIE K TJT M TIE M KYB KOG Kuva 12. KV-vaihdossa tai -harjoittelussa käyneiden, sitä aikovien, harkitsevien ja ei-lähtevien osuus vastaajista. Vaihdossa käyneitä opiskelijoita oli vastaajissa vain tietojärjestelmätieteen kandidaatti- ja maisteriohjelmissa, sekä tietotekniikan kandidaattiohjelmassa (Kuva 12). Lukuja tulkitessa pitää pitää mielessä, että maisteriohjelmissa vaihdossa käyneet ovat voineet käydä vaihdossa jo kandidaattivaiheessa. Kandidaattivaiheessa oli myös paljon vastaajia, jotka aikovat lähteä vaihtoon tai harkitsevat sitä. Yleisimpiä syitä, miksi vastaavat eivät aio osallistua opiskelijavaihtoon tai - harjoitteluun olivat seuraavat (vastausten lukumäärä suluissa): Vaihto tai harjoittelu ei sovi elämäntilanteeseen (30). Yleisimmin mainitut syyt olivat perhe ja töissäolo. Aikataululliset syyt (13). Esim. opiskelijan opintoaikataulu saattaa olla tiukka, tai valmistuminen jo lähellä. Vaihto ei kiinnosta, tai sitä ei koeta tarpeelliseksi (13) Vastaajalla oli jo valmiiksi kansainvälistymiskokemusta (7). Esim. opiskelija oli saattanut olla vaihdossa edellisessä tutkinnossa, tai työyhteisö oli kansainvälinen. Muita vastauksia olivat mm. persoonaan liittyvät syyt kuten ujous (6), vaihdon pelättiin hidastavan opintoja (5) tai taloudelliset syyt (5). Kansainvälisten asioiden suunnittelija Niina Ormshawin mukaan monet vaihdosta olevat ennakkoluulot eivät todellisuudessa välttämättä pidä paikkaansa: Työ: lähes kaikki vaihdossa käyneet ovat kertoneet, ettei lopulta ole ollut este, vaan päässeet vaihdon jälkeen jo samoihin tai parempiin hommiin samalle työntantajalle tai paremmmalle! Opintojen viivästyminen: jos valitsee kohteen hyvin ja suunnittelee opintonsa vaihtoa ajatellen, yleensä vain vauhdittaa opintoja. 13

Raha: Ei ole este, jos saa normaalia opintotukea. Vaihtoa varten ei tarvita omaa rahaa, vaan opintotuen lisäksi saa vielä apurahaa. Useissa kohteissa rahaa jää paljon enemmän elämiseen kuin Suomessa. Opinnäytetyöt Vastaajista 4 oli tekemässä tai tehnyt kandidaatintutkielman, 38% oli tekemässä tai tehnyt pro gradun, ja 38% vastaajista ei tehnyt tai ollut tehnyt vielä mitään tutkielmaa IT-tiedekunnassa. Mikäli opiskelija oli tekemässä tai oli tehnyt kandidaatin tutkielman tai pro gradun, pyydettiin häntä vastaamaan lisäkysymyksiin siitä, mitkä tekijät helpottaisivat tai nopeuttaisivat tutkielman tekoa. Osa valmiista vastausvaihtoehdoista oli annettu aiemman, vuoden 2016 (Kuitunen & Nurminen 2016 2 ) opiskelijakyselyn vastausten perusteella. Vastaaja saattoi valita useamman vastausvaihtoehdon. Kandidaattitutkielmien tekeminen Tietojärjestelmätieteen opiskelijoiden mielestä kandidaattitutkielman tekemistä helpottaisi tai nopeuttaisi eniten aiheiden ja ohjaajien aktiivisempi tarjonta. Seuraavaksi suosituimmat vastausvaihtoehdot olivat aiheen integroiminen työelämään ja tiukempi kontrolli työn etenemisestä (Kuva 13). Tietotekniikan opiskelijoiden mielestä kandidaattitutkielman tekemistä helpottaisi tai nopeuttaisi eniten aiheiden ja ohjaajien aktiivisempi tarjonta sekä tutkielman teon integroiminen muihin opintoihin (esim. kurssien harjoitustyöt voisi tehdä kandidaattitutkielmaa tukevasta aiheesta). Seuraavaksi eniten kandidaatin tutkielman tekoa edistäisi tukiryhmä opiskelijoille, joiden tutkielman teko on pitkittynyt, sekä tutkielman teon pilkkominen osasuorituksiin, jolloin opintopisteet kertyisivät niiden perusteella (Kuva 13). Muu, mikä? kohtaan avoimen vastauksen jättäneet antoivat eniten palautetta siitä, että tieteelliseen kirjoittamiseen pitäisi tutustua jo aiemmin. Aiheita toivottiin myös olevan tarjolla, sekä vertaistukiryhmää tai muuta psykologista apua. Pro gradu -tutkielmien tekeminen Tietojärjestelmätieteen osalta myös pro gradua tekevien opiskelijoiden mielestä eniten työn tekoa helpottaisi tai nopeuttaisi aiheiden ja ohjaajien aktiivisempi tarjoaminen opiskelijoille. Vastauksissa nousi esiin lisäksi se, että tutkielman aiheiden integroiminen työelämään ja muihin opintoihin nopeuttaisivat tutkielman tekoa (Kuva 14). Myös tietotekniikan oppiaineen osalta yleisimmäksi vastausvaihtoehdoksi nousi aiheiden ja ohjaajien aktiivisempi tarjoaminen opiskelijoille. Seuraavaksi eniten vastauksia keräsivät opinnäytetyön integroiminen muihin opintoihin ja käytännönläheisemmät aiheet (Kuva 14). Avoimeen vastauskenttään: Muu, mikä? vastanneet toivoivat asioita, jotka liittyvät tutkimusmenetelmäkurssin tai seminaarin aihepiiriin: selkeämpiä ohjeita ja informaatiota (esim. raportointiohje ei ole yksiselitteinen, gradun aloitus tarvitsee enemmän tukea ja tietoa, sekä tietoa 2 Kuitunen, k. & Nurminen, H. 2016: IT-tiedekunnan opetuksen ja ohjauksen kehittäminen -opiskelijakyselyn 2016 tiivistelmä, 14.3.2016 14

siitä, mitä gradulta odotetaan), lisää menetelmäopetusta ja tieteellistä kirjoittamista jo ennen gradua (toisaalta yksi vastaaja ei pitänyt minigradua hyvänä, hän toivoi, että tehtävät veisivät gradua eteenpäin). Graduseminaarimahdollisuuksia toivottiin myös olevan ympäri vuoden, myös kesällä. 35 30 25 20 15 10 5 0 TJT kaikki TIE kaikki Kuva 13. Tekijät, jotka helpottaisivat tai nopeuttaisivat kandidaatin tutkielman tekoa. Vastausvaihtoehdot oli valmiiksi annettu. Vastausvaihtoehto jonka alkuosaa ei näy, on: Aiheiden ja ohjaajien aktiivisempi tarjonta. Y-akseli on vastausvaihtoehdon valinneiden vastaajien lukumäärä. 15

30 25 20 15 10 5 0 TJT kaikki TIE kaikki KYB Kuva 14. Tekijät, jotka helpottaisivat tai nopeuttaisivat pro gradu -työn tekoa. Vastausvaihtoehdot oli valmiiksi annettu. Vastausvaihtoehto jonka alkuosaa ei näy, on: Aiheiden ja ohjaajien aktiivisempi tarjonta. Y-akseli on vastausvaihtoehdon valinneiden vastaajien lukumäärä. Opetusjärjestelyt Opintoja hidastavat tekijät Opiskelijoilta kysyttiin tekijöistä, jotka hidastavat opintoja. Osa vastausvaihtoehdoista oli vuoden 2016 kyselyssä avoimiin vastauskenttiin nousseita asioita. 3 Tietojärjestelmätieteen kandidaattiohjelman opiskelijat toivoivat eniten joustoa opetukseen tai opintoihin. Toiseksi eniten ääniä sai neljä eri vastausvaihtoehtoa: tenttien tilalla pitäisi olla muita suoritusmahdollisuuksia, kesäopintoja pitäisi olla enemmän, etäopintomahdollisuuksia pitäisi olla enemmän ja kieliopintoihin pääsyn hankaluus hidastaa opintoja (Kuva 15). 3 Tässä kysymyksessä vastausvaihtoehtojen muotoilu ei ollut aivan onnistunut, sillä osa vastausvaihtoehdoista koski etenkin sitä, mikä nopeuttaisi opintoja. Ilmeisesti vastaajat ovat kuitenkin osanneet tulkita vastausvaihtoehdot oikein, sillä suosituimmat vastaukset olivat väärinmuotoiltuja vaihtoehtoja. Kuitunen, k. & Nurminen, H. 2016: IT-tiedekunnan opetuksen ja ohjauksen kehittäminen -opiskelijakyselyn 2016 tiivistelmä, 14.3.2016 16

Tietotekniikan kandidaattiohjelman opiskelijat toivoivat eniten tenttien tilalle muita suoritusmahdollisuuksia. Lisäksi kurssien työmäärä oli liian suuri saataviin opintopisteisiin nähden (Kuva 15). Tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmassa opiskelijat toivoivat eniten lisää etäopiskelumahdollisuuksia. Toiseksi eniten toivottiin muita suoritusmahdollisuuksia tenttien tilalle. Myös tietotekniikan maisteriohjelman opiskelijat toivoivat eniten etäopiskelumahdollisuuksia. Toiseksi eniten toivottiin tenttien tilalle muita suoritusmahdollisuuksia, sekä kurssien työmäärää per opintopiste pidettiin liian suurina. Kyberturvallisuuden maisteriohjelmassa opiskelevien vastaajien mukaan kurssit toistuvat liian harvoin. Lisäksi tenttien tilalle toivottiin muita suoritusmahdollisuuksia (Kuva 15). 30 25 Vastauksia (kpl) 20 15 10 5 0 TJT K TIE K TJT M TIE M KYB KOG Kuva 15. Opintoja hidastavat tekijät (ja tekijät, joilla opintoja voitaisiin nopeuttaa) tutkintoohjelmittain. Muita opintoja hidastavia tekijöitä kysyttiin avoimena kysymyksenä. Yleisimmät vastausvaihtoehdot eri aihepiireihin luokiteltuna vastaajien tutkinto-ohjelman mukaan (muu = vastaaja ei ole kertonut tutkinto-ohjelmaansa; numerot kertovat vastausten lukumäärän). Ryhmätyöt: Liikaa ryhmätöitä (TJT M 3, TIE M 1) 17

Opetusohjelma: Epätasainen opetusohjelma, opintojen päällekkäisyys (TJT M, 3), kurssien järjestämisajankohta (TIE K) Gradu: Ei riittävää ohjausta tutkielman tekoon (muu), gradua pitäisi pystyä aloittamaan heti opintojen alussa (TIE M), opinnot voisivat tukea gradun tekoa kokonaisvaltaisemmin (TJT M) Englanninkielinen opetus: Englanninkielen käyttö silloin, kun sille ei ole perusteita (KYB M) Opintojaksot tai niiden sisällöt: Ohj1, ohjelmointi (TJT K, TJT M), peruskäsitteitä pitäisi avata (KOG M) Kurssien suoritustapa: Kurssien suoritustapa pitää olla selvillä hyvissä ajoin ennen kurssia, ei saa muuttaa juuri ennen kurssia (TJT M, 2), tehtävien tuleminen tipoittain (TIE M) Etäopetus: Etä- ja kotitenttimahdollisuuksia liian vähän, etäohjaus puutteellista (TIE K, muu), Luentotallenteiden ja videoiden laatuun ei panosteta tarpeeksi (TIE K) Vetaistuki: Vertaistuen puute (TIE K, 2) Myös vuoden 2016 opiskelijapalautteessa ryhmätyöt saivat paljon kritiikkiä (Kuitunen & Nurminen 2016 4 ). Opintoja nopeuttavat tekijät Myös opintoja nopeuttaneita tekijöitä kysyttäessä käytettiin valmiita vastausvaihtoehtoja, joista osa oli vuoden 2016 opiskelijakyselyssä 4 esiinnousseita seikkoja. Kaikissa tutkinto-ohjelmissa (lukuun ottamatta kognitiotieteen maisteriohjelmaa, jossa vastaajia oli vain neljä) opintojen joustavat suoritusmahdollisuudet olivat useimmiten nopeuttaneet opintojen etenemistä (Kuva 16). Esille nousivat myös hyvä opintojen ohjaus (tietojärjestelmätieteen kandidaattiohjelma ja tietotekniikan maisteriohjelma), hyvä kurssitarjonta (tietotekniikan kandidaattiohjelma, tietojärjestelmätieteen ja kyberturvallisuuden maisteriohjelmat). Kyberturvallisuuden maisteriohjelmassa nousi esille myös hyvä kurssitarjonta. Kyberturvallisuuden maisteriohjelmassa vastaajia oli kuitenkin vähän (n = 7), joten vastauksista ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 4 Kuitunen, k. & Nurminen, H. 2016: IT-tiedekunnan opetuksen ja ohjauksen kehittäminen -opiskelijakyselyn 2016 tiivistelmä, 14.3.2016 18

40 35 30 Vastaajia 25 20 15 10 5 0 TJT K TIE K TJT M TIE M KYB KOG Kuva 16. Opintoja nopeuttavat tekijät. Avoimessa vastausvaihtoehdossa esille nousivat etenkin seuraavat asiat (tutkinto-ohjelma suluissa) eri aihepiireihin luokiteltuina: Etäopiskelumahdollisuudet ja joustavuus: Etäopiskelumahdollisuudet ja niiden lisääntyminen, luentotallenteet, etätenttimahdollisuus tai vaihtoehtoinen suoritustapa (TJT M 4, TIE K 4, TIE M 1), joustavuus (TIE K), viikonloppu- ja etäkurssit (KYB M), opintojen tekeminen tenttimällä (KOG) Kurssit, kurssitarjonta: Laadukkaat kurssit ja hyvä opetus (TJT M), hyvä kurssitarjonta (KYB M), paljon kursseja valittavana (TIE M) Ohjaus: Hyvä ohjaus ja graduohjaus (TJT M 2) Englanniksi opettaminen Uudessa opetussuunnitelmassa etenkin tietojärjestelmätieteen maisteriohjelmassa on lisätty englanninkielistä opetusta. Tästä syystä kyselyyn lisättiin kaksi kysymystä, joilla haluttiin selvittää sitä, miten opiskelijat kokevat englanniksi opettamisen. 19

8 Prosenttia vastaajsta 7 6 5 4 2 1 Ei ole osallistunut, ei kuulu OPS Ei ole osallistunut, välttää On osallistunut, haittaa On osallistunut, eduksi Ei merkitystä TJT K TIE K TJT M TIE M KYB KOG Kuva 17. Opiskelijoiden osallistuminen englanninkieliseen pääaineopetukseen, sekä englanninkielen vaikutus opiskelijan oppimiseen. Kyberturvallisuuden ja tietojärjestelmätieteen maisteriohjelman opiskelijoista 75 % koki joko, että englanniksi opiskelulla ei ollut merkitystä oppimisen kannalta, tai se parantaa oppimista (Kuva 17). Kyberturvallisuuden maisteriohjelman opiskelijoista 30 % ja tietojärjestelmätieteen maisteriohjelman opiskelijoista 25 % joko vältti englanninkielistä opetusta tai koki sen haittaavan oppimistaan (Kuva 17). Opiskelijoilta pyydettiin kokemuksia ja mielipiteitä englanninkielisestä ITtiedekunnan opetuksesta. Alle on koostettu yleisimmät vastaukset (suluissa vastaajien määrä) Huonot puolet ja parannusehdotukset: Opettajien kielitaidossa on puutteita, opettajia voisi kouluttaa kielen suhteen, aksenttia ei aina ymmärrä, haittaa oppimista (18) Suomenkieliset termit pitäisi esittää, kurssista pitäisi olla suomenkielinen tiivistelmä, jotta voi varmistaa, että asian on ymmärtänyt oikein ja työelämässä pystyy kommunikoimaan muiden kanssa (5) Vaikeuttaa tai hidastaa oppimista, on raskasta, oppii vähemmän (4) Haasteellisempaa, vaatii lisää töitä oppiakseen, hidastaa oppimista (4) Hyvät puolet: IT-alan terminologia ja kirjallisuus on englanniksi, IT-alan pääkieli on englanti, suurin osa kirjallisuudesta on englanniksi (7) Hyödyllistä, hyvä oppia oppimaan vieraalla kielellä (6) Tärkeää työelämän kannalta (5) Suomenkielinen tentti- ja/tai harjoitustyömahdollisuus on hyvä (3) Kansainvälisyys (3) 20

Englanninkielinen opetus on ollut ihan hyvää, ei valittamista, tämänhetkinen suomi/englanti hybridi on ehkä vähän outo, mutta toimii (3) Huomionarvoista on, että englanninkielen opettamisen oppimista haittaavana pitäneet pitivät hyvänä sitä, että tentti on usein mahdollista tehdä suomeksi. Lisäksi englanniksi opiskelua välttävät tai sitä haittaavana pitävät kokivat, että IT-ala on kansainvälinen, miksi englanninkielinen opetus olisi heistäkin perusteltua. Opiskeluympäristö ja yhteisö Opiskelukaverit Opiskelijoilta kysyttiin, onko heillä opiskelijakavereita sopivasta, ovatko he yksinäisiä ja toivoisivat saavansa opiskelijakavereita, vai viihtyvätkö he hyvin yksin. Tietojärjestelmätieteen kandidaatti- ja maisteriohjelman opiskelijoista sekä tietojärjestelmätieteen että kyberturvallisuuden maisteriohjelman opiskelijoista yli puolella oli sopivasti opiskelukavereita. Eniten yksinäisyyttä koettiin ja opiskelukavereita haluttiin lisää tietotekniikan kandidaattiohjelman vastaajien keskuudessa, sillä heistä yli 4 valitsi tämän vastausvaihtoehdon. Yksin hyvin viihtyviä opiskelijoita oli etenkin tietotekniikan maisteriohjelmassa, jossa yli 6 vastaajista viihtyi hyvin yksin (Kuva 18). Kognitiotieteen maisteriohjelma on jätetty tästä ja muista yhteisöllisyyskysymysten vastaajaryhmistä pois, sillä vastaajia oli vain neljä. 8 7 6 % vastaajista 5 4 2 TJT K TIE K TJT M TIE M KYB 1 Sopivasti Yksinäinen Viihtyy hyvin yksin Kuva 18. Vastaajan tilanne opiskelukavereiden suhteen. Ts. Onko vastaajalla riittävästi opiskelukavereita, viihtyykö hän yksin, vai onko hän yksinäinen ja toivoisi saavansa lisää opiskelukavereita. 21

Oppiaineen ja ainejärjestön yhteisö Opiskelijoilta kysyttiin myös oppiaineen tai ainejärjestön opiskelijayhteisöön kuulumisesta. Tietotekniikan kandidaattiohjelman vastaajia lukuun ottamatta yli puolet opiskelijoista koki kuuluvansa oppiaineen tai ainejärjestön yhteisöön. Tietotekniikan kandidaattiohjelmassa yli puolet vastaajista koki, ettei kuulu opiskelijayhteisöön, mutta haluaisi kuulua siihen vahvemmin (Kuva 19). 8 7 6 % vastaajista 5 4 2 TJT K TIE K TJT M TIE M KYB 1 Itselle sopiva tapa Ei kuulu, haluaisi kuulua Ei halua kuulua Kuva 19. Vastaajan kokemus siitä, miten kuuluu opiskelija- tai ainejärjestön yhteisöön. Ts. kuuluuko opiskelija opiskelijayhteisöön tai ainejärjestöön itselleen sopivalla tavalla; opiskelija ei koe kuuluvansa yhteisöön, vaikka haluaisi kuulua siihen vahvemmin; vai eikö opiskelija halua kuulua opiskelijayhteisöön. IT-tiedekunnan yhteisö IT-tiedekunnan yhteisö piti kysymyksen määritelmässämme sisällä niin opiskelijat kuin henkilökunnankin. Tietojärjestelmätieteen kandidaattiohjelman opiskelijoista yli 7 koki kuuluvansa IT-tiedekunnan yhteisöön. Muissakin tutkinto-ohjelmissa yli 5 vastaajista koki kuuluvansa tiedekunnan yhteisöön, lukuun ottamatta tietotekniikan kandidaattiohjelman opiskelijoita. Heistä yli 4 ei kokenut kuuluvansa tiedekunnan yhteisöön, vaikka he olisivat halunneet kuulua siihen (Kuva 20). 22

8 7 6 % vastaajista 5 4 2 TJT K TIE K TJT M TIE M KYB 1 Itselle sopiva tapa Ei koe kuuluvansa, haluaisi kuulua Ei halua kuulua Kuva 20. Kokeeko opiskelija kuuluvansa IT-tiedekunnan yhteisöön. Yhteisö pitää sisällään niin opiskelijat kuin henkilökunnankin. Tilaisuudet IT-tiedekunnan järjestämistä tapahtumista ehdottomasti suosituin on ollut puutarhajuhla. Seuraavaksi suosituimmat tapahtumat olivat DuunIT ja tutkijoiden yö (ml. tiedepäivä tai vastaava) (Taulukko 3. Vastaajien osallistuminen IT-tiedekunnan järjestämiin tilaisuuksiin.). Taulukko 3. Vastaajien osallistuminen IT-tiedekunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Tapahtuma N vastaajaa Puutarhajuhla 87 DuunIT 54 Tutkijoiden yö, tiedepäivä tai vastaava tapahtuma 46 Elokuvailta 39 Vaihtoilta 38 55 op kahvit 37 TKT 50 v 19 Askarteluilta 18 Finlandia Marathon 17 Pikkujoulut 15 Salibandy 14 Kandikuoharit 11 NiceICT 10 Muu 7 ICT-foorumi 6 23

Naistenpäivän tapahtuma 6 Penkkiurheilutapahtuma 3 Tilaisuuksien kehittäminen ja tapahtumaideat Vastaajat saivat esittää kehittämisideoita tilaisuuksien järjestämiseen sekä kertoa, mitä tapahtumia IT-tiedekunnan tulisi järjestää. Kehittämisideat Tiedottamista parannettava: ei tiedetä kaikista mahdollisuuksista, enemmän tietoa tapahtumista & ajoissa, listan kautta tulevia kutsja ei huomaa, Facebook -ryhmä tapahtumille (7) Opetusjärjestelyillä voidaan vaikuttaa yhteisöllisyyteen: opetus vuorovaikutteisemmaksi, pienemmät ryhmäkoot esim. koodaamisen harjoittelussa (resursseja lisää), kursseille iltamia (3) Tarjoilut: alkoholitarjoilua tapahtumiin, alkoholittomia tapahtumia, ilmainen ruoka (3) Tapahtumia myös viikonloppuun, jotta työssäkäyvät tai etäopiskelevat pääsevät mukaan, lisää tapahtumia klo 16:00 jälkeen (3) Kiitoksia saivat: Koodaamo, puutarhajuhlan ryhmätyöt, askarteluilta (3) Joustava osallistuminen (3) Lisää tapahtumia, monipuolisempi tapahtumatarjonta (3) Lisää henkilökuntaa mukaan, opiskelijoiden ja henkilökunnan tapahtumia lisää (2) Kaikkia eivät tapahtumat kiinnosta: en osallistu, ei kiinnosta (2) Tilaisuuden ovat olleet hyviä tai hyödyllisiä. Esim. saanut kontakteja opetushenkilökunnasta, mikä taas hyödyttää opinnäytetöiden valmistumista (2) Yksin on vaikea osallistua (jos kavereita ei ole menossa), tilaisuuksiin osallistuminen ei auta yksinäisyyteen (2) Tapahtumaideat Liikuntaa lisää, lisää urheilutapahtumia (3) Videopelitapahtuma, tietokonepeliturnauksia tai muita pelitapahtumia (2) Matalan kynnyksen (kyber)tapahtumia (2) Vapaamuotoiset luennot, paneelit tai keskustelut, joita voisi kuunnella kera pienen purtavan, yleiset keskustelutilaisuudet, IT-workshoppeja ja luentosarjoja lisää (3) Kunnon pikkujoulut (1) Lautapeli-perjantai (1) Opiskelulanit (24h opiskelutehtävien teko viikonloppuna) (1) IT-workshoppeja ja luentosarjoja lisää (1) Uraohjaukseen liittyviä tilaisuuksia (1) Vapaamuotoisia henkilökunnan ja opiskelijoiden tilaisuudet (1) Illanvietot (1) Opiskelutilaisuudet (1) 24

Ryhmäytyminen Opiskelijoilta kysyttiin, miten IT-tiedekunta voisi toiminnallaan tukea ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyden muodostumista. Vastaajista kuusi kertoi, että ryhmäytymistä on tuettu jo nyt riittävästi, tai se toimii hyvin. Yleisimmät vastaukset liittyivät seuraaviin aiheisiin (suluissa vastausten määrä): Alkuvaiheen ryhmäytymiseen panostettava (lisää), esim. illanvietot (4) Lisää tapahtumia, etenkin sellaisia, joissa mahdollista tutustua muihin (4) Etäopiskelijoille verkostoitumismahdollisuuksia, viikonlopputapahtumat (jotta etäopiskelijat voivat osallistua), tapahtumia Helsinkiin ja Tampereelle (3) Henkilökunnan osallistuminen esim. fuksitapahtumaan, ainejärjestöjen tapahtumiin (3) Someryhmiä, joissa tiedotusta tai voi liittyä anonyymisti (3) Ainejärjestötoiminnan tukeminen (3), toisaalta, yhden mielipiteen mukaan ainejärjestöillä on nyt liian suuri vastuu (1) Agora opiskeluympäristönä Opiskelijat toivoivat Agoraan lisää työskentely- ja opiskelutiloja, hiljaisia tiloja ja ryhmätyötiloja. Opiskelijat toivoivat, että heidän olisi helpompi löytää ja varat esim. tyhjiä luokkatiloja käyttöönsä. Opiskelijoille näyttäisi olevan epäselvää, voivatko he hyödyntää tyhjiä luokkatiloja. Henkilökohtaiset kehut Yhteensä 71 henkilöä sai nimeltä mainittuja kehuja. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan lisäksi kehuja sai myös hallinnossa työskennellyt väki. Kehut on välitetty kullekin henkilölle henkilökohtaisesti sähköpostitse. Muuta Hyvää ja säilytettävää Kyselyssä kysyttiin, mikä on hyvää ja säilytettävää. Kehuja saivat erityisesti tiedekunta ja sen ilmapiiri, opetus ja opettajat sekä etä- ja itsenäiset opinnot. Esimerkiksi, tiedekunta on jatkuvasti kehittyvä, sen opiskelijoita kuullaan ja meno on rentoa. Mitä pitäisi parantaa ja miten Kyselyn lopussa opiskelijoilta kysyttiin parannusehdotuksia. Eniten samansisältöisiä kommentteja keräsi etä- ja itsenäisen opiskelun mahdollistamisen lisääminen. Opiskelijat kommentoivat myös yksittäisiä opetukseen ja opettajiin yleisellä tasolla liittyviä seikkoja, esim. että pakollista läsnäoloa ei saisi vaatia, tai he antoivat parannusehdotuksia kurssien sisältöihin. Myös kurssien suorittamistapaan liittyvät seikat nousivat esille. Esim. toivottiin enemmän harjoituksia ja käytännön tekemistä, ja vähemmän tenttejä ja esseitä. 25