Elinvoimatoimialan valmistelun tiekartta (luonnos 16.5.2018) 30.6.2018 31.12.2018 30.6.2019 31.12.2019 Elinvoimatoimialan tehtävät on määritelty Sparrausryhmien ja koordinaatioryhmän työ on käynnistetty Rakennerahastohallinnosta sovittu maakuntien kanssa Hankkeen keskeiset toiminnot on projektoitu Tarvittavat elinvoimatoimialan ICT-järjestelmät on alustavasti kartoitettu Aluekehittämiskeskustelun prosessi on suunniteltu Alustava organisaatiorakenne on kuvattu Alustava suunnitelma siirtyvistä tehtävistä ja henkilöstöstä on tehty Luovuttavien organisaatioiden henkilöstö on osallistettu laajasti Lomituksen järjestämissuunnitelma on tehty Tienpidon yhteistyöalueesta on sovittu alustavasti Muista ylimaakunnallisista tehtävistä ja yhteistyöstä maakuntien kanssa on suunnitelma/sovittu Yhdyspinnat määritelty (LUOVA, PKS-kuntayhtymä, sote, liikennejärjestelmä) määritelty Aluekehittämiskeskustelu on käyty Elinvoimatoimialan toimipaikkaverkosto on suunniteltu Ylimaakunnallista tehtävistä ja maakuntayhteistyöstä on päätetty Elinvoimatoimialan organisaatiorakenne sovittu Tarvittavat toimialan ICTratkaisut on huomioonotettu Liikennejärjestelmäsuunnittelun prosessi on määritelty Tienpidon yhteistyöalueesta on sovittu Brysselin ja Pietarin toimiston ylläpidosta on sovittu Budjetoinnin, suunnittelun ja raportoinnin käytännöt elinvoimatoimialalla on määritelty Johtamisjärjestelmä on valmis Tarvittavat rekryt tehty ja henkilöstösiirrot valmiina Elinvoimatoimialan asiakasrajapinnat käyttöliittymineen ovat valmiina Maksajavirastosopimus allekirjoitettu ja tarvittavat HVJ-kuvaukset laadittu Elinvoimatoimialan osallistamismenettelyt valmiina Maakunnan toiminta voi alkaa SUUNNITTELU TOTEUTUS KÄYTTÖÖNOTTO
Aluekehitys ja koheesiopolitiikka vuoden 2020 jälkeen: 1. Mitkä ovat koheesiopolitiikan uudet investointiprioriteetit? Ohjelmakaudella 2014 2020 on 11 temaattista tavoitetta. Uudessa koheesiopolitiikassa voimavarat keskitetään seuraaviin viiteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen, jotka EU pystyy parhaiten saavuttamaan: 1) Älykkäämpi Eurooppa innovoinnin, digitalisoinnin, taloudellisen muutoksen ja pienille ja keskisuurille yrityksille annettavan tuen kautta; 2) Vihreämpi hiiletön Eurooppa panemalla täytäntöön Pariisin sopimus ja investoimalla energiakäänteeseen, uusiutuviin energialähteisiin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan; 3) Yhteenliitetympi Eurooppa strategisten liikenneverkkojen ja strategisten digitaalisten verkkojen kautta; 4) Sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja tukemalla laadukasta työllistymistä, koulutusta, taitojen edistämistä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tasapuolista pääsyä terveydenhoidon piiriin; 5) Kansalaisia lähempänä oleva Eurooppa tukemalla paikallisesti johdettuja kehittämisstrategioita ja kestävää kaupunkikehitystä koko EU:n alueella.
Suurin osa Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston investoinneista kohdistetaan kahteen ensimmäiseen tavoitteeseen: älykkäämpään Eurooppaan ja vihreämpään Eurooppaan. Jäsenvaltiot investoivat näihin toimintalinjoihin suhteellisesta vauraudestaan riippuen 65 85 prosenttia määrärahoista, jotka ne saavat näistä kahdesta rahastosta. 'Temaattista keskittymistä' eli resurssien jakamista toimintapoliittisten tavoitteiden perusteella ei enää toteuteta alueellisella tasolla vaan kansallisella tasolla.. Komissio ehdottaa tänään menetelmän muuttamista, jotta voidaan ottaa huomioon, miten erot ovat kehittyneet viime vuosina, kohdentaa resursseja edelleen alueille, jotka ovat kauimpana muusta EU:sta ja varmistaa kaikkien tasapuolinen kohtelu. Koheesiopolitiikan jakomenetelmää on sen vuoksi hieman muutettu siten, että vähemmän kehittyneille jäsenvaltioille kohdennetaan lisävaroja ja rahoitustukea annetaan enemmän alueille, joilla teollisuus on muutosprosessissa. Jakomenetelmä perustuu yhä suurelta osin BKT:hen henkeä kohti, mutta siihen sisältyy myös uusia kriteerejä kaikille alueluokille: nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanotto ja kotouttaminen. Koheesiorahoitus Koheesiorahaston osalta menetelmä on ennallaan: jäsenvaltiot, joiden BKTL henkeä kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, saavat tukea koheesiorahastosta.
Kuinka koheesiopolitiikalla tuetaan paremmin alueellisia erityistarpeita? Euroopan kaupungeissa ja suurkaupunkialueilla joudutaan kohtaamaan monia suuria haasteita tulevana vuosikymmenenä, kuten syrjäytymisen torjunta, ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Tämän vuoksi komissio ehdottaa koheesiopolitiikan kaupunkiulottuvuuden vahvistamista. Euroopan aluekehitysrahaston määrärahoista korvamerkitään 6 prosenttia kansallisen tason kestävään kaupunkikehitykseen tehtäviin investointeihin. Vuosien 2021 2027 rahoituskehyksessä luodaan myös eurooppalainen kaupunkialoite. Se on uusi väline kaupunkien välistä yhteistyötä, innovaatioita ja valmiuksien kehittämistä varten kaikilla EU:n kaupunkiagendan temaattisilla toimintalinjoilla (muun muassa maahanmuuttajien kotouttaminen, asuminen, ilmanlaatu, kaupunkien köyhyys ja energiakäänne).
Maatalous Asetusehdotukset sisältävät myös esityksen jäsenmaittain jaettavasta rahoituksesta maatalouden suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen, vaikka rahoituskokonaisuutta ei ole vielä käsitelty eikä siitä ole neuvoteltu jäsenmaiden ja komission kesken. Suomen kannalta esitys tarkoittaisi yhteensä 420 miljoonan euron leikkausta nykykauden EU-rahoitukseen verrattuna. Tästä runsaat 80 miljoonaa euroa kohdistuisi maatalouden suoriin tukiin, ja yli 330 miljoonaa euroa maaseudun kehittämisrahoitukseen
Komissio esittää seuraavalle ohjelmakaudelle LIFE-ohjelman osalta seuraavaa: 60 % korotus budjettiin eli määrärahojen kasvattaminen nykyisestä 3,5 miljardista eurosta 5,5 miljardiin euroon. LIFE-ohjelma tulee sisältämään kaksi pääkategoriaa, ympäristö- ja ilmastotoimet, sekä neljä alateemaa, jotka ovat o Luonto ja biodiversiteetti (2,15 mrd. ). EU:n luontodirektiivien implementointia ja jäsenmaiden politiikkatoimien virtaviivaistamista tukemaan on luotu uudet strategiset luontohankkeet. o Kiertotalous ja elämänlaatu (1,35 mrd. ) o Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen (0,95 mrd. ) o Puhtaaseen energiaan siirtyminen (1 mrd. ), etenkin energiatehokkuutta edistävät hankkeet.
Article 4 Geographical coverage for cross-border cooperation 1. For cross-border cooperation, the regions to be supported by the ERDF shall be the NUTS level 3 regions of the Union along all internal and external land borders with third countries or partner countries. 2. Regions on maritime borders which are connected over the sea by a fixed link shall also be supported under cross-border cooperation. 3. Internal cross-border cooperation Interreg programmes may cover regions in Norway, Switzerland and the United Kingdom which are equivalent to NUTS level 3 regions as well as Liechtenstein, Andorra and Monaco. 4. For external cross-border cooperation, the regions to be supported by IPA III or NDICI shall be NUTS level 3 regions of the respective partner country or, in the absence of NUTS classification, equivalent areas along all land borders between Member States and partner countries eligible under IPA III or NDICI. eli CB jäisi ulkopuolelle ja tulisi osaksi Article 5 Geographical coverage for transnational cooperation and maritime cooperation. Silta Viroon tarvittaisiin tai ainakin tunneli! The fears of CPMR Members are now confirmed: maritime cross-border programmes will cease to be under the Commission proposal. This is a massive concern for a variety of reasons as expressed in our open letter on the future of INTERREG sent out in April. Also, the INTERREG European interregional programme is also set to disappear.
Rahoituspalvelut: esimerkkirooleja ja -kompetensseja Teknisiä kompetensseja Esimerkkirooleja Muita kompetensseja Projektiosaaminen Rahoituspäätösten valmistelu Rahoitusohjelmaosaaminen Maksatuspäätösten valmistelu EURA 2014 ja HYRRÄ-järjestelmät XXXXX XXXXX Ohjelmajohtaja EU-erityisasiantuntija Rahoittaja Maksaja xxxxx xxxxx xxxx Kirjalliset ja suulliset viestintätaidot Toimialan tuntemus Datan visualisointi Some-osaaminen Sidosryhmäyhteistyö xxxx xxxx
Rahoituspalvelujen alustava prosessikartta Tukien hakeminen Hakuilmoitus Hakuinfot Tuen hakeminen Hakemusten käsittely Tukien maksaminen ja varmennukset Rahoituspäätökset käsittely Arkistointi Hakemusten käsittely Maksatushakemus Maksatuspäätös Varmennuskäynnit Arkistointi Tukien takaisinperintä Rahoitusneuvonta, seuranta ja viestintä Rahoitusinfot EU-rahoituksen määrä