Tiedosta hyvinvointia LAADUKKAAT DEMENTIAPALVELUT OPAS KUNNILLE Saila Sormunen & Päivi Topo (Toim.) Oppaita xx, Stakes 2008 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Tiedosta hyvinvointia 2 Kirjoittajat Sirpa Andersson Ulla Eloniemi-Sulkava Harriet Finne-Soveri Sirpa Granö Sirkkaliisa Heimonen Reija Heinola Minna Huhtamäki-Kuoppala Tuula Hurnasti Sari Kauppinen Helinä Kotilainen Maija Käyhty Marja-Liisa Laakkonen Sari Luostarinen Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Eeva Päivärinta Marja Saarenheimo Saila Sormunen Kirsti Tolonen Päivi Topo Tuija Turunen Päivi Voutilainen 1
Tiedosta hyvinvointia 3 Dementia on erityiskysymys Dementoivat sairaudet aiheuttavat ikääntyneille ihmisille kaikista sairausryhmistä eniten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta ja ne ovat pääsyy ympärivuorokautiselle pitkäaikaishoidolle. Dementoivista sairauksista kertyy myös eniten kustannuksia, joista suurin osa liittyy pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon: Sen kustannukset 80 % kokonaiskustannuksista. Tiedosta hyvinvointia 4 Arvio dementiaoireisten ihmisten määrästä kahdessa n. 20 000 hengen kunnassa Ikäryhmä, vuotta (esiintyvyys, %) ikäryhmän lkm Pieksämäki dementiaoireisten lkm ikäryhmän lkm Siilinjärvi dementiaoireisten lkm 65-69 (2,3 %) 1297 30 988 23 70-74 (4,2 %) 1118 47 657 28 75-79 (8,6 %) 1010 87 490 42 80-84 (13,0 %) 723 94 300 39 85-89 (25,3 %) 345 87 105 26 90+ (33,5 %) 148 50 47 16 Yhteensä 4641 (22 %) 395 (9 %) 2587 (13 %) 174 (7 %) 2
Tiedosta hyvinvointia 5 Dementia on erityiskysymys Tavat, joilla dementiaoireisten ihmisten tarpeisiin vastataan, vaikuttavat huomattavasti kustannuksiin. Näyttöön perustuvaan toimintaan pohjaavat pienetkin hoitokäytännön muutokset voivat vähentää hoidon kustannuksia ja parantaa elämänlaatua. Suomessa dementiaoireisten ihmisten hoitoon kuluu 4 miljardia euroa vuodessa, 6 % kaikista terveys- ja sosiaalimenoista. Tiedosta hyvinvointia 6 Dementia on erityiskysymys Yhden dementiaoireisen ihmisen välittömät kustannukset Suomessa vuosittain arviolta 24 000. Noin 1 % kustannuksista aiheutuu dementoivan sairauden diagnoosin selvittämisestä. Vähän yli puolella dementiaoireisista ihmisistä on diagnoosi varmistettu ja noin puolella on dementialääkehoito. Dementialääkkeet ovat vaikuttava keino tukea muistisairaan ihmisen toimintakykyä ja kotona asumista. 3
Tiedosta hyvinvointia 7 Kotihoidon asiakkaista yli puolella muistioireita ja ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa olevista 80 85 %:lla Dementiatyössä korostuu työntekijöiden vuorovaikutustaidot. Kun työntekijöillä on tarvittavat tiedot ja taidot, voidaan tukea sairastuneen ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua sekä vältytään tarpeettomilta ristiriitatilanteilta asiakkaiden kanssa. Työntekijöiden työviihtyvyys myös lisääntyy, koska heillä on tarvittava ammattitaito selviytyä hankalistakin tilanteista. Sairastunutta läheistään hoitavat omaiset tarvitsevat tietoa dementoivan sairauden vaikutuksista ja kanssakäymisen taitoja. Tiedosta hyvinvointia 8 Käytösoireista kärsii yhdeksän kymmenestä jossain taudin vaiheessa Käytösoireisten ihmisten auttamisessa lääkkeetön hoito ensisijainen: Selvitetään monipuolisesti oireiden syntyyn vaikuttavat syyt ja sen pohjalta räätälöidään hoito- ja tukikeinot. (Esim. dementiaoireisen ihmisen tarpeiden ja toiveiden huomiointi, tutun ja turvallisen ympäristön tarjoaminen, aktiivinen liikkuminen, muistelun ja musiikin käyttäminen hoitotilanteissa sekä omaisten tukeminen ja ohjaus.) Oikein valitulla ja määräaikaisella lääkehoidolla voidaan tarvittaessa tukea lääkkeetöntä hoitoa. 4
Tiedosta hyvinvointia 9 Dementiaoireisten ihmisten kuntoutus kannattaa Kuntoutuksen todettu parantavan henkistä suorituskykyä ja mielialaa, vähentävän käytösoireita ja parantavan elämänlaatua dementoivan sairauden kaikissa vaiheissa. Kuntoutuksen eri muotoja voidaan hyödyntää tavoitteellisesti sairauden kaikissa vaiheissa. Kuntoutus tulee toteuttaa yksilöllisesti ja oikeaan aikaan. Tiedosta hyvinvointia 10 Lyhyet hoitojaksot Ympärivuorokautisia lyhytaikaishoitojaksoja tulee järjestää dementiaoireille ihmisille tarkoitetuissa yksiköissä, joissa muistisairauksiin perehtynyt henkilökunta Lyhyetkin sairaalahoitojaksot ja lyhytaikaishoitojaksot voivat romahduttaa dementiaoireisen ihmisen toimintakyvyn, jos kuntoutukseen ja kuntoutumista edistävään työtapaan ei kiinnitetä huomiota. 5
Tiedosta hyvinvointia 11 Ympärivuorokautinen hoito Tällä hetkellä kolme neljästä sairastuneesta tarvitsee muistisairauden edetessä ympärivuorokautista pitkäaikaishoitoa. Käytösoireet, kävelykyvyn heikkeneminen, muut oheissairaudet, yksin asuminen ja omaishoitajan väsyminen ovat tärkeimmät tekijät, jotka johtavat pitkäaikaishoitoon. Palvelujärjestelmässä työskenteleviltä vaaditaan valmiuksia tunnistaa ja reagoida näihin riskitekijöihin nopeasti. Tiedosta hyvinvointia 12 Eettiset kysymykset Dementiaoireisen ihmisen kyky päättää omista asioistaan heikkenee ja hän tarvitsee yhä enemmän muilta apua. Riskinä, että sairastuneen ihmisen omat käsitykset ja toiveet sivuutetaan kokonaan. Eettisiä ongelmia voi syntyä myös silloin, kun dementiaoireinen ihminen ei kykene puolustamaan omia etujaan eikä kertomaan hoidon ja palvelun puutteista tai huonosta kohtelusta. 6
Tiedosta hyvinvointia 13 Kuntien valmistauduttava siihen, että dementiaoireisten ihmisten palveluiden ja hoidon kustannukset lisääntyvät asiakasmäärän kasvaessa. Sen vuoksi tarkoin harkittava, millä tavoin palvelut toteutetaan niin että ne ovat mahdollisimman vaikuttavia ja laadukkaita asiakkaille ja kunnalle kustannustehokkaita. Tiedosta hyvinvointia 14 Oppaan perusviestit 1) dementiaoireisten ihmisten on mahdollista asua omassa kodissaan laadukkaasti nykyistä pidempään, 2) sairauden eri vaiheissa näyttöön perustuvalla tukitoiminnalla ja hoidolla voidaan auttaa dementiaoireisia ihmisiä ja heidän läheisiään sekä 3) hoitokäytännön muutoksilla voidaan myös vähentää kustannuksia. 7
Tiedosta hyvinvointia 15 Oppaan perusviestit Tutkimusnäyttö ja kertyneet käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että huomiota tulee kiinnittää entistä enemmän sairauden alkuvaiheeseen ja tavoitteelliseen toimintakyvyn tukemiseen sekä dementiaoireisen ihmisen läheisten tukemiseen. Näin voidaan raskaimman hoidon aikaa lyhentää. Opas kuvaa, miten laadukas ja kustannuksia hillitsevä muistisairaiden ihmisten hoito ja palvelu voidaan toteuttaa. Tiedosta hyvinvointia 16 I Palvelujärjestelmä vastaamaan dementiaoireisten ihmisten tarpeisiin Painopiste lähipalveluissa Seudullisesti palveluita tuotetaan, kun tarvitaan erityisosaamista ja/tai näin saadaan muuta lisäarvoa. Palveluiden kattavuudelle asetetaan määrälliset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. 8
Tiedosta hyvinvointia 17 II Dementiapalvelujen hankinta kunnassa Hyvä vaihtoehtoisten hankintamenetelmien ja palvelujen sisällön tuntemus sekä dementiaoireisten asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen auttavat yhdessä löytämään käyttökelpoisimmat hankintamenettely. Tarjouspyyntö hankinnassa keskeinen väline. Tiedosta hyvinvointia 18 III Dementiaa aiheuttavien sairauksien tunnistaminen Varhainen muistipulmien selvittäminen tehdään yhteistyössä siten, että tunnistetut muistipulmat johtavat diagnostisiin toimenpiteisiin ja asianmukaiseen hoitoon riippumatta asiakkaan iästä 9
Tiedosta hyvinvointia 19 IV Palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointi kertoo voimavaroista ja tarvittavasta tuesta Kokoamalla monipuolisesti tietoa dementiaoireisen ihmisen toimintakyvystä hänen omassa asuinympäristössään, voidaan palveluiden avulla nopeasti puuttua hänen toimintakykynsä heikkenemiseen, tukea sitä ja ehkäistä palvelutarpeiden kasvua. Näyttö tällaisen nopean puuttumisen vaikuttavuudesta on vahva. Monipuolisen tiedon avulla voidaan toimia ennaltaehkäisevästi. Tiedosta hyvinvointia 20 V Itsemääräämisoikeus ja edunvalvonta Jos dementiaoireisen ihmisen edut ovat vaarassa, hänellä on oikeus saada suojaa oikeudenloukkauksia vastaan. Edunvalvojan määrääminen on yksi keino suojata häntä. 10
Tiedosta hyvinvointia 21 VI Kuntoutus on laaja-alainen kokonaisuus Kuntoutus oikeaan aikaan on kustannustehokasta. Kuntoutuksen saatavuuteen, sisältöön ja jatkuvuuteen tulee panostaa. Kuntoutus vaatii yhteistyötä kuntoutettavan ja hänen läheistensä ja ammattilaisten kesken sekä ammattilaisten välillä. Tiedosta hyvinvointia 22 Lakisääteinen oikeus kuntoutukseen Dementiaoireisella ihmisellä oikeus saada kuntoutuspalveluja yhdenvertaisesti muiden kuntalaisten kanssa, ilman syrjintää. Kuntoutuksen, tulee olla suunnitelmallista. Kuntoutus on osa dementiaoireisen ihmisen hoitoa. 11
Tiedosta hyvinvointia 23 Sopeutumisvalmennuksessa edistetään monipuolisesti sairastuneen ja hänen omaisensa selviytymistä sairauden kanssa tuetaan heidän toimintakykyään ja vahvistetaan heidän voimavarojaan. Tiedosta hyvinvointia 24 Toimintaterapia ja fysioterapia Toimintaterapian tavoitteena sairastuneen omassa elinpiirissä ehkäistä toimintakyvyn laskua, kuntouttaa ja pyrkiä parantamaan muisti- ja dementiaoireisen ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua sekä tukemaan omaishoitajan hyvinvointia. Fysioterapian tavoitteena toimintakyvyn arvioiminen ja jatkuva harjoittaminen sekä kuntoutujan, omaisen ja hoitohenkilökunnan innostaminen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen ennaltaehkäisevästi. 12
Tiedosta hyvinvointia 25 Vertaistoiminnan mahdollisuudet muistisairaiden ja heidän omaistensa tukemisessa Psykososiaalisen (ja sosiokulttuurisen) ryhmätoiminnan lähtökohtana on toimijuuden korostaminen ja ihmisten omien voimavarojen sekä valmiuksien vahvistaminen. Tiedosta hyvinvointia 26 Neuvonta, palveluohjaus ja muistineuvolat Neuvonta on tavoitteellista ja systemaattista ohjausta sekä erityisesti kotihoitoa tukevaa toimintaa. Palveluohjauksessa voidaan laatia asiakkaalle hänen yksilölliset tarpeensa huomioiva hoito- ja palvelusuunnitelma Muistineuvolan avulla Edistetään varhaisdiagnostiikkaa Seurataan muistisairaiden tilannetta 13
Tiedosta hyvinvointia 27 VII Kotona asumisen tukemisen ydinelementit tutkimusten valossa 1) Dementoivan sairauden diagnosointi 2) Kotona asumisen päättymistä ennustavien riskitekijöiden tunnistaminen ja nopea puuttuminen niihin 3) Hoito- ja palvelujärjestelmässä sovitut toimintakäytännöt, joiden mukaan edetään kotihoidon jatkumista uhkaavissa tilanteissa 4) Nimetty muistisairaiden ihmisten ja omaisten tietämä yhteistyötaho, joka ottaa yhdessä perheen kanssa kokonaisvastuun kotona asumisen jatkumisesta. Tiedosta hyvinvointia 28 Dementiaoireinen ihminen perusterveydenhuollon asiakkaana Perusterveydenhuolto vastaa muistipulmien alkuselvittelyistä ja perusdiagnostiikasta kaikenikäisillä henkilöillä konsultoi erikoisosaamista edellyttävissä tapauksissa muistipoliklinikkaa diagnoosia asetettaessa ja pulmallisissa hoidoissa huolehtii hoidon jatkoseurannasta ja palveluohjauksesta 14
Tiedosta hyvinvointia 29 Muistipoliklinikan tehtävät Dementiasairauksien diagnosoiminen Dementialääkkeiden aloitus ja lääkelistan asianmukaistaminen Oheisoireiden arviointi ja hoidon alkuun saattaminen Konsultaatio perusterveydenhuollon tueksi Huolehtia henkilöstönsä osaamisesta turvaamalla geriatrin, neuropsykologin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin, sosiaalityöntekijän sekä ravitsemusterapeutin palvelut Tiedosta hyvinvointia 30 Kotihoidon tehtävät Varmistaa arjen sujuvuus, sosiaalinen turvallisuus ja tukea toimintakykyä. Nimetä asiakkaalle vastuuhoitaja uhkatekijöiden kuten kaatuilun tai laitosriskin eliminoiminen tai vähentäminen hoitavan omaisen kuormituksen helpottaminen 15
Tiedosta hyvinvointia 31 Kuntouttavan päivätoiminnan tehtävät ylläpidetään dementiaoireisen ihmisen toimintakykyä ja taitoja selviytyä arjessa järjestetään omaishoitajalle mahdollisuus säännöllisesti omaan aikaan ja lepoon. vaikutetaan tekijöihin, joiden takia selviytyminen kotona vaarantuu. Tiedosta hyvinvointia 32 Ympärivuorokautisen lyhytaikaishoidon tehtävät tunnistaa ja hoitaa kotona asumisen päättymistä uhkaavia riskitekijöitä toimintakyvyn edistäminen kaikin tavoin tarjota lääkäripalvelut tukea kotihoidon kriisitilanteissa toimia joustavasti ylläpitää dementiatyön ammattitaitoa 16
Tiedosta hyvinvointia 33 Asuinympäristö, apuvälineet ja teknologia Esteetön ja turvallinen fyysinen ympäristö tukee dementoituvan ihmisen kotona asumista. Fyysisen ympäristön muutosten, apuvälineiden ja teknologian käytön tavoitteena on sairastuneen ihmisen toiminnan edistäminen sekä auttamistyön helpottaminen. Olennaista muilta saatava apu. Kun se lähtökohtana, saadaan ympäristön muutoksista, apuvälineistä ja muusta teknologiasta suurin hyöty. Dementiaoireinen kuntalainen ei vain sosiaali- ja terveystoimen vastuulla vaan elämän laadusta vastaavat myös liikenne-, kulttuuri- ja sivistystoimi sekä tekninen toimi. Tiedosta hyvinvointia 34 Sairaalahoito ja kotiutuminen Dementoivaa sairautta sairastavien potilaiden sairaalahoitoa voi pitkittää akuutti sekavuustila, liikkumattomuus, kaatuilu, ravitsemushäiriöt, kivut ja lääkkeiden haittavaikutukset. Dementoiva sairaus aiheuttaa erityisvaatimuksia sairaalaympäristölle sekä potilaan, omaisen ja hoitohenkilökunnan väliselle vuorovaikutukselle. 17
Tiedosta hyvinvointia 35 VIII Tehostettu palveluasuminen ja ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito Perusvaatimukset Riittävä, vuorovaikutustaitoinen ja osaava henkilökunta, jolla hyvät tiedot muistisairauksista ja dementiasta dementiaoireisten ihmisten kaikkia palveluja, myös ympärivuorokautista hoitoa, kehitetään monimuotoisesti avopalvelujen suuntaan Tiedosta hyvinvointia 36 IX Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Ihminen on ensin Olennaista, että ihminen voi kokea itsensä kykeneväksi eli käyttää omia kykyjään ja voimavarojaan arjen tilanteissa. Tätä tulisi palveluissa käyttää enemmän hyväksi ja näin saadaan aikaan hyvä yhteistyö dementiaoireisen ihmisen, hänen läheistensä ja ammattilaisten välille. 18
Tiedosta hyvinvointia 37 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Omainen on yhteistyökumppani Omainen, joka hoitaa dementiaoireista läheistään, on juuri tämän henkilön kotihoidon syvällinen asiantuntija ja tukipilari. Sen vuoksi tasavertainen yhteistyö omaisen kanssa on kotihoidon tukemisessa keskeistä. Omaisen ilmaisemiin avun ja tuen tarpeisiin suhtaudutaan vakavasti ja niihin vastataan nopeasti, jotta kotihoidon edellytykset säilyvät. Tiedosta hyvinvointia 38 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Yksilöllisyys, oikea-aikaisuus ja ennakoivuus palvelujen toimintaperiaatteet Dementoivan sairauden vaikutukset sekä tuen ja palveluiden tarpeet ovat aina yksilöllisiä. Tämän vuoksi kunnissa räätälöidään dementiaoireiselle ihmisen ja hänen omaisensa tukipalvelut yksilöllisesti ja avuntarpeisiin varaudutaan ja niihin kyetään vastaamaan nopeasti, myös silloin kun ne ovat yllättäviä. Kysymyksessä ovat etenevät sairaudet, ja sairastuneen ihmisen tilanteessa tapahtuvat muutokset täytyy tunnistaa ja reagoida niihin ennakoivasti ja oikeaan aikaan. 19
Tiedosta hyvinvointia 39 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma pohja tarpeita vastaaville palveluille Kunnassa laaditaan jokaiselle dementiaoireiselle asiakkaalle palvelu-, hoitotai kuntoutussuunnitelma yhteisymmärryksessä hänen sekä hänen omaistensa kanssa ja sitä päivitetään. Tavoitteena ensisijaisesti se, että kotona asumisen haasteisiin voidaan konkreettisesti vastata ja henkilön voimavaroja tukea. Tiedosta hyvinvointia 40 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Toimintakykyä tukeva ja kuntouttava työote kannustaa omatoimisuuteen Muiden usein vaikea tunnistaa sairastuneen säilyneitä kykyjä ja voimavaroja ja häntä pidetään helposti kykenemättömämpänä kuin hän on. Palveluiden lähtökohtana sairastuneen ihmisen toimintakyvyn ja voimavarojen sekä arkiselviytymisen ja elämäntilanteen arviointi. Dementiaoireisen ihmisen kotona asumista auttaa, kun kaikissa auttamis- ja hoitotilanteissa tuetaan omatoimisuutta, toimintakykyä ja kuntoutumista. Kotona asumisen tukeminen vaatii palvelun tarjoajilta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. 20
Tiedosta hyvinvointia 41 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Yhteistyö ja hoitoketjun saumattomuus välttämättömiä Dementiapalveluissa keskeistä moniammatillisuuden ja tiimityön toteuttaminen ja verkostomainen työtapa Alueellisten toiminta-ohjeiden avulla turvataan hoitoketjun saumattomuus ja jatkuvuus sekä palveluiden yhdenvertainen saatavuus Tiedosta hyvinvointia 42 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Omaishoidon räätälöityä tukimallia kannattaa soveltaa kunnassa Työparin, jonka muodostaa lääkäri ja hoitaja, joilla dementiaosaamista, on todettu hyvin tukevan dementiaoireisen ihmisen kotona asumisen jatkumista sairauden etenemisestä huolimatta. 21
Tiedosta hyvinvointia 43 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Osaava ja riittävä henkilökunta Ammattihenkilöstöltä vaaditaan sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen lisäksi perehtyneisyyttä dementiahoitoon kaikissa hoito- ja palveluketjun pisteissä, jotta he tunnistavat dementoivan sairauden vaikutukset sekä sairastuneen ja hänen läheistensä tarpeet. Hoitopaikan henkilöstön koulutusrakenteessa otettava huomioon asiakkaiden fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, heidän hoitoisuutensa sekä toiminnalle asetetut tavoitteet. Säännöllistä ja tavoitteellista täydennyskoulutusta osaamisensa ylläpitämiseksi. Tiedosta hyvinvointia 44 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Johtaminen vaikuttaa hoidon laatuun Johto vastaa hoidon ja palvelun laadusta. Johtaminen vaikuttaa suoraan työn laatuun, työympäristöön, resursseihin sekä työntekijöiden sitoutumiseen, työmotivaatioon ja osaamiseen sekä työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin. Vanhuspalveluissa työskentelevien työhyvinvointiin ja johtamiseen on panostettava siitäkin syystä että ne heijastuvat palveluiden laatuun ja kustannustehokkuuteen. 22
Tiedosta hyvinvointia 45 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Kunta vastuussa palveluiden riittävyydestä ja laadun varmistamisesta Kunnilla on monia tapoja järjestää palveluita dementiaoireisille kuntalaisille ja heidän omaishoitajilleen. Olennaista se, että palveluista syntyy niiden käyttäjien tarpeita vastaava kokonaisuus. Kuntatalouden ja kuntalaisten kannalta on dementiapalvelut järjestettävä niin, että painopiste on kuntouttavassa, kotona asumista tukevassa toiminnassa. Tiedosta hyvinvointia 46 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Kuntien keskeiset palvelujärjestelmän kehittämishaasteet 1) Laatia kuntiin ja/tai seuduille muistihäiriö- ja dementiatyön ohjelma, jossa esitetään seuraavalle 10 vuodelle palveluiden kehittämissuunnitelma ja voimavaratarve koko sairausprosessi huomioon ottaen. 2) Panostaa muistihäiriöiden syiden tunnistamiseen, jotta muistioireinen saa oikeanlaisen hoidon. Turvata ensitieto diagnoosin saaneille. 3) Siirtää painopiste avopalveluihin: tarjotaan dementiaoireisille ihmisille sisällöllisesti ja ajallisesti joustavia kotona asumista tukevia palveluita, joissa myös omaishoitajien tarpeet otettu huomioon. 23
Tiedosta hyvinvointia 47 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Kuntien keskeiset palvelujärjestelmän kehittämishaasteet 4) Lisätä dementiaoireisten ihmisten toimintakykyä edistävää hoitoa ja palveluja ja varmistaa toimintakykyä tukevan työotteen osaaminen ja käyttö. 5) Nimetä jokaiselle sairastuneelle (ja perheelle) yhteyshenkilö kuten muistihoitaja tai muistikoordinaattori, jonka puoleen kääntyä kun tarvintaa neuvontaa ja ohjausta. 6) Varmistaa, että kunnassa on kotona asuvien dementiaoireisten ihmisten ja heidän omaistensa tueksi lääkärin ja dementoiviin sairauksiin ja palveluihin perehtyneen sairaanhoitaja tai muun vastaavan muodostama työpari, sillä tällaisen toiminnan avulla on kotona asumisen aikaa voitu pidentää. Tiedosta hyvinvointia 48 Laadukkaiden dementiapalveluiden pääperiaatteet Kuntien keskeiset palvelujärjestelmän kehittämishaasteet 7) Räätälöidä palvelut tasavertaisessa yhteistyössä dementiaoireisten ihmisten ja heidän omaistensa kanssa sillä tämän toimintatavan vaikuttavuudesta on näyttöä. 8) Varmistaa käytösoireisiin liittyvä osaaminen sekä lähipalveluissa että syvällisempänä osaamisena seudullisissa palveluissa. 9) Panostaa dementiatyötä tekevien ammattilaisten saatavuuteen, koulutukseen ja työssä jaksamiseen 24