NURMIJÄRVEN KUNTA 1 Tekninen lautakunta 76 28.09.2017 Sekajätteiden kuljetusjärjestelmästä päättäminen 787/14.06.00.00/2013 TEKLA 76 Tausta Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kutsui 18.8.2017 Nurmijärven kun nan jätehuollon järjestämisestä vastaavat viranhaltijat kuul ta vaksi jatkotoimista, joilla kunnan jätteenkuljetusjärjestelmän laiton ti lanne saadaan korjatuksi. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus aloittaa hal lin to pak ko me net te lyn, jonka ensimmäisessä vaiheessa kunnan jä te huol to vi ran omai sel le ja sen jäsenille tullaan antamaan kirjallinen ke ho tus tehdä päätös sekajätteen kuljetuksen siirtämiseksi kunnan jär jes tä mis vas tuul le (kts. asiasta laadittu muistio 8.9.2017, liite A). Nurmijärven kunnassa sekajätteen kuljetus perustuu so pi mus pe rustei seen (kiinteistön haltijan järjestämään) jätteenkuljetukseen. Uusi jä te la ki (646/2011) edellyttää siirtymistä kunnan järjestämään jätteen kul je tuk seen, jos kiinteistön haltijan järjestämän jät teen kul je tuksen edellytykset (37 1 mom) eivät täyty. Tarkastelu ja pää tök sente ko tuli tehdä vuoden kuluessa lain voimaantulosta (149 4 mom). Nurmijärven kunnassa jätehuoltoviranomaisena toimiva tekninen lau ta kun ta on käsitellyt sekajätteen kuljetusta koskevaa jätelain 37 :n kuljetusjärjestelmäpäätöstä kahdesti ja päättänyt molemmilla ker roil la jatkaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta valmis te lus ta ja esittelystä poiketen. Viimeisin lautakunnan päätös 1.4.2015 36 on Helsingin hallinto-oikeuden 7.4.2016 tekemällä pää tök sel lä 16/0276/5 kumottu (kts. edellä mainittuihin päätöksiin liit ty vät asiakirjat liitteessä B ja liitteessä C). Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa todennut, että teh ty jen selvitysten perusteella jätelain 37 :n 1 momentin edellytykset kiinteis tön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty. Hal linto-oi keu den perustelut ovat yhdenmukaisia korkeimman hal lin to-oikeu den 18.2.2016 vuosikirjaratkaisujen kanssa (18.2.2016/530 KHO:2016:19 ja 18.2.2016/531 KHO:2016:20). KHO vahvistaa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen olevan uuden jätelain oletusarvo. KHO:n linjauksen mukaan selvitysten on osoitettava hallintolain 31 :n 1 momentissa osoitetulla tavalla jätelain 37 :ssä säädettyjen edel ly tys ten täyttyvän vain päätettäessä jatkaa sopimusperusteista jät teen kul je tus ta. Lisäksi lautakunta voi valita kunnan järjestämän kul je tuk sen vaikka 37 :n edellytykset täyttyisivätkin. Jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella Nurmijärven kunnan jätehuollon tulosyksikkö on laatinut jätelain 149 :n 4 momentin mukaisen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelun (14.11.2013), joka on kuvattu osana liitettä C. Kunnanhallituksen jäte huol lon järjestämistä koskevaa päätöksentekoa varten selvitettiin
NURMIJÄRVEN KUNTA 2 Tekninen lautakunta 76 28.09.2017 kun nan jätehuollon järjestämisen nykytila ja kehittämisen tarpeet (kts. kh 22.5.2017 päätös 156 ja sen liitteet). Selvitystyön joh to päätel mät ovat samansuuntaiset vuonna 2013 tehdyn tarkastelun kanssa. Jätelain 37 :n mukaisten edellytysten täyttymisen arvioiminen ja päätöksenteon tueksi tarvittavien selvitysten laatiminen kuuluvat viran omai sen tehtäviin. Kiinteistön haltijan järjestämää (sopimusperusteista) jät teen kul je tusta voidaan jatkaa ainoastaan jos jätelain 37 :ssä eritellyt kohdat täyt ty vät: 1. Jätteen kuljetuspalveluja on tarjolla kattavasti ja luotettavasti se kä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (35 2 mom). 2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnas sa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaa raa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myön teisik si ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien ase maan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kotitalouksien asema Tehdyn tarkastelun (Jätelain (646/2011) 149 4 momentin mu kainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueel la, 14.11.2013) perusteella jätteenkuljetusyritysten kul je tus pal velu ei ollut kaikilta osin syrjimätöntä, eikä kotitalouksilla ollut todellista mah dol li suut ta kilpailuttaa palvelua. Useiden tutkimusten ja to teu tunei den esimerkkien mukaan keskitetty kilpailutus tuo säästöjä as tiatyh jen nys hin nois sa. Jätelain 35 :n 2 momentti ei täyttynyt kiin teistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, eikä kiinteistön hal tijan järjestämällä jätteenkuljetuksella ole kokonaisuutena myönteisiä vai ku tuk sia kotitalouksien asemaan. Yritysten asema Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa pysyminen ei vai kut tai si kokonaisuutena myönteisesti yritysten asemaan, koska pää tök ses tä hyötyisi käytännössä vain yksi, markkinoita hallitseva yri tys. Siirtyminen kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen taas saat tai si mahdollistaa useampien ja jopa uusien yritysten osal lis tumi sen jäteastioiden tyhjennykseen. Tällä hetkellä Nurmijärven kunnan alueella toimii kolme yritystä, jotka keräävät asumisen sekajätettä. Vuotta 2016 koskevien kul je tusre kis te ri tie to jen perusteella yhdellä yrityksistä on reilut 8 500 asiakas ta, toisella noin 500 ja kolmannella alle 50. Suurimman yrityksen osuus asiakkaista on 93 %. Viranomaisten toiminta Kiinteistön haltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella ei ole myön teisiä vaikutuksia viranomaisten toimintaan, koska se vaikeuttaa jä tehuol lon seurantaa ja valvontaa. Järjestettyyn jätehuoltoon kuu lu mat-
NURMIJÄRVEN KUNTA 3 Tekninen lautakunta 76 28.09.2017 to mien kiinteistöjen saaminen jätehuollon asiakkaiksi on vaikeaa, ja kun nas sa on yli 1000 jätehuollon piiriin kuulumatonta kiinteistöä. Ympäristö Ympäristöön ja terveyteen sekajätteen kuljetusjärjestelmällä ei tehdyn selvityksen perusteella ole vaikutusta. Jätehuollon alueellinen kehittäminen Nurmijärven lähialueen jätehuoltoviranomaisten ja jätelaitoksien alueel la kaikki kunnat ovat joko kunnan järjestämän sekajätteen kul jetuk sen piirissä, tai jätehuoltoviranomainen on tehnyt päätöksen siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Siten siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tukisi jätehuollon alueellista ke hit tä mis tä Nurmijärven alueella. Nurmijärven kunnan valtuusto on vuon na 2011 tehnyt periaatepäätöksen kunnan liittymisestä jo hon kin sitä ympäröivistä jätelaitoksista. Nurmijärven kunnanhallitus on 22.5.2017 156 päättänyt, ettei kunta lii ty alueelliseen jätehuoltoyhtiöön. Päätöspöytäkirja liitteineen on koko nai suu des saan luettavissa esim. Nurmijärven kunnan ko ti si vuil ta (päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat). Tarkastelun yhteydessä annetut lausunnot ja mielipiteet Kaikille henkilöille, yrityksille ja yhdistyksille varattiin mahdollisuus lau sua asiasta. Lausuntojen koonti on osana sekajätteen kul je tus järjes tel mäs tä tehtyä selvitystä. Päätelmät ja eteneminen asiassa Nurmijärven kunnassa laaditun jätelain (646/2011) 149 4 mo mentin mukaisen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelun (14.11.2013) pe rus teel la jätelain 37 :n edellytykset kiinteistönhaltijan jär jes tä mälle sekajätteen kuljetukselle eivät Nurmijärvellä täyty. Edellä esittelytekstissä, edellä mainitusta selvityksestä sekä ai empien käsittelyjen esitysteksteistä ilmenevin perustein esitetään, että Nur mi jär ven kunnan alueella siirrytään sekajätteen osalta kunnan jär jes tä mään jätteenkuljetukseen. Jätelain mukaan kunnan jär jes tämään jätteenkuljetukseen siirtymisen siirtymäaika on vähintään kolme vuotta päätöksestä ja enintään viisi vuotta lain voimaantulosta. Lisäksi esitetään, että kiinteistön haltijan järjestämä sekajätteen kulje tus lakkaa jätehuoltoviranomaisen myöhemmin erikseen hy väk symän suunnitelman mukaisesti 1.10.2020 alkaen. Jätteenkuljetusten kil pai lut ta mi nen toteutetaan jätehuoltoviranomaisen myöhemmin anta man päätöksen ehtojen mukaisesti. Esitys: Tekninen lautakunta päättää, että Nur mi jär ven kunnan alueella siirry tään sekajätteen osalta kunnan jär jes tä mään jätteenkuljetukseen. Jä te lain mukaan kunnan järjestämään jät teen kul je tuk seen siir ty mi-
NURMIJÄRVEN KUNTA 4 Tekninen lautakunta 76 28.09.2017 sen siirtymäaika on vähintään kolme vuot ta päätöksestä ja enintään vii si vuotta lain voimaantulosta. Tekninen lautakunta päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä seka jät teen kuljetus lakkaa jätehuoltoviranomaisen myöhemmin erikseen hyväksymän suunnitelman mukaisesti 1.10.2020 alkaen. Jätteenkuljetusten kilpailuttaminen toteutetaan jä te huol to vi ran omaisen myöhemmin antaman päätöksen ehtojen mukaisesti. Lisätietoja: kunnallistekniikan päällikkö Jyrki Meronen, puh. 040 317 2304 ja vs.laitosvastaava Aino An ger vuori, puh. 040 317 4361 Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Jaakola-Siimes esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin: "Tekninen lautakunta tekee nyt uutta päätöstä asiassa ja päätöksen teon tueksi pitää päivittää jätelain 149 4 momentin mukainen tarkastelu. Olemassa oleva tarkastelu on tehty 14.11.2013. Lähes neljä vuotta vanhana sitä ei voida enää käyttää lautakunnan uuden päätöksen pohjana. Lisäksi näyttää, että tilanne olisi muuttunut neljän vuoden aikana, sillä esimerkiksi Rambollin tekemässä selvityksesssä 7.11.2016 (liite 1) arvioidaan Nurmijärven tilanetta toisin. Esittelytelytekstissä vittattuun selvitykseen (KH 22.5.2017 päätös 156 ja sen liitteet) ei voida tämän päätöksen osalta tukeutua, sillä laki edellyttää tarkastelua jätelain 149 4 momentin mukaisesti. Lisäksi 14.11.2013 tehty selvitys sisältää useita oletuksia tai virheellisiä lain tulkintoja, joilla perustellaan kunnan järjestämää jättteenkuljetuksen paremmuutta suhteessa kiiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen ilman konkreettisia perusteluita tai viittauksia tutkimuksiin. Näiden oletuksien perusteella tehdään lopuksi johtopäätös kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lain vastaisuudesta. Esimerkiksi selvityksessä on oletukseen perustuvia perusteluita: kunnan ekopisteille tuodaan sinne kuulumattomia jätteitä jätteenkuljetukseen kuulumattomien kiinteistön halitijoiden toimesta sekä oletetaan, että kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksesssa tämä ongelma poistuisi tai olisi helpommin hallittavissa. Lisäksi esitetään esimerkikisi, että mahdollinen liittyminen kunnalliseen jätelaitokseen vaatisi lain puolesta siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Tekninen lautakunta edellyttää jätelain 149 4 momentin mukaisen tarkastelun päivittämistä niin, että tarkastelu tehdään objektiivisesti lain henkeä noudattaen ottaen huomioon, että molemmat
NURMIJÄRVEN KUNTA 5 Tekninen lautakunta 76 28.09.2017 jätteenkuljetustavat (kiinteistön haltijan järjestämä sekä kunnan järjestämä) ovat lain mukaan tasa-arvoisia (YmVM 23/2010 vp). Tarkastelun lisäksi päätöksenteon tueksi tekninen lautakunta edellyttää selvitystä kustannusvaikutuksista kunnan talouteen, jos nykyisestä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen." Jaakola-Siimeksen esitys raukesi kannattamattomana. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi esittelijän esityksen. Päätökseen kuuluvat liitteet nro 2-4 (A-C) sekä liite nro 5.
NURMIJÄRVEN KUNTA 1 Tekninen lautakunta 85 27.08.2015 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle sekajätteiden kuljetusjärjestelmäpäätöksestä tehdyn valituksen johdosta 787/14.06.00.00/2013 TEKLA 85 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen teknisen lautakunnan päätöksestä 1.4.2015 36. Valituksen alaisella päätöksellä tekninen lautakunta päätti esittelijän esityksestä poiketen äänin 6-5, että Nurmijärven alueella jatketaan sekajätteiden osalta kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Esittelijä sekä yksi lautakunnan jäsen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Helsingin hallinto-oikeus pyytää Nurmijärven kunnan tekniseltä lautakunnalta lausuntoa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan valituksen johdosta. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta vaatii valituksessaan, että Nurmijärven teknisen lautakunnan jätteen kuljetusjärjestelmää koskeva päätös 1.4.2015 36 tulee lainvastaisena kumota ja asia palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristölautakunnan valituksen mukaan teknisen lautakunnan jätehuoltoviranomaisena tekemä päätös jatkaa sekajätteen osalta nykyistä kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta on jätelain vastainen, koska nykyinen järjestelmä ei täytä jätelain 37 :n mukaisia edellytyksiä. Valituksessa viitataan myös asian aiempaan käsittelyyn hallinto-oikeudessa, jossa Helsingin hallinto-oikeus kumosi teknisen lautakunnan aiemmat päätökset asiassa ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Ympäristölautakunta katsoo valituksessaan, että teknisen lautakunnan päätös perustuu väärään laintulkintaan, eikä lautakunta ole asiaa ratkaistessaan ottanut huomioon kaikkia asian ratkaisun kannalta olennaisia selvityksiä, lausuntoja ja mielipiteitä. Ympäristölautakunta katsoo, etteivät jätelain 37 :n edellytykset Nurmijärven kunnassa täyty. Myös jätehuollon yksikössä tehdyssä selvityksessä on päädytty samaan lopputulokseen. Valituksen mukaan on ilmeistä, etteivät lautakunnan päätöksen perusteluissa esitetyt väitteet yritysten tarjonnan riittävyydestä ja kattavuudesta pidä paikkaansa. Tilanne voi näin muodostua kiinteistönhaltijoille kohtuuttomaksi. Ympäristölautakunta huomauttaa valituksessaan, ettei päätöksessä esitetty väite siitä, että kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa voidaan ottaa samaan kuljetukseen yritysten ja teollisuuden jätettä, pidä paikkaansa. Päätöksessä on lisäksi monin paikoin vedottu seikkoihin, jotka eivät ole riippuvaisia jätteenkuljetusjärjestelmästä vaan siitä, miten jätehuolto kunnassa järjestetään.
NURMIJÄRVEN KUNTA 2 Tekninen lautakunta 85 27.08.2015 Valituksen johdosta Nurmijärven kunnan jätehuollon tulosyksikkö toteaa seuraavaa: Jätehuollon tulosyksikössä laaditussa jätelain 149 :n 4 momentin mukaisessa jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelussa (14.11.2013) on päädytty siihen, että kaikki jätelain 37 :n edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty Nurmijärvellä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan arvion mukaan selvityksessä tehdyt johtopäätökset ovat oikeita. Sekä selvityksessä että ympäristölautakunnan valituksessa esitetään, että epätäydellisen kilpailutilanteen vuoksi kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus ei tuo kokonaisuutena myönteisiä vaikutuksia alueen yritysten tai kotitalouksien asemaan. Kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta hyötyy käytännössä vain yksi yritys. Kotitalouksien mahdollisuudet kilpailuttaa tai vaihtaa kuljetusyritystä ovat hyvin rajalliset, ja tilanne voi muodostua kiinteistön haltijoille kohtuuttomaksi. Pitäytymisellä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ei ole kokonaisuutena myönteisiä vaikutuksia viranomaisten toimintaan, koska se vaikeuttaa sekä jätehuoltoviranomaisen suorittamaa kuljetusten seurantaa että ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaa. Järjestettyyn jätehuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen saaminen jätehuollon asiakkaiksi on kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa vaikeaa. Kiinteistönhaltijan järjestämä sekajätteen kuljetus ei myöskään tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Valtuuston hyväksymän projektisuunnitelman mukaan Nurmijärvi liittyy johonkin kunnalliseen jätelaitokseen täyttöaluekapasiteetin loppuessa, ja ympäröivien jätelaitosten alueella on jo siirrytty kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tai siirtymisestä on tehty päätös. Ympäristöön ja terveyteen kuljetusjärjestelmällä ei tehdyn selvityksen mukaan ole vaikutusta. Lopuksi on todettava, että tekninen lautakunta on päätöksellään 24.4.2014 51 antanut Helsingin hallinto-oikeudelle lausunnon, että sen aiemmat päätökset pitäytyä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ovat olleet lainvastaisia ja etteivät jätelain 37 :n edellytykset esittelytekstissä ja jätelain 149 :n 4 momentin mukaisessa jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelussa ilmenevin perustein täyty Nurmijärvellä. Teknisen lautakunnan päätöksessä 1.4.2015 36 ei ole tuotu esiin sellaista uutta tietoa, jonka perusteella tilanteen voitaisiin katsoa muuttuneen jätelain 37 :n ehdot täyttäviksi. Esitys: Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavaa:
NURMIJÄRVEN KUNTA 3 Tekninen lautakunta 85 27.08.2015 Tekninen lautakunta katsoo, että sen aiempi päätös 1.4.2015 36 tulisi kumota lainvastaisena ja että Helsingin hallinto-oikeus antaisi asiasta ratkaisun. Jätelain 37 :n edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle sekajätteen kuljetukselle eivät edellä esittelytekstissä ja kunnan laatimassa jätelain 149 :n 4 momentin mukaisessa jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelussa tarkemmin ilmenevin perustein täyty. Lisätietoja: kunnallistekniikan päällikkö Jyrki Meronen, puh. 040 317 2304 Asian käsittely: Keskustelun aikana Kivilehto esitti mm. Granholmin kannattamana, että tekninen lautakunta antaa Helsingin hallinto-oikeudelle liitteenä olevan lausunnon, jossa esitetään Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen valituksen hylkäämistä. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan äänestyksen: jaa = esittelijän esitys ei = Kivilehdon esitys Äänestyksen tulos: jaa 5 ääntä: Laine, Lompolo, Meros, Sandberg, Vainio ei 6 ääntä: Granholm, Jokinen, Kivilehto, Laitinen, Lehtimäki, Uusitalo Päätös: Tekninen lautakunta oli äänin 5-6 hyväksynyt pöytäkirjan liitteenä olevan Kivilehdon esityksen lausunnon antamiseksi Helsingin hallinto-oikeudelle. Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen, joka on pöytäkirjan liitteenä. Päätökseen kuuluu liitteet nro 1-2.
ERIÄVÄ MIELIPIDE TEKNISEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTOON HELSINGIN HALLINTO- OIKEUDELLE JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ Tekninen lautakunta antoi äänestyksen jälkeen Helsingin hallinto-oikeudelle SKAL:in kirjoittaman lausunnon, joka sisältää asiavirheitä ja asiaan liittymätöntä mielipiteenilmaisua. Suuri osa lautakunnan jäsenistä ja virkamiesvalmistelijoista ei ollut nähnyt tekstiä etukäteen eikä sen sisältöä käsitelty kokouksessa, jolloin vastakkaiset näkemykset olisi voitu tuoda esiin. Äänestys tapahtui ilmeisesti ennakkoon lukittujen mielipiteiden perusteella asiasisällöstä välittämättä. SKAL:in kirjoittamassa lausunnossa arvellaan vähättelevästi, että Nurmijärven kunnassa laadittu selvitys jätteenkuljetusjärjestelmän lainmukaisuudesta (14.11.2013) olisi yhden virkamiehen mielipide. Tämä ei pidä paikkansa, vaan selvitystä on ollut laatimassa ympäristötoimialan teknisestä keskuksesta muodostettu työryhmä, jossa on ollut edustettuna mm. laitosvastaava, jätehuoltoneuvoja, projektityöntekijä sekä kunnallistekniikan päällikkö. Selvitys edustaa näin ollen koko toimialan parhaiden asiantuntijoiden puolueetonta näkökantaa jätelain mukaisuudesta Nurmijärven vallitsevissa olosuhteissa. SKAL:in lausunnossa kerrotaan, mistä kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa joutuisi maksamaan lisähintaa. Nurmijärvellä ei kuitenkaan ole olemassa kunnan järjestämää sekajätteen kuljetusta eikä näin ollen ole myöskään tehty hinnoittelupäätöksiä, joten väite ei liity Nurmijärven kunnan päätöksentekoon eikä käsiteltävään asiaan. Monilokeroautojen käyttö on mahdollista sekä kunnan että yksityisten järjestämässä jätteenkuljetuksessa, eikä urakkaohjelmien haasteellisuus estä niiden käyttöä, kuten SKAL väittää. Nurmijärvellä jätteenkuljetusmarkkinoita hallitsevan yrityksen työntekijöiden asuinpaikkakunta tai AKT:n näkemys työntekijöiden asemasta ei ole päätettävän asian jätelain mukaisuuden arviointia. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen voidaan perustellusti katsoa olevan jätelain pääsääntö ja 37 ja 41 sisältävän poikkeuksen ehdot, kuten myös lain säätämisen tausta-aineistosta ilmenee. Kunta voi käyttää harkintaansa vain, jos 37 kaikki ehdot täyttyvät. Laaditun asiantuntijaselvityksen mukaan Nurmijärven vallitsevissa olosuhteissa ne eivät täyty, jolloin ainoaksi lain mukaiseksi vaihtoehdoksi jää kunnan kilpailuttama kuljetus. Nurmijärvellä 1.9.2015 Ilkka Ruutu tekninen johtaja
NURMIJÄRVEN KUNTA 1 Tekninen lautakunta 30 27.03.2014 Tekninen lautakunta 51 24.04.2014 LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN VALITUKSEN JOHDOSTA 787/14.06.00.00/2013 TEKLA 30 Helsingin hallinto-oikeus on pyytänyt Nurmijärven kunnan tekniseltä lautakunnalta lausuntoa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan valituksen johdosta. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen teknisen lautakunnan päätöksestä 30.1.2014 7 hylätä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan oikaisuvaatimus. Valituksen alaisella päätöksellä tekninen lautakunta hylkäsi esittelijän esityksestä poiketen äänin 6-5 ympäristölautakunnan oikaisuvaatimuksen jätteenkuljetusjärjestelmäasiassa. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan oikaisuvaatimus koski teknisen lautakunnan päätöstä 28.11.2013 148 säilyttää Nurmijärven kunnan alueella kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus sekajätteen osalta. Tekninen lautakunta päätti äänestyksen jälkeen äänin 6-5 säilyttää kiinteistönhaltijan järjestämän sekajätteen kuljetuksen esittelijän esityksestä poiketen. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta vaatii valituksessaan, että Nurmijärven teknisen lautakunnan jätteenkuljetusjärjestelmää koskevat päätökset 28.11.2013 148 ja 30.1.2014 7 kumotaan ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi. Valituksen mukaan teknisen lautakunnan jätehuoltoviranomaisena tekemä päätös jatkaa sekajätteen osalta nykyistä kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta on jätelain vastainen, koska nykyinen järjestelmä ei täytä jätelain 37 :n mukaisia edellytyksiä. Valituksen mukaan teknisen lautakunnan päätösten 28.11.2013 148 ja 30.1.2014 7 perustelut ovat olleet puutteelliset. Tekninen lautakunta ei ole perustellut päätöstään. Päätöksen tueksi ei myöskään ole esitetty erillistä selvitystä, jonka perusteella olisi voitu katsoa nykyisen jätteenkuljetusjärjestelmän täyttävän jätelain 37 :n vaatimukset. Tekninen lautakunta on päätöksellään 30.1.2014 7 hylännyt Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen asiasta tekemän oikaisuvaatimuksen. Tässäkään päätöksessä ei ole valituksen mukaan esitetty asiallisia perusteluja oikaisuvaatimuksen hylkäämiselle. Valituksessa todetaan, että Nurmijärven kunnan jätehuollon tulosyksikössä laaditussa jätelain 149 :n 4 momentin mukaisessa jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelussa on päädytty johtopäätökseen, jonka mukaan jätelain 37 :ssä säädetyt
NURMIJÄRVEN KUNTA 2 Tekninen lautakunta 30 27.03.2014 Tekninen lautakunta 51 24.04.2014 edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty. Tämä selvitys on Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan arvion mukaan kattava ja tehdyt johtopäätökset ovat oikeita. Valituksessa todetaan edelleen, että selvityksen johtopäätökset ovat yhtenevät ympäristölautakunnan lausunnossaan 8.10.2013 125 esittämien seikkojen kanssa. Valitukseen johdosta Nurmijärven kunnan jätehuollon tulosyksikkö toteaa seuraavaa: Pitäytymisellä kiinteistönhaltijan järjestämässä sekajätteen kuljetuksessa ei ole myönteistä vaikutusta kotitalouksien asemaan, koska kotitalouksien mahdollisuudet kilpailuttaa jäteastian tyhjentäjä ovat markkinatilanteesta johtuen tällä hetkellä käytännössä olemattomat. Useiden tutkimusten ja toteutuneiden esimerkkien mukaan keskitetty kilpailutus alentaa astiatyhjennyshintoja. Pitäytymisellä kiinteistönhaltijan järjestämässä sekajätteen kuljetuksessa ei kokonaisuutena ole myönteistä vaikutusta myöskään yritysten asemaan, koska päätöksestä hyötyy käytännössä vain yksi, markkinoita hallitsevat yritys. Sekajätteen kuljetuspalvelua tarjoaa jätehuoltoviranomaisen tietojen mukaan Nurmijärven alueella kaksi yritystä. Toisen yrityksen markkinaosuus oli kuljetuspäätöstä valmisteltaessa 99 % ja toisen 1 %, jolloin ollaan käytännössä monopolitilanteessa. Pitäytymisellä kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ei ole myönteisiä vaikutuksia viranomaisten toimintaan, koska se vaikeuttaa valvontaa ja rekisterinpitoa. Järjestettyyn jätehuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen saaminen jätehuollon asiakkaiksi on vaikeaa. Kiinteistönhaltijan järjestämä sekajätteen kuljetus ei myöskään tue jätehuollon alueellista kehittämistä. Valtuuston hyväksymän projektisuunnitelman mukaan Nurmijärvi liittyy johonkin kunnalliseen jätelaitokseen täyttöaluekapasiteetin loppuessa, ja ympäröivien jätelaitosten alueella on jo siirrytty kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen tai siirtymisestä on tehty päätös. Ympäristöön ja terveyteen kuljetusjärjestelmällä ei tehdyn selvityksen mukaan ole vaikutusta. Esitys: Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan Helsingin hallintooikeudelle seuraavaa: Tekninen lautakunta katsoo, että teknisen lautakunnan aiemmat päätökset 30.1.2014 7 ja 28.11.2013 148 tulisi kumota lainvastaisina ja asia palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Jätelain 37 :n edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle sekajätteen
NURMIJÄRVEN KUNTA 3 Tekninen lautakunta 30 27.03.2014 Tekninen lautakunta 51 24.04.2014 kuljetukselle eivät edellä esittelytekstissä ja kunnan laatimissa jätelain 149 :n 4 momentin mukaisessa jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelussa tarkemmin ilmenevin perustein täyty. Lisätietoja: laitosvastaava Hanna Rinne, puh. 040 317 4361 Asian käsittely: Keskustelun aikana Jokinen esitti mm. Kivilehdon kannattamana asian käsittelyn siirtämistä lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Koska oli tehty kannatettu asian käsittelyn siirtämistä koskeva esitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen: jaa = asian käsittelyn jatkaminen ei = asian käsittelyn siirtäminen Äänestyksen tulos: jaa 4 ääntä: Lompolo, Sandberg, Vainikkala, Vainio ei 7 ääntä: Granholm, Houbad, Jokinen, Kivilehto, Laitinen, Lehtimäki, Uusitalo Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi äänin 4-7 Jokisen esityksen asian käsittelyn siirtämisestä seuraavaan kokoukseen. Hallinto-oikeudelta pyydetään jatkoaikaa lausunnon antamiselle. TEKLA 51 Lausunnon antamiselle saatiin jatkoaikaa 2.5.2014 saakka. Esitys: Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan Helsingin hallintooikeudelle seuraavaa: Tekninen lautakunta katsoo, että teknisen lautakunnan aiemmat päätökset 30.1.2014 7 ja 28.11.2013 148 tulisi kumota lainvastaisina ja asia palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Jätelain 37 :n edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle sekajätteen kuljetukselle eivät edellä esittelytekstissä ja kunnan laatimissa jätelain 149 :n 4 momentin mukaisessa jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelussa tarkemmin ilmenevin perustein täyty. Lisätietoja: laitosvastaava Hanna Rinne, puh. 040 317 4361 Asian käsittely: Keskustelun aikana Jokinen esitti mm. Granholmin, että tekninen lautakunta antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Nurmijärven tekninen lautakunta esittää, että Helsingin hallintooikeus hylkää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan valituksen Nurmijärven teknisen lautakunnan 28.11.2013 148 ja 30.1.2014 7 päätöksistä jätekuljetusjärjestelmästä päättämisestä. Nurmijärven
NURMIJÄRVEN KUNTA 4 Tekninen lautakunta 30 27.03.2014 Tekninen lautakunta 51 24.04.2014 kunnan alueella täyttyvät jätelain (646/2011) 37 :n edellytykset jatkaa sekajätteen kuljetuksessa sopimusperusteista jätteenkuljetusjärjestelmää uuden lain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. 1. Ensimmäisenä edellytyksenä on jätelaissa (37 ja 35 ) todettu seuraavasti: Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Yritysten tarjonta on Nurmijärven alueella riittävää ja se on myös kattavaa ja luotettavaa. Jätteen kuljetuspalveluita on tarjolla kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Jos yritykset ylihinnoittelisivat palvelunsa, tulisi vapailla markkinoilla toisia toimijoita alueelle. 2. Toisena edellytyksenä jätelaissa (37 ) kiinteistön haltijan järjestämälle jätteen-kuljetukselle on seuraava: Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta tukevat seuraavat seikat: - Kiinteistön haltijan järjestelmässä jätteenkuljetuksessa ei tule kerralla isoja asiakkaiden vaihdoksia, joista aina seuraa suuri ongelma kuljetusten toimivuudelle. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa nämä massavaihdokset toistuvat aina uuden urakkakauden alkaessa, jos kuljetusyritys vaihtuu. - Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa samaan kuormaan yhdyskuntajätteen kanssa voidaan ottaa myös yritysten ja teollisuuden jätettä, mikä tehostaa kuljetuksia. - Monilokeroautojen käyttö on mahdollista. Jätehuoltoyhtiön kilpailutuksissa kilpailutetaan yksi jätejae kerrallaan. - Nykyinen jätteenkuljetusjärjestelmä ei ole aiheuttanut vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, eikä järjestelmä heikennä viranomaisten toimintamahdollisuuksia. 3. Kolmantena edellytyksenä jätelaissa (37 ) kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle on seuraava: Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta tukevat seuraavat seikat: - Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kehittää elinkeinotoimintaa alueella ja mahdollistaa uudet innovaatiot alalle sekä se on taannut jätehuollon alueellisen kehittymisen. - Kotitalouksilla on mahdollisuus valita mieleisensä kuljetusyritys. Jos palvelu ei jollain yrityksellä toimi halutulla tavalla, asiakas voi vaihtaa toiseen yritykseen.
NURMIJÄRVEN KUNTA 5 Tekninen lautakunta 30 27.03.2014 Tekninen lautakunta 51 24.04.2014 - Jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa paikkakunnan kuljettajat menettävät usein työpaikkansa. - Kuljettajien työsuhteet muuttuvat jätehuoltoyhtiön kilpailutuksessa pätkätöiksi, mikä vaikeuttaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja asiakaspalvelua. - Uuden jätelain mukainen jätteenkuljetusrekisteri turvaa viranomaisille tasavertaisen valvonnan molemmissa kuljetusjärjestelmissä. Kuten lakitekstistäkin voidaan todeta, niin lain kriteerit ovat hyvin abstraktit. Jätelakia valmisteltaessa ja myös eduskunnan valiokuntakäsittelyssä nähtiin tarkoituksenmukaiseksi, että asia on syytä jättää jätehuoltoviranomaisen päätettäväksi ja kunnallisen itsemääräämisoikeuden piiriin. Ei siis ole oikeita tai vääriä päätöksiä vaan kunnat saavat vapauden tulkita kriteerejä lähtien paikallisista olosuhteista. Kunnalliseen järjestelmään siirtymisen yhtenä perusteena on tuotu esille, että kilpailu on puutteellinen ja jätteenkuljetus on monopolisoitunutta. Tilanteeseen on suurelta osin vaikuttanut kunnassa vallitseva toimintatapa, jolla kiinteistöt kunnan viranhaltijoiden toimesta ohjataan yhden ja saman jätteenkuljettajan asiakkaiksi eikä kuntalaisia ole informoitu kilpailuttamismahdollisuudesta. Tästä huolimatta kunnassa toimii kaksi sekajätteiden kuljetuspalveluita tarjoavaa yritystä, joiden toimialueena on koko kunta, voidaankin todeta että Nurmijärven kunnan nykyinen sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Tekninen lautakunta tulee edellyttämään viranhaltijoilta tasapuolista kohtelua jätteenkuljetusyhtiöitä kohtaan sekä ohjausta, neuvontaa ja tiedotusta kuntalaisillemme mm. kilpailuttamisesta. Lisäksi tekninen lautakunta edellyttää viranomaisia yhteistyössä Nurmijärven kunnassa toimivien jätteenkuljetusyritysten kanssa laatimaan jätteenkuljetusrekisterin ajantasaiseksi. Lopullisessa päätöksenteossa jätehuoltoviranomaisena toimiva Nurmijärven tekninen lautakunta käytti lain mukaista harkintavaltaa asiasta päättäessään. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen: jaa = esittelijän esitys ei = Jokisen muutosesitys Äänestyksen tulos: jaa 5 ääntä: Laine, Lompolo, Sandberg, Vainikkala, Vainio
NURMIJÄRVEN KUNTA 6 Tekninen lautakunta 30 27.03.2014 Tekninen lautakunta 51 24.04.2014 ei 5 ääntä: Granholm, Jokinen, Kivilehto, Laitinen, Uusitalo poissa 1: Lehtimäki Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi äänin 5-5 puheenjohtajan äänen ratkaistessa esittelijän esityksen, että teknisen lautakunnan aiemmat päätökset 30.1.2014 7 ja 28.11.2013 148 tulisi kumota lainvastaisina ja asia palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Jokinen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
NURMIJÄRVEN KUNTA 1 Tekninen lautakunta 99 29.08.2013 Tekninen lautakunta 148 28.11.2013 Tekninen lautakunta 7 30.01.2014 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN OIKAISUVAATIMUS JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄÄTTÄMISESTÄ 787/14.06.00.00/2013 TEKLA 99 Uusi jätelaki astui voimaan toukokuussa 2012. Jätelain määrittämänä pääsääntönä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus (36 ). Lain määräämänä toimenpiteenä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän (entisen sopimusperusteisen) laillisuus on tarkasteltava kunnissa, joissa se on vielä käytössä (149 4 mom). Laillisuustarkastelun jälkeen Nurmijärven kunnan teknisen lautakunnan on kunnan jätehuoltoviranomaisena päätettävä siirrytäänkö kunnassa kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetusjärjestelmään. Kunnan on ennen 149 :n 4 momentissa ja 37 :ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Päätöksenteko on viranomaistoimintaa ja jätehuoltoviranomainen ratkaisee asian itsenäisesti. Asianomaisten lausunnot eivät sido jätehuoltoviranomaista, mutta sen tulee päätöstä harkitessaan ottaa lausunnot huomioon. Esitys: Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi jätteenkuljetusjärjestelmästä päättämisen aikataulun: - Lausuntopyyntö julkisesti nähtäväksi 5.9.2013. - Lausuntoaika 5.9.-7.10.2013 - Päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä teknisessä lautakunnassa 28.11.2013 Lisätietoja: kunnallistekniikan päällikkö Jukka Salminen, puh. 040 317 2304 Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liitteet nrot 14-15 TEKLA 148 Uusi jätelaki (2011/646) tuli voimaan 1.5.2012. Kunnan on lain mukaan (35 2 mom) järjestettävä yhdyskuntajätteen kuljetus kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin järjestämistavasta riippumatta. Kunnan vastuulle kuuluva asumisessa syntyvä tai siihen rinnastettava yhdyskuntajäte tulee luovuttaa kunnan järjestämään jätehuoltoon (41 ). Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan (35 ), joka on Nurmijärvellä Metsä-Tuomelan jäteasema.
NURMIJÄRVEN KUNTA 2 Tekninen lautakunta 99 29.08.2013 Tekninen lautakunta 148 28.11.2013 Tekninen lautakunta 7 30.01.2014 Nurmijärven kunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä todetaan, että vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön (tai vastaavaa jätettä tuottavan kiinteistön) tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteenkuljetus on järjestetty kunnissa pääosin kahdella laissa eritellyllä tavalla: 1. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus (36 ) 2. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (37 ) Uuden jätelain mukainen ensisijainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus. Lain 149 :n 4 momentissa todetaan, että kuntien, joissa lain voimaantulohetkellä jätteenkuljetus hoidetaan kiinteistön haltijan järjestämänä (sopimusperusteisena) tulee tarkastella jätelain 37 :n edellytysten täyttymistä. Nurmijärven kunnassa on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä eli sopimusperusteinen jätteenkuljetus, joten lain mukaan kuljetusjärjestelmän laillisuus tulee selvittää. Tämän selvityksen pohjalta kunnan jätehuoltoviranomainen eli tekninen lautakunta päättää siirrytäänkö kunnassa kunnan kilpailuttamaan ja järjestämään jätteenkuljetukseen. Tämä päätös ei koske erilliskerättäviä tuottajavastuunalaisia jakeita. Tämä päätös ei koske myöskään biojätteen erilliskeräystä, joka on jo kunnan kilpailuttama (valtuusto 25.3.1998 26). Sako- ja umpikaivolietteiden osalta selvitys ja päätös tehdään myöhemmin. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Kiinteistön haltijan järjestämässä, eli nykyisessä sopimusperäisessä jätteidenkuljetusjärjestelmässä jokainen jätteiden tuottaja (kiinteistön haltija) sopii itse jätteenkuljetusyrityksen kanssa jäteastian tyhjennyksestä. Kiinteistön haltijan järjestämää (sopimusperusteista) jätteenkuljetusta voidaan jatkaa ainoastaan jos 37 :ssä eritellyt kohdat täyttyvät: 1. Jätteen kuljetuspalveluja on tarjolla kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. (35 2 mom). 2. Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 3. Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.
NURMIJÄRVEN KUNTA 3 Tekninen lautakunta 99 29.08.2013 Tekninen lautakunta 148 28.11.2013 Tekninen lautakunta 7 30.01.2014 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Jätelain 36 :n mukaisessa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa: 1. Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. 2. Hankkiessaan palveluja jätteenkuljetusta varten kunnan on noudatettava, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) säädetään. 3. Kunnan on pyynnöstä annettava kiinteistön haltijalle tiedot kiinteistöltä kuljetetun jätteen määrästä ja toimituspaikasta jätelajeittain eriteltyinä. 4. Jokainen kotitalous kuuluu jätteenkuljetuksen piiriin automaattisesti. Tiivistettynä jätehuollon tulosyksikön tarkastelu jätelain 37 :n edellytysten täyttymisestä: Kotitalouksien asema Lassila & Tikanoja Oyj:n sekä SITA Suomi Oy:n toimittamien hinnastojen perusteella voidaan todeta, että hinnat eivät ole kaikille asiakkaille samat. Sopimusehdot eivät täten ole kaikille asiakkaille syrjimättömät, eivätkä siten täytä 35 :n 2 momentissa vaadittua syrjimättömin ehdoin toteutettua jätteenkuljetusta. Tämä on selvää jos uudet asiakkaat maksavat jäteastian tyhjennyksestä enemmän kuin vanhat. On myös huomioitava, että useat tutkimukset kertovat kunnan kilpailuttaman järjestelmän tuovan hinnan alennuksia asiakkaille. Pitäytymisellä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä tulisi jätelain 37 :n mukaan olla myönteinen vaikutus kotitalouksien asemaan. Jos kuitenkin kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä jäteastian tyhjennyksen hinta on matalampi, ei jätelain 37 silloin täyty. Yritysten asema Jätelain 37 :n mukaan kunnassa voidaan pitäytyä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jos pitäytymisen vaikutukset yritysten toimintaan voidaan arvioida kokonaisuutena myönteiseksi. Tällä hetkellä Lassila & Tikanoja Oyj kattaa lähes kaikki Nurmijärven jäteastiatyhjennykset, jolla on varmasti positiivinen vaikutus L & T:n toimintaan. Kuitenkin muiden yritysten mahdollisuudet tällaisessa tilanteessa päästä markkinoille ovat heikot. Siirtyminen kunnan kilpailuttamaan jätehuoltoon saattaisi mahdollistaa uusien yritysten osallistumisen jäteastioiden tyhjennykseen.
NURMIJÄRVEN KUNTA 4 Tekninen lautakunta 99 29.08.2013 Tekninen lautakunta 148 28.11.2013 Tekninen lautakunta 7 30.01.2014 Ottaen huomioon Nurmijärven alueen jätteenkuljetuksen kilpailutilanne voidaan todeta, että uuden jätelain 37 ei täyty yritysten toimintaan liittyviltä osilta, sillä pysyminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ei tuo kokonaisuutena myönteisiä vaikutuksia alueen yritysten toimintaan. Jätehuollon valvonta Kunnan kilpailuttamassa jätteen kuljetusjärjestelmässä kaikkien tiedot ja jätteen kuljetuksen hinnat ovat kunnan rekisterissä ja ajan tasalla lähes reaaliajassa ja näin valvonta jätehuollon toimivuudesta on helpompaa. Käytössä olevassa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta ei tiedä ovatko kaikki kiinteistöt liittyneet jätteen kuljetuksen piiriin. Tämä johtuu siitä, että kunnalla itsellä ei ole asiakasrekisteriä, joka päivittyisi reaaliajassa. Nurmijärven kunnan alueella on yli 1 000 jätehuoltoon kuulumatonta kiinteistöä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa viranomaisvalvonta on hankalampaa kuin kunnan kilpailuttamassa jätteen kuljetuksessa. Näin ollen voidaan sanoa, että jätelain 37 ei täyty, sillä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida sanoa vaikuttavan myönteisesti viranomaisten toimintaan. Ympäristö Jätelain mukaan jätteenkuljetusjärjestelmällä ei saa olla ympäristölle tai terveydelle vaaraa tai haittaa (37 ). Koska Nurmijärvellä ei toimi useita jätteenkuljetusyrityksiä ei voida sanoa, että kunnan kilpailuttamana jätteenkuljetustoiminta olisi ympäristöystävällisempää tai vähemmän haitallista terveydelle. Tässä selvityksessä ei siis pystytä osoittamaan, että pysyminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa olisi 37 :n 3 momentin vastaista. Lähikunnat Jätelain 37 :ssä todetaan, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tulee tukea jätehuollon alueellista kehittämistä. Nurmijärven lähialueista osa on jo siirtynyt kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen (osassa prosessi on kesken) ja tukeakseen jätehuollon alueellista kehittämistä tulisi lähialueiden järjestelmien olla yhteneväiset. Nurmijärven valtuuston hyväksymässä jätehuollon projektisuunnitelmassa (24.3.2011 36) Nurmijärven tulee liittyä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppuessa. Jos Nurmijärvi liittyy johonkin kunnalliseen jätelaitokseen, jonka alueella on siirrytty kunnan järjestämään jätehuoltoon, ei jätelain 37 täyty, koska tässä tapauksessa pysyminen kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä ei tue jätehuollon alueellista kehittämistä.
NURMIJÄRVEN KUNTA 5 Tekninen lautakunta 99 29.08.2013 Tekninen lautakunta 148 28.11.2013 Tekninen lautakunta 7 30.01.2014 Lausunnot Ennen päätöksen tekemistä Nurmijärven kunta on varasi kaikille henkilöille sekä yrityksille ja yhdistyksille sekä muille yhteisöille, mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta. Lausuntopyyntö oli nähtävillä kunnan Internet-sivuilla (www.nurmijarvi.fi) ja kunnanviraston ilmoitustaululla 2.9. 7.10.2013. Lausuntojen koonti on osana laillisuustarkastusta ja kaikki lausunnot sekä mielipiteet laillisuustarkastelun liitteinä. Asianomaisten lausunnot eivät sido jätehuoltoviranomaista, mutta sen tulee päätöstä harkitessaan ottaa lausunnot huomioon. Esitys: Tekninen lautakunta päättää, että Nurmijärven kunnan alueella siirrytään sekajätteen osalta kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Siirtyminen tapahtuu jätehuoltoviranomaisen myöhemmin päättämänä ajankohtana, aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta (1.5.2017). Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus lakkaa jätehuoltoviranomaisen myöhemmin päättämänä ajankohtana, aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Siirtymisestä voidaan päättää kun käytössä on ajankohtainen laskelma jäljellä olevasta täyttötilavuudesta Metsä- Tuomelan kaatopaikalla ja kunnalliseen jätelaitokseen liittymisen aikataulu on tiedossa. Yritysvaikutusten arviointi: käsitelty jätelain mukaisesti liitteenä olevassa jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukaisessa tarkastelussa. Lisätietoja: laitosvastaava Hanna Rinne, puh. 040 317 4361 Asian käsittely: Keskustelun aikana Kivilehto esitti mm. Jokisen kannattamana, että Nurmijärvellä jatketaan sekajätteen osalta nykyistä kiinteistönhaltijan järjestämää (sopimusperusteista) jätteenkuljetusta, koska järjestelmä täyttää jätelain 37 :n edellytykset. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen: jaa = esittelijän esitys ei = Kivilehdon esitys Äänestyksen tulos: jaa 5 ääntä: Laine, Lompolo, Sandberg, Vainikkala, Vainio ei 6 ääntä: Granholm, Jokinen, Kivilehto, Laitinen, Lehtimäki, Uusitalo
NURMIJÄRVEN KUNTA 6 Tekninen lautakunta 99 29.08.2013 Tekninen lautakunta 148 28.11.2013 Tekninen lautakunta 7 30.01.2014 Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi äänin 5-6 Kivilehdon muutosesityksen. Ruutu ja Vainio jättivät päätökseen eriävät mielipiteet, koska nykyinen kiinteistönhaltijan järjestämä (sopimusperusteista) jätteenkuljetus ei täytä jätelain 37 :n edellytyksiä. Järjestelmä tukee monopoliasemaa eikä edistä kilpailua. Järjestelmä ei myöskään kohtele kiinteistönhaltijoita yhdenvertaisesti. Päätökseen kuuluu liite nro 5. TEKLA 7 Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta/ympäristökeskus on tehnyt oikaisuvaatimuksen Nurmijärven kunnan teknisen lautakunnan päätöksestä 28.11.2013 148 jätteenkuljetusjärjestelmäasiassa. Oikaisuvaatimuksen alaisella äänestyspäätöksellä tekninen lautakunta päätti jatkaa Nurmijärvellä sekajätteen osalta nykyistä kiinteistönhaltijan järjestämää (sopimusperusteista) jätteenkuljetusta. Ympäristölautakunta perustelee oikaisuvaatimustaan sillä, että Nurmijärven kunnan teknisen lautakunnan jätehuoltoviranomaisena tekemän päätös jatkaa sekajätteen osalta nykyistä kiinteistönhaltijan järjestämää jätteen kuljetusta on jätelain vastainen, koska Nurmijärven nykyinen sopimusperusteinen järjestelmä ei täytä jätelain 37 :n mukaisia edellytyksiä. Oikaisuvaatimuksen mukaan Nurmijärven kunnan jätehuollon tulosyksikön laatimassa jätelain 149 :n 4 momentin mukaisessa jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelussa on päädytty johtopäätökseen, jonka mukaan jätelain 37 :ssä säädetyt edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle eivät täyty. Tämä selvitys on Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan arvion mukaan kattava ja tehdyt johtopäätökset ovat oikeita. Selvityksen johtopäätökset ovat yhtenevät ympäristölautakunnan lausunnossaan 8.10.2013 125 esittämien seikkojen kanssa, ja siksi selvityksessä ei ole katsottu tarpeellisena lausua erikseen. Ympäristölautakunta katsoo, että nykytilanteessa kilpailu jätteenkuljetuksessa on puutteellinen, eikä kiinteistönhaltijalla ole tosiasiallista mahdollisuutta kilpailuttaa jätteenkuljetusta. Tilanne, jossa ollaan käytännössä monopolitilanteessa, saattaa muodostua kiinteistönhaltijalle kohtuuttomaksi. Jätteenkuljetusjärjestelmän valinnassa kuntalaisten taloudellinen intressi ja ympäristönäkökulma ovat vastakkaisia palvelua tarjoavan
NURMIJÄRVEN KUNTA 7 Tekninen lautakunta 99 29.08.2013 Tekninen lautakunta 148 28.11.2013 Tekninen lautakunta 7 30.01.2014 yrityksen intressin kanssa. Tällaisessa tilanteessa kuntalaisten ja ympäristön etu on asetettava ensisijaiseksi. Esitys: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan oikaisuvaatimuksen ja muuttaa 28.11.2013 148 tekemäänsä päätöstä. Lisätietoja: laitosvastaava Hanna Rinne, puh. 040 317 4361 Tekninen lautakunta päättää, että Nurmijärven kunnan alueella siirrytään sekajätteen osalta kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Siirtyminen tapahtuu jätehuoltoviranomaisen myöhemmin päättämänä ajankohtana, aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta (1.5.2017). Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus lakkaa jätehuoltoviranomaisen myöhemmin päättämänä ajankohtana, aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Siirtymisestä voidaan päättää kun käytössä on ajankohtainen laskelma jäljellä olevasta täyttötilavuudesta Metsä- Tuomelan kaatopaikalla ja kunnalliseen jätelaitokseen liittymisen aikataulu on tiedossa. Yritysvaikutusten arviointi: käsitelty jätelain mukaisesti liitteenä olevassa jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukaisessa tarkastelussa. Asian käsittely: Keskustelun aikana Kivilehto esitti mm. Laitisen kannattamana, että oikaisuvaatimus hylätään aiheettomana ja Nurmijärvellä jatketaan sekajätteen osalta nykyistä kiinteistönhaltijan järjestämää (sopimusperusteista) jätteenkuljetusta teknisen lautakunnan 28.11.2013 148 päätöksen mukaisesti, koska järjestelmä täyttää jätelain 37 :n edellytykset. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen: jaa = esittelijän esitys ei = Kivilehdon esitys: Äänestyksen tulos: jaa 5 ääntä: Laine, Lompolo, Meros, Sandberg, Vainio ei 6 ääntä: Granholm, Jokinen, Kivilehto, Laitinen, Lehtimäki, Uusitalo. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi äänin 5-6 Kivilehdon muutosesityksen eli oikaisuvaatimus hylätään aiheettomana.
NURMIJÄRVEN KUNTA 8 Tekninen lautakunta 99 29.08.2013 Tekninen lautakunta 148 28.11.2013 Tekninen lautakunta 7 30.01.2014 Päätökseen kuuluu liite nro 7.
Päivämäärä 7.11.2016 SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUK- SISSA
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA Tarkastus 01 Päivämäärä 7.11.2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Joonas Hokkanen, Tomi Rinne, Heikki Savikko, Ari Sirkiä Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 1.1 TAUSTA JA TAVOITE 1 1.2 SELVITYKSEN RAJAUS 2 2. TILANNE KOHDEALUEELLA 3 3. JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN MUODOT 5 4. KULJETUSJÄRJESTELMIEN TARKASTELU 7 4.1 MOLEMMISTA KULJETUSJÄRJESTELMISTÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT 7 4.1.1 Kuljetuspalveluiden kattavuus 7 4.1.2 Palvelun luotettavuus 8 4.1.3 Jätteenkuljetuspalveluiden kohtuullisuus ja syrjimättömät ehdot 8 4.1.4 Aiheuttamisperiaate 13 4.2 KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄÄ JÄTTEENKULJETUSTA KOSKEVAT ERITYISVAATIMUKSET 14 4.2.1 Edistääkö nykyinen järjestelmä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa? 14 4.2.2 Tukeeko järjestelmä jätehuollon alueellista kehittämistä? 14 4.2.3 Aiheuttaako nykyinen järjestelmä terveys- tai ympäristövaaraa? 14 4.2.4 Jätekuljetusten suoritteet 15 4.2.5 Liikenneturvallisuus 15 4.2.6 Emissiot melu ja ilmapäästöt 16 4.3 NYKYISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN SÄILYTTÄMISEN VAIKUTUSTEN MYÖNTEISYYS KOKONAISUUTENA 16 4.3.1 Kotitalouksien asema 16 4.3.2 Yritysten toiminta 16 4.3.3 Kunnan jäteaseman arvio 17 4.3.4 Arvio työllisyys- ja verovaikutuksista 18 4.4 YRITYSTEN ELINKELPOISUUS 18 4.4.1 Kuljetusyrittäjien arvio 18 4.4.2 Kunnallisen jäteaseman muutos 18 4.4.3 Arvio yritysten elinkelpoisuudesta 18 4.4.4 Viranomaisten toiminta 19 5. VERTAILU AIEMPAAN SELVITYKSEEN 21 6. JÄTELAIN 37 :N MUKAINEN ARVIOINTI 23 6.1 KATTAVUUS (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) 23 6.2 LUOTETTAVUUS (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) 23 6.3 KOHTUULLISET JA SYRJIMÄTTÖMÄT EHDOT (MOLEMMAT KULJETUSJÄRJESTELMÄT) 23 6.4 EDISTÄÄKÖ NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ JÄTEHUOLLON YLEISTÄ TOIMIVUUTTA KUNNASSA? 23 6.5 TUKEEKO NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ JÄTEHUOLLON ALUEELLISTA KEHITTÄMISTÄ? 23 6.6 AIHEUTTAKO NYKYINEN KULJETUSJÄRJESTELMÄ TERVEYS- TAI YMPÄRISTÖVAARAA TAI HAITTAA? 24 6.7 NYKYISEN KULJETUSJÄRJESTELMÄN SÄILYTTÄMISEN VAIKUTUSTEN MYÖNTEISYYS KOKONAISUUTENA 24 6.7.1 Kotitalouksien asema 24 6.7.2 Yritysten toiminta 24 6.7.3 Viranomaisten toiminta 25 6.8 JOHTOPÄÄTÖS 25
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA KAAVIOT JA KUVAT Kuva 3-1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus... 5 Kuva 3-2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus... 6 Kuva 4-1 Tyhjennyspisteiden sijainti (vihreä Metsä-Tuomelan jäteasema).... 7 Kuva 4-2. 240 L jäteastian tyhjennyksen hinta etäisyyden funktiona.... 9 Kuva 4-3. Hinnan jakauma 240 L jäteastian tyhjennyksessä.... 10 Kuva 4-4. 660 L jäteastian hinta etäisyyden funktiona.... 10 Kuva 4-5. Hinnan jakauma 660 L jäteastian tyhjennyksessä... 11 Kuva 4-6. Vertailuomakotitalon (ei kompostoiva) jätehuollon kokonaisvuosikustannus kunnittain (sis. alv). kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. Vihreä piste kuvaa Nurmijärven kuntaa. (Muokaten lähteestä JLY: Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015)... 12 Kuva 4-7. Eri Kuljetusyrittäjien keräyspisteet (vihreällä Metsä-Tuomelan jäteasema)... 13 Kuva 4-8 Liikenneonnettomuudet Nurmijärvellä v. 2012 2015... 15 LIITTEET Liite 1 Jätteenkuljetusjärjestelmien nykytilanne koskevan kyselyn referaatit Liite 2 Jätteenkuljetusyrityksille toimitettu kysely Liite 3 Jätehuolto- ja ympäristöviranomaisille toimitettu kysely Liite 4 Jäteasemalle toimitettu kysely
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 1 1. JOHDANTO 1.1 TAUSTA JA TAVOITE Kunnan on huolehdittava siitä, että Jätelain 32 :n 1 momentissa tarkoitetun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta 36 tai 37 :n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Kunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. Kunnan on Jätelain 36 :n mukaan järjestettävä kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, jollei 37 tai 41 :stä muuta johdu (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätteen saa kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ottaa kuljetettavakseen vain kunta tai jätteen kuljettaja, joka toimii kunnan lukuun. Kunta voi päättää, Jätelain 37 :n mukaisesti, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1. näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edellytykset; 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kunta voi päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä. Kunnan on seurattava ja valvottava kiinteistön haltijan järjestämän jätehuollon päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Kunnan on ennen 35 :n 4 momentissa ja 37 :ssä tarkoitetun päätöksen tekemistä tai muuttamista varattava kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuus saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta säädetään hallintolain (434/2003) 41 :ssä. Kunnan on tiedotettava edellä tarkoitetusta päätöksestään yleisesti kuntalaisille ja julkaistava päätös tietoverkossa. Nurmijärvellä on sekajätteen ja asumisessa syntyneiden lietteiden osalta voimassa kiinteistön haltijan järjestämä (ent. sopimusperusteinen) jätteenkuljetus, jossa kiinteistön haltija kilpailuttaa ja sopii jätteenkuljetuksesta suoraan valitsemansa jätehuoltoyrityksen kanssa. Biojätteen erilliskeräys on kunnan kilpailuttama. Biojätteen erilliskeräys on pakollista taloyhtiöissä, joissa on vähintään 5 asuntoa. Tällä hetkellä biojätteen keräyksen hoitaa Lassila&Tikanoja Oyj. Biojätteet kuljetetaan Kekkilän kompostointilaitokselle Metsä-Tuomelassa. Tämä työ on kuljetusyrittäjien selvitys Jätelain 35 :n ja 37 :n mukaisten ehtojen täyttymisestä Nurmijärven jätteiden kuljetuksissa. Selvitys ei ota kantaa järjestelmän valintaan. Jätehuoltoviranomaisena Nurmijärvellä toimii Nurmijärven tekninen lautakunta, joka tekee myös päätöksen kuljetusjärjestelmästä. Jätehuollon valvonnasta Nurmijärvellä vastaa Keski- Uudenmaan ympäristökeskus. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 2 1.2 SELVITYKSEN RAJAUS Tämä selvitys ja tehtävä päätös kuljetusjärjestelmästä rajataan jätteenkuljetuksiin, jotka koskevat kiinteistön tavallisten kotitalousjätteiden keräysastioiden tyhjentämistä ja joissa on tällä hetkellä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä, ts. sekajäte seuraavan tyyppisistä kiinteistöistä/yksiköistä: vakituiset asuntokiinteistöt sosiaali- ja terveyshuolto koulutus (koulut) julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palveluyksiköt Sakokaivo- ja umpikaivolietteiden sekä vapaa-ajanasuntojen kotitalouslietteiden kuljetukset eivät ole tässä tarkastelussa mukana.
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 3 2. TILANNE KOHDEALUEELLA Nurmijärven kunnalle on 14.11.2013 valmistunut selvitys Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella. Selvityksen johtopäätös on, että jätelain 37 ei kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa (entisessä sopimusperäisessä) täyty. Taulukkoon 2-1 on koottu tämän johtopäätöksen keskeiset syyt perusteluineen. Taulukko 2-1 Jätelain 37 mukaisten vaatimusten täyttämättä jäämisen keskeiset syyt ja perustelut Jätelain 17.6.2011/646 149 4 momentin mukainen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkastelu Nurmijärven kunnan alueella -selvityksen mukaan. Syy Perustelu Valvonta Kaikki kiinteistöt eivät ole liittyneet järjestettyyn jätteen kuljetukseen. tulisi liittyä jätteenkuljetukseen, tulisi silloin niiden Jos ajatellaan, että jokaisen talon/taloyhtiön tms. määrän täsmätä yrityksiltä saatuihin asiakasrekistereihin. Näin ei kuitenkaan ole. Rekistereissä on noin 9350 asiakasta ja taloja tms. 11000. Silloin jätehuoltoon liittymättömien määrä on noin 1650 asiakasta. Pieni osa tästä on kiinteistöjä, joilla on yhteisastia toisen kiinteistön kanssa sekä useamman talon taloyhtiöitä. Yritysten asema Ei täyty yritystoiminnan osalta Muiden yritysten mahdollisuudet päästä markkinoille ovat heikot. Kotitalouksien asema Kiinteistön haltijan järjestämällä jätehuollolla ei ole kokonaisuuteen katsoen myönteisiä vaikutuksia kotitalouksien asemaan. Lassila & Tikanoja Oyj:n sekä SITA Suomi Oy:n toimittamien hinnastojen perusteella voidaan todeta, että hinnat eivät ole kaikille asiakkaille samat. Sopimusehdot eivät ole kaikille asiakkaille syrjimättömät, eivätkä siten täytä 35 :n 2 momentissa vaadittua syrjimättömin ehdoin toteutettua jätteenkuljetusta. Jos kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä jäteastian tyhjennyksen hinta on matalampi, ei kyseinen lakipykälä silloin täyty. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa viranomaisvalvonta on hankalampaa kuin kunnan kilpailuttamassa jätteen kuljetuksessa edellä mainituista syistä. Näin ollen voidaan sanoa, että jätelain 37 ei täyty, sillä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen ei voida sanoa vaikuttavan myönteisesti viranomaisten toimintaan. Useat tutkimukset kertovat kunnan kilpailuttaman järjestelmän tuovan hinnan alennuksia asiakkaille. Kotitalouksilla ei kiinteistön järjestämässä jätehuollossa ole todellista mahdollisuutta kilpailuttaa palvelua Vaikka Lassila & Tikanoja Oyj sekä SITA Suomi Oy toimittivat asiakasrekisterinsä ja hinnastonsa, ovat viranomaisten mahdollisuudet valvoa jäteastioiden tyhjennystä ja jätteen kuljetusta sekä niiden hintojen kohtuullisuutta hankalaa, sillä tieto toimivuudesta ei siirry yrityksiltä (tai asiakkailta) kunnalle ja hinnat vaihtelevat asiakkaiden kesken. Kunnan kilpailuttamassa jätteen kuljetusjärjestelmässä kaikkien tiedot ja jätteen kuljetuksen hinnat ovat kunnan rekisterissä ja ajan tasalla lähes reaaliajassa ja näin valvonta jätehuollon toimivuudesta on helpompaa. Käytössä olevassa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta ei tiedä ovatko kaikki kiinteistöt liittyneet jätteen kuljetuksen piiriin. Tämä johtuu siitä, että kunnalla itsellään ei ole asiakasrekisteriä, joka päivittyisi reaaliajassa. Kuten jo mainittu aiemmin, Nurmijärven kunnan alueella on yli 1000 jätehuoltoon kuulumatonta kiinteistöä.
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 4 SITA Suomi Oy toimii Nurmijärven kunnan alueella, mutta jätteitä ei toimiteta Nurmijärven kunnan jäteasemalle Metsä-Tuomelaan. Jätelain 35 :n 3 momentissa todetaan, että yhdyskuntajäte kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan, tässä tapauksessa Metsä-Tuomelan jäteasemalle. Ei tue alueellista kehittämistä Kunnan alueella sijaitseville ekopisteille tuodaan aika ajoin niille kuulumatonta jätettä. Oletettavaa on, että jätteiden tuojat eivät kuulu jätteenkuljetuksen piiriin. Kuten aikaisemminkin mainittiin, kunnan kilpailuttamassa jätteenkuljetusjärjestelmässä asiakkaat ovat kunnan tiedossa ja jätehuoltoon kuulumattomien valvonta on helpompaa. Nurmijärven lähialueista osa on jo siirtynyt kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen (osassa prosessi kesken) ja tukeakseen jätehuollon alueellista kehittämistä tulisi lähialueiden järjestelmien olla yhteneväiset. Nurmijärven tekninen lautakunta on käsitellyt sekajätteiden kuljetusjärjestelmää 29.8.2013 99 ja 28.11.2013 148 ja päättänyt, että Nurmijärvellä jatketaan sekajätteen osalta nykyistä kiinteistönhaltijan järjestämää (sopimusperusteista) jätteenkuljetusta. Tekninen lautakunta katsoi, että, kiinteistönhaltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä täyttää jätelain 37 :n edellytykset. Tekninen lautakunta hylkäsi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen asiaan liittyvistä päätöksistä tekemät oikaisuvaatimukset ja valituksen hallinto-oikeudelle 30.1.2014 7, 27.3.2014 30 ja 24.4.2014 51. Helsingin hallinto-oikeus on antanut asiassa päätöksen 12.11.2014 (diaarinumero 01030/14/5142). Hallinto-oikeus on kumonnut teknisen lautakunnan lausunnossa esitetyn johdosta lautakunnan päätökset ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Nurmijärven tekninen lautakunta on 1.4.2015 36 päättänyt, että kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan sekajätteen kuljetuksessa jatketaan sopimusperusteista jätteenkuljetusjärjestelmää uuden jätelain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena Nurmijärven kunnan alueella. Päätöksen perustelujen mukaan kunnan alueella täyttyvät kaikki jätelain 37 :n edellytykset jatkaa sekajätteen kuljetuksessa sopimusperusteista jätteenkuljetusjärjestelmää. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on valittanut Nurmijärven teknisen lautakunnan päätöksestä 1.4.2015 36 koskien sekajätteen kuljetusjärjestelmästä päättämistä Helsingin Hallintooikeuteen 8.5.2015 ja vaatinut, että Nurmijärven teknisen lautakunnan jätteen kuljetusjärjestelmää koskeva päätös 1.4.2015 36 tulee lainvastaisena kumota ja asia palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Helsingin hallinto-oikeus on 7.4.2016 päätöksellään (dinaarinumero 02896/15/5142) kumonnut Nurmijärven teknillisen lautakunnan päätöksen. Hallinto-oikeus perusteli päätöstä: Sellaista selvitystä, jonka johtopäätökset poikkeaisivat edellä mainitun selvityksen johtopäätöksistä, ei ole esitetty, vaan teknisen lautakunnan päätöksessään ottama kanta perustuu ennemminkin mielipiteen luontoisiin arvioihin. Hallinto-oikeus katsoo, että niille ei kaikilta osin voida laittaa samanlaista painoa kuin mainitulle selvitykselle sen suppeudesta huolimatta, eikä niiden pohjalta voida riittävällä tavoin varmistua täyttyvätkö koko kunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetetut edellytykset. Kun otetaan huomioon edellä kerrotut perustelut, ei asiassa voida katsoa, että jätelain 37 :n 1 momentin edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle täyttyisivät. Tämän vuoksi teknisen lautakunnan päätös on lainvastaisena kumottava..
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 5 3. JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN MUODOT Kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete. Velvollisuus koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutustoiminnan, valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnan sekä liikehuoneistossa syntyvää sekä näiden toimintojen yhteydessä alueellisessa putkikeräys- tms. keräysjärjestelmässä kerättävää muuta yhdyskuntajätettä. Velvollisuus ei koske vaarallista jätettä. Jätehuoltovelvollisuus koskee jätteiden keräystä, kuljetusta ja käsittelyä. Jätteet on kuljetettava kunnan määräämään paikkaan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Ns. järjestetty jätteenkuljetus voidaan toteuttaa kiinteistön haltijan tai kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena, joista ensimmäisessä kuljetusyrittäjä sopii kuljetuksesta kiinteistön haltijan kanssa ja jälkimmäisessä kunta järjestää jätteenkuljetuksen kilpailuttamalla jätteenkuljetukset. Nurmijärvellä on ollut jo vuosikymmeniä voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Nurmijärven kunnan tehtäviin kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuuluu ottaa vastaan sekä käsitellä yrittäjien sille toimittamat yhdyskuntajätteet sekä laskuttaa niistä yrittäjää. Jätteet vastaanotetaan Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Yrittäjät tekevät sopimuksen kiinteistönhaltijoiden kanssa sekä huolehtivat jätteenkuljetusten käytännön järjestämisestä. Yrittäjät laskuttavat kuljetuksista niin, että ne sisältävät kunnan perimät julkisoikeudelliset vastaanottomaksut. Kunnalle kuuluvat myös keräykseen ja jätteenkuljetukseen liittyvä terveyden- ja ympäristönsuojelun viranomaisvalvonta sekä jätehuoltoviranomaisen tehtävät, kuten jätehuoltorekisterin ylläpito, joita ei saa luovuttaa yhtiölle. Nurmijärvellä jätehuoltoviranomaisena toimii Nurmijärven teknillinen lautakunta ja jätehuollon ympäristönsuojelun valvonnasta, johon kuuluu jätelain, jätehuoltomääräysten ja ympäristönsuojelulain mukaisuuden valvonta, vastaa Keski- Uudenmaan ympäristökeskus kuntien ympäristönsuojelun valvonnasta annetun lain ja kunnallisten johtosääntöjen mukaisesti. Nurmijärven kaupunki on luovuttanut jätehuollon teknisen järjestämismahdollisuuden yrityksille (kuva 3-1), mutta vastaa siitäkin viimekädessä. Kuva 3-1 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 6 Jos kunta järjestäisi jätteenkuljetukset kuntayhtiön kautta, kuntayhtiö huolehtisi hankintayksikkönä kuljetusyrittäjien kilpailutuksesta (kuva 3-2). Kilpailutuksen voittaneesta yrityksestä tulee urakoitsija eli sen ja jätteenhaltijan (kiinteistöt) välille ei synny sopimussuhdetta. Kuntayhtiö laskuttaisi jätteenhaltijoita jätehuoltoviranomaisen määräämän jätetaksan ja jätemaksun mukaisesti. Jätehuollon terveyden- ja ympäristönsuojelun viranomaisvalvonta olisi ympäristönsuojeluviranomaisella ja jätehuollon viranomaistehtävät jätehuoltoviranomaisella. Kunnalla olisi siten rooli jätehuollon teknisenä järjestäjänä sekä jätehuolto- ja valvontaviranomaisena. Kuva 3-2 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 7 4. KULJETUSJÄRJESTELMIEN TARKASTELU 4.1 MOLEMMISTA KULJETUSJÄRJESTELMISTÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT 4.1.1 Kuljetuspalveluiden kattavuus Kunnan vastuulla olevia yhdyskuntajätteitä kerätään tehdyn selvityksen perusteella 9 372 eri tyhjennyspisteestä eli eri osoitteesta. Näissä pisteissä pysähdytään yhdyskuntajätteen keruuta varten ja astioita näissä pisteissä on tänä päivänä 10 610 kpl. Tyhjennystapahtumia vuodessa on noin 290 000 kappaletta. Tilastokeskuksen tuoreimman aineiston mukaan Nurmijärven kunnassa on 10 296 asuinrakennusta. Muita rakennuksia on 1 475 ja ei vakituisessa asuinkäytössä olevia kesämökkejä 697. Nurmijärven jätehuollon vuosikertomuksessa on lisäksi todettu, että kunnan runsaasta 10 000 asuinrakennuksesta 60 % on omakotitaloja. Näin ollen omakotitaloja on noin 6 200 kpl ja rivi- ja kerrostaloja noin 4 100 kpl. Tarkastelemalla kuljetusyrittäjien tämänhetkisiä tyhjennyspisteiden sijainteja (kuva 4-1), tyhjennyspisteiden määrää, Tilastokeskuksen rakennustietokantoja sekä kuljetusyrittäjille tehtyjä kyselyitä ja haastatteluita, voidaan todeta jätteenkuljetuspalveluiden olevan helposti saatavilla kunnan eri alueilla. Haja-alueelle ei ole erikseen aluekeräyspisteitä, vaan vakituisessa asuinkäytössä olevan kiinteistön tulee Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti liittyä järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Käytössä olevan aineiston mukaan lähes 100 % jätehuollon palveluihin liittymisvelvoitteista kiinteistöistä käyttää palveluja eli on liittynyt kiinteistöittäiseen jätteiden kuljetukseen ja kuljetusliike käy tyhjentämässä kiinteistön jäteastian/t. Jätelain mukaisen valvontaviranomaisen on huolehdittava siitä, että kaikki kiinteistöt joille ei ole myönnetty poikkeusta kuuluvat järjestettyyn jätteen kuljetukseen. Kuljetusjärjestelmällä ei ole tähän merkitystä. Kuljetusyrittäjällä ei ole oikeutta määrätä kiinteistöä liittymään järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Kuva 4-1 Tyhjennyspisteiden sijainti (vihreä Metsä-Tuomelan jäteasema).
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 8 Kuljetusliikkeiden ei tiedetä yksipuolisesti sanoneen irti sopimuksia tai kieltäytyneen sopimusten tekemisestä. Maksuvaikeuksissa olevien kotitalouksien jätelaskut voidaan periä Käräjäoikeudessa ns. riidattomassa menettelyssä. Julkisoikeudelliset maksut voidaan periä ilman tuomiota. Käytännössä jätelaskun maksamisesta voinee neuvotella joustavammin kuin jätemaksun maksamisesta. Ei ole myöskään tiedossa, että joku jätteentuottaja pitäisi jätelaskua liian suurena. 4.1.2 Palvelun luotettavuus Palvelujen laatuun tai luotettavuuteen kuljetusjärjestelmän muutoksella ei ole olennaista vaikutusta. Jokainen jätteentuottaja saa tyhjennyspalvelun. Kunnan järjestämässä järjestelmässä kuljetukset voivat lähtökohtaisesti jonkin verran tehostua, koska kuljetukset voidaan reitittää tehokkaammin. Tällä hetkellä Nurmijärven keräysreitit ovat kuitenkin erittäin tehokkaita ja järjestelmän muutoksella ei saavuteta muutosta reittien tehokkuuteen. Neuvonta-, laskutus- jne. palvelujen keskittyminen ja palvelun vaihtoehtojen puuttuminen voivat kuitenkin heikentää ja jäykistää palvelua samoin virheettömiin suorituksiin perustuvat tiukat urakkatarjoukset, jos kuljetusjärjestelmä muuttuu kunnan järjestämäksi. Siirtymisessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen jätteen tuottajan valinnanvapaus jätteenkuljetusyrittäjän suhteen poistuu. Poikkeustilanteiden (ei tarkoita poikkeusoloja, vaan esim. muutoksia tyhjennysväleissä ja reiteissä) resursointia on pidetty kunnan järjestämässä mallissa ongelmana. Kunnan järjestämän palvelun etuna voidaan pitää yhdenmukaista kohtelua kuntalaisille, laskutus toimii tasahinnoitteluna ja neuvonta on yhdenmukaista. Yhdenmukaisuus ei tarkoita kuitenkaan syrjimättömyyttä. Kunnan järjestämässä jätteiden kuljetuksessa keräyksen ja kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn hinnat ovat kaikille samat asuinpaikasta riippumatta. Keräystapahtuma (astioiden lukumäärä ja sijoittelu), kuljetusmatkat ja -kustannukset eivät kuitenkaan ole kaikille samanlaisia. Kun kokonaishinta on sama, lähempänä käsittelypaikkaa asuvat ja/tai astiasijoittelultaan helpoimmat kiinteistöt kompensoivat kauempana asuvien ja astiasijoittelultaan vaikeammin tavoitettavien kiinteistöjen jätehuollon kuljetuskustannuksia. Tasahinnoittelu tarkoittaa aina sitä, että laskutus ei ole kaikilta osin kustannusperusteista ja joku kiinteistö kompensoi toisen kiinteistön samansuuruista hintaa. Näin tarkasteltuna tasahinnoittelu on ainakin keräilytapahtuman ja kuljetusten osalta syrjivä. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteiden kuljetuksessa palvelujen eroja voi syntyä esimerkiksi haja-asutuksen kuljetuspalveluiden järjestämisessä sekä erilliskeräysastioiden järjestämisessä siltä osin, kun niitä ei järjestä esimerkiksi tuottajayhteisö (RINKI) kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Tällä hetkellä Nurmijärven alueella lähes kaikilla asukkailla on mahdollista saada mikä tahansa jätehuoltomääräyksiä tiheämpi jäteastioiden tyhjennys. Muutamilla Nurmijärven reunaalueilla tihein mahdollinen tyhjennysväli on kerran viikossa (jätehuoltomääräysten mukaan aikavälillä 1.4 31.10 sekajäteastian tyhjennys vähintään 2 viikon välein ja 1.11 21.3 sekajäteastian tyhjennys vähintään 4 viikon välein). Nurmijärvellä on pitkäaikainen kokemus kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, eikä palveluiden kattavuudessa ole todettu olevan puutteita. Nurmijärven alueella ei ole erikseen aluekeräyspisteitä vaan kaikilla vakituisessa asuinkäytössä olevilla kiinteistöillä tulee olla kiinteistökohtainen jätteenkuljetus. Lisäksi alueella on useita kuljetusjärjestelmästä riippumattomia Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy:n Rinki-Ekopisteitä, joissa on paperin, metallin, lasipakkausten ja kartonkipakkausten erilliskeräys sekä Metsä-Tuomelan jäteasema, missä otetaan vastaan paperia, metallia, lasipakkauksia, kartonkipakkauksia, sähkölaitteita, lamppuja, ajoneuvojen akkuja, vaarallista jätettä, sekajätettä ja muuta jätettä. 4.1.3 Jätteenkuljetuspalveluiden kohtuullisuus ja syrjimättömät ehdot Kohtuulliset ja syrjimättömät ehdot tarkoittavat sitä, että Nurmijärven alueella on kaikille samantasoista palvelua tarpeen mukaan samanlaisin ehdoin. Erot palvelun laadussa, hinnassa tai hintalaatusuhteessa eivät tee palvelun ehtoja syrjiviksi, mutta mitä suurempia erot ovat kunnan eri alueiden tai yksittäisten asukkaiden välillä, sitä todennäköisimmin tämä edellytys ei täyty. Tarkastelualueella on hintaeroja eri kuljetusliikkeiden tyhjennyshinnoissa. Eroja on myös saman kuljetusliikkeen eri asiakkaiden tyhjennyshintojen välillä. Kyselyissä ja haastatteluissa kuljetusyrityksille selvitettiin mm. kaikkien tyhjennyspisteiden määrät, sijainnit, kuljetusmatkat, tyhjen-
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 9 nysvälit, astiamäärät pisteissä, tyhjennyshinnat sekä astiakoot. Näiden tietojen pohjalta mallinnettiin Nurmijärven kunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen hintafunktiota ja vietiin tiedot ja tulokset paikkatietoon. Tämä mahdollisti mm. tyhjennyshintojen jakauman ja alueellisuuden arvioinnin. Saatujen tulosten pohjalta voidaan ottaa kantaa kuljetusjärjestelmän syrjivyyteen. Kuvasta 4-2 nähdään 240 L jäteastian tyhjennyksen hinta etäisyyden funktiona Metsä-Tuomelan jäteasemalle Nurmijärven kunnassa ja kuvasta 4-3 nähdään 240 L jäteastian hintajakauma. Kuvista on poistettu x- ja y-akseleilta arvot, jotta kuvien perusteella ei olisi mahdollistaa tunnistaa yrityksille ja niiden asiakkaille luottamuksellista tietoa. Kuvilla kuitenkin saadaan havainnollistettua hinnan jakauma sekä etäisyyden vaikutusta tyhjennyksien hintaan. Kuva 4-2. 240 L jäteastian tyhjennyksen hinta etäisyyden funktiona. Kuvasta 4-2 nähdään, että 240 litran jäteastian tyhjennyshinta on lähes sama kaikille asiakkaille etäisyydestä Metsä-Tuomelan jäteasemaan riippumatta. Tämän perusteella kuljetusjärjestelmän rakenne ei tee suuria eroja palvelun tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Kuljetusreitit on suunniteltu tehokkaaksi ja siirtokuljetukset eri keräilyalueilta ovat lähes samanpituisia. Kuvasta 4-2 nähdään myös, että tyhjennyshinnoissa on hieman poikkeamaa, mutta poikkeama ei kohdistu tietylle alueelle etäisyyden perusteella. Tyhjennyshinnoissa on ainoastaan muutamia yksittäisiä tapauksia, joissa tyhjennyshinta on keskitasoa korkeampi. Yksittäinen korkeampi tyhjennyshinta ei kuitenkaan ole syrjivä. Kyseessä on poikkeama normaalista tyhjennys tilanteesta. Tällainen voi olla mm. tiheämpi tai harvempi tyhjennysväli tai useampi tai vaikeasti saavutettava astia. Osalla asiakkaista tyhjennyshinta on myös selkeästi edullisempi kuin muilla alueella. Myös huomattavasti edullisemmat tyhjennyshinnat ovat muutamia poikkeuksia ja niille on olemassa selitettävissä olevat tekijät kuten korkeammille hinnoillekin. Aineistossa voi olla myös virheitä, mm. väärin kirjattu astia, astia koko eri jne. Näitä virheitä oli Nurmijärven aineistossa 6 kpl.
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 10 Kuva 4-3. Hinnan jakauma 240 L jäteastian tyhjennyksessä. Kuva 4-3 havainnollistaa hyvin hintajakauman 240 litran jäteastian tyhjennyshinnassa Nurmijärven kunnassa. Yli 90 %:lla kiinteistöistä, joilla on kiinteistökohtainen sekajätteen keräys ja 240 litran jäteastia, on hintaeroa keskenään alle 0,1 euroa tyhjennyskertaa kohden. Tämän perusteella voidaan todeta, että Nurmijärven kunnassa on kilpailua eri kuljetusyrittäjien välillä sekä tyhjennysten hinta on vakiintunut tietylle tasolle markkinaperusteisesti. Lisäksi alueella on mahdollista vaihtaa ja kilpailuttaa kuljetuspalveluita tarjoavia yrityksiä, mikä yleensä laskee hintaa. yli 99,5 % asiakkaista 240 L jäteastian tyhjennyshinta vaihtelee 1,3 euron sisällä. Näin ollen 240 litran jäteastian tyhjennyshinnan perusteella nykyjärjestelmän ei voida väittää olevan syrjivä, vaikka kaikilla asiakkailla ei olekaan täsmälleen sama hinta. Kuva 4-4. 660 L jäteastian hinta etäisyyden funktiona. Kuvassa 4-4 nähdään 660 litran jäteastian tyhjennyshinta etäisyyden suhteen Metsä-Tuomelan jäteasemasta. Kuvassa esitetään 660 L jäteastian hinta/etäisyysfunktio kaikille tyhjennyspisteille Nurmijärven kunnan alueella. Hintafunktion perusteella kuljetusjärjestelmän rakenne ei tee suuria eroja palvelun tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin myöskään 660 litran jäteastioiden osalta. Kuljetusreitit voidaan suunnitella tehokkaasti ja kaikki kerättävä yhdyskuntajäte kuljetetaan eri keräilyalueilta lähes yhtä pitkillä siirtokuljetusreiteillä Metsä-Tuomelan jäteasemalle.
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 11 Kuvasta nähdään, että tyhjennyshinnoissa on hieman poikkeamaa, mutta poikkeama ei kohdistu tietylle etäisyydelle jäteasemasta. Tyhjennyshinnoissa on ainoastaan muutamia yksittäisiä tapauksia, joissa tyhjennyshinta on keskitasoa korkeampi. Kuvasta voidaan päätellä, että alueella on kilpailua ja osalla asiakkaista hinnat ovat laskeneet mm. kilpailun seurauksena. Markkinaehtoisessa järjestelmässä hinnoissa saa olla eroja ja kilpailuttamalla voidaan saada laskettua omaa tyhjennyshintaa. 660 L jäteastioiden tyhjennyshinta ei ole vielä vakiintunut tietylle tasolle markkinaehtoisessa järjestelmässä vaan hinta vaihtelee kuljetusyrittäjien, alueiden ja asiakkaiden välillä. Kuva 4-5. Hinnan jakauma 660 L jäteastian tyhjennyksessä Kuva 4-5 havainnollistaa hintajakauman 660 litran jäteastian tyhjennyshinnassa Nurmijärven kunnassa. Kiinteistöistä 70 %:lla, joilla on kiinteistökohtainen sekajätteen keräys ja 660 litran jäteastia, on hintaeroa keskenään alle 2 euroa tyhjennyskertaa kohden. Puolestaan 3 euron vaihteluvälin sisällä on 95,2 % asiakkaista ja 4 euron vaihteluvälin sisällä yli 98,4 % asiakkaista. Vaihtelu on suurinta keskihinnasta alaspäin, mikä osoittaa kilpailun toimivan. Tämän perusteella voidaan todeta, että Nurmijärven kunnassa on kilpailua eri kuljetusyrittäjien välillä sekä tyhjennysten hinta muodostuu markkinaperusteisesti ja asiakkaat voivat mahdollisesti vaikuttaa hintaan kilpailuttamalla kuljetusyrittäjiä. Näin ollen myös 660 litran jäteastian tyhjennyshinnan perusteella nykyjärjestelmän ei voida väittää olevan syrjivä, vaikka kaikilla asiakkailla ei olekaan sama hinta. Jätteentuottajilla on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätteenkuljetusyrityksestä riippuen 1-3 kuukauden irtisanomismahdollisuus. Jätteen tuottajalla on mahdollisuus vaihtaa palvelun tarjoajaa, jos palvelun laatu tai hinta ei vastaa odotuksia. Molempien alueella toimivien jätteenkuljetusyritysten sopimusehdot ovat tiukkoja kuluttajille, mutta kuitenkin yhdenvertaisia. Molempien yritysten sopimusehdot mahdollistavat tilanteen, jossa joku kuntalainen ei saisi jätehuoltopalvelua. Sopimusehtojen mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan käytetty Nurmijärvellä ja kummallakaan toimijalla ei ole sellaista kiinteistöä, joiden kanssa palveluntuottaja ei ole suostunut tekemään sopimusta. Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen merkitsee kuljetusten kilpailuttamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuljetuksista tekee sopimuksen halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin yritys. Kilpailu yleensä aina laskee kuljetusten hintoja ja urakka-alueiden optimaalisuudesta riippuen tehostaa kuljetuksia. Jätteenhaltijoiden maksuun vaikuttavat kuitenkin koko jätehuollon kustannukset. Kustannukset myös tasataan koko kuljetusalueella, myös haja-asutus mukaan lukien. Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja yksityisen yrityksen voiton minimointi ei automaattisesti merkitse vielä jätteenhaltijoiden maksujen vähenemistä vaan koko jätehuolto-organisaation tehokkuus sekä haettava kate kustannusten kattamiseksi pitkällä
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 12 aikavälillä vaikuttavat siihen. Esimerkiksi KHO on hyväksynyt melko suuren katteen kuntayhtymälle ilman, että se on joutunut maksamaan siitä tuloveroa. Jätteenhaltijoiden maksun on kannustettava jätteen määrän vähentämiseen. Siten maksun pienuus ei automaattisesti merkitse kuljetusjärjestelmän paremmuutta. Toisaalta suuri maksu ei ole merkki siitä, että sillä pyritään jätehierarkian toteuttamiseen. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaa kilpailutuksen ja yritysten voittojen minimoinnin kautta jätemaksujen pienentämisen. Nurmijärvellä asiakkaiden maksama tyhjennyshinta jätteenkuljetuksessa vastaa keskimääräistä tasoa Suomessa, kun verrataan jäteastian tyhjennyshintoja Jätelaitosyhdistyksen (JLY) julkaisemaan aineistoon kiinteistöjen tyhjennysmaksuista. Kuvasta 4-6 nähdään JLY:n aineiston pohjalta Vertailuomakotitalon (ei kompostoiva) jätehuollon kokonaisvuosikustannus kunnittain (sis. alv) vuonna 2015, mihin on lisätty Nurmijärven kunta kuljetusyrityksiltä saadun aineiston pohjalta. Kuva 4-6. Vertailuomakotitalon (ei kompostoiva) jätehuollon kokonaisvuosikustannus kunnittain (sis. alv). kukin piste vastaa tietoa yhden kunnan osalta. Vihreä piste kuvaa Nurmijärven kuntaa. (Muokaten lähteestä JLY: Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015) Kuten kuvasta 4-6 nähdään, omakotitalon kokonaisvuosikustannukset ovat Nurmijärvellä hieman keskimääräistä edullisemmat, mikä selittyy mm. ekomaksun puuttumisella sekä samanaikaisesti tyhjennyshinnat vastaavat Suomen keskimääräistä hintatasoa. Jätteen kuljetuspalvelu on osa jätehuollon palveluja, jota tässä selvityksessä tarkastellaan eri kuljetusjärjestelmissä. Jätteenhaltijalle ei välttämättä ole merkitystä, kuinka pitkä matka jätteitä kuljetetaan tai viedäänkö jätteet hyödynnettäviksi tai mihin järjestelmään kuljetus perustuu. Kuljetusten hinta muodostuu kokonaispalvelusta eikä hintaa voi pitää vain kuljetuspalvelun osana. Tämän työn lähtökohtana oli, että molemmissa kuljetusjärjestelmissä jätteet kerätään ja kuljetetaan pois. Tämä on myös tilanne Suomessa niin kiinteistön haltijan kuin kunnan järjestämän kuljetusjärjestelmän piirissä, koska jätelain nojalla on määritelty tahot, joiden on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Eroja saattaa syntyä reiteiltään poikkeavien kuljetuspalvelujen hinnoittelussa sekä tarjonnassa. Reittien nykyinen lomittuminen Nurmijärvellä (kts. kuva 4-7) viittaa silti kilpailuun ja kuljetusyrittäjien kilpailuttamiseen. Lisäksi Kuljetusyrittäjille tehdyissä kyselyissä kaikki yritykset kertovat tarjoavansa palveluita kaikille Nurmijärven alueella.
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 13 Kuva 4-7. Eri Kuljetusyrittäjien keräyspisteet (vihreällä Metsä-Tuomelan jäteasema) 4.1.4 Aiheuttamisperiaate Jätelain (646/2011) 20 mukaan aiheuttamisperiaate tarkoittaa, että jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista (aiheuttamisperiaate). Aiheuttamisperiaatteeseen kuuluu kustannusten kattaminen ja myös mm. riittävät tyhjennysvälit. Tämä on myös todettu jätedirektiivissä (Jätedirektiivin 2008/98/EY 14 artikla). Jätelain 6.1 :n ja jätedirektiivin 3 artiklan nojalla jätehuollolla tarkoitetaan jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisen toiminnan tarkkailua ja seurantaa sekä loppukäsittelypaikkojen jälkihoitoa ja toimintaa välittäjänä. Jätelain 79 kunnan jätemaksun perusteet ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Keräystapahtuman, kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn hinnat ovat kaikille samat asuinpaikasta riippumatta tasahinnoittelussa. Keräys- ja kuljetusmatkat eivät kuitenkaan ole kaikille samanlaisia. Kun kokonaishinta on sama, lähempänä asuvat ja astiasijoittelultaan helposti saavutettavat kompensoivat kauempana asuvien ja/tai astiasijoittelultaan vaikeammin saavutettavien kiinteistöjen jätehuollon keräily- ja kuljetuskustannuksia. Kuljetusten osalta tasahinnoittelua voidaan näin lähempänä asuvia syrjivänä. Aiheuttamisperiaatteen mukaan vastuussa on yksittäinen jätteen tuottaja tai haltija. Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kertyvät jätteet sopivat keräysvälineisiin ja keräysvälineet voidaan aina sulkea. Sekajätteen keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran kahdessa viikossa kuitenkin niin, että 1.11. - 31.3. välisenä aikana tyhjennysväli voi olla neljä viikkoa. Kuivajätteen keräysvälineet, pientalokiinteistöjen keräysvälineet voidaan tyhjentää kerran neljässä viikossa, jos kiinteistöllä syntyvä elintarvikejäte kompostoidaan Nurmijärven jätehuoltomäärä-
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 14 ysten mukaisesti. Elintarvikejätteen kompostoinnista on tehtävä ilmoitus kuntaan. Erilliskerättävän biojätteen keräysväline on tyhjennettävä vähintään kerran viikossa. Syväkeräyssäiliöt ja jäähdytetyt elintarvikejätteen keräysvälineet voidaan tyhjentää edellä määrättyä tyhjennysväliä harvemmin, mutta tarvittavan usein, jottei niistä aiheudu hajua, epäsiisteyttä tai muuta haittaa. Keräyspaperin, keräyskartongin ja muiden hyötyjakeiden keräysvälineet on tyhjennettävä niin usein, ettei astioiden ylitäyttymisestä aiheudu roskaantumista tai hyötyjakeiden sijoittamista sekajätteen joukkoon. Nurmijärven teknisen lautakunnan määräämä viranhaltija voi yksittäistapauksessa päättää muusta tyhjennysvälistä, jos jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen ja jos jätteenhaltija toimittaa hyötyjätteet kierrätykseen sekä huolehtii elintarvikejätteiden käsittelystä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteidenkuljetusyritykset hyväksyvät poikkeavia tyhjennysvälejä, jos ne eivät ole jätehuoltomääräysten vastaisia. Muussa tapauksessa poikkeaminen edellyttää viranomaislupaa. Astiamitoitus asetetaan jätteiden tuottajilla vastaamaan jätekertymää, joka lisää aiheuttamisperiaatteen noudattamista. Aiheuttamisperiaate toimii sitä tehokkaammin, mitä paremmin astiakoko vastaa kertyvää jätemäärää. Kuljetusjärjestelmän muutos ei vaikuttane tähän. 4.2 KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄÄ JÄTTEENKULJETUSTA KOSKEVAT ERITYISVAA- TIMUKSET 4.2.1 Edistääkö nykyinen järjestelmä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa? Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus säilyttää alueella ainakin kaksi itsenäistä kuntaurakoiden saamisesta riippumatonta yritystä, jotka käytännössä kyselyjen ja haastattelujen sekä mm. kuljetushintojen erilaisuuden ja toiminta-alueiden perusteella kilpailevat keskenään markkinoita jakamatta. Se antaa myös kiinteistönhaltijoille mahdollisuuden valita jätteiden kuljetuksia hoitava yritys. Vuoden 2016 aikana Nurmijärven kuntaan on tullut kolmas yrittäjä. Nykyjärjestelmä edistää jätehuollon (keräys, kuljetus, käsittely) yleistä toimivuutta Nurmijärven kunnassa. Keräyksen palvelutarjonta on laajaa ja lajitteluun voidaan vaikuttaa jätehuoltomääräyksillä. Kuljetus toimii kilpailluilla markkinoilla ja tarjoaa valinnanvaraa. Käsittely tuottaa tuloja kunnalle eikä yhdyskuntajätteen käsittelylle ole vaihtoehtoja (Nurmijärven kunnassa kotitalouksien sekajätteet hyödynnetään energiaksi Vantaan Energian jätevoimalassa), mutta tilanne ei muuttuisi kuljetusjärjestelmää muuttamalla. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa. 4.2.2 Tukeeko järjestelmä jätehuollon alueellista kehittämistä? Kuljetusjärjestelmällä ei ole vaikutusta jätteiden käsittelyn alueelliseen kehittämiseen. Yhdyskuntajätteen kuljettaja ei määrää jätteen määränpäätä, vaan kunta päättää yhdyskuntajätteiden käsittelypaikan kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Alueellinen yhteistyö liittyy Nurmijärvellä erityisesti jätteen polttoon. Kuljetusjärjestelmä ei vaikuta siihen. Kuljetusjärjestelmä kuitenkin tukee jätehuollon alueellista kehittymistä keräyksen ja kuljetusten osalta. Kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus motivoi jätehuoltoyrityksiä kehittämään keräys- ja kuljetuskalustoa sekä ottamaan käyttöön uusia teknologioita. Yritysten kilpaillessa vapailla markkinoilla, niin pienillä kilpailueduilla (mm. monilokeroautot) voi olla suuri merkitys yritysten elinvoimaisuuden ja markkinoilla pysymisen kannalta. 4.2.3 Aiheuttaako nykyinen järjestelmä terveys- tai ympäristövaaraa? Nykytilanteeseen verrattuna kunnan järjestämässä yhdyskuntajätteen kuljetuksessa kokonaisliikennesuorite pysyy lähes saman suuruisena kuin nykyisin. Ero ei aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa eikä vaikuta onnettomuustilastoihin. Roskaantumis- tai saastumistapauksia on raportoitu vuoden 2015 aikana170 kpl 290 000 tyhjennyksestä. Reklamaatioiden määrä (kaikki reklamaatiot) on myös ollut hyvin pieni 0,172 % tyhjennyksistä. Kuljetusmatkat ovat lyhyitä ja tyhjennyspistemäärä pysyy samana kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Suurin osa jätteistä syntyy Nurmijärvellä lähellä jäteasemaa. Alueella toimii kaksi jätekuljetusyritystä. Tämä mahdollistaa tehokkaat kuljetusreitit. Maksimiero syntyy vain, jos urakkaalueet ja ajoreitit on tarkkaan optimoitu.
SELVITYS JÄTELAIN 35 :N JA 37 :N MUKAISTEN EHTOJEN TÄYTTYMISESTÄ NURMIJÄRVEN JÄTTEIDEN KULJETUKSISSA 15 4.2.4 Jätekuljetusten suoritteet Yhdyskuntajätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta syntyy Nurmijärven kunnan alueella eri kuljetusyrityksillä yhteensä noin 110 000 ajokilometriä vuodessa. Kertyvät ajokilometrit perustuvat todellisiin Nurmijärven kunnan yhdyskuntajätehuollossa ajettuihin kilometreihin ja ajosuoritteisiin. Jos Nurmijärven alueella siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, järjestelmä ei juuri tehostuisi, eivätkä ajokilometrit juuri muuttuisi, koska nykyiset alueen jätteenkuljetusyritykset ovat jo optimoineet kuljetusreittinsä sekä kuljetukset tapahtuu suhteellisen pienellä alueella. Lisäksi kaikki kerättävä yhdyskuntajäte kuljetetaan Metsä-Tuomelan jäteaseman kautta Vantaan Energian jätevoimalaan, jolloin keräysreitit on mahdollista optimoida ottaen huomioon poikkeustilanteet. Nurmijärven kokonaisliikennesuorite on VTT:n LIISA 2015 laskentamallin perusteella 583 000 000 km/a, josta raskaan liikenteen osuus on 46 000 000 km/a. Yhdyskuntajätekuljetusten osuus raskaan liikenteen suoritteesta on 0,239 % ja 0,0189 % kokonaisliikennesuoritteesta. Taulukko 4-1 Liikennesuoritteet ja jätekuljetusten osuus suoritteesta. Nurmijärvi Liikennesuorite (1000 km/a) Liikenteen kokonaissuorite 583 000 Raskas liikenne 46 000 Jätekuljetukset 110 Jätekuljetusten osuus kokonaissuoritteesta 0,0189 % Jätekuljetusten osuus raskaan liikenteen suoritteesta 0,239 % 4.2.5 Liikenneturvallisuus Nurmijärven jätteenkuljetuksessa ei ole tapahtunut henkilövahinkoja viimevuosina. Omaisuusvahinkoja kirjattiin vuonna 2015 yhteensä 3 kpl. Näitä ovat mm. postilaatikon vahingoittuminen, törmäys aitaan jne. Kuva 4-8 Liikenneonnettomuudet Nurmijärvellä v. 2012 2015