LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030 Jouni Keronen Toiminnanjohtaja Climate Leadership Council ry
Transformaation kattavuus Teollisuus: energia, materiaalit, kiertotalous Rahoitus + Turvallisuus, pakolaisuus, yhteiskuntien stabiilius Rakentaminen ja asuminen Energia Kansalaiset: valinnat, opetus, terveys Metsät ja maankäyttö Liikenne Markkinamekanismit Tietotekniikka Maatalous J Keronen, Climate Leadership Council
Ehdotukset jatkohankkeiksi Ilmastoneutraaliuteen johtavan transformaation vienti- ja investointihankkeiden tunnistaminen ja edistäminen - Globaalit energiatehokkuus- ja puhtaan energian investoinnit $300 1000 mrd/v - Suomi entistä houkuttelevammaksi cleantech-investoinneille Suomen ilmastoneutraalius-tiekartta osana pohjoismaisia markkinoita - 15 vuoden aikaväli on lyhyt - 2014 laadittu Energia- ja Ilmastotiekartta 2050 on vanhentunut - Ruotsin hallitus: ilmastoneutraalius 2045: 85%n vähennys & 15% kompensointi Kansalaisten aktivointi - toimenpideohjelma kansalaisten valistuneiden valintojen edistämiseen - Suomen kulutusperäisestä hiilijalanjäljestä 68 prosenttia syntyy kotitalouksissa - Tärkeimpiä kansalaisten vaikutusalueita ovat asumiseen, energiankäyttöön, liikkumiseen ja ruokailuun liittyvät valinnat
2017-03-10 Place where you are 4 2017-03-10 Place where you are 4
Ehdotus hallintomalliksi Ehdotamme ilmastoneutraaliustiekartan toimeenpanon varmistamiseksi Ruotsin ja Ison-Britannian mallin mukaista, korkean tason ohjausryhmää. Ohjausryhmässä tulisi olla ilmastonmuutoksen hillinnän eri osa-alueiden asiantuntijoita. Lisäksi pidämme tärkeänä nykyistä tehokkaampaa hallinnonalojen välistä koordinaatiota pitkäjännitteisen, laaja-alaisen ja tuloksellisen ilmastoneutraaliustransformaation varmistamiseksi.
LIITTEET
Muita jäsentemme esille tuomia kommentteja ja ehdotuksia (esitetty lausunnossamme Ympäristövaliokunnalle 15.2.2017) Uusiutuvan energian ja energiavarastojen hinnat ovat edelleen voimakkaassa laskussa ja olemme esityksen julkaisupäivän jälkeenkin saaneet useita hyvin hyvä uutisia siitä miten mm. sähköisen liikenteen ratkaisut ovat kehittymässä nopeaan tahtiin. Myös maa- ja biokaasun käyttö saattaa tarjota enemmän mahdollisuuksia kuin strategiassa on esitetty, mm. nesteytetyn maa- ja biokaasun käytössä raskaassa liikenteessä sekä kaasuverkoston ulkopuolisessa teollisuudessa. Sähköisen liikenteen kannustamiseen tarvitaan toimenpiteitä liittyen latausinfraan ja penetraation kasvattamiseen kunnes ratkaisut ovat saavuttaneet kilpailuneutraalin aseman. Strategiassa esitetään melko runsasta biomassan käytön kasvua sekä teollisuuden, energian tuotannon ja liikenteen tarpeisiin ja tämä kasvu vähentää tarkastelujaksolla metsiemme hiilinieluja, ainakin väliaikaisesti. hiilinieluja. Valtioneuvoston helmikuussa 2017 julkaistussa Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportissa arvioidaan, että vuoteen 2030 mennessä Suomen nettopäästöjen arvioidaan pysyvän suurin piirtein vuoden 2014 tasolla. Puun käyttöä tulee suunnata voimakkaasti sellaiseen käyttöön, jolla voidaan lisätä puuta pitkäaikaisena hiilivarastona rakentamisessa sekä muiden suuremman hiilijalanjäljen omaavien materiaalien, kuten sementin ja muovin korvaamisessa. Taloudellisia kannustimia uusien metsien istuttamiseen sekä metsävarannon kasvattamiseen tulee kehittää. Yhdistyksemme priorisoi markkinapohjaisia ratkaisuja. Suomen ja Pohjoismaiden tulisi lähteä yhteisessä rintamassa aktiivisesti tukemaan päästökaupan vahvistamista.