Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Samankaltaiset tiedostot
RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Peltosalaojituksen suunnittelu

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Salaojitus. Jarmo Nissinen

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Laatuvaatimukset ja vastuukysymykset

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Salaojituksen kunnossapito

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

PELTOSALAOJITUKSEN TYÖOHJEET

Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Salaojituksen kunnossapito

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Jussi Kivelä. Salaojituksen kustannusten muodostuminen

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus

JOHDATUS OJITUSISÄNNÖINTIIN. Johdatus ojitusisännöintiin. PJI Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ojaväli ja ympärysaine

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

1: Leskelän uusjako Sisältö: Hanke. Sijaintikartta. Kunta: Tila/tiltu: Hankerahoitteiset vihreä Omarahoitteiset ruskea.

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Helena Äijö ja Airi Kulmala. Maanalaisten linjahankkeiden peltosalaojitusten korjausohjeet

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Peltokuivatuksen tarve

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Pernoon tilusjärjestely

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

SISÄLLYS. N:o 203. Laki

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

OJITUSYHTEISÖ Aktivointi ja toteutus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Outi Leppiniemi, Vesistöyksikkö

Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä. Kuopio

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Maatalouden investointituet

Maaseudun rahoitustilastot 2015

NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUKI

Transkriptio:

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon 19.3. 2018 Kurikka Juha Laakso https://www.facebook.com/thatsfar ming/videos/1685673751490954/

Muuttuvat olosuhteet ja vaatimukset => pellon kuivatuksen vaikutus maan rakenteeseen Laadukas salaojitus Salaojien huollettavuus Salaojahankkeen kustannukset ja rahoitus Yhteystietoja

1. Sääolosuhteet Etelä-Pohjanmaalla keskimääräiset vuosisademäärät kasvavat lännestä itään päin siirryttäessä. Maakunnan länsireunalla sademäärä on noin 500 millimetriä ja idän ylänköalueella se yltää 600 ja 650 millimetrin välille. Suurin Etelä-Pohjanmaalla saatu vuotuinen sademäärä on ollut yli 900 millimetriä. Vuoden sateisin kuukausi on yleensä heinäkuu, jolloin vettä saadaan keskimäärin 70 85 millimetriä. Sateet hyvin paikallisia. 2015: kesä alkoi juhannukselta 2016: kesä alkoi elokuussa, onneksi syksy oli kuiva ja lämmin 2017: kesä ei alkanut ollenkaan, syksykin tosi sateinen

Pellon kuivatuksen vaikutus suoraan tai välillisesti maan rakenteeseen, juuriston syvyyteen ja sitä kautta ympäristöön, poudankestävyyteen sekä maan kantavuuteen. Säätökaivo Padotustaso min.0.5 m Maan rakenne paranee Maan huokosmäärä lisääntyy Ravinteiden hyväksikäyttö paranee (typpi) Kasvinsuojeluaineiden käyttö tarkentuu ja vähenee

Säätösalaojituksen ohjeellinen ajoitus kasvukauden aikana

Salaojitusmenetelmät Kaivava kone

Salaojitusmenetelmät Aurakone

Salaojitusmenetelmät Kaivinkone (liitokset, karikot, perkaukset)

Salaojaurakointi Etelä-Pohjanmaalla 2018

2. Laadukas salaojitus Salaojituksen suunnittelu Kenttätutkimus tehty perusteellisesti. Oleellista on että: Maaperän vedenläpäisevyyskyky on määritetty oikein (maalaji) Maaperän kaivuvaikeus on määritetty oikein (maalaji) Mitoitus on oikein (putkikoot, sivuvedet.) Vesijohdot, kaapelit, lähteet huomioidaan suunnittelussa Tulevan salaojituksen huoltotarve huomioitu (yleisin on ruoste) Peruskuivatuksen mahdollinen parantaminen huomioidaan Kustannusarvio ja tarvikeluettelo on riittävän tarkka Luonnos tilaajalle arvioitavaksi

2. Laadukas salaojitus Salaojituksen valmistelutyöt Aikataulut (rahoitus, viljelykierto, muut investoinnit) Suunnitelmat laaditaan ajoissa Rahoitus (investointituki) laitetaan ajoissa liikkeelle. Huom. Päätös!! Sovitaan ajoissa urakoitsijan kanssa, tarvittaessa kilpailutetaan. Sora paikalle ajoissa Maastoon merkintä ajoissa (1-2 vk ennen) Sarkaojien täyttö (mistä täytemaat?) Valtaojien kaivuu

2. Laadukas salaojitus Salaojituksen toteutus Olosuhteet kunnossa Viljelijä pääosin / tarvittaessa paikalla Tarvikkeet laadukkaita (sora!!) Salaojakaivannon täyttö laadukkaasti Salaojituksen jälkityöt Salaojakaivannon täyttö (piiriojien kaivu) Pellon tasaus Rahoituksen hoitaminen loppuun (Ely-keskus)

A. Normaalisti toimiva salaojitus ja veden virtaus salaojaan B. Maan painuminen aiheuttaa ojasyvyyden madaltumista C. Maan tiivistyminen estää veden suotautumisen maahan. Tiivistyminen voi tapahtua joko pintakerroksen tai jankon tiivistymisenä (II). D. Putken ympärysaine voi tukkeutua (I) tai putken sisälle voi syntyä tukos (II). Myös veden virtaus laskuaukolla voi olla estynyt.

Salaojituksen toteutuksen pullon kauloja Kaivuolosuhteet Maanrakenne Salaojan asennustarkkuus Salaojakaivannon rakenne Sorastus Kustannukset

Salaojituksen toteutuksen pullon kauloja Salaojasoran laatu Veden läpäisevyys Suodatin ominaisuudet

Salaojituksen toteutuksen pullon kauloja Salaojakaivannon rakenne Kaivuumaiden kuivuminen Sorasilmäkkeet vähintään avo-ojien risteyksiin Padotustaso ja ruoste

Salaojituksen toteutuksen pullon kauloja Kaivot

Salaojituksen toteutuksen pullon kauloja Laskuaukot Merkitse laskuaukot ja huolehdi että ne pysyy auki

Salaojituksen toteutuksen pullon kauloja Pellon pinnan muotoilu ja peruskuivatus Huom. kuivavara

Salaojituksen toteutuksen pullon kauloja Salaojien huollettavuus

Salaojituksen toteutuksen pullon kauloja Salaojien huollettavuus Salaojien huuhtelumahdollisuus isompi salaojaputki padotus

Salaojituksen tunnuslukuja Etelä-Pohjanmaalla Salaojaa 600-900 m/hehtaari Metrikustannus 3-6 /m (alv 0%) Hehtaarikustannus 2000-5500 /hehtaari (alv 0%) Etelä-Pohjanmaalla salaojitetaan noin 1000-1500 hehtaaria/vuosi (koko Suomi noin 10 000 ha/v) Salaojituksen rahoitus 2018 / Ely-keskus Avustus normi salaojitus 35 % tai säätösalaojitus 40% ohjekustannus 3,6 /m (alv 0%) Eli 35%*3,6 /m => 1.26 /m (noin 900 /ha) = Imuojat ja sora!! Säätösalaojitus 0.40%*3,6 /m => 1,44 /m Haku 15.1. 15.3 15.8. 15.10. Hyrrästä Ei korkotukilainaa

Valtaojien putkitusten yhteishankkeiden rahoitus 2018 / Ely-keskus 40 % kustannusarviosta Vähintään 2 osakasta Työt voi aloittaa päätöksen tultua Jatkuva haku

Yhteystietoja: www.salaojayhdistys.fi Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteystietoja julkaisuja www.proagria.fi

Kiitos!