Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Samankaltaiset tiedostot
BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi

Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari,

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Puuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta. Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala.

Biohiili ja ravinteet

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltokuivatuksen tarve

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Karjanlannan hyödyntäminen

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Energiapuu ja metsänhoito

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Toimiva maaperän mikrobisto

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Biohiili Suomessa Esko Salo Varapuheenjohtaja Suomen Biohiiliyhdistys Väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopiston kauppakoreakoulu

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Suomen metsävarat

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Suomen avohakkuut

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

KAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Transkriptio:

Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1 & Jukka Pumpanen 2 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Kuopio Biohiilen käyttö ja tulevaisuus-seminaari, Evo 9.3.2018 28/03/2018 1

Biohiili Biohiiltä syntyy energiantuotannossa, kun eloperäistä ainetta kuumennetaan pyrolyysiprosessilla vähän happea sisältävissä olosuhteissa. Tuotantoprosessissa saadaan kaasua/bioöljyä. Sivutuotteena syntyvä hiiltojäännös = biohiili Raaka-aineeksi soveltuu maa-, metsä- ja elintarviketalouden sivuvirrat tai yhdyskuntajäte (puu, oljet, lanta, liete). 28/03/2018 2

Biohiilen mahdolliset hyödyt Ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilen sidonta maahan Materiaalien ja ravinteiden kierrätys takaisin alkutuotantoon, jätteiden syntymisen väheneminen, lannoitustarpeen väheneminen, metsäbioenergian korjuun kestävyyden parantaminen Maanparannusaine, viljelykasvien ja puuston kasvun paraneminen Huuhtoumien (ravinteet, kemikaalit) väheneminen Biohiilen vaikutuksista boreaalisissa metsissä on vain vähän tietoa. 28/03/2018 3

Biohiili metsässä Biohiili voi lisätä maan ph:ta, kationinvaihtokapasiteettia, vedenpidätyskykyä ja mikrobiaktiivisuutta. Biohiilen hiilestä osa liukoista (priming efekti) Kiihtyykö maaperässä olevan vanhan orgaanisen aineen hajotus? Biohiili voi toimia maanparannusaineena ja lisätä puuston kasvua ja hiilen sidontaa. Typen niukkuus rajoittaa kangasmetsissä puuston kasvua. Vaikuttaako biohiili typen saatavuuteen? 28/03/2018 4

"Biohiilen käyttö maaperän laadun parantamisessa; voidaanko biohiilellä lisätä puuston kasvua ja maaperän hiilivarastoja" (2015-2017) Itä-Suomen yliopisto, Kuopio: Prof. Jukka Pumpanen Helsingin yliopisto: Frank Berninger, Kajar Köster, Marjo Palviainen Commission for Interdisciplinary Ecological Studies (KIÖS), Austrian Academy of Sciences (ÖAW), Vienna, Austria: Viktor Bruckman Rahoitus: Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiö 28/03/2018 5

Tavoitteet 1) Selvittää, miten biohiilen lisäys vaikuttaa maan orgaanisen aineen hajoamiseen, puuston kasvuun ja boreaalisen metsän hiilitaseeseen 2) Tutkia, miten hiili- ja typpivarastot ja virrat muuttuvat maaperässä ja kasvillisuudessa biohiilen lisäyksen jälkeen 28/03/2018 6

Tutkimusalue Kenttäkoe perustettiin toukokuussa 2015 Juupajoelle Hyytiälän metsäaseman lähelle Nuoria (~20 v.) kuivan kankaan CT- ja VT tyypin männiköitä Puuston keskipituus 5,0 m, rinnankorkeusläpimitta 4,9 cm ja puiden lukumäärä 4025 ha -1 Maa hyvin vettä läpäisevää, lajittunutta karkeaa hiekkaa 28/03/2018 7

Biohiili Kuusihakkeesta tuotettu biohiili (Sonnenerde, Itävalta) Partikkelikoko 5-10 mm Kaksi tuotantolämpötilaa: 500 C ja 650 C 28/03/2018 8

Biohiilen ominaisuudet ja pyrolyysilämpötila Lämpötilan kasvaessa: Biohiilen saanto pienenee Sidotun hiilen määrä kasvaa Pinnan ala kasvaa Kationinvaihtokapasiteetti kasvaa ph kasvaa (Lehman 2007) 28/03/2018 9

Koeasetelma Viisi käsittelyä: 1. Biohiili 500 C, 0.5 kg m -2 (5 t/ha) 2. Biohiili 500 C, 1.0 kg m -2 (10 t/ha) 3. Biohiili 650 C, 0.5 kg m -2 (5 t/ha) 4. Biohiili 650 C, 1.0 kg m -2 (10 t/ha) 5. Kontrolli= ei biohiiltä Koealat 15 m x 15 m 4 replikaattimetsikköä Biohiili levitettiin maan pinnalle 28/03/2018 10

Mittaukset Maan hiili- ja typpivarastot Maahengitys Maan ph, lämpötila Mikrobibiomassa Typen mineralisaatio, biologinen typen sidonta Puuston kasvu, hienojuurten tuotos, neulasten typpipitoisuudet, muutokset pintakasvillisuudessa, kasvillisuuden hiili- ja typpivarastot 11

Maaperän ja biohiilen ominaisuudet N (%) C (%) C:N suhde ph LOI Humuskerros 0.91 29.82 33 3.5 Mineraalimaa 0-5 cm 0.11 3.23 29 4.3 Mineraalimaa 5-15 cm 0.05 1.28 26 4.8 Biohiili 500 C 0.87 60.61 70 8.7 82.0 Biohiili 650 C 0.29 60.61 364 8.9 87.5 28/03/2018 12

Maan ph Maan ph korkeampi biohiilikoealoilla kuin kontrollikoealoilla Korkeampi ph 10 t ha -1 biohiilikäsittelyssä kuin 5 t ha -1 biohiilikäsittelyssä 28/03/2018 13

Mikrobibiomassa Biohiilikäsittelyllä ei ollut vaikutusta mikrobibiomassaan sitoutuneen hiilen ja typen määriin 28/03/2018 14

Maahengitys, 1. kesä (1-4 kk käsittelystä) Maahengitys Maahengitys suurempi 10 t ha- 1 biohiilikäsittelyssä kuin kontrollialueilla Ensimmäisien kuukausien aikana biohiilikäsittely lisäsi maahengitystä keskimäärin 11% Biohiilikoealoilla maan lämpötila oli korkeampi (0.1-0.5 C) kuin kontrollialueilla Kun maan lämpötila oli kovariaattina analyyseissä, käsittelyjen välillä ei ollut eroa. Suurentunut maahengitys johtui maan lämpenemisestä biohiilen lisäyksen jälkeen Maan lämpötila Control 5 t ha -1 10 t ha -1 5 t ha -1 10 t ha -1 500 0 C 500 0 C 650 0 C 650 0 C

Maahengitys, 2. kesä (13-14 kk käsittelystä) Toisena kesänä maahengityksessä ei ollut nähtävissä selvää vastetta biohiilikäsittelyyn Vain kesäkuussa 10 t ha -1 biohiilikoealoilla (650 o C) oli merkitsevästi korkeampi CO 2 vuo verrattuna kontrollialueisiin. Maan lämpötila ei eronnut merkitsevästi käsittelyjen välillä enää 2. kesänä. Biohiilen pyrolyysilämpötila ei vaikuttanut maahengitykseen

Samanlaisia tuloksia myös Itävallassa. Biohiilen lisäyksen jälkeen maahengitys suurenee, mutta vaikutus katoaa ensimmäisen kuukauden aikana 28/03/2018 17

Biologinen typen sidonta Asetyleenin pelkistysmenetelmä Biohiilen lisäys ei vaikuttanut biologisen typen sidonnan määrään Typen sidonta suurinta 20 o C lämpötilassa. Vuositasolla mitatut typen sidontamäärät vastaavat 0.5 kg ha -1 18

Biohiilen vaikutus typen mineralisaatioon Biohiilikäsittely ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi typen mineralisaatioon, ammonifikaatioon eikä nitrifikaatioon Humuskerroksessa keskimääräiset typen mineralisaationopeudet kasvoivat lisätyn biohiilimäärän myötä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (hajonta suurta) 19

Biohiili ja typen saatavuus Ruotsalainen tutkimus: Biohiilen sekoittaminen maahan (10 t ha -1 ) nuoressa mäntymetsässä lisäsi maan ammonium pitoisuuksia ja typen mineralisaatiota maassa Biohiilen lisääminen maahan voi lisätä kasveille käyttökelpoisen typen määrää maaperässä Gundale et al. 2015, GCB Bioenergy 28/03/2018 20

Biohiili ja puuston kasvu Mittaamme kenttäkokeellamme puuston kasvua ja typen ottoa Käynnissä hanke Biohiili uusi tapa parantaa metsäpuiden taimien kasvatuksen ja metsänuudistamisen ympäristöystävällisyyttä ja tehokkuutta Egle Köster/Helsingin yliopisto. Rahoittaja: Marjatta ja Eino Kollin säätiö Parantaako biohiilen lisäys männyn, kuusen ja koivun taimien kasvua taimitarhoilla ja parantaako taimien selviytymistä istutuksen jälkeen. Voidaanko biohiiltä käyttämällä vähentää kalkituksen, lannoituksen ja kastelun tarvetta taimitarhoilla Presentation Name / Firstname Lastname 28/03/2018 21

Puuston kasvu meta-analyysi Keskimäärin 41 % lisäys biomassassa Kasvuvasteet: i. boreaaliset ja trooppiset metsät > lauhkea vyöhyke ii. iii. Nuoret puut > vanhat puut Lehtipuut > havupuut Hajonta suurta (biohiilen ominaisuudet vaihtelevat suuresti riippuen lähtömateriaalista ja pyrolyysilämpötilasta) Vähän kenttäkokeita ja tutkimuksia boreaalisissa metsissä! (Thomas & Gale 2015. New Forests) 28/03/2018 22

Johtopäätökset 5 10 t ha -1 puubiohiilen lisäys boreaaliseen metsään ei näyttäisi aiheuttavan suuria tai pitkäaikaisia muutoksia maahengityksessä tai uhkaa maassa jo oleville hiilivarastoille Biohiili ei vaikuta haitallisesti maan mikrobibiomassaan tai tärkeisiin typen kierron prosesseihin, ainakaan lyhyellä aikavälillä Biohiili on lupaava hiilensidonta- ja ilmastonmuutoksen hillintäkeino metsissämme Suomessa on paljon hakkuutähteitä ja energiapuuta biohiilen raaka-aineeksi. Tuotantoprosessien optimointi: mahdollisimman korkea energiasaanto ja mahdollisimman hyvä säilyvyys maaperässä. Enemmän pitkäaikaisia kenttäkokeita tarvitaan 28/03/2018 23

KIITOS! 28/03/2018 24