Vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeus 5311609 5 op Syksy 2011 Onerva- Aulikki Suhonen onerva- aulikki.suhonen@uef.fi Opintojakson suoritustavat Opintojakson suoritus koostuu kahdesta osasta: 1) Vapaaehtoiset luennot (16 t) ja kirjallisuuden ja säädösten tenjminen (2/3) 2) Oikeustapausanalyysin laalminen weboodista löytyvien ohjeiden mukaisesl (1/3). Opintojakso tulee suorioaa kokonaisuudessaan lukuvuoden 2011-2012 aikana. Luennot Ma 14.11.2011, klo 12-16, C1 Ti 15.11.2011, klo 12-16, AU206 Ke 16.11.2011, klo 8-12, AU206 To 17.11.2011, klo 8-12, N101 Luennoilla käsiteltäviä aiheita: Korvausoikeuden ja vahingonkorvausoikeuden yleiset lähtökohdat, vahingonkorvausvastuun edellytykset ja sisältö, korvauskelpoiset vahinkolajit, korvauksen epääminen ja alentaminen, korvausoikeuden vanheneminen. Vakuutusoikeuden yleiset lähtökohdat, vakuutussopimuksen solmiminen, Ledonantovelvollisuus, lainsäädännön muutokset. 1
TenLt ja tenloävät aineistot Lukuvuoden 2011-2012 tenlt: 5.12.2011 27.1.2012 23.3.2012 Oppimateriaalit : Hemmo, Vahingonkorvausoikeus 2005, s. 1-229. Hoppu, Suomen vakuutusoikeus 2006, s. 1 307. Vahingonkorvauslaki (412/1974) Vakuutussopimuslaki (543/1994) Oikeustapausanalyysi Oikeustapausanalyysin aiheeksi valitaan vahingonkorvaus- tai vakuutusoikeudellinen korkeimman oikeuden ennakkopäätös, josta laaditaan 5-10 sivua pitkä (+ lähdelueoelo ja kansilehl) harjoitustyö. Analyysissä on käyteoävä hyväksi oikeusleteellistä kirjallisuuoa (monografiat, Leteelliset arlkkelit jne.). Oikeustapausanalyysin laalmisessa tulee noudaoaa soveltuvilta osin Ohjeita oikeus-eteellisten kirjallisten töiden laadintaan lukuvuodelle 2011-2012. Ohjeet löytyvät oikeusleteiden laitoksen Internet- sivuilta, opiskelu à opinto- oppaat ja ohjeet. Oikeustapausanalyysi tulee palauoaa 30 päivän kuluessa tenlstä sähköposltse onerva- aulikki.suhonen@uef.fi Oikeustapausanalyysin sisältö Mistä tapauksessa on kysymys? Tapauksen tosiseikat ja KKO:n käsioelemä oikeudellinen ongelma. Mihin ratkaisu perustui? Päätöksen perusteluissa käytetyt oikeuslähteet ja argumenlt. Mitä ratkaisusta seuraa? Miten KKO:n päätös ehkä muuj oikeusllaa; minkälaisten päätösten ratkaisuun KKO:n päätös jatkossa vaikuoaa ja miten? Analyysi voi edellä mainioujen seikkojen ohella sisältää mm. kriijstä pohdintaa huomiooa jääneistä oikeuslähteistä tai argumenteista. 2
KORVAUSOIKEUS Korvausoikeuden ala Korvausoikeus muodostuu erilaisista normistoista, joiden kauoa vahingonkärsijä voi saada hyvitystä kärsimästään vahingosta. Korvausoikeuden osa- alueet: Julkisyhteisöjen avustukset Korvaukset oikeuden käyoämisen perusteella Vahingonkorvausoikeus Sitoumukseen perustuva vahingon korvaaminen LähtökohtaisesL jokainen kärsii vahingon haitalliset seuraukset itse, ellei jokin erityinen oikeusperuste turvaa oikeuoa korvauksen saamiseen joltain muulta taholta. Sopimusperusteisen ja sopimuksenulkoisen vastuun keskeiset erot Erilainen henkilöpiiri: sopimuskumppanit / toisilleen vieraat henkilöt. Yleisimmin korvaoavaksi tulevat vahingot: varallisuusvahingot / esine- ja henkilövahingot. Todistustaakka sopimusvelvoioeen rikkojalla / todistustaakka vahingonkärsijällä. Eroja myös korvausoikeuden vanhentumisessa, sovioelun edellytyksissä, isännänvastuun laajuudessa, korvaoavien vahinkojen rajoioamisperusteissa yms. Sopimusperusteisen vastuun merkityksen kasvu? 3
Vahingonkorvausoikeuden ja vakuutusoikeuden suhde Samat tavoioeet ja tehtävät: vahinkojen korvaaminen. Korvausvelvollisuuden perusteet, sisältö ja laajuus eroavat kuitenkin toisistaan: - VKO: korvausvelvollisuus perustuu lakeihin ja tavanomaisen oikeuden normeihin. - VO: korvausvelvollisuus perustuu sopimukseen. Teon tuooamuksellisuuden vaikutus korvaukseen, luonnonilmiöt. Vahinkotapahtuman saouessa molemmat normistot voivat tulla sovelleoavaksi ja vaikuoaa toisen soveltamiseen, esim. sovioelu. VAHINGONKORVAUSOIKEUS Vahingonkorvausoikeuden yleiset lähtökohdat Keskeinen säädös Vahingonkorvauslaki (412/1974, VL), lisäksi paljon erityissääntelyä. Oikeuskäytännöllä vahva asema, myös vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukset muokkaavat osaltaan vahingonkorvausoikeudellista ajaoelua. Reaaliset argumenlt. Eurooppalainen kehitys, Principles of European Tort Law 2005. 4
Vahingonkorvausoikeuden vastuuperusteet TuoOamus VKL 2:3:1: Jos on tahallises- tai tuoiamuksesta aiheuianut toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. Ankara vastuu, erityslait ja oikeuskäytäntö esim. Tuotevastuulaki (694/1990) 3-5 3 : Vahingonkorvausta on suoriteiava vahingosta, joka on johtunut siitä, eiä tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aiheia odoiaa.. TuoOamus vahingonkorvausvastuun perusteena KäsiOeenä tuooamus kaoaa sekä tahallisen (dolus) eoä huolimaooman (culpa) toiminnan. MoiLOavaan käyoäytymiseen perustuva vastuu, jonka syntyessä vahingonaiheuoaja on toiminut toisen suojaksi asetetun normin vastaisesi. TuoOamus voi aiheutua joko aklivisen toiminnan tai laiminlyönnin seurauksena. Toista hyödyoäviin toimiin ryhtymiseen voidaan velvoioaa kuitenkin vain lain nojalla (ks. esim. Tieliikennelain (267/1981) 57 :n auoamisvelvollisuus yms.) TuoOamuksen asteet Lievä huolimaoomuus, tavallinen huolimaoomuus, törkeä huolimaoomuus, tahallisuus. Lähtökohtana tavallinen huolimaoomuus, törkeä ja lievä huolimaoomuus edellyoävät erityisiä perusteita. JaoOelulla merkitystä esim. työntekijän vastuuta pohdioaessa ja kärsimyskorvausta määriteoäessä sekä esim. vakuutuskorvauksen alentamista ja epäämistä ratkaistaessa. 5
TuoOamuksen asteet II Lievä huolimaoomuus: vahingon epätodennäköisyys, ylläoävyys, tarve nopeaan reagoinlin, vahingonaiheuoajan kokemaoomuus. Jo lieväkin huolimaoomuus riioää aiheuoamaan tuooamusvastuun synnyn. Törkeä huolimaoomuus: välinpitämäoömyys seurauksista, subjeklivinen moiloavuus. Tahallisuus Tahallisuus: tarkoituksellinen vahingon aiheuoaminen. Rikoslaki (1889) 3 luku, 6 : Tekijä on aiheuianut tunnusmerkistönmukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoiianut aiheuiaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheuteiu tahallaan myös jos tekijän on pitänyt sitä tarkoiiamaansa seuraukseen varmas- liiiyvänä. Rajanvetoa teon tahallisuuden ja törkeän tuooamuksellisuuden välillä KKO:1999:41 A oli kaatanut B:n maahan minkä seurauksena B:n nilkka murtui. Vaikka vahingontekijän tarkoituksena ei ollut vakavan ruumiinvamman aiheuiaminen pidetin pahoinpitelyä tahallisena tekona, eikä A:n vahingonkorvausvelvollisuuia soviteltu. KKO:2003:67 B ärsyt sanallises- A:ta minkä seurauksena A kaatoi B:n maahan ja pahoinpiteli tätä lyömällä ja vetämällä maata pitkin. A:n tahallisen toiminnan seurauksena B sai vakavan aivovaurion ja muita ruhjeita. Vamman vakavuuden arvioi-in kuitenkin olevan vaikeas- ennakoitavissa teon laatuun nähden. OIaen huomioon vahingonkärsijän oma myötävaikutus ja se eiei vahingontekijän tarkoituksena ollut ruumiinvamman aiheuiaminen, tekoa ei pideiy tahallisena vaan törkeän huolimaiomana. 6
TuoOamusarvioinL Milloin riskin todennäköisyys kasvaa niin suureksi, eoä riskin ooamista voidaan pitää moiloavana? Tapaturmaan johtaneeseen tapahtumakulkuun ei liity tahallisuuoa tai tuooamuksellisuuoa - - > aiheutunut vahinko jää vahingonkärsijän kanneoavaksi. VahingonaiheuOajan vilpitön mieli: minkälaisia seurauksia vahingonaiheuoaja on Lennyt tai hänen olisi pitänyt Letää toiminnastaan seuraavan? Vertailukohteena yleensä rajoiteou toimijajoukko, ei suuri yleisö. Pääsääntönä arvioinnoin objeklivisuus, vahingonaiheuoajan subjeklivisia ominaisuuksia ei oteta arvioinnissa huomioon. Normiperusteinen tuooamusarvioinl Yleensä ensisijainen arvioinlkriteeri. TuoOamusarvioinnin pohjaksi asetetaan Letyt objekliviset mioapuut ja käyoäytymisvaalmukset (lait, asetukset, turvallisuusohjeet, säännöt yms.), joiden avulla arvioidaan onko normin vastaisen toiminta aiheuoanut sen suojatarkoituksen vastaisia seuraamuksia. KKO:1998:87 Kyse asbestoosiin sairastuneen työntekijän oikeudesta vahingonkorvaukseen hänen al-stuiuaan työssään useiden vuosien ajan asbes-lle. Vaikka työnantajan toimintaan nykyolojen valossa voidaankin pitää tuoiamuksellisena, ei työnantajan voida al-stumisen tapahtuessa katsoa rikkoneen työturvallisuuia koskevia velvoiieitaan. Korvausvaa-mus hylätin. Muita tuooamusarvioinnin mioapuita Huolellisen henkilön bonus pater familias - käyoäytymiskriteeri. Riskiperusteinen arvioinl: tuooamus nähdään kokonaistaloudellisesl epäedullisiin toimiin ryhtymisenä à käyoökelpoinen esim. turvaamis- ja suojelutoimenpiteiden mitoioamista sekä vahingonkärsijän myötävaikutusta arvioitaessa. 7
TuoOamusarvioinL ja erilaiset vahinkotyypit TuoOamuksen arvioinl vaihtele vahinkotyypeioäin. Henkilö- ja esinevahinkojen kohdalla tuooamusarvioinnissa otetaan huomioon käyoäytymiseen liioyvien riskien todennäköisyys ja ennakoitavuus, toiminnan moiloavuus ja normien vastaisuus sekä odoteoavissa olevan vahingon suuruus ja mahdolliset keinot, joilla vahinkoa olisi ollut mahdollista rajoioaa. Varallisuusvahingoissa arvioinnin keskiössä toiminnan oikeudenvastaisuuden arvioinl. TuoOamuksen poistavat seikat Lähtökohdat rikosoikeudellisessa normistossa ja reaalisissa argumenteissa. Vallitsevaa oikeusllaa koskeva erehdys ei yleensä vapauta tuooamusvastuusta. Hätävarjelu: käyteoyjen keinojen kohtuullisuus suhteessa suojeltavaan etuun, olosuhteiden äkillisyys ja uhkaavuus. KKO:1988:49, kyseessä katsotin olevan hätävarjelun liioiielu, kun huoltamonpitäjä ampui huoltamolle yöllä murtautunuia uhkaavas- käyiäytynyiä henkilöä jalkaan. TuoOamuksen poistavat seikat Pakko-la: käyteoyjen keinojen ja saadun hyödyn välinen suhde, olosuhteiden äkillisyys ja uhkaavuus ja tarve nopeaan toimintaan. Virkavelvollisuus, esimiehen käsky: teko perustuu normin antamaan oikeutukseen. KKO 1948 II 268 TyIökodin johtaja, joka oli ilman valtuutusta oianut haltuunsa eräät tyiöko-in lähetetyt tavarat, oli vastuussa niiden katoamisesta. 8
TuoOamuksen poistavat seikat Loukatun suostumus: oikeustoimen pätevyys, suostumuksen hyvän tavan mukaisuus. Suostumusta vakavan sairauden tai vamman aiheuoamiseen ei voida päteväsl antaa. KKO:1997:129 A oli jääkiekkopelissä lyönyt vastustaja B:tä poikiiaisella mailalla niskaan aiheuiaen B:lle aivotärähdyksen ja muita vammoja. A:n katsotin syyllistyneen pahoinpitelyyn, koska teko ylit tavanomaisen peliin kuuluvan rajuuden ja voimankäytön rajat. Presumoitu tuooamusvastuu Normaalin tuooamusvastuun ja ankaran vastuun välimuoto: edellyoää vahingonaiheuoajan tuooamusta, korvausvastuu normaalia tuooamusvastuuta ankarampi vahingonaiheuoajan korostuneen huolellisuusvelvollisuuden vuoksi. Vapautuakseen korvausvastuusta vahingonaiheuoajan tulee osoioaa, eoä hänen meneoelynsä on ollut asianmukaista. AsiantunLja- asemassa olevat palveluntarjoajat: asianajajat, kiinteistönvälioäjät yms. YleisöLlaisuuksien kuten konserjen, urheilutapahtumien yms. järjestäjät. Yleisten Llojen kuten lentokenjen, rautaleasemien, yleisten teiden, katujen, puistojen ja pihojen kunnossapitäjät. KKO:2010:28 Vanhempiensa seurassa kulkenut 6- vuo-as lapsi oli pudonnut Suomenlinnassa Kuninkaanpor-n yläpuolelta rintamuurilla olevalta, käytössä muodostuneelta polulta noin 15 metriä alas kivipäällysteiseen vallihautaa ja kuollut. Paikalla ei ollut ollut aitaa eikä varoituskyliejä. Kysymys vallon vahingonkorvausvelvollisuudesta syntyneiden henkilövahinkojen osalta korostuneen huolellisuusvelvollisuuden alaisessa toiminnassa. 9
11/11/11 TäyOyvätkö korostetut huolellisuusvelvollisuuden vaalmukset? KKO: Kun otetaan huomioon Kuninkaanpor-n tärkeys Suomenlinnan nähtävyytenä ja por-n alueella olevien kulkuteiden vaarallisuus, kysymys on sellaisesta alueesta, jossa alueen hoidosta vastaavalla on koroste'u vastuu vierailijoiden turvallisuudesta. - - > Vahventaa vahingon kärsijän asemaa, muoa ei poista vaalmusta tuooamuksesta. Toiminnan tuooamuksellisuus? Kantajat: vallo on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehla käyoäjien turvallisuudesta. Vastaajat: vahingon ennalta arvaamaoomuus, syy- yhteyden puuouminen, kyseessä ei tuooamus. TuoOamuksen arvioinl tuomioistuimissa KO: vallo on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehla kävijöiden turvallisuudesta. Vahinko ei ole ennalta arvaamaton vaan kyseisessä paikassa silmiinpistävä. Putoaminen ja kuolema ovat syy- yhteydessä vallon laiminlyönlin. HO: vallo ei ollut toiminut huolimaoomasl ja tuooamuksella aiheuoanut kuolemaa. KKO: vallo on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehla kävijöiden turvallisuudesta, vahinko ei ollut ennalta arvaamaton ja olisi ollut välteoävissä yksinkertaisella ja edullisella tavalla. Lopputulos Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsojin, eoä Suomenlinnan hoitokunta, joka vastasi vallon puolesta Suomenlinnan alueen hoidosta ja kunnossapidosta, oli laiminlyönyt huolehla siitä, eoä alueella nähtävyyksiin tutustuminen tavanomaisella tavalla kulkien oli voinut tapahtua ilman kävijöiden turvallisuudelle aiheutuvaa vaaraa. ValLo oli korvausvelvollinen aiheutuneesta henkilövahingosta. 10
KKO:1997:151 Asunto Oy:n omistaman talon katolta oli auringon lämmön vaikutuksesta valunut syöksytorvea pitkin jalkakäytävälle veiä, joka oli pakkasen johdosta jäätynyt. A oli yöllä liukastunut jäätyneessä kohdassa ja loukkaantunut. Kysymys isännöitsijän ja asunto- osakeyhlön vahingonkorvausvastuusta A:lle aiheutuneesta vahingosta. KKO:n ratkaisu ja perustelut B on ollut isännöitsijänä velvollinen järjestämään toimenpiteet liukkauden torjumiseksi sellaisiksi, eoei jalkakäytävällä liikkuville jalankulkijoille aiheutunut liukkaudesta vaaraa. Käytännössä näistä toimenpiteistä huolehlminen on kuulunut asunto- osakeyhlön palveluksessa olleelle talonmiehelle. Kun isännöitsijän B:n ei ollut näyteoy syyllistyneen liukkauden torjunnan järjestämisessä rikos- tai vahingonkorvausvastuun perustavaan laiminlyönlin, syyoeet B:tä vastaan hyläjin. Syöksytorvesta valuvan veden jäätyminen pakkasyönä jalkakäytävälle ei ollut ennalta arvaamatonta. Asunto Oy ei ollut näyoänyt, eoä liukastumista estävän hiekan pysyminen jalkakäytävällä olisi vallinneissa olosuhteissa ollut mahdotonta. AlueOa, joka oli jäätynyt, ei ollut rajaou puomein tai osoiteou muulla varoitusmerkillä. Tämän vuoksi Asunto Oy oli vastuussa A:lle aiheutuneesta vahingosta. Ankara vastuu VahingonaiheuOajan tuooamuksesta riippumaton toimintaperusteinen vastuu. Tyypillinen Llanteissa, joihin liioyy erityinen vahingonvaara. Vakuutusperusteiset sairas- ja tapaturmavakuutusjärjestelmät: pollasvahingot, liikennevahingot voidaan myös nähdä yhdeksi ankaran vastuun ilmentymäksi. Lakiin perustuva ankara vastuu: - esim. tuotevastuu, ympäristövahingot, raideliikennevahingot, ydinvastuu yms. - KäyOöalan rajaus lainsäädännön soveltamissäännöksistä ja vahinkomääritelmistä. 11
Ympäristövahinko Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994). 1 Lain soveltamisala Tässä laissa tarkoiteouna ympäristövahinkona korvataan Letyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristössä aiheutunut: 1) veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta; 2) melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta; taikka 3) muusta vastaavasta häiriöstä. Edellä 1 momenlssa tarkoiteoua toiminnan harjoioamista on myös Len, rautalen, sataman, lentoaseman tai muun näihin verraoavan liikennealueen pitäminen. Tämä laki ei koske sopimukseen perustuvaa korvausvastuuta. KKO:2001:61 Kadun päällystämisen pohjatyöstä syntynyt tärinä oli aiheuianut rakennuksen seiniin halkeamia. Kaupunki, jonka lakisääteisiin velvollisuuksiin kadun rakentaminen kuului, oli ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain tarkoiiamana toiminnan harjoiiajana tuoiamuksesta riippumaia vastuussa vahingon korvaamisesta, vaikka työn oli suoriianut itsenäinen urakoitsija. Oikeuskäytännössä muodostunut ankara vastuu Korkeimman oikeuden ratkaisuissa ankaran vastuun piirin on lueou mm. räjäytystyö (KKO 1994:122, KKO 1963 II 93), palovaarallisten aineiden säilyoäminen (KKO 1969 II 42), mooooriurheilukilpailun järjestäminen (KKO 1972 II 97), kemiallinen metsäteollisuus (1998:87) ja turvetuotanto (KKO 1997:48). Rajanveto ankaran vastuun ja presumoidun tuooamusvastuun välillä ei ole aina ongelmatonta, esim. mooooriurheilukilpailut. 12
KKO:1997:48 Turvesuolla oli turpeennostoa suoriteiaessa syiynyt tulipalo, joka oli levinnyt suon ulkopuolelle ja aiheuianut vahinkoa naapurikiinteistölle. Turvetuotannon harjoiiajan katsotin vastaavan vahingon korvaamisesta tuoiamuksesta riippumaia. KKO:n perustelut...tuoiamuksesta riippumaton vahingonkorvausvastuu voi ilman nimenomaista lain säännöstäkin tulla kysymykseen -lanteissa, jotka sisältävät poikkeuksellisen vahinkoriskin....toiminnan ei tarvitse olla sinänsä vaarallista, kunhan siihen liiiyy sellainen vaaramomen2, joka yleisen kokemuksen mukaan ei ole täysin halliiavissa, vaan -etyissä olosuhteissa saa aikaan vahinkoa. Turvetuotantoa ei voida sinänsä pitää vaarallisena toimintana. Turpeen nostamiseen on kuitenkin selviteiy liiiyvän ilmeinen tulipalon vaara, joka ei aina ole välteiävissä tavanomaisella huolellisuudella. KKO:2000:72 AmmaTmaises- sähkölaiieiden korjausta, huoltamista, uudistamista ja asentamista harjoiianeen yh-ön elinkeinotoiminnassa oli suoriteiu sähkömooiorien käämitysten uunikuivausta siten, eiä haihtuvia ja palavia nesteitä sisältäneeseen lakka- ja ohenninliuokseen kasteiuja mooioreita oli kuivaiu tätä varten valmistetussa uunissa noin 120 celsiusasteen lämpö-lassa. Yh-ö oli tuoiamuksesta riippumaiomassa vastuussa niistä vahingoista, jotka sen työntekijälle oli aiheutunut sähkömooiorin käämitysten uunikuivauksen yhteydessä tapahtuneesta räjähdyksestä. 13
KKO:n perustelut SähkömooIoreiden käämitysten kuivaiaminen kysymyksessä olleella uunilla ei sinänsä ole vaarallista toimintaa. Yh-ön on täytynyt olla -etoinen räjähdysvaarasta. Yh-öllä on ollut lisäksi mahdollisuus valvoa, eiä uuni toimii asianmukaises- eikä räjähdysvaaraa synny. Sen sijaan yh-ön työntekijät eivät ole voineet varautua saiuneeseen ylläiävään räjähdykseen suojautumalla siitä aiheutuvilta vahingoilta. Vahingot ovat aiheutuneet elinkeinotoiminnassa, jota yh-ö on harjoiianut taloudellisen hyödyn saavu'amiseksi. KKO:1993:114 Varusmiehiä oli puolustusvoimien ampumaleirillä loukkaantunut yhden varusmiehen astuiua maassa piilossa olleen räjähtämäiömän ontelokranaa-n päälle. Val-on katsotin olevan tuoiamuksesta riippumaiomassa vahingonkorvausvastuussa asevelvollisiin nähden, jotka olivat vammautuneet rauhanajan palveluksessa. KKO:n perustelut TuoIamuksesta riippumaton vahingonkorvausvastuu voi tulla kysymykseen -lanteissa, joissa vahingonkärsijä on asete'u erityiselle vaaralle al2iksi. Puolustusvoimien opetusjärjestelmä on edellyiänyt varusmiesten liikkumista ampumarata- alueella, josta kaikkia räjähtämäiömiä kranaaieja ei ole kyeiy havaitsemaan ja raivaamaan. Vaikka puolustusvoimissa on -edeiy ampumarata- alueella liikkumiseen liiiyvä vahingon vaara, se ei ole vaikuianut koulutusjärjestelyihin eikä varusmiehillä ole ollut oikeuia kieltäytyä astumasta alueelle eikä mahdollisuuia havaita kaikkia räjähtämäiömiä ammuksia. Tästä syystä val-on tuoiamuksesta riippumaton vahingonkorvausvastuu on perusteltu. 14
Ankaraa vastuuta puoltavat seikat oikeuskäytännön valossa Poikkeuksellinen vahinkoriski: - toiminta on luoteeltaan erityisvaarallista. - toimintaan liioyy hallitsematon vaaranmomenj Toimintaa harjoitetaan taloudellisen edun saavuoamiseksi : - myös vahinkokustannukset saman tahon kanneoavaksi. ToiminnanharjoiOajalla parhaat edellytyksen vahingon ennaltaehkäisemiseen. Vahingonkärsijän suojantarve. Ankarasta vastuusta vapautuminen Ankarasta vastuusta poikkeaminen on Llannekohtaista ja edellyoää yleensä lainsäädännöstä ilmi käyvää hyväksyoävää syytä. Vapautumisperusteet eroavat luonteeltaan tuooamusvastuun defenssiperusteista; ei yhteyoä vastuullisen tahon omaan toimintaan. Vapautumisperusteet ovat tyypillisesl seurausta vahingonaiheuoajan vaikutuspiirin ulkopuolella olevien tahojen toimista ja tapahtumista. Ankaran vastuun vapautumisperusteet Ylivoimaiset tapahtumat (force majeure) - epätavallinen luonnonmullistus, aseellinen selkkaus yms. Vahingonkärsijän myötävaikutus - vahingonkärsijän tuooamuksellinen meneoely, jolla vaikutusta vahingon syntymiseen, esim. omien kilpailuvälineiden turvallisuus, arvioinlvirheet. - vahinkotyypillä vaikutusta vapautumisperusteen käyoökelpoisuuteen. Vahingonkohteen erityinen vahinkoaljus - vahingonkärsijän vastuupiiriin kuuluva seikka, ei edellytä tuooamusta. 15
Öljyvahingosta vapautuminen merilain (674/1994) 10 luvun 3 :n nojalla Aluksen omistaja on velvollinen korvaamaan 2 :n 1 ja 3 momenlssa tarkoitetun öljyvahingon silloinkin, kun hän itse tai kukaan hänen vastuullaan toimiva ei ole aiheuoanut vahinkoa. Milloin vahinkotapahtuma muodostuu useista samaa alkuperää olevista tapahtumista, on vahingosta vastuussa se, joka oli aluksen omistajana ensimmäisen tapahtuman saouessa. Aluksen omistaja on kuitenkin vastuusta vapaa, jos hän osoioaa, eoä vahinko on aiheutunut; 1) sotatoimista, vihollisuuksista, sisällissodasta tai kapinasta taikka poikkeuksellisesta, väistämäoömästä ja ylivoimaisesta luonnonilmiöstä; 2) kokonaan kolmannen henkilön vahingontekotarkoituksin suorioamasta teosta tai laiminlyönnistä; taikka 3) kokonaan majakoiden tai muiden navigoinnin apuvälineiden ylläpitoon velvollisen viranomaisen tätä tehtävää suorioaessaan tekemästä virheestä tai laiminlyönnistä. Korvausta on tämän luvun mukaan suoriteoava myös sille, joka lain nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella on velvollinen ryhtymään torjuntatoimenpiteisiin. Jos vahinkoa kärsineen puolelta on myötävaikuteou vahinkoon, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella. Syy- yhteys Vahingon on oltava on oltava sellaisessa syy- yhteydessä tekoon, toimintaan tai laiminlyönlin, jota säännösten soveltamisessa edellytetään. Vahinko on usein monien asioiden summa, tavoioeena selvioää mitkä syyt ja seikat ovat johtaneen vahingon syntymiseen. Taustatekijöillä, kuten sääolosuhteilla on erilainen merkitys vahingonkorvausoikeudellisessa ja vakuutusoikeudellisessa syy- yhteys arvioinnissa. Juridinen syy yhteys: hypoteejsta, normien mukaista tapahtumakulkua verrataan toteutuneeseen tapahtumakulkuun. Syyn väloämäoömyys ja riioävyys Condi-o sine qua non: Olisiko vahinko aiheutunut, jos vahingon syyksi epäilty tapahtuma ei olisi saounut? Onko syy yksinään riioävä vahingon aiheuoamiseen? NESS- kausaliteej (Necessary Element of Sufficien Set): vahingonkorvausoikeudellisesl relevanj syy- yhteys on kyseessä mikäli teko tai laiminlyönl on väloämätön ja riioävä osa seurausta edeltänyoä tosiseikastoa. 16
KKO:2010:17 Isännöitsijäntodistuksesta ei ollut ilmennyt, eiä osa huoneiston tarkistusmitatuksi ilmoitetusta pinta- alasta käsit -loja, joiden rakentamiseen ei ollut haeiu rakennuslupaa. Ostajalla katsotin olevan oikeus vaa-a vahingonkorvausta isännöitsijäntodistuksen antaneelta asunto- osakeyh-ön edustajalta vaikka ostopäätös ei ollut syntynyt yksin isännöitsijätodistuksen perusteella. Vahingonkorvausvastuun edellyiämän syy- yhteyden harkinnan lähtökohtana on yleensä arvio siitä, olisiko vahinko aiheutunut, jos vahingon syyksi epäiltyä tapahtumaa ei olisi saiunut. Syy- yhteyden täyiymisen edellytykseksi ei sen sijaan voida aseiaa sitä, eiä tapahtuma olisi ainoa syy vahingolle. Syy- yhteyden toteen näyoäminen Luonnontieteellinen vs. juridinen syy-yhteys. Juridisen syy-yhteyden toteen näyttäminen ei edellytä syy-yhteyden täyttä varmuutta tai korkea-asteista todennäköisyyttä. Lähtökohtaisesti 50 prosentin selkeästi ylittävä aiheutumistodennäköisyys riittää syy-yhteyden toteen näyttämiseen. YmpVahL 3 : Ympäristövahinko korvataan tämän lain säädösten mukaan, jos voidaan osoittaa, että 1 :n 1 momentissa tarkoitetun toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Syyyhteyden todennäköisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun ohella toiminnan ja vahingon laatuun sekä vahingon muihin mahdollisiin syihin. Kuitenkin aina tilannekohtainen harkinta, näytön vahvuus, komparatiivinen todennäköisyys. KKO:2001:58 A oli tupakoinut runsaas- vuosikymmeniä. A:lla on todeiu monia sairauksia, mm. kurkkusyöpä, joiden ei kuitenkaan ole lääke-eteellises- selviteiy johtuneen nimenomaan ja vain tupakoinnista. OOaen huomioon A:n sairauksien laadun, hänen tupakoinlnsa keston ja määrän sekä tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan, KKO katsoi riioäväsl selvitetyn eoä oikeudellisesl merkioävä syy- yhteys A:n sairauksien ja tupakoinnin välillä oli toteen näyteoy. 17
KKO:2010:15 A oli kehitysvammalaitoksen saunotus-lanteessa joutunut vajaamielisen hyökkäyksen kohteeksi. Kysymys siitä, oliko A:lla todeiu RSD- oireyhtymä seurausta kyseisen tapaturman aiheuiamasta oikean käden puremavammasta ja oikean ranteen nyrjähdyksestä. Esitetyn lääkeleteellisen selvityksen mukaan RSD:n laukaisevana tekijänä on usein trauma, josta ei aina jää selviä näkyviä jälkiä. KKO:n näkemyksen mukaan A:lle saounut tapaturma on ollut sopiva aiheuoamaan RSD:n. à A:n oikean yläraajan vaivoja aiheuoanut RSD on hänelle saouneen tapaturman seurausta. KKO:2008:56 Puisto- ja rakennustyöntekijä oli puuelementä kantaessaan kaatunut polvilleen ja loukannut reitensä. Ihossa ei ollut tapaturman jälkeen todeiu vamman merkkejä. Vajaan kahden viikon päästä alaraajaan oli kuitenkin tullut kudoskuolio, jonka syynä oli ollut beetahemolyytsen streptokokkibakteerin aiheuiama lihaspei-nkalvotulehdus (nekro-soiva faskiit). Alaraaja oli jouduiu amputoimaan. Kysymys siitä, oliko lihaspei-nkalvotulehdus tapaturmakorvaukseen oikeuiavassa syy- yhteydessä tapaturmaan. KKO:n perustelut Perusteluissa painoarvoa on anneou terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnolle lääkeleteellisestä syy- yhteydestä sekä syy- yhteyden komparaliviselle todennäköisyydelle. Kun vasemman jalan nekro-soivan faskii-n alkusyynä on hyvin voinut olla sellainen vähäinen ihovaurio, joka on syntynyt samaan raajaan kiistaia kohdistuneen tapaturman yhteydessä, eikä ole toisaalta saateiu todennäköiseksi, eiä se olisi aiheutunut jostain muusta syystä, Korkein oikeus pitää riiiävän todennäköisenä, eiä nekrotosoivan faskii-n ja tapaturman välillä on korvausvastuun perustava syy- yhteys. 18
Syy- yhteyteen liioyvät erityiskysymykset Kuinka syy- yhteys ratkaistaan, kun - sama vahinko olisi joka tapauksessa tapahtunut myöhemmin? - vahinko johtaa jo tapahtuneeseen vahinkoon? - vahingolla on useita aiheuoajia? KKO:1990:78 Vaikka A:ta pidetin todennäköisimpänä vahingon aiheuiajana, vahingon aiheutumista ei pideiy ei- aiheutumista todennäköisempänä. Kaikki 3 poten-aalista vahingonaiheuiajaa olivat yhteisvastuussa vahingosta. Syy- yhteyteen liioyvät erityiskysymykset II - vahingonkärsijä on erityisen vahinkoalls? KKO:1996:59 Rakennuksen vaurioitumiseen naapurikiinteistöllä tehdyn paalutuksen seurauksena vaikut myös rakennuksen puuieellinen perustamistapa. Vastuu jaetin vahingonkärsijän ja rakennusyh-öiden kesken. KKO: 1992: 180 Työntekijään asiaiomas- ja epäystävällises- suhtautuneen työnantajan edustajan meneiely katsotin perustavan korvausvelvollisuuden vaikka myös työntekijän peruspersoonallisuuden voi-in katsoa vaikuianeen työntekijän sairastumiseen. à Henkilövahingoissa vahinkoa kärsineen erityinen herkkyys otetaan huomioon vain poikkeuksellisesl, esinevahinkojen kohdalla erityiselle vahinkoaljudelle voidaan antaa enemmän painoarvoa. Korvausvastuun rajoitusperusteet: ennakoitavuusrajoitus Ennakoitavuusrajoitus, vahingonkorvausvastuu ei käsitä sellaisia vahinkoja, joiden aiheutuminen ei ole ollut korvausvelvollisen kannalta ennakoitavissa. EnnakoimaOomuuOa arvioidaan objeklivisesl, mitä vahingonaiheuoaja Lesi tai mitä hänen olisi pitänyt Letää. Vahingon aiheutumisen lisäksi ennakoimatonta voi olla vahingon vakavuus, tyyppi, laajuus tai suuruusluokka. Myös vahinkolajilla ja tuooamuksen asteella on vaikutusta ennakoimaoomuuden arvioinlin. 19
KKO:1992:123 Sairaalassa hoideiavana ollut henkilö oli käynyt sairaalan tupakoin-parvekkeella. Hänen sieltä poistuessaan tuulenpuuska paiskasi oven kiinni ja po-laan sormet jäivät oven väliin. Sairaalan ylläpitäjällä ei katsoiu olleen velvollisuuia varustaa ovea erityisellä turvalaiieella tämän kaltaisen ennalta arvaamaioman vahingon varalta. KKO:1997:3 Asunto- osakeyh-ön osakas vaa- asunto- osakeyh-öltä korvauksena esisopimuksen ja myöhemmän kauppahinnan välistä erotusta, koska yh-ön hallitus oli aiheeiomas- viivytellyt saunan rakentamista koskevan suostumuksen antamisessa. Koska asunto- osakeyh-ö ei ollut ollut -etoinen esisopimuksesta, jonka ehtona suostumus saunan rakentamiseen oli, KKO katsoi, eiei yh-ö ollut korvausvelvollinen osakkaalle osakkeiden arvon alentumisena ilmenevästä vahingosta. Korvausvastuun rajoitusperusteet: normin suojatarkoitus Normin suojatarkoitus, korvausvelvollisuus ei synny mikäli vahingon aiheuoanut toiminta ei täytä hyväksyoyjen vastuuperusteiden tunnusmerkistöä. TuoOamusvastuun osalta korvausvastuu syntyy vain jos loukatulla normilla on pyrioy juuri aiheutuneen vahingon väloämiseen. Ankaran vastuun osalta erityisvaarallisuuden tai vaaranmomenln läsnäolon kriteerejä täyoämäoömät vahinkollanteet jäävät ankaran vastuun suojatarkoituksen ulkopuolelle. Suojatarkoituksen toteutumisen kannalta on riioävää, eoä vahingon torjuminen kuuluu normin päämääriin. 20
KKO:1997:49 Raastuvanoikeus oli laiminlyönyt valvoa, eiä perunkirjoitus toimitetin ja perukirja annetin oikeuteen säädetyssä ajassa. Perillinen ei ollut saanut -etoa periiävän kuolemasta eikä siten ollut valvonut oikeuiaan perintöön. Kun tuomioistuimen valvontavelvollisuuden tarkoituksena ei ollut perillisen -edonsaan-oikeuden turvaaminen, val-o ei ollut velvollinen RO:n laiminlyönnin johdosta korvaamaan perilliselle perintöoikeuden vanhentumisesta aiheutunuia vahinkoa. TäyOääkö vahinko sopimuksenulkoisen korvausvastuun edellytykset? TUOTTAMUSVASTUU ANKARA VASTUU Onko toiminta ollut tuooamuksellista? Onko käsillä tuooamuksen poistavia seikkoja? hätävarjelu pakkolla virkavelvollisuus, esimiehen käsky Onko vahinko ennakoitavassa ja normin suojatarkoituksen mukaisessa syy- yhteydessä tuooamukselliseen toimintaan? Kuuluuko vahingon aiheuoanut toiminta ankaran vasuun piiriin? Soveltuvatko ankaran vastuun vapautumisperusteet? ylivoimaiset tapahtumat vahingonkärsijän myötävaikutus vahingonkärsijän erityinen vahinkoaljus Onko vahinko ennakoitavassa ja normin suojatarkoituksen mukaisessa syy- yhteydessä ankaran vastuun alaiseen toimintaan? Korvausoikeudelliset erityisllanteet Julkisyhteisön vastuu (VKL 3 luku 2-5 ) Isännänvastuu (VKL 3 luku 1 ) Alaikäisen vastuu (VKL 2 luku 2 ) Mieleltään häiriytyneen vastuu (VKL 2 luku 3 ) Työntekijän ja virkamiehen vastuu (VKL 4 luku) 21
Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu Julkisyhteisön korvausvastuu voi syntyä tosiasiallisen toiminnan, julkisen vallan käytön tai EU - oikeuden rikkomisen seurauksena. Julkisyhteisön toimiminen työsopimuksen osapuolena, katujen kunnossapito, lääkemääräyksen antaminen yms. on tosiasiallista toimintaa, ei julkisen vallan käyoöä à normaalit vastuuperusteet. Julkisyhteisö (EU jäsenvallo) voi joutua korvausvastuuseen mikäli yksityiselle aiheutuu vahinkoa sen rikkoessa yhteisön oikeuoa esim. laiminlyömällä direklivin kansallisen toimeenpanon (ks. EY tuomioistuimen Francovich- ratkaisu). Julkisen vallan käyoö Julkisen vallan käytön määrioeleminen: - lakisääteinen neuvonta, rikosilmoituksen tekeminen, lapsen päivähoitopaikan järjestäminen, virasta pidäoäminen, omaisuuden haltuunooo yms., julkisen vallan käyoöä à standardisäännös. Arvioitaessa viranomaisen virheellisen toiminnan tuooamuksellisuuoa on huomioon oteoava sovelletun normiston selkeys ja yksiselioeisyys, päätöksentekoa edellyoävän harkinnan vaalvuus ja päätöksentekoon liioyvä harkintavalta. Julkisen vallan käyoöön liioyvä korvausvastuu voi syntyä esim. Ledonantovirheen, liiallisen voimanäytön, asian käsioelyssä tapahtuvan kohtuuooman viivytyksen, lakisääteisten etuuksien ja julkisten palvelujen puuoeellisuuden tai perusteeooman epäämisen seurauksena. Korvausvastuu julkista valtaa käyteoäessä Lähtökohtana tuooamusarvioinl, jota VKL 3:2:2 standardisäännös täydentää: Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käyteiäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Edellä 1 momen;ssa sääde'y vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suori'amiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon o'aen kohtuudella asete'avia vaa;muksia ei ole noudate'u. à lieventää julkisen vallan käyoöön liioyvää korvausvastuuta. 22
KKO:2011:37 Auto oli ollut ulosmitaiuna lähes kahden vuoden ajan. Autoa oli ensin säilyteiy ulkona noin neljä kuukauia ja siien paikallaan katetussa kylmävarastossa noin puolitoista vuoia. Säilytyksen jälkeen auton renkaat ja akut oli jouduiu uusimaan sekä korjaamaan jarrut. Korkein oikeus katsoi, eieivät ulosoioviranomaiset olleet autoa säilyiäessään noudaianeet julkisen vallan käyiämiselle kohtuudella aseteiavia vaa-muksia, ja velvoit val-on korvaamaan omistajalle aiheutuneen vahingon. HE 187/1993 vp Vakiintuneet muodot saavuianeille viranomaistoiminnoille voidaan aseiaa ankarammat virheeiömyysvaa-mukset kuin uusille toimintamuodoille. Arvioinnissa tulee kiinniiää huomiota virkatoimen ja sen moiieeioman hoitamisen merkitykseen etenkin sen tahon kannalta, jonka oikeuksiin toimi kohdistuu. Lisäksi merkitystä annetaan sille, ovatko virheen syntymiseen vaikuianeet viranomaisten toimintatapojen tai organisaa-on epätarkoituksenmukaisuus, henkilökunnan vähyys tai puuieelliset toimintamahdollisuudet. (s. 18) KKO:n perustelut Ulosmitatun omaisuuden säilyiämisessä on kysymys varsin vakiintuneet muodot saavuianeesta viranomaistoiminnosta. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, jotka viiiaisivat siihen, eiä kohtuullista huolenpitoa haltuun otetusta omaisuudesta olisi vaikeuianut henkilökunnan vähyys, puuieelliset toimintamahdollisuudet tai muu senkaltainen ulosoioviranomaisen toimintaedellytyksiin liiiyvä seikka. Ajoneuvot ovat tavanomaisia ulosoton kohteita, joten ulosoioviranomaisen voidaan edellyiää olevan yleises- perillä siitä, mitä tekijöitä on oteiava huomioon ajoneuvolle pitkäaikaisesta säilytyksestä aiheutuvien vahinkojen väliämiseksi. 23
MuutoksenhakuvaaLmus Vahingonkorvauslain 3 luku 4, koskee kaikkia viranomaisratkaisuja, joihin on mahdollista hakea muutosta. Virheellisen päätöksen seurauksena vahinkoa kärsinyt voi meneoää oikeutensa vahingonkorvaukseen, mikäli hän ilman pätevä syytä, on jäoänyt käyoämäoä tarjolla olevia muutoksenhakukeinoja à vahingonkorvaus nähdään hallintotoiminnassa vain toissijaisena oikeusturvakeinona. Isännänvastuu Työnantajalle työnantaja- aseman perusteella syntyvä vastuu työntekijän tuooamuksella aiheuoaman vahingon korvaamiseen, (VKL 3 luku 1 ) Pyrkimyksenä sekä vahingonaiheuoajan ja vahingonkärsijän aseman turvaaminen ja vastuunjaon selkeyoäminen. Ei edellytä työnantajan oman toiminnan moiloavuuoa. Vastuu rajoiouu vain työntekijän työssä aiheutuneen vahingon korvaamiseen. Pääsääntönä täyden korvauksen periaate. Korvausvelvollisuuden sovioelu edellyoää ilmeistä kohtuuoomuuoa (VKL 3 luku 6 ). Työnantajalla regressioikeus, keskinäisestä vastuunjaoista voidaan myös sopia. Työntekijän määritelmä isännänvastuussa Lähtökohtana työoikeudellinen työsuhteen määritelmä: työn vaslkkeellinen tekeminen toisen johdon ja valvonnan alaisena. Sisältää myös koulutukseen liioyvää työtä suorioavat oppilaat, luooamustoimeen valitut henkilöt (esim. valtuutetut), viranomaisen määräyksestä työtä suorioavat henkilöt (asevelvolliset ja vangit) sekä julkisyhteisöön palvelussuhteessa olevat henkilöt siltä osin kuin heidän työtehtävänsä eivät sisällä julkisen vallan käyoöä. Isännänvastuu voi kaoaa myös työntekijään rinnasteoavan itsenäisen yrioäjän aiheuoaman vahingon. ArvioinLperusteina mm. työsuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet 24
Työntekijän vastuupiiri KanavoinLsäännösten mukaisesl isännänvastuu on aina ensisijainen työntekijän vastuuseen nähden. Työntekijä voi kuitenkin joutua korvausvelvolliseksi kolmannelle mikäli - kyseessä on työntekijän tahallisesl aiheuoama vahinko - työnantaja on maksukyvytön tai lopeoanut kokonaan toimintansa... ja työnantajalle regresioikeuden nojalla. Työntekijä voi joutua vastuuseen myös työnantajalleen aiheuoamasta välioömästä vahingosta. Työntekijän vastuu Lähtökohtana täyden korvauksen sijasta kohtuullinen korvaus, jota arvioitaessa huomioon otetaan: - vahingon suuruus - teon laatu - vahingonaiheuoajan asema - vahingonkäsineen tarve - muut olosuhteet Työntekijän lievä tuooamus ei synnytä korvausvastuuta. Vastuu tahallisesl aiheutetusta vahingosta on ensisijaista ja täysimääräistä. Normaalia lievempi vahingonkorvausvastuu Alle 18- vuolaat / mieleltään häiriintyneet henkilöt. Vastuu normaalia lievempää sekä tuooamusarvioinnin eoä vastuun määrän osalta. Korvauksen määrän osalta lähtökohtana kohtuullinen korvaus, jota arvioidessa huomioon otetaan: - vahingonaiheuoajan ikä/lla - teon laatu - vahingonaiheuoajan ja vahingonkärsijä varallisuusolot - muut olosuhteet - myös vahingontekijän Letoisuus teon seurauksista voi vaikuoaa kohtuullisuusarvioinlin. 25
Huoltajien valvontavastuu Huoltaja ei tule korvausvelvolliseksi pääsääntöisesl ilman omaa tuooamustaan. ValvontatuoOamuksen katsojin olevan kyseessä esim. ratkaisussa KKO 1983 II 41, jossa vanhemmat eivät olleet valvoneet, eoä 7- vuolas ei pääse yksin heioämään Lkkaa sekä ratkaisussa KKO 1981 II 124, jossa vanhemmat olivat laiminlyöneet puuoua 16- vuolaan pienoiskiväärin käyoöön. Vastuuarvioinnin perusteet ObjekLivisuuden vaalmuksesta poikkeava lievenneoy tuooamusarvioinl: - Alaikäisten kohdalla käyoäytymistä arvioidaan suhteessa samanikäisillä hyväksyoävänä pideoävään käyoäytymiseen. - Mieleltään häiriintyneiden osalta tuooamusta arvioidaan suhteessa siihen, mitä voidaan kulloisestakin mielenllanhäiriöstä kärsivien kyvyt ja psyykkinen Lla huomioon ooaen edellyoää. Henkilön kykyjä alentavan mielen häiriö Llan tulee olla varsin vakava ja pysyväislaatuinen, esim. synnynnäinen kehitysvamma, skitsofrenia yms. Normaalia lievemmän korvausvastuun arvioinl oikeuskäytännössä KKO:1996:117 13- vuo-as A oli ripustanut asuinrakennuksen seinälle vaaieen ja sytyiänyt sen palamaan seurauksin, eiä tuli oli levinnyt rakennukseen ja rakennuksessa ollut irtaimisto oli tuhoutunut. A:n ikä ja varallisuusolot sekä vahinkoa kärsineiden kantajien varallisuusaseman huomioon oiaen vahingonkorvausta sovitel-in siten, eiä A:n tuli korvata puolet aiheuiamastaan vahingosta. KKO 1983 II 26 15- vuo-a A oli aiheuianut B:lle näkökyvyn menetyksen ampumalla tätä koh- ilmakiväärillä. OIaen huomioon teon tahallisuus ja laatu sekä se, eiä A teon tehdessään oli kyennyt ymmärtämään siitä aiheutuvan vahingonvaaran, vahingonkorvausta ei soviteltu. 26
Normaalia lievemmän korvausvastuun arvioinl oikeuskäytännössä KKO:1995: 125, 29- vuo-as downin oireryhmää sairastanut vastaaja, jonka älyllinen toimintataso vastasi 6-7- vuo-aan tasoa, oli pannut palavan savukkeen roskalaa-kkoon. Roskat olivat syiyneet tuleen seurauksin, eiä myös vieressä ollut kioskirakennus oli palanut. Vastaajan, joka oli vajaata vuoia aikaisemmin sytyiänyt roskalaa-kon tuleen ja muulloinkin uhkaillut roskalaa-kkojen poliamisella, katsotin aiheuianeen tulipalon ja siitä seuranneet vahingot törkeäksi tuoiamukseksi katsoiavalla meneielyllä. Vastaajan ei kehitysvammaisuudesta ja siihen liiiyvästä alhaisesta älyllisestä toimintatasosta johtuen katsoiu kuitenkaan ymmärtäneen tekonsa tosiasiallista luonneia ja hänen katsotin olleen tekoa tehdessään ymmärrystä vailla. Vastaajaa ei tuomiiu rikosoikeudelliseen vastuuseen ja hänen vahingonkorvausvelvollisuuia sovitel-in n. 500 000 markasta 25 000 markkaan korkoineen (n. 5%). Korvauksen määrioämisen yleisiä lähtökohla Täyden korvauksen periaate. Rikastumiskielto (vahingosta saatu etu, vakuutuskorvaukset ja muut korvaukset) Differenssivertailu: toteutuneen ja hypoteejsen tapahtumakulun vertaaminen toisiinsa. Vahingonkärsijän yksilölliset olosuhteet ja suunnitelmat otetaan arvioinnissa huomioon (vrt. tuooamusarvioinl). NäyOövelvollisuus vahingosta ja sen suuruudesta vahingonkärsijällä. Korvauskelpoiset vahinkolajit Henkilövahingot Esinevahingot Varallisuusvahingot Korvausaiheet: hoitokustannukset, elatuksen menetys, ansionmenetys yms. PääsääntöisesL vain välioömät vahingot ovat korvauskelpoisia à välilliset kolmannelle aiheutuneet vahingot eivät yleensä kuulu normin suojatarkoituksen piiriin. 27
Henkilövahingot Henkilövahinkoina korvaoavia vahinkoja ovat ruumiinvammat, sairaudet sekä eräät psyykkisessä Llassa ilmenevät häiriöt. Korvausaiheet: tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut kulut, ansionmenetys, kipu, särky sekä muu Llapäinen tai pysyvä haioa (VKL 5 luku 2 ). Korvausaiheet voidaan jakaa aineellisiin ja aineeoomiin vahinkoihin. AineeOomat vahingot eivät ole useinkaan objeklivisesl arvioitavissa. AineeOomat henkilövahingot eivät ole korvauskelpoisia kaikissa vakuutus- ja sosiaaliturvajärjestelmissä. Aineelliset henkilövahingot Hoitokustannukset - lääkeleteellisesl perustellut tutkimukset ja hoito, lääkärinpalkkiot, sairaalapäivämaksut, hoitoon liioyvät matkakustannukset yms. - vahingon rajoioamisvelvollisuus, julkisten sairaanhoitopalvelujen käyoö. Muut tarpeelliset kulut - säännölliset lääkärintarkastukset, kuntoutus, apuvälineiden hankinta, kolhoitopalvelut yms. Ansionmenetys - edellytyksenä Llapäinen tai pysyvä työkyvyoömyys. - korvaoavaksi voiva tulla esim. meneteoy palkka, eläke, lomarahat ja luontaisedut. - uudelleenkouluoautumisvelvollisuus. AineeOomat henkilövahingot Kipu ja särky - henkilövahingon seurauksena syntynyt fyysinen tai psyykkinen kipulla. - arvioinnissa huomioidaan henkilövahingon laatu, vaikeusaste ja odoteou kesto, liikevahinkolautakunnan korvausnormit. Tilapäinen haioa - fyysinen tai psyykkinen Llapäinen haioa, kuten Llapäinen liikuntakyvyoömyys tai aislen menetys, pelko- tai stressilla yms. Pysyvä haioa - lääkeleteellisesl arvioiden pysyvä haioa, kuten liikuntarajoite, kosmeejnen haioa, pysyvä kipulla yms., jonka arvioidaan vaikeuoavan vahingonkärsijän elämää koko tämän loppuelämän ajan. - arvioinnissa huomioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, vahinkoa kärsineen ikä, elämänlaadun heikkeneminen. 28
Korvaus kärsimyksestä Psyykkinen seuraamus voi tulla korvaoavaksi joko VKL 5 luvun 2 mukaisena henkilövahinkona (kipu ja särky/ muu Llapäinen haioa) tai 5 luvun 6 mukaisena kärsimyksenä. Oikeuskäytännössä 5 luvun 2 soveltamisen edellytykseksi on aseteou pitkäaikainen ja normaalia elämää haioaava psyykkisen Llan häiriöstä aiheutuva kärsimys kuten masennuksen eri asteet, traumaperäiseräiset stressireaklot,. alaikäisenä seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuminen, pahoinpitelyn seurauksena syntynyt vakava HIV- ja hepalij C - tartunnan pelkolla (terminologisesl -lapäinen haiia). VKL 5 luku 6 Oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuoamasta kärsimyksestä on sillä: 1) jonka vapauoa, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukaou; 2) jota on rangaistavaksi määrätyllä teolla syrjioy; 3) jonka henkilökohtaista koskemaoomuuoa on tahallaan tai törkeästä huolimaoomuudesta vakavasl loukaou; 4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimaoomuudesta vakavasl loukaou muilla kuin 1-3 kohdassa tarkoiteouihin loukkauksiin verraoavalla tavalla. Korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuoamaan ooaen huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus. Vapauden, rauhan, kunnian tai yksityiselämän loukkaus KKO:2011:11: Toinen yhteishuollossa olleen lapsen vanhemmista oli tuomiiu rangaistukseen lapsikaappauksista. Korkein oikeus katsoi, eiä lapsikaappauksissa oli kysymys yksityiselämän loukkauksista, joiden aiheuiamasta kärsimyksestä toisella vanhemmalla oli oikeus saada korvausta. Ko. lainkohdan mukaisena korvausperusteena voi tulla kyseeseen lisäksi mm. vapaudenriisto, raiskaus, lähestymiskiellon rikkominen, herjaus, pakooamisrikos, kolrauhan rikkominen, perätön ilmianto, salakuuntelu- ja salakatselu tai muu vastaavanlainen rangaistavaksi säädeoy teko. 29
Henkilökohtaisen koskemaoomuuden tahallinen tai törkeän huolimaton loukkaus KKO:2009:46: B on joutunut puolisonsa pahoinpitelemäksi kolme kertaa vuoden sisällä omassa kodissaan. Tekojen toistuvuus ja niiden tekopaikka merkitsivät loukkausta, joka on B:n henkilökohtaisen koskemaiomuuden ohella rikkonut hänen elinpiirinsä turvallisuuia. Erityistä raakuuia tai nöyryyiävää tai halventavaa tekotapaa tekoihin ei kuitenkaan ole liiiynyt. Kokonaisarvionaan Korkein oikeus päätyy siihen, eiä B:n henkilökohtaista koskemaiomuuia ei ole loukaiu niin vakavalla tavalla, eiä hänen vaa-muksensa kärsimyksen korvaamisesta voitaisiin hyväksyä. Ko. lainkohdan mukaisena korvausperusteena voi tulla kyseeseen mm. tapon tai murhan yritys, törkeä pahoinpitely, vakava häirintä ja kiusa Kärsimyksen arvioinl Liikennevahinkolautakunnan normit ja ohjeet: hop://www.liikennevahinkolautakunta.fi/ Guidelines.aspx Henkilövahinkoasiain neuvooelukunnan suositukset. Korvauksen määrää arvioitaessa huomioon on kuitenkin aina oteoavaa kulloisenkin Llanteen ominaispiirteet. KKO:2005:136 (Ään.) Alibi- lehdessä julkais-in ar-kkeli, jossa kerrotin Outokummussa vuonna 1998 tapahtuneista kahdesta pahoinpitelystä, vapaudenriistosta, pakoiamisesta, varkaudesta ja heiieillepanosta, joista A oli tuomiiu käräjäoikeudessa yhden vuoden yhden kuukauden ehdoiomaan vankeusrangaistukseen. Kysymys siitä, onko rikoksesta tuomitun henkilön nimen julkaisemisella aikakauslehdessä loukaou yksityiselämää ja aiheuteou korvaoavaa henkistä kärsimystä. Asia ratkaistu vahvennetussa jaostossa äänestystuloksella 7 4. 30
Asian käsioely alemmissa oikeusasteissa KO: Kanne hyläjin. Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 edellyiää, eiä vahingonkorvauksen perusteena on rikos. Lainvoimaisella tuomiolla rangaistukseen tuomitun henkilön nimen mainitseminen leh-ar-kkelissa ei ollut rikos. HO: Vahingonkorvauskanne hyväksyjin ja vastaaja velvoitejin maksamaan A:lle korvausta kärsimyksestä 2000 euroa. A ei ollut ollut sellaisessa yhteiskunnallisessa asemassa tai julkisessa tehtävässä toiminut henkilö, jonka yksityisyyden suojaa tulisi arvioida toisin kuin yksityishenkilöiden osalta yleensä... hovioikeus katsoi, eiei ollut ollut tarpeen, eikä siis oikeuteiua, luvaia julkistaa A:n kaltaisessa asemassa olevan yksityishenkilön nimeä kysymyksessä olevassa yhteydessä. KKO:n enemmistön kanta A on tuomiou tavallista törkeämmästä rikoksesta, joten hän on voinut varautua nimensä ilmituloon. ArLkkeli on ollut ajankohtainen, sävy asiallinen, eikä siinä ole julkaistu A:n kuvaa tai muuta A:n yksityiselämää koskevaa Letoa. HO:n tuomio kumotaan. A:n nimen mainitseminen leh-ar-kkelissa ei ole tapahtunut rikoslain 27 luvun 3 a :ssä tarkoitetuin tavoin ilman laillista oikeuia eikä tämän -edon julkaiseminen näin ollen ole edellä kuvatuissa olosuhteissa voinut käsiiää vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :ssä tarkoiteiua rikosta, kokonaan riippumaia siitä, miten A:n nimen mainitsemista olisi mahdollises- arvioitava hyvä journalis-sta tapaa koskevien ammateetsten sääntöjen perusteella. Eriävät mielipiteet Oikeusneuvos Koskelo (Tulokas, Raulos, Vuori): A:n korvausvaalmukselle on peruste rikoslain 27 luvun 3 a : ja vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n nojalla. HO:n tuomion lopputulosta ei ole syytä muuoaa. Perusteluissa painoarvoa annejin mm. hyvälle journalislselle tavalle ja A:n yksityiselämää loukkaavan teon tahallisuudelle. 31
KKO:2003:123 A oli vastoin en-sen vaimonsa B:n tahtoa tunkeutunut tämän asuntoon sekä uhannut B:tä haulikolla. B:n paeiua asunnosta A oli erityisen raa alla ja julmalla tavalla surmannut asuntoon jääneen B:n miesystävän C:n sekä käsitellyt tämän ruumista pahennusta heräiävällä tavalla. Kysymys B:n oikeudesta korvaukseen kärsimyksestä VKL 5:2, 5:4a ja 5:6 nojalla. Korvaus kärsimyksestä KO: korvausta VKL 5:6 mukaisesta henkisestä kärsimyksestä 60 000 markkaa. HO: korvausta VKL 5:4a mukaisesta kärsimyksestä 3400 (20 215,48 markkaa) ja 5:6 mukaisesta henkisestä kärsimyksestä 60 000 markkaa. KKO: korvausta VKL 5:2 mukaisesta kärsimyksestä 13 491,28. Esinevahingot Ilmenevät tyypillisesl esineen tuhoutumisena tai vaurioitumisena, muoa myös aineeoomat vahingot voivat tulla korvaoaviksi. Korvauksen lähtökohtana joko esineen korjauskustannusten tai jälleenhankintahinnan korvaaminen. Myös esineen arvon alentuminen ja tulonmenetys kuuluvat Letyissä Llanteissa korvaoavien vahinkojen piiriin. NäyOötaakka vahingon aiheutumisesta ja sen määrästä vahingonkärsijällä. Kohtuusperiaate: arvio vahingon kohtuullisesta määrästä. 32
Varallisuusvahingot Jako tavallisiin ja puhtaisiin varallisuusvahinkoihin. Puhtaat varallisuusvahingot ovat henkilö- ja esinevahinkoihin liioymäoömiä taloudellisia vahinkoja, jotka liioyvät tyypillisesl elinkeinotoimintaan. Puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaoavuus edellyoää aina tuooamusta ja on muita vahinkolajeja suppeampaa. Perusteena vapaan kilpailun tukeminen ja elinkeinotoimintaan luonnollisesl liioyvä liikeriski. Sopimuksenulkoisessa suhteessa korvaoavuus edellyoää joko korvausvelvollisuuden vahvistavaa erityissääntelyä tai VKL 5:1 mukaisten perusteiden käsillä oloa. Puhtaan varallisuusvahingon korvausedellytykset VKL 5:1: Puhdas varallisuusvahinko on korvauskelpoinen, kun - vahinko on aiheuteou rangaistavaksi säädetyllä teolla - julkista valtaa käyteoäessä tai - korvaamiseen on muissa tapauksissa erioäin painavia syitä. Muina erioäin painavina syinä on pideoy mm. toiminnan hyvän tavan vastaisuuoa, vahingonkärsijän korvaustarveoa ja vahingonaiheuoaja luooamusasemaa suhteessa vahingonkärsijään. KKO:2009:24 Pääkonsulaa-n toimistosihteerin, joka oli väliiänyt yh-ölle virheellisen neuvon Suomeen myönneiyjen työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn kannalta, ei katsoiu käyiäneen julkista valtaa. Virheellisen neuvon väliiäessään toimistosihteeri oli menetellyt huolimaiomas-. Koska eriiäin painavia syitä ei ollut, yh-ön vaa-mus niin sanotun puhtaan varallisuusvahingon korvaamisesta hylätin. 33