Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio 2018 Matti Viren Turun yliopisto
Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti: kasvu on hidasta ja velkaantuminen jatkuu. Julkisen sektorin alijäämät eivät poistu ja velka jatkaa kasvuaan vielä vuoden 2020 jälkeenkin. Haasteet, demografia, julkinen sektori, globalisaatio, tulevaisuuden ennustaminen
Sotu-rahastot kaunistavat kuvaa Tilastokeskus 31.3.2017 EMU alijäämä ei saisi ylittää 3 % BKT:sta Julkisyhteisöjen alijäämä/bkt, % 2016* S13 Julkisyhteisöt -1,9 S1311 Valtionhallinto -2,7 S1313 Paikallishallinto -0,5 S1314 Sosiaaliturvarahastot 1,3
Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli 4,1 miljardia euroa vuonna 2016. Vuoteen 2015 verrattuna julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 1,6 miljardia euroa. Valtionhallinnon alijäämä pieneni edellisvuodesta 471 miljoonaa euroa ja oli 5,9 miljardia euroa. Paikallishallinnon alijäämä oli 1,0 miljardi euroa vuonna 2016, ja edellisvuodesta alijäämä pieneni 246 miljoonaa euroa. Sosiaaliturvarahastot jakaantuvat työeläkelaitoksiin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Työeläkelaitokset olivat 2,3 miljardia euroa ylijäämäisiä, mutta niiden ylijäämä pieneni edellisvuosien tapaan, nyt 397 miljoonalla eurolla. Muut sosiaaliturvarahastot (KELA, työttömyyskassat) olivat jälleen ylijäämäisiä kahden alijäämäisen vuoden jälkeen. Niiden rahoitusasema parani 1 310 miljoonaa euroa, ja vuoden 2016 ylijäämäksi muodostui 491 miljoonaa euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusaseman paranemisen taustalla oli muun muassa kerättyjen työttömyysvakuutusmaksujen merkittävä kasvu.
Ennusteet huonoja Ennustaminen on vaikeaa, mutta silti on sopimatonta, että: VM:n ennusteet ovat menneet pahasti pieleen; 2009 jälkeen keskimääräinen kokonaistuotannon kasvun ennustevirhe on ollut 2 %, sama koskee julkisen talouden tilan ennusteita. Virheet heijastaneet perusteetonta optimismia; ennusterevisiot ovat olleet aina alaspäin. Siksi on hieman vaikea tukeutua nyt esitettävän ennusteuran perusteella tehtyihin arvioihin, vaikka ennusteet näennäisesti olisivat kuinka tarkkoja tahansa.
Kokoaa: Finanssialan keskusliitto
Mistä tiedämme, että tuotannon supistuminen on vain normaali suhdannevaihtelu? Pitääkö meidän rakentaa silta yli suhdanteitten? Miten se tehdään rakennesokin tapauksessa? BKT normaali suhdannevaihtelu rakennesokki aika
Budjetin perustana oleva VM:n BKT:n kasvuennuste ja toteutunut kehitys 2 1,5 1 0,5 0 2012 2013 20 14 2015 2016-0,5-1 -1,5-2 Todellinen VM syksy 2016 = 2016.tammi-heinäkuu
Pitkän aikavälin ennusteet vielä huonompia: maaliskuussa 2011 tehty VM:n ennuste vuosille 2011-2016 4 Todellinen VM 3/11 3 2 1 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015-1 -2
Ja keväällä 2011 tehty ennuste julkisen sektorin alijäämästä 3 2 todellinen vm 3/11 1 0-1 -2-3 -4 2010 2011 2012 2013 2014 2015*
VM:n ennusteet eivät toki ole olleet kaikkein huonoimpia, alijäämäennusteita 2011 3 2 1 todellinen pt 3/11 0-1 -2-3 -4 2010 2011 2012 2013 2014 2015*
Sama tendenssi myös Suomen Pankin ennusteissa 200000 190000 180000 170000 160000 150000 140000 130000 120000 110000 syyskuu2004 maaliskuu2005 syyskuu2005 maaliskuu2006 syyskuu2006 maaliskuu2007 syyskuu2007 maaliskuu2008 syyskuu2008 joulukuu2008 maaliskuu2009 syyskuu2009 maaliskuu2010 syyskuu2010 maaliskuu2011 kesäkuu2011 joulukuu2011 kesäkuu2012 joulukuu2012 kesäkuu2013 joulukuu2013 toteutunut 100000
VM:n ennuste 2017 budjetin yhteydessä
Alhaiset korot myrkkyä eläkerahastoille,,,,,,, Sotu-rahastojen ylijäämä kansantalouden tilinpidon mukaan (suhteessa BKT:en) 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Finanssipolitiikkaan liittyvä tulkintaongelma: ajatus siitä, että alijäämiä selittäisi yli 10 vuottaa vaikuttava suhdannekomponentti ei ole järin uskottava. Rakenteellisen alijäämän laskeminen vaikeaa!
Mikä on suhdanne? Suhdanteen pitäisi määritelmän mukaan olla tilapäinen, mutta voidaanko puhua tilapäisestä, kun nollakasvu on jo jatkunut koko 2009 jälkeisen ajan? Italian ja Japanin suhdanteet ovat jo jatkuneet yli 20 vuotta Finanssipoliittinen (rahapoliittinen) elvytys ei korjaa rakenteellisia ongelmia, eikä synnytä kasvua, vaan tuottaa uusia ongelmia.
Julkisyhteisöjen velka (miljoonia euroja), Lähde Macrobond
Kestävyysvaje; synkät näkymät Monta liikkuvaa osaa Tuotannon kasvuvauhti, ja taustalla olevat lukemattomat tekijät (kansainvälinen talous, rahapolitiikka, työllisyys. Korkokehitys Menojen kasvu (ikääntyminen, tulonsiirrot,.. Pitkän aikavälin trendit huolestuttavia varsinkin, jos ei ole mitään korjaavia toimenpiteitä (vert. Rooman klubi )
Kaavaa: https://ec.europa.eu/info/sites/info/file s/file_import/ip018_en_2.pdf
Arviointineuvosto 2018
Mitä luopuminen taitetusta indeksistä merkitsisi? (eläkemenot / BKT, %)
1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Mihin tarvitaan elvytystä 2019? Suhdannekorjattu julkisen sektorin nettolainananto suhteessa potentiaaliseen BKT:hen, % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6
Euroalueen kasvu selittää 85 % Suomen BKT:n kasvusta 8 4 0-4 -8-12 Suomen BKT:n kasvu Ennuste euroalueen BKT:n avulla 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16
Suomi häntäpäässä kasvuvauhdissa Ireland Malta Iceland Turkey Romania Czech Republic Bulgaria Poland Slovakia Slovenia Sweden Spain Latvia Hungary Luxembourg Estonia Cyprus Croatia Lithuania Netherlands F. Yugoslav EU (28 ) Euro area (19 ) Euro area Portugal United Kingdom Germany Denmark Austria Serbia Finland Norway Belgium France Switzerland Italy Greece BKT:n kasvu Eurostatin mukaan 2015-2017 0,1 4,1 3,8 3,7 3,5 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3,0 2,9 2,9 2,8 2,7 2,5 2,4 2,2 2,1 2,1 2,1 2,0 2,0 1,9 1,8 1,8 1,8 1,7 1,5 1,4 1,2 1,1 5,4 5,4 5,1 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 6,6
Vertaa näitä jäljempänä esitettäviin USA:n kuviin!
1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 14 12 Palkkojen muutos - tuottavuuden muutos Kolme vuotta, jotka muuttuvat kaiken 2008, 2009 ja 2012 10 8 6 4 2 0-2 -4-6
Globalisaatio etenee (on edennyt) vauhdilla. Maailmankauppa kasvaa (kasvanut) kaksi kertaa nopeammin kuin tuotanto Suuri haaste. Maailman BKT (reaalinen) Maailmakaupan volyymi 9 Indeksi 1=1980 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1980 1990 2000 2010 2015 2020e 2001: Kiina liittyy WTO:hon Lähde: IMF
Tuottavuuden ja reaalipalkkojen kehitys USA:ssa sotien jälkeen, kuuma peruna amerikkalaisessa keskustelussa Lähde: Economic Policy Institute
Tuloerot kasvaneet myös väestöryhmien välillä, reaaliansioiden kehitys heikkoa kasvusta huolimatta!
Robotit tulevat: ikääntyminen ja rabotit, robottien kasvu suurinta ikääntyvissä talouksissa
Kiitos ja hyvää jatkoa!