Eläkeläisten elintaso laskee lakisääteisesti Eläkerahastot jatkavat määrätöntä kasvuaan. 5/24/18 Kimmo Kiljunen

Samankaltaiset tiedostot
Laki 1482/1995: Taitettu indeksi

Minerva, Helsinki Kimmo Kiljunen

Kansalaisaloitteen otsikko

Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela

KANSALAISALOITE 1591

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu

Kansalaisaloite. Työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi. Haluamme estää työeläkkeen kuihtumisen ja eläkeläisten köyhtymisen

Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista. Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot

Eläkeläisten taitettu itsetunto - Seniorikansalaisena nyky-suomessa. Kirjalla embargo klo 13 tapahtuvaan julkistukseen saakka

Miksi työeläkerahoja sijoitetaan ja miten niitä käytetään? Historia, nykyhetki ja tulevaisuus.

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko

Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

VAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari

Teksti. Kannen suunnittelu. Taitto. Paino. Kimmo Kiljunen. Tommi Hänninen. Kirsi Seppänen

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

LAUSUNTO KANSALAISALOITTEESTA TYÖELÄKEINDEKSIN PALAUTTAMISEKSI TAKAISIN PALKKATASOINDEKSIKSI

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko Tela

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Työeläkepäivä Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä Jukka Rantala

Miten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4.

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari


Eläkeuudistus 2017 mikä muuttui ja miten nuorille käy? Telan työeläkekoulu nuorille

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus

Nousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa. Heikki Tikanmäki Tampere

Työeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

ILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT

Vakavaraisuus meillä ja muualla Seija Lehtonen Matemaatikko

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Eläkerahastot Pertti Honkanen

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Huomioita työeläkesijoituksista Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE

Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys

Vakavaraisuus meillä ja muualla

Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Korjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ikääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto Kalevi Kivistö

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari Kaija Kallinen

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

ILMARISEN TALOUSENNUSTE SYKSY 2017

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Lausunto KAA 4/2016 ( 1/ 5)

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

Espanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin

TILINPÄÄTÖS

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Tilinpäätös

Luentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli

Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista

Vihreiden nuorten eläkepamfletti 2017 KORJATAAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ!

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto

Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Työstä työeläkettä. Eläkeasiat pähkinänkuoressa 9 lk. Yläkoulu. Kuvitus: Anssi Keränen

TILINPÄÄTÖS

Ilmarisen vuosi Toimitusjohtaja Harri Sailas

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Kurkistus harmaantuvan Suomen tulevaisuuteen? Nuorten työeläkekoulu

Varman tilinpäätös

Eläkkeiden rahoitus Työeläkejärjestelmän kestävyys Työeläkevakuuttajien hallinnon koulutus

Hallitus ja eduskunta syrjivät eläkeläisiä

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä , Timo Silvola, FK

Suomen työeläkkeensaajat 2018

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Suomen työeläkkeensaajat 2017

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Kuulemispyyntö kansalaisaloitteesta KAA 4/2016 vp työeläkeindeksin muuttamiseksi

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä Jukka Rantala

Julkiset hyvinvointimenot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJA. Eläketurvakeskuksen taskutilasto

Transkriptio:

Eläkeläisten elintaso laskee lakisääteisesti Eläkerahastot jatkavat määrätöntä kasvuaan 5/24/18 Kimmo Kiljunen

Työeläkkeisiin tehtiin 0,55% korotus 1.1.2018 Eläkemenot kasvoivat 150 milj. euroa Eläkerahastojen sijoitustuotto 7,4 %, eli 14 100 milj. euroa vuonna 2017

Eläkeläisten etuuksia on heikennetty viimeisen parin vuosikymmenen aikana enemmän kuin minkään muun väestöryhmän Suomen historiassa.

Eläkeläiset ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso laskee lakisääteisesti. Mitä vanhemmaksi ikäihminen tulee, sen köyhempi hän on.

HALLITUSTEN TAVOITTEENA: Eläkemenojen hillitseminen Eläkerahastojen kartuttaminen SYY: suuret ikäluokat ja eläkeläismäärän lisääntyminen

VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN Suomalaisen elinikä on pidentynyt 23 vuotta toisen maailmansodan jälkeen Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä: 1950 7 % 1970 9 % 1995 14 % 2010 17 % 2015 21 % 2030 25 %

SIPILÄN HALLITUSOHJELMA Maamme heikkous numero yksi: Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittaa väestön ikääntyminen

PASSIIVIVÄESTÖN TAAKKA... 5/24/18

Eläkeläiset taakka? Yli 75-vuotiaista asuu kotona 90 % Vain joka neljäs saa viikoittaisia vanhuspalveluja Yli 85-v. asuu kotona 77 % Eläkeläiset maksavat veroja 5,1 mrd (19 % kaikesta henkilöverotuksesta) ja palvelumaksut Ostovoiman lisäys 25 mrd (itse ansaittua) Vapaaehtoistyö 25 000 eläkeläistä palkkatöissä Omaishoitajista eläkeläisiä 60 % Omaishoidon arvo 3,4 mrd (kuntien sos.terv.menot ikäihmisille 2,5 mrd ) Kimmo Kiljunen

Laki 1482/1995: Taitettu indeksi Tavoitteena on maksujen ja etujen tasapaino 1990-luvulla ja työeläkejärjestelmän pidemmänkin aikavälin turvaaminen. (HE 118/1995) Tästä syystä esitetyt eläketasoa heikentävät toimenpiteet voidaan valiokunnan käsityksen mukaan hyväksyä. (StVM 17/1995) Perustuslakivaliokunta on pitänyt henkilön itselleen ansaitsemaa eläke-etua omaisuudensuojan piiriin kuuluvana. Eläkeoikeuksien perustuslainsuojassa on kysymys ansaituksi katsotun konkreettisen taloudellisen edun, ei sen sijaan esimerkiksi tietyn voimassa olevan eläkejärjestelmän suojaamisesta. (PeVL 13/1995)

Taitettu indeksi suojaa yhteisiä eläkevarojamme Jaakko Kiander, johtaja Eläkeyhtiö Ilmarinen, HS 12.3.2016 Indeksin tehtävä on turvata eläkkeen ostovoima Kimmo Kiljunen, vastine HS 13.3.2016

Mitä on tapahtunut 20 vuodessa? Suuret ikäluokat nyt eläkkeellä Eläkeläisten elintaso laskee lakisääteisesti Eläkerahastot jättimäisin pääomakeskittymä Rahastoja ei ole käytetty eläkkeisiin

Suuret ikäluokat siirtyivät eläkkeelle 2008-10 Ennätys siirtymä 2009, 80 000 uutta eläkeläistä Keskimäärin 65-vuotias elää 20 vuotta

IKÄIHMINEN KÖYHTYY VANHETESSAAN Yli 85-vuotiaista yli kolmasosa elää EU:n määrittelemän köyhyysrajan alla Muualla Länsi-Euroopassa ei vanhusten köyhyys kärjisty kuten Suomessa Pitkittynyt köyhyys = ihminen pienituloinen viitevuoden 2012 lisäksi vähintään kahtena edeltävänä kolmesta vuodesta EU:n köyhyysraja = alle 60% mediaanitulosta (Suomessa 2015 yhdenhengen taloudessa 1190 /kk)

Vanhuuseläke iän mukaan 2015 Suomen eläkejärjestelmä ei toimi: Se vie vääjäämättä iän karttuessa kohti köyhyyttä 69-vuotiaalla eläke on keskimäärin 1 820 / kk 100-vuotiaalla se on 1 224 /kk

ELÄKKEIDEN JAKAUMA TULOLUOKITTAIN 2017 Lähes kaikki eläkeläiset pienituloisia! Puolet saa alle 1 434 /kk Keskiarvo 1 656 /kk 56 % saa alle 1 500 /kk 88 % saa alle 2 500 /kk 1,0 % saa yli 5 000 /kk Yli 10 000 /kk saa 222 miestä ja 3 naista Takuueläkettä 767 /kk saa 101 000 5/24/18

Eläkerahastot ovat viisinkertaistuneet Eläkevaroja on lähes seitsemän kertaa enemmän kuin eläkemenot vuodessa - ja suuret ikäluokat jo eläkkeellä. Eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet

Eläkerahastot Suomen jättimäisin pääomakeskittymä Työeläkemaksut 25,7 mrd Eläkevarat 31.12.2017 200,0 mrd Toimintakulut 0,5 mrd Asiakashyvitykset 0,3 mrd Sijoitustuotot 14,1 mrd - arvonmuutos 10,6 - käteistuotot 3,5 kansantuote 200 mrd valtion budjetti 55 mrd eläkejärjestelmä kerää vuodessa puolet mitä valtion budjetti Maksetut eläkkeet 26,7 mrd

2009-2015

Eläkevaroista 65 % 1930-50 -luvuilla 20 % 1960-luvulla 10 % 1970-luvulla 4 % 1980-90 luvuilla syntyneiden säästöjä

Vanhuuseläkkeensaajat eläkelajin mukaan 1995 ja 2017 832 700 639 000 417 000 2017 Kaikista eläkeläisistä saa vain kansaneläkettä 2 % työeläkettä 65 % 100 900 24 300 49 900 Molempia eläkkeitä saavilla työeläkkeen osuus 73 % kansaneläkkeen 27 % Kansaneläke Lähde: Eläketurvakeskus 5/24/18 Työ- ja kansaneläke Kimmo Kiljunen Työeläke

Vanhuuseläkeläiset köyhyysrajan alla 2017 Kansaneläkeläisiä 24 000 2 % Työeläkeläisiä 367 000 31 % Vanhuuseläkeläisiä köyhyysrajan alla 391 000 33 % Kaikki vanhuuseläkeläiset 1 274 000 100 % Köyhyysraja 1 200 /kk Lähde: Eläketurvakeskus

Suomen eläkejärjestelmä maailman neljänneksi paras Mercer Global Pension Index: Maailman parhaat eläkejärjestelmät ovat Tanskassa ja Hollannissa Australia on kolmas ja Suomi neljäs Arvioinnin perustana on eläkkeiden riittävyys, järjestelmän kestävyys ja hallinnon luotettavuus Tanskassa ja Hollannissa on käytössä puhdas palkkaindeksi Miksi palkkaindeksi rojauttaisi Suomen eläkejärjestelmän? Lähde: Eläketurvakeskus 24.10.2016

Suomen eläkejärjestelmä voi hyvin, mutta eläkeläiset huonosti!

ON AIKA HILLITÄ ELÄKERAHASTOJEN KASVUA JA NOSTAA ELÄKKEITÄ!

Ostovoiman lisäys suoraan kotimaiseen kulutuskysyntään Työvoimavaltaisten palvelujen kysyntä kasvaa Työeläkemaksukertymät suurenevat Valtion ja kuntien verotulot lisääntyvät Asumistuki- ja toimeentulotukimenot vähenevät Kansaneläkkeelle ja takuueläkkeelle valuminen loppuu Ei tarvita verovaroja, vaan rahat ulkomailta eläkerahastojen tuotoista

Palkkaindeksi hävittää rahastot!? Eläkevarojen käyttämistä kokonaan yhden sukupolven hyväksi ei voi perustella millään argumentilla. Jaakko Kiander, Ilmarisen johtaja, HS 12.3.2016 Palkkaindeksillä rahastot reaalihinnoin nykyistä suuremmat vuonna 2045 Keskimäärin 65-vuotias elää vielä 20 vuotta 1980- ja 90-luvuilla syntyneet syövät eläkevarat vuoden 2045 jälkeen, jolloin purkautuvat 185 mrd euron rahastot

IKÄIHMISTEN KÖYHYYSASTEITA OECD-MAISSA 2011 (%) Alankomaiden eläkejärjestelmä on maailman laadukkain sen tunnus: Sukupolvien välinen solidaarisuus OECD:n köyhyysraja = alle 50% mediaanitulosta (Suomessa 2013 yhdenhengen taloudessa 972/kk)

Ennusteesta tehty fakta Yksikään vakava taloustutkimuslaitos ei tee ennusteita yli 20 vuoden, koska luottamusvälit jäävät liian väljiksi. Ennusteita varmempi tietolähde on mennyt kehitys

Lähde: Eläketurvakeskus

The only source of knowledge is experience Albert Einstein Tiedon ainoa perusta on kokemus Albert Einstein

Mitä olisi tapahtunut 20 vuodessa? Palkkatasoindeksin käyttö 1977-2015: Eläkerahastot olisivat 90 mrd, eli puolet nykyisestä Alunperin rahastointitavoite oli kahden vuoden eläkemeno, eli n. 50 mrd Eläkerahastot eivät olisi tyhjentyneet 40 vuodessa! Työeläkkeiden taso 17 % nykyistä korkeampi Työeläkemeno 4,2 mrd /v nykyistä korkeampi Työpaikkoja lisää 50 000 ja verotuloja 1,3 mrd Lähde: Ismo Risku, Entä jos työeläkkeet olisivat aina seuranneet ansioita? Eläketurvakeskus 13.5.2016

Kun nimeät ongelman, niin sinut leimataan ongelmaksi! Harhaanjohtava, Suvi-Anne Siimes, TELA:ntoimitusjohtaja Valehtelija, äänten kalastelija, Reijo Ruokanen, Talouselämän päätoimittaja Faktoja vääristelevä, Mikko Kautto, ETK:n osastopäällikkö Populisti, Jaakko Kiander, Eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja

Suosii suurituloisia? Työeläke 500 /kk 1 000 /kk 1 500 /kk 3 000 Taitettuindeksi 7,5 /kk 15 /kk 22,5 /kk 45 /kk Puoliväli-indeksi 10,5 /kk 20 /kk 30,5 /kk 61 /kk Palkkaindeksi 13,5 /kk 27 /kk 40,5 /kk 81 /kk Indeksitapa ei muuta tulonjakoa Taitetusta indeksistäkin suurituloisemmat hyötyvät euroina enemmän Kuka vastustaa palkankorotuksia? Parempi indeksi estää eläkeläisköyhtymisen ja nostaa kaikkien eläketasoa Euron rajahyöty suurin pienissä eläkkeissä Köyhimpiä auttavat verovaroin rahoitettavat takuu- ja kansaneläke HUOM! Verotus tasoittaa eroja (reaalipalkat 1,5 % nousu, inflaatio 1,5 %)

Palkoissa naisten euro on 80 senttiä Eläkkeissä mummon euro on 74 senttiä

Palkkaindeksin vaikutus 1995-2015 Keskimääräinen vanhuuseläke 1 550 olisi 2 170 Elli Eläkeläisen työeläke 1 232 olisi 1 725 Eino Eläkeläisen työeläke 1 661 olisi 2 325 Elli saa 171 euroa vähemmän!

ELÄKEVASTUUT 600 MRD Rahastointiaste 30 % - halutaan ylläpitää Siirtyvätkö kaikki eläkkeelle yhtä aikaa ja työnteko loppuu täysin? Ei terveydenhuollossa oleteta kaikkien sairastuvan yhtä aikaa Viljavarastoissa yhden vuoden sato, polttoainevarastoissa 5 kk kulutus, mutta eläkerahastoissa jo 8 vuoden eläkemenot Monissa maissa puhdas jakojärjestelmä, jolloin rahastointiaste on nolla! 5/24/18 Kimmo Kiljunen

Sisäinen tuotto Tuleva eläkeläinen saa pienemmän tuoton eläkemaksulleen kuin nykyinen Syy: työeläkemaksu oli aiemmin matalampi Mutta: Nykyeläkeläisen palkka oli pienempi Eläke alkoi karttua 23 vuoden iästä Yhteiskunta oli kehittymättömämpi Nuorempi polvi saa suuremman eläkkeen Pidempään elävä saa korkeamman tuoton eläkemaksulleen Eläkejärjestelmä ei ole maksuperusteinen

Sukupolvien oikeudenmukaisuus Jokaisen sukupolven eläketurva varmistettava Myös nyky-eläkeläisillä oikeus eläketason säilyttämiseen Kukin sukupolvi kartuttaa omat eläkesäästönsä Nyky-eläkeläisille ei vielä euroakaan rahastoista nettona Aikanaan nuorille sekä rahastot että kansallisomaisuus

Palkkatasoindeksi nuorten pelastus Palkkatasoindeksin dynaamiset vaikutukset, yksityinen ja julkinen sektori 2025 2035 2045 2065 2085 Eläkemenon lisäys (mrd ); Lähde ETK 1,7 5,1 7,8 12,0 18,5 Kunnallisveron lisäys (milj. ) 250 790 1 180 1 900 3 000 Valtion verotulojen lisäys (milj ) 280 900 1 400 2 400 3 900 Rahastoihin lisää työeläkemaksuja (milj. ) 190 550 820 1 200 1 800 Uusia työpaikkoja (kpl) 19 000 58 000 85 000 130 000 185 000 Luvut ovat vuoden 2015 hintatasossa Lähde: Eläketurvakeskus / Indeksilaskelmiendataliite-23112016 Lähde: Asiantuntijaryhmä, Suomen Senioriliike

ETK käyttää ennusteissaan 3,5 % reaalituottoa? Sijoitustuotot 2015 Keva 4,8 % VER 4,9 % Varma 4,2 % ELO 5,0 % Etera 3,7 % Veritas 5,8 % Ilmarinen 6,0 % Keskimääräinen reaalituotto 1996-2015 oli 4,0 % 2010-2015 4,6 %, ja 2015 5,2 % Eläkerahastojen 4,0 % tuotto-oletuksella v. 2080 yksityisellä sektorilla 410 mrd enemmän ja yhteensä 620 mrd enemmän kuin mitä ETK:n ennuste

Työeläke on ansiosidonnainen etuus - sen tehtävä on turvata ansaittu tulotaso - eläkkeen arvon säilyttämiseksi se kuuluu sitoa palkkaindeksiin

Perusturva ja ansioturva Kansaneläke ja takuueläke Tasasuuruinen perusturva Verorahoista Kuluttajahintaindeksi Tasokorotuksin turvataan ostovoima elintason noustessa Työeläke Ansiosidonnainen sosiaalivakuutus Myöhennettyä palkkaa, joka rahastoitu Palkkatasoindeksi Ei tasokorotuksia, koska palkkaindeksi turvaa ostovoiman

PALKKOJEN JA TYÖELÄKKEIDEN KASVU 1995-2014 (1995=100) 88 % Taitetun indeksin seuraus: 46 % Työeläkkeet ovat jääneet palkoista jälkeen

Eläkeindeksien reaalikehitys 1995-2015 Lähde: Eläketurvakeskus

Keskimääräisen eläkkeen reaalikehitys eri indekseillä 1995-2015 Indeksin reaalikehitys Taitettu indeksi 7 % 73 /kk Puoliväli-indeksi 20 % 208 /kk Palkkatasoindeksi 39 % 406 /kk Keskimääräinen eläke vuonna 1995 oli 1 042 /kk vuoden 2015 rahassa. Lähde: Eläketurvakeskus 5/24/18 Kimmo Kiljunen

LEIPÄJONOISSA SEISOVAT 2014 (%) Jok ikinen ruoka-avussa eläkeläiselle jaettu reikäleipä kertoo eläkejärjestelmän epäonnistumisesta

Britanniassa valitaan paras: palkkaindeksi tai hintaindeksi tai 2,5 %

EUROOPPALAISET ELÄKEJÄRJESTELMÄT Kolme pilaria: - Lakisääteinen, julkinen, pääeläketurva yleensä jakojärjestelmä, eräissä puskurirahastointia - Työmarkkinaeläke, yrityskohtainen tai ammattiperusteinen, ei-lakisääteinen täysin rahastoivia - Yksityiset eläkevakuutukset täysin rahastoivia

ELÄKEINDEKSIT OECD-MAISSA - Puolet OECD:n 34 jäsenmaasta käyttää basic/minimum-eläkkeissä palkka- tai palkkapainotteista indeksiä - Suomen kansaneläkkeessä on hintaindeksi Useissa maissa kuten Iso-Britannia, Irlanti, Hollanti, Luxemburg, Norja, Portugal, Sveitsi, Tanska ja Uusi-Seelanti ei ole lakisääteistä työeläkettä, vaan ansiosidonnainen basic/minimum pension, jossa käytetään palkkaindeksiä.

ITALIASSA JA PORTUGALISSA perustuslakituomioistuin kumosi indeksiheikennyksen Italian valtio korvasi 18 mrd euroa eläkeläisille

Eläkerahastot Suomen jättimäisin pääomakeskittymä Työeläkemaksut 24,9 mrd Eläkevarat 31.12.2015 180,9 mrd Toimintakulut 0,5 mrd Asiakashyvitykset 0,3 mrd Sijoitustuotot 8,5 mrd - arvonmuutos 5,1 - käteistuotot 3,4 kansantuote 200 mrd valtion budjetti 54 mrd eläkejärjestelmä kerää vuodessa puolet mitä valtion budjetti Maksetut eläkkeet 25,2 mrd

TYÖELÄKEMENOT JA MAKSUT SUHTEESSA PALKKASUMMAAN Yksityisen sektorin palkansaajat 1962-2015 (%) Syvinä lamavuosina yksityissektorin eläkemenot ovat ylittäneet työeläkemaksut Kokonaisuutena joka vuosi työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet Eläkerahastojen pääomia tai tuottoja ei ole nettona koskaan käytetty eläkkeisiin!

ELÄKEYHTIÖIDEN SIJOITUKSET 1980-2013 Takaisinlainaus kotimaiseen tuotantoon ja infraan Vuoteen 1990 luotiin 200 000 työpaikkaa 1995 jälkeen tuottojen maksimointi tavoitteeksi: à Osakkeisiin 49% à Suomeen 27% (1997 97%) à Euroalueen ulkopuolelle 50 % à Veroparatiiseissa 40 mrd

Eläkerahastojen tehtävä Työeläkemaksuja täydentävä puskuri (osittain rahastoiva järjestelmä) Kooksi riittäisi kahden vuoden eläkemeno (50 miljardia euroa) Jättimäinen pääomakeskittymä ja sijoittajavallan keskus (aktiivisijoittaminen on omistajavallan käyttöä) Ei käytetä vakaampaa ja tuottoisampaa indeksirahastoa ETF, Exchange Traded Fund, (passiivisijoitus indeksiin, joka mittaa läntisten pörssiyhtiöiden osakkeiden kehityksen)

ELÄKERAHASTOJEN KORKO- JA OSAKESIJOITUSTEN TUOTTO 1998-2014 Kotimaisten työllistävien ja vakaiden kohteiden sijaan riskisijoituksia 7 % sijoituksista (12,5 mrd ) julkisuutta ja valvontaa karttavissa, veroparatiiseissa toimivissa hedge-rahastoissa Kimmo Kiljunen

Ruotsissa nostettiin eläkkeitä 4,5 % vuonna 2015 Syy: eläkerahastojen tuotot suuret Koska Suomessa!

MIKSI ELÄKERAHASTOJA EI KÄYTETÄ ELÄKKEISIIN? Talouseliitin sijoittajavalta, suurin omistajataho EMU-kriteerien pantti Eläkerahastojen oma vakavaraisuus Asiakashyvitykset Korkeat hallintokulut (0,5 mrd ) Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen, Kasvurahasto EMU-puskurien käyttö Työeläkemaksun alentaminen

ELÄKEVARAT JA EMU-KRITEERIT Emu-kriteerit: 1. Julkisen talouden alijäämä max. 3% BKT:sta 2. Julkinen kokonaisvelka max. 60% BKT:sta Suomen julkinen alijäämä vain 3% BKT:sta 2013, koska työeläkejärjestelmän ylijäämä 2% BKT:sta. Eläkerahastoilta otetut joukkovelkakirjat luetaan julkisyhteisöjen keskinäisiksi, joten julkinen kokonaisvelka oli vain 58% BKT:sta 2013. Eläkevarat joutuneet EMU-kriteerien pantiksi!

SUURIMMAT TYÖELÄKELAITOKSET 2014 Yksityiset yhtiöt hoitavat sosiaaliturvaan kuuluvia lakisääteisiä työeläkkeitä Kilpailu yhtiöiden välillä keinotekoista Ei ole yksityisiä verotoimistojakaan kilpailemassa keskenään Hallintokulut 500 M/v

TYÖELÄKEYHTIÖIDEN PALAUTTAMAT ASIAKASHYVITYKSET Asiakashyvityksillä eläkeyhtiöt houkuttelevat yritysten työntekijöiden eläkevastuita Esim. Varma osti 755 000 euron työhyvinvointirahalla RAY:n eläkkeet pois Ilmariselta vuosiksi 2015-18

ELÄKEYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJAN PALKKA JA ELÄKE-ETU 2013 Varman toimitusjohtajan peruspalkan päälle vuosibonus (max. 10kk palkka) ja kannustinlisä (max. 4kk palkka), joiden tavoitteena on sitouttaa avainhenkilö yhtiöön ja sen tavoitteisiin. Ilmarisen toimitusjohtajan peruspalkan päälle vuosipalkkio yrityksen tavoitteiden toteuttamisesta ja pitkänaikavälin palkkio yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamisesta.

TELA (eläkeyhtiöiden etujärjestö) ja Eläketurvakeskus (lakisääteinen asiantuntija- ja yhteistyöelin) rahoitetaan eläkevaroin Ne puolustavat rahastojen kasvattamista Eläketurvan hoitajista on tullut eläkeläisten vastustajia!

PALKKAINDEKSI TARKOITTAA: Ensi kerran eläkerahastoja käytetään siihen, mihin ne on tarkoitettu: eläkkeisiin

PALKKAINDEKSIN PALAUTUS Ei ole eläkeläisen etuoikeus, vaan sopimusoikeus Työeläkkeisiin ei tehdä tasokorotuksia Vain palkkaindeksi säilyttää ansaitun tulotason Jos palkat eivät nouse, eivät nouse eläkkeetkään

Palkkatasoindeksi ei tarkoita eläkkeiden korotusta, vaan ansaitun eläketason laskun estämistä. Mitä se maksaa?

INDEKSIUUDISTUKSEN HINTA 2015 (MILJ. ) Puoliväli-indeksi 117 Ansiotasoindeksi 312 Seuraava vuosi reaalipalkkojen ennakoitu kasvu 1,6%/v 1,2% työeläkemaksuista 0,18% eläkerahastojen varoista 2,5% eläkerahastojen tuotoista

INDEKSIUUDISTUKSEN HINTA 2045 (MILJ. ) Puoliväli-indeksi 1 460 30 vuoden kuluttua 12 % eläkerahastojen tuotoista 2014 Ansiotasoindeksi 3 900 reaalipalkkojen ennakoitu kasvu 1,6%/v 31 % eläkerahastojen tuotoista 2014 Eivät vain eläkkeet kasva korkoa korolle, vaan myös palkat, kansantuote, eläkerahastot ja niiden tuotot.

ETK:n 2013 ennusteen tarkkuus Inflaatio % Ansiotason reaalikasvu % Eläkevarojen reaalituotto % Vuosi Ennuste Toteuma Ennuste Toteuma Ennuste Toteuma 2013 2,0 1,5 0,5 1,0 5,8 6,5 2014 2,3 1,0 0,2 0,3 3,5 6,4 2015 2,0-0,2 1,1 1,4 3,5 5,2 Lähde: Tela

Mitä on tapahtunut 20 vuodessa? Suuret ikäluokat nyt eläkkeellä Eläkeläiset köyhtyvät lakisääteisesti Eläkerahastot jättimäisin pääomakeskittymä Rahastoja ei ole käytetty eläkkeisiin

VASTAVÄITTEITÄ PALKKAINDEKSILLE Palkkaindeksiin ei varaa Eläkeläismäärä kasvaa Autetaan ensin köyhimpiä Antaa suurituloisille enemmän Naiset saavat vähemmän Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Sisäinen tuotto Eläkevastuut Purkaa rahastot ja nostaa työeläkemaksuja

ETURISTIRIITA?! nuoret - eläkeläiset naiset - miehet pienituloiset - suurituloiset kansaneläkeläiset - työeläkeläiset työntekijät - eläkeläiset tulevat - nykyiset eläkeläiset??? eläkerahastojen kasvattajat - eläkesäästöjään peräävät 5/24/18 Kimmo Kiljunen

Eturistiriidan ydin: Eläkevarat on annettu lakisääteisesti elinkeinoelämän johdon hoitoon. On synnytetty Suomen historian jättimäisin pääomakeskittymä. Eläkevaroja tai niiden tuottoja ei ole käytetty eläkkeisiin. Sen sijaan eläkeläisiä köyhdytetään lakisääteisesti. Viimeisen 20 vuoden aikana eläkkeensaajilta on viety enemmän etuuksia kuin miltään väestöryhmältä Suomen historiassa.

Selkokielellä: Eläkevarat lakisääteisesti hoitoonsa saanut sijoittajavalta ei halua tinkiä etuuksistaan ja vallastaan eläkeläisten hyväksi.

Palkkaindeksiin ei varaa? Eläkkeet eivät nouse, jos palkat ei nouse Ei tarvita verovaroja Työeläkemaksuja ei jouduta nostamaan Rahastojen pääomaan ei kosketa à Nipistetään eläkeyhtiöiden tuotosta!

Eläkealoite on näyttö itsekkyydestä HS 28.12.2016, pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio Miksi on itsekkyyttä pitää kiinni oikeuksistaan ja omista rahoista, mutta se ei ole itsekästä, että ottaa toisen rahat.

Eläkeläismäärän kasvu? Suuret ikäluokat jo eläkkeellä Korkeimmillaan 2030-luvulla, 25 % väestöstä yli 65-v Elinaikakerroin ennakoi ikääntymistä ja eläkeläismäärän kasvua

Autetaan ensin köyhimpiä Kyllä: Takuu- ja kansaneläkkeiden tasokorotukset Eläketulovähennykset verotuksessa Hoidetaan valtion budjetista Mutta: Palkkaindeksi estää köyhyysrajalle ja kansaneläkkeelle vajoamisen Ei tarvita verovaroja, vaan eläkeläisten omia eläkesäästöjä Miksi rahastojen tuotto halutaan pitää koskemattomana?

Nuorten pelottelu on vastuutonta!

Uusi sukupolvisopimus Suuret ikäluokat päättivät jättää laskun eläkkeistä tuleville sukupolville. Kuinka kauan nuoret suostuvat maksajiksi. Sukupolvisopimus on kirjoitettava uusiksi. Teemu Muhonen ja Jari Hanska, Eläketurma, 2016 Nyt meillä on nuoria, jotka haluavat hylätä ikiaikaisen sukupolvisopimuksen, jonka mukaan vanhemmat kustantavat lastensa hoivan ja omien vanhempiensa eläkkeet. Niin suuret ikäluokat tekivät. Ei ihme, että nuoret ovat huolissaan, etteivät heidänkään lapset aikanaan halua maksaa heidän eläkkeitään!

Eläkevaroista 65 % 1930-50 -luvuilla 20 % 1960-luvulla 10 % 1970-luvulla 4 % 1980-90 luvuilla syntyneiden säästöjä

Teivo Pentikäinen, eläkejärjestelmän pääarkkitehti, kaavaili rahastojen kooksi kahden vuoden eläkemenot

Eläkerahastot 2015-2085 reaalihinnoin mrd Yksityinen työeläkesektori 2015 2030 2045 2065 2085 Taitettu indeksi 114 144 197 309 481 Palkkaindeksi 114 133 117 1 0 Yhteensä (yksityisen sektorin osuus 63 %) Taitettu indeksi 181 229 313 490 764 Palkkaindeksi 181 211 185 2 0 Lähde: Eläketurvakeskus

Eläkemeno 2015-2085 reaalihinnoin mrd Yksityinen työeläkesektori 2015 2030 2045 2065 2085 Taitettu indeksi 13,7 19,7 24,0 36,8 53,2 Palkkaindeksi 13,7 21,7 28,2 43,3 63,2 Yhteensä (yksityisen sektorin osuus 54 %) Taitettu indeksi 25,2 36,5 44,4 68,2 98,5 Palkkaindeksi 25,2 40,2 52,2 80,2 117,0 Erotus 0 3,7 7,8 12,0 18,5 Lähde: Eläketurvakeskus

Yksityinen sektori on 63 % eläkevaroista Julkisen sektorin eläkevarat olisivat 890 mrd v. 2080 Yhteensä eläkerahastoissa 2 410 mrd v. 2080 MITÄ VARTEN?!

ETK:n 2013 ennusteen tarkkuus Inflaatio % Ansiotason reaalikasvu % Eläkevarojen reaalituotto % Vuosi Ennuste Toteuma Ennuste Toteuma Ennuste Toteuma 2013 2,0 1,5 0,5 1,0 5,8 6,5 2014 2,3 1,0 0,2 0,3 3,5 6,4 2015 2,0-0,2 1,1 1,4 3,5 5,2 Lähde: Tela

Suomen suurinta pääomakeskittymää hallinnoivalla sijoittajavallalla on puolesta puhujansa! Mediassakin vain pieniä murtumia.

Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki, ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki. Kaarlo Kramsu

ELÄKKEEN JA PALKAN VEROTUS 2014 Veron enemmyys - 1 000 /kk eläkkeestä alkaen sitä verotetaan enemmän kuin palkkatuloa - Raippavero on ikäsyrjintää Vuositulot ( / vuosi) Eläketulon 45 000 /v ylittävälle osalle on säädetty 6 %:n lisävero

KILJUSEN UUDISTUSLISTA Uudistukset eivät edellytä suuria lisäyksiä käytettävissä oleviin voimavaroihin Kimmo Kiljunen

SIPILÄN HALLITUKSEN LEIKKAUSLISTA (milj. )

Asiantuntijat tietävät Ei ne mitään luule, ne tietäävät. Ne on laskeneet kalorit. Menes valittaan nälkääs, niin lyödään semmonen rätinki etees, jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla nälkä. Mää en tier semmotist kalorist yhtikän. Mun suolen vaan sanova, et niit on surkian vähän. Luulekkos sinä herrain ymmärtävän suolten murinaa? Vallankin kun oma maha on täysi. Alikersantit Lahtinen ja Hietanen sanailevat. Väinö Linna, Tuntematon sotilas, WSOY 1954