Lausunto KAA 4/2016 ( 1/ 5)
|
|
- Toivo Karjalainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lausunto KAA 4/2016 ( 1/ 5) Jari Hanska toimittaja Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Viite: KAA 4/2016 vp sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perjantaina klo Lausunto kansalaisaloitteesta työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiin Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt asiantuntijalausuntoani kansalaisaloitteesta KAA 4/2016, jonka tarkoituksena on Työntekijäin eläkelain 395/ :n Eläkkeiden indeksitarkastus -kohdan muuttaminen. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan maksussa olevien eläkkeiden vuotuiseen tarkistamiseen käytetyn indeksin muuttamista täysin palkkatason muutoksia seuraavaksi. Nykyinen indeksi on painotettu niin, että hintatason muutos muodostaa 80 prosenttia ja palkkatason muutos 20 prosenttia indeksistä. Käyn lausunnossani läpi kansalaisaloitteen pääargumentit ja sen lisäksi nostan esiin muutaman huomion eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja kestävyydestä. Tausta Kansalaisaloitteen perusteluissa todetaan, että muutos turvaisi työuran aikaisen tulotasoon suhteutetun eläkkeen ostovoiman eläkeaikana. Nykyinen indeksi kuitenkin säilyttää eläkkeiden ostovoiman, sillä se on pääosin sidottu hintojen kehitykseen. On totta, että tilanteessa, jossa ansiot kasvavat hintoja nopeammin, eläkkeiden ostovoima suhteessa palkkoihin heikkenee. Nykyisessä taloustilanteessa, jossa palkat eivät kasva, tällaista tilannetta ei synny. Indeksin tavoitteena ei kuitenkaan ole turvata ostovoimaa eläkeläisten ja työtekijöiden välillä vaan eläkkeiden ostovoiman sinänsä. Perusteluissa mainitut vertailut muiden maiden indekseihin ei ole mielekäs, sillä yhteiskunnan tukijärjestelmät ja siten myös eläkejärjestelmät vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Ruotsissa käytössä oleva niin sanottu indeksijarru on tarkoittanut sitä, että maksussa olevia eläkkeitä on heikossa taloustilanteessa jopa leikattu. Oikeudenmukaisuus Kansalaisaloitteessa todetaan, että eläkkeiden kasvu on ollut vuosina noin puolet hitaampaa kuin palkkojen kehitys. Kysymys siitä, pitääkö nykyisten työntekijöiden tuottaman arvonlisäyksen heijastua nykyisten eläkeläisten eläkkeessä, on poliittinen arvovalinta. On kuitenkin syytä muistaa, että ansiotason voimakas nousu heijastuu myös hintoihin, jolloin jopa täysin hintoihin sidottu indeksi turvaisi eläkkeiden ostovoiman suhteessa kuluttajahintojen kehitykseen. Toinen huomion arvoinen seikka on kustannukset. Mikäli nykyistä indeksiä ei olisi 90-luvulla otettu käyttöön olisivat vuotuiset eläkemenot miljardeja euroja korkeammat ja sitä myöden eläkemaksut huomattavasti nykyistä suuremmat. Tällä hetkellä eläkejärjestelmän rahoitus on muutenkin veitsen terällä, jolloin nykyistä suuremmat eläkemenot olisi käytännössä rahoitettava joko rahastoja purkamalla tai maksujen korotuksilla. Eläkeuudistuksessa eläkemaksutaso haluttiin naulata mahdollisimman pitkäksi ajaksi 24,4 prosenttiin palkoista. Eläkeindeksin muuttaminen pakottaisi nostamaan maksuja, mikä puolestaan nostaisi kokonaisveroastetta. Nykyisen talouspoliittisen linjan mukaan kokonaisveroastetta ei
2 Lausunto KAA 4/2016 ( 2/ 5) haluta korottaa, jolloin muuta verotusta olisi vastaavasti kevennettävä. Se tarkoittaisi puolestaan suurempia leikkauksia muihin julkisiin menoihin. Toinen vaihtoehto on käyttää eläkerahastot indeksin korottamiseen. Se puolestaan johtaisi Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan viimeistään 2060-luvulla tilanteeseen, jossa rahastot olisi syöty ja eläkemaksuja jouduttaisi nostamaan yli 30 prosenttiin palkoista. Molemmissa tilanteissa indeksimuutos rahoitettaisiin nykyisten ja tulevien työntekijöiden kukkarosta. Eläkeläisköyhyys Kansalaisaloitteessa esitetään aivan asiallinen huoli eläkeläisköyhyydestä. Valitettavasti indeksin muuttaminen auttaisi euromääräisesti eniten niitä eläkeläisiä, jotka saavat jo nyt suurempia eläkkeitä. Sen sijaan muutos ei auta niitä heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevia eläkeläisiä, jotka elävät täysin tai pääosin kansan- ja takuueläkkeen varassa. Lisäksi nykyisistä eläkeläisistä indeksimuutoksesta ehtisivät hyötymään vain hiljattain eläkkeelle jääneet ikäluokat, jotka saavat muutenkin selvästi korkeampia eläkkeitä kuin vanhemmat ikäluokat. Kansaneläke on pysynyt lähes paikallaan 1990-luvulta lähtien ja samaan aikaan työeläkkeiden taso on kasvanut hyvää vauhtia. Esimerkiksi vuonna 1995 vain kansaneläkettä saavien keskieläke oli noin 722 euroa kuukaudessa ja vuonna euroa kuukaudessa. Samassa ajassa vain työeläkettä saavien keskimääräiset kuukausieläkkeet nousivat 1328 eurosta jopa 2040 euroon. Tehokkaampi tapa poistaa eläkeläisköyhyyttä onkin nostaa kansaneläkkeiden tasoa ja peruuttaa esimerkiksi lääkekorvauksiin, asumistukeen ja kansaneläkkeisiin tehtyjä leikkauksia. Eläkeindeksin muuttaminen täysin ansiotasoa seuraavaksi voisi jopa heikentää köyhimpien eläkeläisten asemaa. Indeksin muuttaminen aiheuttaisi eläkemaksuihin nostopainetta, jolloin muuta verotusta olisi vastaavasti kevennettävä. Tällöin on mahdollista, että julkisen talouden rahoitusvajeen umpeen kuromiseksi juuri kansaneläkkeisiin ja muihin ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin ja tulonsiirtoihin kohdistuisi lisää leikkauspaineita. Itsetunnon säilyminen Kansalaisaloitteessa todetaan, että nykyinen indeksi ajaa eläkeläiset yhä useammin turvautumaan sosiaalihuoltoon ja muihin julkisiin tulonsiirtoihin. Kansalaisaloitteen mukaan tämä koetaan nöyryyttävänä. Nöyryyttämisen kokemuksen purkaminen ei nähdäkseni ole korjattavissa lainsäädännön keinoin. Tähän tuntemukseen vaikuttaa myytti siitä, että jokainen olisi tienannut oman eläkkeensä ja näin eläke olisi kunkin ihmisen itse säästämää varallisuutta, joka otetaan käyttöön eläkkeelle siirryttäessä. Suomen eläkejärjestelmässä kukaan ei kuitenkaan ole maksanut omia eläkkeitään. Eläketurvakeskuksen vuonna 2015 julkaiseman Yksityisalojen palkansaajien työeläkkeet syntymävuoden mukaan -raportin perusteella vuonna 1940 syntyneet saavat jokaista maksamaansa (sekä työntekijän itsensä että työnantajan maksamaa) eläke-euroa kohden noin 5,09 euroa eläkettä. Vuonna 1990 syntyneiden arvioitu hyöty tulee olemaan noin yhden suhde kahteen. Näin ollen nykyisten työeläkkeiden kasvattaminen entisestään ei ole omiaan lisäämään sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, päinvastoin. Työeläkkeet ovat mitä suurimmassa määrin julkista tulonsiirtoa siinä missä asumistuki tai kansaneläkkeetkin. Nöyryyttämisen tunne voisi poistua mikäli myös työeläkkeistä keskusteltaisiin sosiaalisina tulonsiirtoina.
3 Lausunto KAA 4/2016 ( 3/ 5) Kansantaloutta elvyttävä vaikutus Kansalaisaloitteen mukaan indeksin muuttaminen lisäisi eläkeläisten ostovoimaa ja elvyttäisi kotimaista kysyntää ja lisäisi verotuloja. Tiedossani ei ole laskelmia siitä, minkä mittaluokan elvytysvaikutuksesta olisi kysymys. Sen sijaan haluan esittää kriittisen huomion kansalaisaloitteessa ehdotetun elvytyksen kohdentamisesta. Mikäli julkista taloutta ja kulutusta halutaan elvyttää se voitaisi yhtä hyvin kohdistaa työikäiseen väestöön. Tällöin elvytys voitaisi tehdä esimerkiksi eläkemaksua alentamalla ja suuntaamalla maksun kevennys työntekijöille. Tämä tarkoittaisi rahastointiasteen laskemista ja eläkerahastojen käyttämistä eli samaa mekanismia kuin eläkeindeksin muuttamisella tavoitellaan. Lisäksi on syytä huomata, että työikäiselle väestölle suunnattu elvytys olisi tehokkaampaa kuin eläkeläisväestölle suunnattu. Esimerkiksi valtioneuvoston kanslian tilaamassa Ikääntyminen voimavarana -raportissa huomautetaan, että eläkeläisten säästämisaste on korkeampi kaikissa tuloluokissa kuin työntekijöillä. Näin ollen työntekijöiden kulutusmahdollisuuksien lisääminen valuu todennäköisemmin kulutukseen. Työeläkkeiden yhteys julkiseen talouteen Kansalaisaloitteessa todetaan, että työeläkkeiden maksuun ei tarvita verovaroja vaan rahat saadaan eläkeyhtiöiden sijoitustuotoista, joista 70 % tulee ulkomaisista sijoituksista. Väite on virheellinen. Ensinnäkin julkisen sektorin eli valtion ja kuntien työeläkkeet ovat kiinteä osa julkista taloutta, ja myös yksityisen sektorin lakisääteiset eläkemaksut katsotaan osaksi kokonaisveroastetta. Näin ollen eläkemaksujen korottaminen on etenkin 1980-luvulta alkaen syönyt tilaa muulta verotukselta. Oheisesta yksityisen sektorin työntekijöiden palkasta perittäviä veroja ja eläkemaksuja käsittelevästä graafista käy ilmi, miten 1980-luvulla Suomessa herättiin tulevaisuudessa häämöttävään eläkemenojen kasvuun. Eläkemaksuja korotettiin tasaisesti niin,
4 Lausunto KAA 4/2016 ( 4/ 5) että 1990-luvulla yksityisellä sektorilla työskentelevän keskituloisen palkansaajan verotus nousi jo yli 54 prosentin. Tällä hetkellä eläkemaksut muodostavat jo noin puolet keskituloisen palkansaajan palkkatuloon kohdistuvasta verorasituksesta. Sen seurauksena muuta verotusta on jouduttu keventämään. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että julkisessa taloudessa vallitsee tällä hetkellä niin sanottu kestävyysvaje. Toisin kuin kansalaisaloitteen perusteluissa väitetään, niin suurin osa työeläkkeiden rahoittamisesta kerätään kulloinkin työelämässä olevilta sukupolvilta. Vain noin viidesosa kerätyistä eläkemaksuista siirretään eläkerahastoihin. Tämä aiheuttaa sekaannusta, sillä samaan aikaan rahastoista käytetään myös rahaa eläkkeiden rahoittamiseen. Tällä hetkellä eläkemeno on suurempi kuin eläkemaksujen kautta saatava tulovirta. Tuon maksuvajeen täyttämiseksi ja eläkkeiden rahoittamiseksi hyödynnetään eläkeyhtiöiden sijoitusten tuottoja. Se mihin eläkeyhtiöt saavat sijoittaa varallisuutensa tulee eläkeyhtiöiden sijoitussäännöistä. Toronton yliopiston professorin Keith Ambachtsheerin laatiman Suomen eläkejärjestelmä: Instituutiorakenne ja hallinto -raportin mukaan pelkästään riskien hajauttamisen näkökulmasta käsin, eläkeyhtiöiden tulisi sijoittaa jopa kokonaan Suomen ulkopuolelle. Mahdollisimman laaja sijoitusten hajauttaminen on paras tapa turvata eläkerahastojen kestävyys kriisitilanteissa. Noin 180 miljardin eläkerahastoja on kuitenkaan mahdotonta suojata kokonaisuudessaan globaaleilta kriiseiltä. Sijoitussääntöjen muuttaminen on viime kädessä poliittinen päätös, mutta siihen kansalaisaloitteessa ei edes oteta kantaa. Muutoksen kustannukset Kansalaisaloitteessa arvioidaan, että indeksin muuttaminen lisäisi eläkemenoja marginaalisesti. Kansalaisaloitteessa esitetään, että yhdessä vuodessa eläkemenot kasvaisivat 312 miljoonaa euroa, mikäli reaalipalkat kasvaisivat 1,6 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vain yhden vuoden meno. Muutoksen kustannukset kumuloituvat vuosittain, jolloin pitkällä aikavälillä eläkemenot kasvaisivat huomattavan paljon. Eläketurvakeskuksen mukaan muutoksen kokonaisvaikutus näkyisi noin 30 vuodessa, jolloin eläkemenojen nousu olisi jo noin 6 prosenttia palkoista. Mikäli indeksimuutos hyväksyttäisiin, olisi vaihtoehtoina joko eläkemaksujen välitön korottaminen tai eläkerahastojen käyttäminen loppuun, jonka jälkeen eläkemaksuja pitäisi nostaa vielä enemmän. Nykyisessä taloustilanteessa on varsin riskipitoinen ajatus lisätä eläkejärjestelmän kuluja entisestään. Yhteenveto Eläkeindeksin muuttaminen kansalaisaloitteessa ehdotetulla tavalla ei aja aloitteen perusteluissa ilmoitettua tavoitetta. Sen sijaan muutoksen kokonaisvaikutukset ovat epäoikeudenmukaiset sekä eläkeläissukupolvien sisällä että eri sukupolvien välillä. Nykyisessä taloustilanteessa olisikin oleellisempaa pohtia, miten heikon talouskasvun tuomia riskejä voitaisi jakaa oikeudenmukaisemmin niin eri sukupolvien välillä kuin sukupolvien sisällä. Käsittelyssä olevassa kansalaisaloitteessa riskejä ainoastaan kasvatetaan entisestään.
5 Lausunto KAA 4/2016 ( 5/ 5) Tällä hetkellä työeläkejärjestelmän riskit on ulkoistettu nimenomaan työikäisen väestön ja kansanja takuueläkkeen varassa elävien kannettavaksi. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että maksussa olevat työeläkkeet nauttivat omaisuuden suojaa toisin kuin mitkään muut julkiset tulonsiirrot. Sen vuoksi kahdessa edellisessä eläkeuudistuksessa eläkejärjestelmän kuluja on leikattu nimenomaan heikentämällä tulevien eläkkeiden määräytymissääntöjä. Kansalaisaloitteen taustalla oleva ajatus siitä, että esimerkiksi eläkeyhtiöiden sijoitustuotot kohoaisivat menneiden vuosikymmenten tasolle näyttää varsin epärealistiselta. Näin ollen indeksimuutos kasaisi lisää riskejä nykyiselle ja tulevalle työikäiselle väestölle. Mikäli erittäin optimistinen talousskenaario kuitenkin toteutuisi ja eläkejärjestelmään kertyisi enemmän jaettavaa, on syytä miettiä miten tuo liikkumavara käytetään. Silloinkin indeksimuutoksen realistisena vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi edellisissä eläkeuudistuksissa tehtyjen heikennysten peruuttaminen tai työntekijöiden jatkuvasti kasvaneiden eläkemaksujen alentaminen. Kunnioittavasti, Jari Hanska toimittaja
Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja
Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon
LisätiedotEläketurvakeskus Muistio 1 (7)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.
LisätiedotKansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi
Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.2.2017 Heli Backman Johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Työeläke perustuu työskentelyajan ansioihin
LisätiedotKansalaisaloitteen otsikko
Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015
LisätiedotLAUSUNTO KANSALAISALOITTEESTA TYÖELÄKEINDEKSIN PALAUTTAMISEKSI TAKAISIN PALKKATASOINDEKSIKSI
LAUSUNTO 1 / 4 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta Lausuntopyyntö 8.2.2017 LAUSUNTO KANSALAISALOITTEESTA TYÖELÄKEINDEKSIN PALAUTTAMISEKSI TAKAISIN PALKKATASOINDEKSIKSI lausuu pyydettynä kansalaisaloitteesta
LisätiedotEläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista. Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot
Eläkejärjestelmän indeksit ja laskelmia niiden muuttamisen seurauksista Syksyn 2016 laskelmiin perustuvat arviot Tausta diapaketille Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen (KAA 4/2016 vp) Mikko Kautto, johtaja Taustaa indeksimuutosaloitteelle Kansalaisaloitteessa ehdotetaan paluuta yli 40 vuotta sitten käytössä olleeseen indeksointitapaan.
LisätiedotEläketurvakeskus Muistio 1 (6)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
1 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Osallistuin valiokunnan kutsumana asiantuntijana kuulemistilaisuuteen klo 10.00. Kuulemistilaisuuden aiheena oli työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi,
LisätiedotTyöeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys
Työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys Työeläkekoulu 2019 Janne Pelkonen Nikolas Elomaa Outi Aalto Elina Laavi 1. Eläkkeiden taso ja verotus? Pitäisikö suurille eläkkeille asettaa katto? 2. Miten
LisätiedotEDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE
LAUSUNTO 1 (5) EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNALLE Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt Työeläkevakuuttajat TELA ry:ltä asiantuntijaa 17.2.2017 kuulemiseen, jossa käsitellään
LisätiedotKorjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin
Muistio 1 (6) Korjaus raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2019 laskelmiin Johdanto Eläketurvakeskus julkaisi maaliskuussa 2019 raportin Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat
LisätiedotCase 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit. Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela
Case 1: Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja työeläkeindeksit Janne Pelkonen erityisasiantuntija Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @Jiipelkonen Miten eri ikäluokkien välinen oikeudenmukaisuuden tavoite
Lisätiedoteräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta
LisätiedotLakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009
Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ei ne suuret menot vaan suuret tulot Suomen eläkejärjestelmä kestää menojen kasvupaineet 3 ANALYYSI Ei ne suuret menot vaan suuret tulot Suomen
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotEsimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta
Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Tutkija Sami Grönberg Muistio 18.1.216* Esimerkkilaskelmia nettotulojen ja veroasteen muutoksesta 216-217 Tarkasteltava kysymys Kuinka palkan, eläkkeen ja päivärahatulojen
LisätiedotTilastokeskuksen 2019 väestöennusteeseen pohjautuva pitkän aikavälin eläkelaskelma
Muistio 1 (9) Tilastokeskuksen 2019 väestöennusteeseen pohjautuva pitkän aikavälin eläkelaskelma Väestö Tilastokeskus julkaisi 30.9.2019 väestöennusteen 1, jonka merkittävin ero aiempaan, 16.11.2018 julkaistuun
LisätiedotNousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa. Heikki Tikanmäki Tampere
Nousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa Heikki Tikanmäki 16.5. Tampere Vastaus peruslaskelman mukaan: Eivät nouse 2 Maksu on kestävällä tasolla Pitkällä
LisätiedotVihreiden nuorten eläkepamfletti 2017 KORJATAAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ!
Vihreiden nuorten eläkepamfletti 2017 KORJATAAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ! mitkä eläkkeet? Eläkkeet ovat olennainen osa hyvinvointivaltion sosiaaliturvaa, joka kuuluu jokaiselle ja jonka tulee taata riittävä toimeentulo
LisätiedotVuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti
LisätiedotVAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari
VAALITEEMOJA Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys Lähtökohtana ihmisen elinkaari Kansalaisaloite uudelle eduskunnalle: Sosiaalisesti oikeudenmukainen työeläke Pienituloisten verotusta kevennetään
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009
Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään
Lisätiedot01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Tutkimus sisältää
LisätiedotLaki 1482/1995: Taitettu indeksi
Laki 1482/1995: Taitettu indeksi Tavoitteena on maksujen ja etujen tasapaino 1990-luvulla ja työeläkejärjestelmän pidemmänkin aikavälin turvaaminen. (HE 118/1995) Tästä syystä esitetyt eläketasoa heikentävät
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
LisätiedotSukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onko nuoren eläke-euro 70 senttiä? Nuorten työeläkekoulu 5.6.2018 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen 2 Sukupolvien välinen ketju näyttää kiristyvän,
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Tela Twitter: @Seija_Lehtonen Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
Lisätiedotwww.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotLuentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Makromalleissa kotitaloudet ajatellaan usein dynastioina, joissa jälkeläisten hyvinvoinnilla sama paino kuin omalla. Toisinaan
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään? 2
LisätiedotEläkejärjestelmien kehityshanke
Eläkejärjestelmien kehityshanke 25.10.2018 Minna Punakallio Eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittävä työryhmä 12.6.2017-31.10.2018 asti Lisätietoja 2 Työryhmän tehtäväksianto: tuottaa esimerkkilaskelmia
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 15.5.2018 ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista
LisätiedotTIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?
TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.
LisätiedotEläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys. Mauri Kotamäki / johtava ekonomisti
Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 18.9.2018 johtava ekonomisti Twitter: @Mau_And Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotTyöeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat
Työeläkekoulu 2018 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 SAK:n Akavan ja STTK:n videoterveiset Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotAgronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko
Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma
LisätiedotEläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010
Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN
LisätiedotMitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
LisätiedotOnko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
LisätiedotHyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa
Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman
LisätiedotHE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotMartikaisen mallin taloudelliset vaikutukset
Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien
LisätiedotSUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015
SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen 16.5.2019 Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään?
LisätiedotEläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin
Muistio 1 (10) Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin Eläkekatto mielletään yleensä euromääräiseksi rajaksi, joka rajaa tietyn osan kertyneestä eläkkeestä pois. Eläkepalkkakatto taas
LisätiedotHE 107/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg
HE 17/217 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Vero-osasto 3.1.217 Sisältö Työn verotus hallituskaudella Vuoden 218 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys
LisätiedotVasemmistoliiton eläkepoliittinen ohjelma. Lopetetaan eläkeläisköyhyys ja pienennetään tuloeroja
Vasemmistoliiton eläkepoliittinen ohjelma Lopetetaan eläkeläisköyhyys ja pienennetään tuloeroja Vasemmistoliiton eläkepoliittinen ohjelma: Lopetetaan eläkeläisköyhyys ja pienennetään tuloeroja Suomessa
LisätiedotKuulemispyyntö kansalaisaloitteesta KAA 4/2016 vp työeläkeindeksin muuttamiseksi
Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kuulemispyyntö kansalaisaloitteesta KAA 4/2016 vp työeläkeindeksin muuttamiseksi Kansalaisaloite ja ETK:n lausunto Kansalaisaloitteessa KAA 4/2016 vp esitetään
LisätiedotHE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia
HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotKYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-
LisätiedotTyöeläkeindeksin palauttaminen palkkaindeksiksi tulisi kalliiksi
Muistio Brief 51 8.12.2016 Muistio Brief ISSN-L 2323-2463, ISSN 2323-2463 51 8.12.2016 1 Muistiot tarjoavat ajankohtaista tutkimustietoa polttavista yhteiskunnallisista kysymyksistä. www.etla.fi» julkaisut»
LisätiedotKansalaisaloite eläkeindeksistä tuli ja meni mitä voimme oppia?
AVAUKSET Kansalaisaloite eläkeindeksistä tuli ja meni mitä voimme oppia? MAURI KOTAMÄKI Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi jätettiin vuoden 2015 jälkipuoliskolla. Esitys
LisätiedotKansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)
Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun
LisätiedotPerustuslakivaliokunta keskiviikko / HE 123/2017 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista sekä kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 :n ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
LisätiedotTyöstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus
Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.
LisätiedotLakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista
Muistio 1 (10) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2016: Herkkyyslaskelmia syntyvyydestä ja eläkealkavuuksista Syntyvyys Eläketurvakeskus julkaisi lokakuussa 2016 raportin 1, joka sisältää
LisätiedotKestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen
Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotTyöeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus
Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Ke 12.10.2016 klo 10.30 HE 174/2016 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys Kiinteistöverotuksen nykytilanne ja
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
LisätiedotNäkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?
Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys
LisätiedotEräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan
Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan
LisätiedotSukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Kurkistus harmaantuvan Suomen tulevaisuuteen? Nuorten työeläkekoulu
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Kurkistus harmaantuvan Suomen tulevaisuuteen? Nuorten työeläkekoulu 6.6.2019 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @Jiipelkonen Mitä on sukupolvipolitiikka?
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotEspanja x Eläkkeitä tarkistetaan vuoden alussa tulevan vuoden kuluttajahintaindeksin
MAKSUSSA OLEVIEN LAKISÄÄTEISTEN ELÄKKEIDEN TARKISTUS ERÄISSÄ MAISSA Alankomaat x Kansaneläkkeitä tarkistetaan tammi- ja heinäkuun alussa nettomääräisen vähimmäispalkan muutoksen. Alankomaissa ei ole lakisääteistä
LisätiedotTELA, Helsinki
Nuoret ja työelämän sekä työeläkkeen tulevaisuus 12.9.2017 TELA, Helsinki Kuka olen ja mistä tulen? : Vastaa Keskustanuorten politiikan valmistelutyöstä ja tiedonhankinnasta Poliittisten sisältöjen valmistelu
LisätiedotHallituksen ehdolliset lisätoimet
Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.
LisätiedotIkääntymispolii-set näköalat. Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö
Ikääntymispolii-set näköalat Eläkeläiset ry valtuusto 27.5.2014 Kalevi Kivistö Teemat Eläkeasiat Hoiva- asiat Tapahtumat - eurovaalit 5/2014 - eduskuntavaalit 4/2015 - edustajakokous ja kesäpäivät 2015
LisätiedotVauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille
EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky
LisätiedotTyöeläkevakuutus tulevaisuuden politiikan näkökulmasta
Työeläkevakuutus tulevaisuuden politiikan näkökulmasta Telan hallinnon koulutus 11.5.2017 Mikkel Näkkäläjärvi Demarinuorten puheenjohtaja Kuka Mikkel? Johtamisen opiskelija Lapin yliopistosta, kotoisin
LisätiedotEläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä
LisätiedotEläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen
Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen
LisätiedotKilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku
Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotLakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys
1 (8) Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys Tässä selvityksessä tarkastellaan vain lakisääteisiä eläkkeitä. Eläkkeensaajien muita tuloja, esimerkiksi ansiotuloja, yksityisistä eläkevakuutuksista
LisätiedotVM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017
VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä
LisätiedotEläkepolitiikka tulevaisuudessa
Eläkepolitiikka tulevaisuudessa Työeläkekoulu 2019 Tuuli Glantz, SAK Sinikka Näätsaari, SAK Katri Ojala, Akava Katarina Murto, STTK Samppa Koskela, STTK Eläkeneuvottelut Suomessa Työmarkkinaosapuolten
LisätiedotTYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017
TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS
Lisätiedot