ohjelma Kalatalouden innovaatiopäivät 2017 Tampere Ari Leskelä, Luke
Tausta EU:n yhteinen kalastuspolitiikka (CFP regulation 1380/2013) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (508/2014) ja sitä täydentävät säädökset EU:n rakennerahastoista annetut muut asetukset (CPR regulation 1303/2013) Kansallinen laki Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta Suomen EMKR-toimenpideohjelma Innovaatio-ohjelmien käyttösuunnitelma Hakemus ja tukipäätös
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto-asetus 508/2014 Artikla 28, tutkijoiden ja kalastajien väliset kumppanuudet 1. Tutkijoiden ja kalastajien välisen tietämyksen siirron edistämiseksi EMKR:n tukea voidaan myöntää a) yhden tai useamman riippumattoman tutkimuslaitoksen ja kalastajien tai yhden tai useamman kalastajajärjestön välisten verkostojen, kumppanuussopimusten tai yhteenliittymien, joihin tekniset elimet voivat osallistua, perustamiseen; b) edellä olevassa a alakohdassa tarkoitettujen verkostojen, kumppanuussopimusten tai yhteenliittymien puitteissa toteutettuun toimintaan. 2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet voivat sisältää tiedonkeruu- ja hallintotoimia, tutkimuksia, pilottihankkeita, tietämyksen ja tutkimustulosten levittämistä, seminaareja ja parhaiden käytäntöjen levittämistä. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää julkisoikeudellisille elimille, kalastajille, kalastajajärjestöille, paikallisille kalataloudentoimintaryhmille sekä valtioista riippumattomille järjestöille
välinen kumppanuus Suomessa Kumppanuutta ja yhteistyötä on tehty monella tavoin jo vuosikausia, ja se on hyödyttänyt kumpaakin osapuolta Toisaalta aina on ollut myös erimielisyyksiä ja erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on kalakantojen tila ja mitkä tekijät kalakantojen tilaan vaikuttavat Yhteistyön ja yhdessä tuotetun tietopohjan avulla päästään lähemmäs yhteistä tilannekuvaa. Sen avulla on helpompi saavuttaa yhteisymmärrys siitä, mitä pitäisi muuttaa ja millä keinoilla muutos voidaan saada aikaiseksi Tuotetun tiedon pitää olla aukotonta, ajantasaista ja päätöksentekoa tukevaa
Kumppanuusohjelman valmistelu Innovaatio-ohjelmia valmisteltiin ministeriön johdolla yhteistyössä sidosryhmien ja tutkimuksen kanssa Kumppanuusohjelman osalta haettiin sellaisia teemoja, jotka eri osapuolet kokivat tärkeiksi ja joissa kalastajien ja tutkimuksen välisen yhteistyön nähtiin tuovan tekemiselle lisäarvoa Työpajojen pohjalta hakemus, jonka sisältö hakuprosessin toisessa vaiheessa vielä tarkentui Luken ja ministeriön välisissä keskusteluissa.
Työpaketit Kalojen vierasaineiden ja vesiympäristön tilan seurannan kehittäminen Hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen Kalastuksen valikoivuus ja kalastuksen jatkuvuuden turvaaminen väliset verkostot ja tiedon yhteistuotanto
Resurssit Tukipäätös 24.4.2017: Kumppanuusohjelmalle myönnettiin 1 250 000 euroa, käytettävissä 31.12.2019 saakka. Ohjelmalle voidaan hakea jatkoa, jatkohakemus enintään 1 250 000 e Partnerit Luonnonvarakeskus Suomen ammattikalastajaliitto r.y. Suomen sisävesiammattikalastajat r.y. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomen ympäristökeskus Jyväskylän yliopisto Itä-Suomen yliopisto
väliset verkostot ja tiedon yhteistuotanto Perinteisen yhteistyön edelleen kehittämistä kalakantojen tilan arvioimiseksi tarvitaan jatkuvaa yhteistyötä, kuten kalanäytteitä ammattikalastuksen saaliista Uusien verkostojen luomista uusiin ja akuutteihin tietotarpeisiin vastaamiseksi Kalastajakohtaisiin kiintiöihin siirtymisen vaikutukset merialueen lohen, silakan ja kilohailin kalastuksessa EU:lta tulevat ja kansalliset uudet tietotarpeet Tarpeet ja ratkaisut sisävesien tiedonkeruulle Sähköisten järjestelmien käyttöönotto Palauteraportit ja kahdensuuntainen tiedon kulku
Kalojen vierasaineet ja vesiympäristön tila Vierasaineseurantaa, kuten dioksiinien ja PCB-aineiden seurantaa, tehdään kattavasti jo nyt. Voidaanko seurantaa tehostaa keskittämällä se keskeisiin kalan maihintuontipaikkoihin, kuten Kasnäsin kalajauhotehtaalle? Voidaanko, ja onko tarpeen, varautua myös esimerkiksi leväkukintojen tuottamien levämyrkkyjen mahdollisesti tulevaisuudessa aiheuttamiin uhkiin? Voivatko kalastajat tuoda kustannustehokkuutta muuhun ympäristönseurantaan tutkimuslaitosten kenttähenkilöstön, resurssien ja toimipaikkojen vähentyessä?
Hylkeiden ja merimetsojen kalastukselle aiheuttamien haittojen ehkäiseminen Hylkeiden kalastukselle aiheuttamat haitat ovat yleisesti tiedossa oleva pitkäaikainen ongelma, ja niitä on yritetty lieventää monin tavoin. Merimetson aiheuttamia haittoja ei ole vielä pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan eikä niiden merkittävyydestä olla yksimielisiä Alkuvaiheessa on olennaista haittojen dokumentointi ja niiden merkittävyyden arviointi - myös muiden kuin esim. suoranaisten pyydysvierailujen aiheuttamien vahinkojen Käytännön kokeita ja seurantoja tarvitaan sekä haittojen dokumentoimiseksi että niiden vähentämiseksi Olennaista on myös tiedotus ja sidosryhmien osallistaminen, jotta ongelmien vakavuus ja niiden luonne tulisivat yleiseen tietoon.
Kalastuksen valikoivuus ja kalastuksen jatkuvuuden turvaaminen Pyydysten valikoivuutta lisäämällä saadaan haluttua kalalajia toivotun kokoisena, ja vältetään ylimääräistä, jopa hyödyntämiskelvotonta sivusaalista Samalla kiinnitetään huomiota pyydysten kustannustehokkuuteen ja käsiteltävyyteen. Kustannustehon parantamisella on olennainen merkitys kalastusammatin houkuttavuudelle ja jatkuvuudelle. Pyydystekniikan kehittäminen lähtee liikkeelle kalastajien tarpeista ja ideoista Valikoivuus liittyy myös kalastusaikaan ja paikkaan. Esim. tieto silakan ja kilohailin osuudesta troolisaaliissa voisi helpottaa kalastusalueen valintaan liittyvää kalastajan päätöksentekoa.
Yhteydet muihin projekteihin ja ohjelmiin Data Collection Framework EU:n koordinoima ja rahoittama kalataloustiedon keruuohjelma, jonka tuottamaan dataan mm. kalakanta-arviot perustuvat Muut EMKR-rahoitteiset hankkeet Kalatalouden ympäristöohjelma, mm. kutualuekunnostusten vaikutusten dokumentointi.
Kiitos!