Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

Samankaltaiset tiedostot
Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

Eläminen hiv-tartunnan kanssa Hiv-tartunnan kanssa voi elää täysipainoista elämää. Hiv ei tartu esimerkiksi halaamalla, suukottelemalla, yhteisistä

Hiv ja ikääntyminen 1.

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Elämä hiv-positiivisena

HIV. ja ikääntyminen

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri

SUOJAA ITSESI SEKSITAUDEILTA! Tietoa seksitaudeista selkokielellä

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto Batulo Essak HIV-tukikeskus

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

POSITIIVISET RY:N POVERI JÄSENTIEDOTTEEN MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN ERIKOISNUMERO POSITIIVISET.FI

Tieto lisää nautintoa

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

HIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito. Inka Aho Infektiolääkäri

Elämä hiv-positiivisena

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP

Testataanko samalla hiv

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville.

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN


Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella

Synnytyksen käynnistäminen

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Miten Truvadaa otetaan

5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE

Ymmärrämmekö toisiamme

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

HIV JA MUUT SEKSITAUDIT MIESTEN VÄLISESSÄ SEKSISSÄ

C-hepatiitin hoitomahdollisuudet terveysneuvonnassa

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Miksi osallistuisin perhevalmennukseen?

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella

Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala

Tietopaketti seksitaudeista

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

Naisparien ja itsellisten naisten hoitopolku InOvassa

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Street-hanke: Matalan kynnyksen C-hepatiitti- ja hiv-testaukseen. Projektikoordinaattori Mervi Holm, A-klinikkasäätiö

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28)

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Potilaan opas. Acitretin Orifarm 10 mg ja 25 mg. Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma 03/2018/FI/66949

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

ÄIDINMAIDON LUOVUTUS

VAUVA TULEE PERHEESEEN

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä

Perheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa Tuula Tervonen Kätilö LKS

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana

Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken raskausviikolla

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

Kohti onnistunutta imetystä

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

PEP ja PrEP tilanne Suomessa

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Sikiöseulonnat Sisko Somby-Lakkala Kätilö/LKS

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Tutkimus odottaville äideille.

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

Äidin ja sikiön ongelmia

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

HIV-POSITIIVINEN NAINEN JA RASKAUS Infektiolääkärin näkökulma. Inka Aho Infektiolääkäri

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE

Katariina Salminen HUS infektiosairauksien OHJAUS. klinikka HCV-POTILAAN HOITO JA

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Transkriptio:

Hiv ja raskaus 1.

Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa sekä raskauden aikana. Tämä esite on tehty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Infektioklinikan ja Hivpointin yhteistyönä. 2.2.

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa. Hivin tartuntatavat ovat: suojaamaton emätin- tai anaaliyhdyntä hiv-tartunnan saaneen kanssa, joka ei ole toimivalla lääkityksellä hi-virusta sisältävän sperman, esiliukasteen tai emätineritteen saaminen suuhun hi-virusta sisältävä veren- tai elinsiirto (Suomessa luovutettu veri ja elimet testataan) hi-virusta sisältävän neulan, ruiskun tai muun pistovälineen käyttö hiv-tartunnan saaneelta äidiltä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana ( jos äiti ei ole toimivalla lääkityksellä) Hiviin ei ole tällä hetkellä parantavaa lääkehoitoa, mutta säännöllinen hiv-lääkitys pysäyttää infektion etenemisen. Toimivalla lääkitysellä oleva hiv-tartunnan saanut henkilö ei tartuta hiviä eteenpäin. 3.

Lapsen saaminen hiv-tartunnan saaneena Hiv-tartunnan saaneilla ei ole rajoituksia lapsen saantiin, vaan hiv-tartunnan saaneet voivat perustaa perheen siinä missä muutkin. Hiv-tartunnan saaneiden toiveet ja oikeudet perheen perustamiseen ovat samanlaisia kuin muillakin. Raskautta suunniteltaessa on tärkeää jutella jo hyvissä ajoin asiasta hoitavan infektiolääkärin kanssa. Hiv-tartunnan saaneen hedelmällisessä iässä olevan naisen lääkitys tulisi suunnitella aina ottaen huomioon raskauden mahdollisuus. Toimivalla lääkityksellä oleva henkilö ei tartuta hiviä, joten hedelmöityskeinona voi olla yhdyntä. Jos miehellä on hiv-tartunta ja naisella ei, on yhtenä vaihtoehtona on ennaltaehkäisevän lääkityksen käyttö (PrEP, Pre-Exposure Prophylaxis). Suuri osa pareista päätyy valitsemaan hedelmöityskeinoksi suojaamattoman yhdynnän ilman ennaltaehkäisevää lääkitystä. Hoitava lääkäri tekee lopullisen arvion ennaltaehkäisevän lääkityksen tarpeesta. Jos raskaus ei näin toimien käynnisty vuoden kuluessa, suositellaan keskustelemaan asiasta gynekologisen seurannan tai infektiolääkärin vastaanoton yhteydessä lapsettomuusselvitysten käynnistämiseksi. Hiv-tartunnan saaneilla on oikeus hedelmöityshoitoihin Suomessa. 4.

Hiv-infektio ja raskaus Hiv-infektion ei tiedetä häiritsevän raskauden kulkua eikä raskaus vaikuta hiv-infektion kulkuun. Raskauden seuranta tehdään äitiyspoliklinikalla ja neuvolassa. Ellei raskaana oleva henkilö ole toimivalla lääkityksellä, voi hiv siirtyä äidistä sikiöön missä raskauden vaiheessa tahansa, mutta suurin riski on loppuraskaudessa ja synnytyksessä. Hiv voi tarttua myös imetyksen välityksellä. Synnytyshetkellä äidin veren virusmäärä on merkittävin tartunnan riskiä ennustava tekijä. Siksi hiv-testaus ja hiv-hoidon aloittaminen jo raskauden aikana on tärkeää. Lääkehoito raskauden aikana Jos hiv diagnosoidaan raskauden aikana, aloitetaan lääkitys viivyttelemättä. Äidin säännöllisesti otettu ja hyvin hoidettu viruslääkitys alentaa lapsen tartuntariskin jopa alle yhteen prosenttiin. Ilman lääkehoitoa tartunnan riski on korkea, jopa 15-40 prosenttia. Hiv-infektion ja virusmäärien seurannasta sekä äidin lääkityksestä vastaa infektiolääkäri. Hiv-tartunnan saaneen äidin virusmäärää seurataan kuukausittain, kunnes se on riittävän matalalla tasolla (<20 kopiota/ml verta) ja tämän jälkeen seuranta tapahtuu noin kahden kuukauden välein. 5.

Erityistilanteet raskauden aikana Lapsivesipunktio saattaa vähäisessä määrin lisätä sikiön tartunnan riskiä, mutta perustelluin luin syin se voidaan suorittaa. Istukan läpi pistämistä tulee välttää. Riski on todennäköisesti nykylääkityksin minimaalinen. Istukkanäytettä ja napasuonipunktiota ei suositella tehtäväksi hiv-tartunnan saaneille raskaana oleville naisille sikiön tartuntariskin vuoksi. Synnytys Pääsääntöisesti synnytystapa-arvio tehdään raskausviikolla 36. Synnytystapa määritetään yksilöllisesti tilanteen mukaan äidin veren virusmäärän ollessa alle 200 kopiota/ml. Virusmäärän ollessa yli 200 kopiota/ml tehdään suunniteltu sektio raskausviikolla 38+, mikä pienentää tartunnan riskiä. Synnytyksessä ei tehdä rutiininomaista kalvojen puhkaisua, episiotomiaa, scalp-elektrodin käyttöä tai oteta mikroverinäytteitä. Jos nämä toimenpiteet ovat synnytyksen hoidon kannalta hyvin perusteltuja, voidaan niitä tehdä harkiten. Synnytyksessä voidaan käyttää tarvittaessa apuna helppoa imukuppia. 6.

7.

Vastasyntynyt Vastasyntyneelle tehdään PCR-määritys ja hiv-tartunta näkyy seuraavasti: Infektoituneista 38 prosenttia näkyy positiivisena testituloksena kahden vuorokauden iässä ja 93 prosenttia kahden viikon iässä. Lapsen PCR-määrityksen ollessa negatiivinen sekä yhden että kolmen kuukauden jälkeen syntymästä, voidaan todeta, ettei lapsi ole saanut tartuntaa. Vauvan hoito Hiv voi tarttua äidiltä lapseen imetyksen yhteydessä ja tästä johtuen hiv-tartunnan saanut äiti ei voi imettää, vaan ruokinta tapahtuu korvikemaidon tai luovutetun äidinmaidon avulla. Synnytyksen jälkeen äiti saa estolääkkeen maidonnousuun. Jokaisen vauvaperheen arkeen kuuluvat vauvan normaali hoito ja huolenpito, varhainen vuorovaikutus vanhempien ja lapsen välillä, lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä vauvan puhtaudesta, läheisyydestä, unesta sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Vauvaa hoitaessaan vanhemmat eivät voi tartuttaa lasta. Vanhempien ei tarvitse huolehtia hivin tarttumisesta arkipäivän tilanteissa. Halaaminen, suukottelu ja läheisyys ovat tärkeä osa jokaisen vauvaperheen elämää. 8.

Hivpoint Hivpoint on ammatillinen toimija, joka tekee ennaltaehkäisevää työtä ja tarjoaa palveluita hiv-tartunnan saaneille ja heidän läheisilleen sekä tartuntaa pelkääville. Hivpointin matalan kynnyksen palveluita ovat hiv-pikatestaus sekä puhelin- chat- ja nettineuvonta sekä seksuaalineuvonta. Hiv-testeissä voi käydä kaikissa Hivpointin toimipisteissä varaamalla ajan puhelinneuvonnasta. Puhelinneuvonta toimii ma-to klo 10.00 15.30 numerossa 0207 465 705 Nettineuvonta ja chat toimii osoitteessa www.hivpoint.fi Hivpoint tarjoaa myös mahdollisuuden kriisi- ja tukikeskusteluihin sekä vertaistukeen. Kaikki Hivpointin palvelut ovat maksuttomia, nimettömiä ja luottamuksellisia. Palveluita on mahdollisuus saada suomen ja englannin kielellä. Tulkin käyttö on mahdollista asiakkaan toivomuksesta. Hivpointin toimipisteet ovat Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. 9.

Yhteystiedot: HELSINKI Unioninkatu 45 K, 00170 Helsinki TAMPERE Aleksanterinkatu 29 A 29, 33100 Tampere OULU Kumppanuuskeskus Kansankatu 53, 90100 Oulu Hivpointin neuvonta: puh. 0207 465 705 (ma-to klo10 15.30) Nettineuvonta ja chat: www.hivpoint.fi 10.