HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs. Otsikko Si vu

PÖYTÄKIRJA 7/2018 1 Hallitus AIKA Tiistai 29.05.2018 klo 09:08-10:09 PAIKKA HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs ASIAT Otsikko Si vu 65 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 5 66 BUSSILIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 44/2018 RATKAISU 6 67 HSL:N HALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN 8.5.2018 60 TÄYDENTÄMINEN JA LIIKENNÖINTISOPIMUSTEN VOIMASSAOLOKAUSIEN JATKAMINEN KAHDEN LINJAN OSALTA 68 TUUSULAN JA KERAVAN LINJASTOSUUNNITELMA SEKÄ TUUSULAN PALVELUTASOMÄÄRITTELY VUOSILLE 2018-2021 69 TUNNISTEPOHJAINEN MATKUSTAMINEN JA LÄHIMAKSAMINEN LIIKENNEVÄLINEISSÄ KEHITYSHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN 70 IDEALABIN PUITEOHJELMAN HYVÄKSYMINEN JA KILPAILUN KÄYNNISTÄMINEN 9 10 19 21 71 OSAVUOSIKATSAUS 1/2018 23 72 LAUSUNTO ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVALUONNOKSESTA 73 KUNTALAIN MUKAISTA OTTO-OIKEUTTA VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET 25 28 74 MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS 29

PÖYTÄKIRJA 7/2018 2 PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Rauhamäki Tatu Hertell Sirpa Aarnio Antti Alametsä Alviina Helenius Mika Kantola Tarja Kauppinen Sirpa Mithiku Hanna Pasterstein Dennis Rehnström Kristian Rokkanen Sakari Sinisalo Pekka M. Ylikahri Ville Ahsanullah Tarik puheenjohtaja, Helsinki varapuheenjohtaja, Espoo jäsen, Espoo jäsen, Helsinki jäsen, Espoo jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Helsinki jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Vantaa jäsen, Kirkkonummi jäsen, Helsinki varajäsen, Helsinki MUUT OSALLISTUJAT Isola Samuli Lindroos Kicka Tuhkunen Sanna Aarnio Tarmo Grannas Mikael Isotalo Olli Lindberg Arto Masar Christoffer Penttilä Hannu Pietinen Jukka Rontu Kirsi Sinnemäki Anni Rihtniemi Suvi Mäkinen Ilmari Anttila Tero Flink Mari Heikkinen Hannu Puntanen Sini Eriksson Hanna Röntynen Antti-Pekka varajäsen, Kerava varajäsen, Sipoo varajäsen, Tuusula asiantuntijajäsen, Kirkkonummi asiantuntijajäsen, Sipoo asiantuntijajäsen, Espoo asiantuntijajäsen, Tuusula asiantuntijajäsen, Kauniainen asiantuntijajäsen, Vantaa asiantuntijajäsen, Siuntio asiantuntijajäsen, Kerava asiantuntijajäsen, Helsinki esittelijä pöytäkirjanpitäjä osastonjohtaja osastonjohtaja osastonjohtaja osastonjohtaja asiantuntija asiantuntija

PÖYTÄKIRJA 7/2018 3 ALLEKIRJOITUKSET Tatu Rauhamäki puheenjohtaja Ilmari Mäkinen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4.6.2018 Sirpa Kauppinen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa (www.hsl.fi) 4.6.2018.

PÖYTÄKIRJA 7/2018 4 Hallitus 65 29.05.2018 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Hallitus 65 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Assistentti Pirjo Sailavuo-Asikainen, p. 4766 4042 Ehdotus Hallitus päättää a) todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä b) valita pöytäkirjantarkastajaksi Ville Ylikahrin (varalla Sirpa Kauppinen). Päätös Hallitus päätti a) todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä b) valita pöytäkirjantarkastajaksi Sirpa Kauppisen (varalla Alviina Alametsä).

PÖYTÄKIRJA 7/2018 5 Hallitus 66 29.05.2018 BUSSILIIKENTEEN TARJOUSKILPAILUN 44/2018 RATKAISU 29/08.01.01.00/2018 Hallitus 66 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Tero Anttila, p. 050 555 2932 ja ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen, p. 4766 4295 HSL:n maaliskuussa 2018 järjestämään bussiliikenteen tarjouskilpailuun sisältyi HSL:n hallituksen päätöksellä (13.2.2018 14) linja 544 Espoonlahti Leppävaara. Lisäksi tarjouskilpailussa olivat mukana Tuusulaa palvelevat linjat 932 Hyrylä Myllykylä Hyrylä, 961 Hyrylä Ristikivi, 964 Koulukeskus Rannikonmäki, 965 Hyrylä Järvenpää, 974 Korso Hyrylä ja kutsulinja 979 Hyrylän, Järvenpään sekä Keravan alueilla. Johdanto HSL:n hallitus päätti kokouksessaan 27.3.2018 43 järjestää bussiliikenteen tarjouskilpailun 44/2018 kilpailukohteista, joiden liikennöintialue on pääasiassa Espoossa ja Tuusulassa. Tarjouksia pyydettiin kohteista 236, 237 ja 238. Kohteen 236 sopimuskausi alkaa 13.8.2018 ja päättyy kesäliikennekauden loppuessa 2023. Kohteiden 237 ja 238 sopimuskausi alkaa 1.1.2019 ja päättyy kesäliikennekauden loppuessa 2019. Kilpailukierroksen sopimuksiin sisältyy mahdollisuus enintään kolmen (3) vuoden jatko-optioon. Option käyttäminen sopimuskaudella edellyttää hyvin hoidettua liikennettä ja molempien osapuolten hyväksyntää. Optiolla voidaan myös sovittaa sopimuksen jatkaminen linjaston ja kilpailukohteiden tuleviin muutoksiin. Bussiliikenteen tarjouskilpailu 44/2018 Nyt ratkaistavassa tarjouskilpailun liikenteessä on kolme (3) kilpailukohdetta. Kilpailukierroksen liikenteen laajuus on vuonna 2019 noin 0,5 milj. linjakilometriä vuositasolla ja liikenteeseen tarvitaan 10 bussia arkipäivänä. Kilpailutettavan liikenteen osuus on keskimäärin 1 % HSL:n tilaaman bussiliikenteen automäärästä ja linjakilometreistä. HSL:n järjestämässä liikenteessä ajetaan tällä hetkellä noin 91,5 milj. linjakilometriä vuositasolla ja liikenteeseen tarvitaan 1238 autoa arkena (perjantaina). Tarjouskilpailussa mukana olevat kohteet ja linjat: Kohde 236 linja 544 Espoonlahti Leppävaara Kohde 237 linjat 961 Hyrylä Ristikivi 965 Hyrylä Vanhakylä Järvenpää 979 kutsulinja Hyrylän, Järvenpään ja Keravan alueilla Kohde 238 linjat 932 Hyrylä Lahela Myllykylä Riihikallio Hyrylä

PÖYTÄKIRJA 7/2018 6 Hallitus 66 29.05.2018 964 Koulukeskus Hyrylä Rusutjärvi Rannikonmäki 974 Korso Vallinoja Riihikallio Hyrylä Tarjouskilpailuun osallistui kuusi (6) liikennöitsijää, jotka jättivät tarjouksia yhteensä kahdeksan (8) kappaletta. Tarjousten jättöaika päättyi 30.4.2018 klo 14.00 ja tarjoukset avattiin HSL:ssä samana päivänä. Jätetyt tarjoukset täyttivät tarjouspyynnön vaatimukset. Myös kaikki tarjoajat täyttivät soveltuvuusvaatimukset. Tarjoajien tarjouksissaan antamien tietojen perusteella ketään tarjoajaa ei koske hankintalainsäädännössä tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste. Pakollisiin poissulkemisperusteisiin liittyvät todistukset, rikosrekisteriotteet ja muut selvitykset on tarkastettu valituksi tulevilta tarjoajilta, eikä poissulkemisperusteita ole havaittu. Luettelo tarjoajista ja jätetyistä tarjouksista on liitteenä. Tarjousvertailu suoritettiin HSL:n hallituksen hyväksymien kilpailuttamisperiaatteiden mukaisesti. Tarjouksia on vertailtu niiden kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Vertailut on tehty tarjouspyynnössä esitetyn pisteytysmenetelmän mukaisesti. Ennen hintojen laskemista suoritettiin ja vahvistettiin pisteytys kaluston osalta. Yhteenveto jätetyistä tarjouksista, tarjousten vuosikustannusvertailu (3 parasta), tarjousten pisteet (3 parasta), voittajien pisteet ja kustannusmuutokset ovat liitteinä. Kilpailukohteiden vuosikustannukset ovat noin 1,12 milj. euroa. Linja-autokalusto Tällä kilpailukierroksella saadaan sopimuskauden alkuun yhteensä 6 uutta bussia, jotka kaikki ovat matalalattiaisia. Kohteen 236 neljä (4) uutta bussia ovat kaksiakselisia A2-tyyppiä, joissa on 40 istumapaikkaa. Kohteiden 237 ja 238 kaksi (2) uutta bussia ovat MiniB-tyypiä ja niissä on 16 istumapaikkaa. Uudet bussit ovat Euro 6-päästönormin täyttäviä ja niissä on mm. matkustajatilan ilmastointilaitteisto, ajotavanseurantajärjestelmä sekä USB-latauspistokkeet. Automäärältään liikenne jakaantuu siten, että Taksikuljetus Oy saa yhteensä seitsemän (7) auton liikenteen ja Korsisaari Oy kolmen (3) auton liikenteen. Hankintapäätös tulee julkisuuslain 6 :n 1 momentin 8 kohdan mukaan julkiseksi päätöksen allekirjoittamisella tai varmentamisella muulla vastaavalla tavalla. Näin ollen päätösehdotus ja päätös tulevat julkisiksi HSL:n hallituksen kokouksen jälkeen. Hallintosäännön 7 :n 10 kohdan mukaan hallitus päättää hankittavasta liikenteestä ja liikennöintisopimuksista siltä osin, kuin se ei ole siirtänyt tämän kohdan mukaista toimivaltaa toimitusjohtajalle.

PÖYTÄKIRJA 7/2018 7 Hallitus 66 29.05.2018 Ehdotus Hallitus päättää a) valita tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta koskevan vertailun perusteella kilpailukohteita liikennöimään seuraavat liikennöitsijät: Kohde 236 Kohde 237 Kohde 238 Taksikuljetus Oy Taksikuljetus Oy Korsisaari Oy b) valtuuttaa toimitusjohtajan päättämään optioiden käytöstä kohteiden osalta. Hankintaa koskeva sopimus ei synny tällä päätöksellä. Hankinnasta laaditaan kirjallinen sopimus, joka voidaan erityisalojen hankintalain mukaisesti tehdä ja panna täytäntöön aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun hankintapäätös on annettu tiedoksi. Käsittely Päätös Liitteet Osastonjohtajan sijainen Jonne Virtanen selosti asiaa kokouksessa. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite B luettelo tarjoajista ja jätetyistä tarjouksista (ei julkisuuteen ennen päätöstä) Liite C tarjousten vuosikustannusvertailu (ei julkisuuteen ennen päätöstä) Liite D tarjousten pisteet (ei julkisuuteen ennen päätöstä) Liite E voittajien pisteet (ei julkisuuteen ennen päätöstä) Liite F kustannusvertailu (ei julkisuuteen ennen päätöstä

PÖYTÄKIRJA 7/2018 8 Hallitus 67 29.05.2018 HSL:N HALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN 8.5.2018 60 TÄYDENTÄMINEN JA LIIKENNÖINTISOPIMUSTEN VOIMASSAOLOKAUSIEN JATKAMINEN KAHDEN LINJAN OSALTA 209/08.01.01.00/2018 Hallitus 67 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Tero Anttila, p. 050 555 2932 ja ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen, p. 4766 4295 HSL:n hallitus päätti kokouksessaan 8.5.2018 60 bussiliikenteen liikennöintisopimusten jatkamisesta. Kohteen 141+142 (linjat 50, 58, 58B ja 59) esittelyosan tekstistä ja päätöksestä olivat jääneet pois linjat 50 ja 59, vaikka liikennöintisopimuksen jatkaminen koskee kaikkia kohteeseen sisältyviä linjoja. Sopimuskautta tulisi jatkaa kolmella (3) vuodella myös linjoilla 50 ja 59 joulukuun loppuun 2022. Syysliikennekauden 2018 alkaessa linjojen 50 ja 59 nykyinen päätepysäkki Herttoniemessä siirtyy Sompasaareen ja linjan 555 Lauttasaaresta Keilaniemeen. Ehdotus Hallitus päättää täydentää päätöstään 8.5.2018 60 ja sen kohtaa a) liikennöintisopimusten voimassaolokauden jatkamisesta kohteen 141+142 osalta siten, että sopimuskautta jatketaan linjoilla 50 ja 59 kolmella (3) vuodella joulukuun loppuun 2022. Hankintaa koskeva sopimus ei synny tällä päätöksellä, vaan erillisellä kirjallisella sopimuksella. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

PÖYTÄKIRJA 7/2018 9 Hallitus 68 29.05.2018 TUUSULAN JA KERAVAN LINJASTOSUUNNITELMA SEKÄ TUUSULAN PALVELUTASOMÄÄRITTELY VUOSILLE 2018-2021 824/08.01.00.00/2017 Hallitus 68 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Tero Anttila, p. 050 555 2932, ryhmäpäällikkö Jonne Virtanen, p. 040 161 2173 ja joukkoliikennesuunnittelija Aleksi Manninen, p. 040 554 3534 Tausta ja tavoitteet Työn keskeisimpänä tarkoituksena oli suunnitella joukkoliikennelinjasto Tuusulan ja Keravan alueille sekä Vantaalle ja Sipooseen näitä alueita sivuavin osin vuoden 2019 elokuun tilanteeseen. Työssä on myös laadittu Tuusulan alueellinen joukkoliikenteen palvelutaso vuodesta 2018 alkaen. Tuusulan kunta on 1.1.2018 alkaen liittynyt Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Tuusulan alueella on voimassaolevia liikennöintisopimuksia, joista viimeiset päättyvät kesällä 2019. Alueen joukkoliikenteen järjestämistä varten alueelle on laadittava linjastosuunnitelma, jonka mukaisesti liikennöinti kilpailutetaan. Alueen joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena HSL:n on myös määriteltävä alueelle joukkoliikenteen palvelutaso. Linjastosuunnitelman keskeisimmät tavoitteet olivat Tuusulan kunnan kytkeminen osaksi HSL-alueen joukkoliikennejärjestelmää ja Keravan liityntäliikenteen kehittäminen. HSL-jäsenyys tuo merkittävän muutoksen Tuusulan kunnan joukkoliikenteeseen, kun vaihtaminen eri liikennevälineiden kesken mahdollistuu yhdellä lipputuotteella. Tämä mahdollistaa HSL:n runkoliikenteen aikaisempaa tehokkaamman hyödyntämisen alueen linjastossa. Keravan alueen joukkoliikennelinjasto on pysynyt pitkään muuttumattomana, mutta muutokset seudullisessa joukkoliikennejärjestelmässä ja Tuusulan HSL-jäsenyys edellyttävät Keravan alueen joukkoliikennelinjaston tarkastelua nämä muutokset huomioiden. Järjestelmätason muutosten lisäksi konkreettiset muutokset Keravalla pysähtyvien nopeiden R-, D- ja Z-junien aikataulurakenteessa ovat aiheuttaneet sen, ettei nykyinen joukkoliikennelinjasto pysty palvelemaan liityntäliikennettä asemalle parhaalla mahdollisella tavalla. Tuusulan alueellinen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely HSL-alueen nykyinen palvelutasomäärittely on tehty vuosille 2016-2021, joten Tuusulan palvelutaso määritellään vuosille 2018-2021, jonka jälkeen alueellisia palvelutasoja tarkistetaan uudelleen.

PÖYTÄKIRJA 7/2018 10 Hallitus 68 29.05.2018 Alueellisten palvelutasojen luokittelu perustuu HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeessa määritettyihin palvelutasoluokkiin, liikennöintiaikoihin, vuoroväleihin sekä yhteysvälivaatimuksiin. Luokittelulla määritetään kullekin alueelle vaadittu minimipalvelutaso. Alueelliset palvelutasot on määritelty yhteistyössä Tuusulaan kunnan edustajien kanssa alueen linjastosuunnitelman yhteydessä. Palvelutasoluokat on määritelty kunnan pienalueiden mukaisesti. Esitetyssä palvelutasoluokituksessa kunnan joukkoliikenteen paras kolmen tähden palvelutasoluokitus on määritelty Hyrylän keskustan alueelle. Kerrostalovaltaiset asuinalueet ovat kahden tähden luokituksessa. Pientalovaltaiset tiheästi asutut taajama-alueet on osoitettu yhden tähden palvelutasoluokitukseen. Harvaan asutuilla alueilla pyritään järjestämään pakolliset koulu- ja työmatkayhteydet joukkoliikenteellä. Osa pienalueista on myös jätetty kokonaan ilman joukkoliikenteen palvelutasoluokitusta. Tuusulan kunta on antanut palvelutasomäärittelystä lausunnon, jossa pitää esitettyjä palvelun vähimmäistasoja tarkoituksenmukaisina. Kunta kuitenkin toteaa, että tulevaisuudessa tulisi tarkastella, onko kunnan pienaluejako tarkoituksenmukaisin tapa jakaa eri alueet eri palvelutasoluokkiin ja että HSL:n suunnitteluohjeen luokittelua tulisi kehittää tukemaan vähäisen kysynnän alueiden sekä hiljaisten aikojen palvelutarjonnan suunnittelua nykyistä paremmin. Lisäksi kunta toteaa, että kunnan HSL-jäsenyys on edelleen uudehko asia ja vaikuttaa liikkumiskäyttäytymiseen, joka edellyttää matkustajapalautteen ja tilastotietojen tarkkaa seuraamista kunnan ja HSL:n yhteistyönä ennen palvelutasomäärittelyn seuraavaa päivitystä. Kunnan esille nostamia asioita tullaan tarkastelemaan kun suunnitteluohjetta seuraavan kerran päivitetään. Suunnitellut linjastomuutokset Tuusulassa Hyrylän alue sekä Tuusulan kunnan päätaajamat kytkeytyvät tiiviisti raideliikenteen runkoverkkoon tiheiden liityntälinjojen avulla, jolloin myös alueiden seudullinen saavutettavuus paranee. Koululaisliikennettä palvelevia linjoja sovitetaan tukemaan liityntäliikennettä. Näiden lisäksi kunnan päätaajamien välille esitetään uusia sisäisiä yhteyksiä palvelevia linjoja. Nykytyyppinen kaukoliikenne poistuu alueelta nykyisten sopimusten päättyessä, jolloin vaihdottomat yhteydet Helsinkiin poistuvat monilta alueilta ja korvautuvat tiheämmällä liityntäliikenteellä. Etelä-Tuusulan alueen joukkoliikenteen pääpalvelun tarjoavat liityntälinjat 641 Kerava Hyrylä Leinelä Tikkurila ja 642 Hyrylä - Leinelä. Linjoja liikennöidään laajoilla liikennöintiajoilla päivittäin. Helsingin suunnan liikennettä täydentää arkisin liikennöitävä linja 643 välillä Hakaniemi Hyrylä. Matkat Kamppiin ja Rautatientorille muuttuvat vaihdollisiksi, mutta liikenteen tarjonnan määrä alueella kasvaa ja yhteydet seudullisen raideliikenteen äärelle parantuvat. Lisäksi ruuhka-aikoina liikennöidään linjaa 961 nykyisen linjan 937 tapaan välillä Hyrylä - Nurmijärvi ja linjaa 974 välillä Korso Hyrylä. Ruuhka-aikoina liikennöidään myös nykyistä koululaislinjaa 964 reitillä Hyrylä Rusutjärvi Siippoo. Poikittaisliikennettä täydennetään uudella linjalla 971,

PÖYTÄKIRJA 7/2018 11 Hallitus 68 29.05.2018 joka liikennöi ruuhka-aikoina Keravalta Hyrylän kautta Kivistöön, palvellen samalla myös sisäisiä työ- ja koulumatkoja. Lisäksi viikonloppuöisin ajetaan yölinjaa 643N välillä Rautatientori Hyrylä. Pohjois-Tuusulan merkittävin muutos on nykyisen linjan 665 Kamppi Hyrylä Järvenpää Kellokoski lyheneminen välille Hyrylä Järvenpää Kellokoski. Samalla linjan lähtöjen määrä kasvaa ja liikennöintiajat laajenevat. Muutoksella mahdollistetaan Pohjois-Tuusulan parempi joukkoliikennepalvelu, kun linja voidaan tahdistaa Järvenpään aseman junaliikenteeseen. Ruuhka-aikoina liikennöidään lisäksi uutta linjaa 965 Hyrylän ja Jokelan välillä, joka korvaa alueelta poistuvaa kaukoliikennetarjontaa. Lisäksi ruuhka-aikoina liikennöidään pääosin koululaisia palvelevia linjoja 966 Jokela- Vanhakylä - Saunakallio-Terrisuo ja 967 Jokela - Kellokoski. Viikonloppuöisin ajetaan yölinjaa 665N välillä Rautatientori Hyrylä Järvenpää Kellokoski. Suunnitellut linjastomuutokset Keravalla ja Vantaalla Myös Keravan alueen linjastossa liityntäliikenteen rooli korostuu aikaisempaa enemmän ja linjastoa kehitetään tukeutumaan runkoliikenteeseen. Helsinkiin suuntautuvan suoran seutuliikenteen määrää vähennetään ja sisäisen liityntäliikenteen lähtömääriä lisätään. Keravan aseman rooli alueen seudullisena joukkoliikenteen solmukohtana kasvaa, kun sisäisten linjojen sekä Hyrylän ja Nikkilän liikenteen päätepysäkit siirtyvät asemalle. Linjastoa keskitetään vahvoihin joukkoliikennekäytäviin, joissa paikoittain pidentynyttä kävelymatkaa kompensoi linjojen tiheämpi vuoroväli. Keravan seutulinjan 633 reitti lyhenee kulkemaan Hakaniemen ja Korson väliä kun se nykyisin kulkee Rautatientorilta Keravan asemalle. Muutoksella vapautetaan joukkoliikenteen resursseja Keravan ja Korson välisen liityntäliikenteen kehittämiseen, sekä mahdollistetaan tasainen ja täsmällinen joukkoliikennepalvelu Korson aseman pohjoispuolella. Linjan reitti muuttuu myös Vantaan Ilolan alueella, jossa sen esitetään liikennöivän Epinkoskentien uuden katuyhteyden kautta Ruskeasantaan, jolloin se palvelee aikaisempaa paremmin alueiden asutusta. Ruuhkalinjat 621 ja 622 lakkautetaan ja linjan 623 reittiä suoristetaan niiden palvelun korvautuessa linjan 633 reittimuutoksella. Viikonloppuöisin ajetaan yölinjaa 633N välillä Rautatientori Ilola Korso Sorsakorpi Kerava. Linjan 973 reitti muuttuu Korson ja Keravan välillä kulkemaan linjan 633 nykyistä reittiä, korvaten alueelta poistuvaa palvelua. Linjan 973 vuoroväli tihenee myös nykyisestä, jolloin aikataulut voidaan yhteensovittaa Korson junaliikenteeseen. Päätepysäkkeinä ovat Peijas ja Keravan asema. Ruuhka-aikoina liikennöitävä linja 972 täydentää linjan 973 muuttuvaa reittiä ja Alikeravan sekä Jaakkolan alueelta poistuvaa joukkoliikennepalvelua. Seutulinjan 738 päätepysäkki siirtyy Rautatientorilta Kalasatamaan. Kalasatamaan päättyvät myös Vantaan seutulinjat 711, 721 ja 731 Lahdenväylän linjastosuunnitelman mukaisesti. Sisäiset liityntälinjat 975, 976, 977 ja 978 tarjoavat liityntäyhteyksiä Sorsakorven, Ahjon, Kalevan, Mattilanpuiston sekä Virrenkulman alueilta

PÖYTÄKIRJA 7/2018 12 Hallitus 68 29.05.2018 Keravan asemalle. Lähtöjen määrä kasvaa erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Linjojen lyhentäminen päättymään Keravan asemalle mahdollistaa aikaisempaa paremman sovittamisen junaliikenteeseen. Sisäisen liikenteen merkittävimmät palvelutasomuutokset tapahtuvat Keinukalliossa, jossa aloitetaan säännöllinen joukkoliikennepalvelu, sekä Kaskelassa, josta joukkoliikennepalvelu poistuu vähäisen käytön vuoksi. Linjalla 985 ei tapahdu reittimuutoksia, mutta linjan vuoromäärä lisääntyy niin, että arkiaamuisin ja iltapäivisin vuoroja ajetaan tasaisesti puolen tunnin välein ja muina aikoina tunnin välein. Muutos parantaa Keravan ja Nikkilän välisiä yhteyksiä sekä Nikkilän yhteyksiä Helsinkiin. Asukasvuorovaikutus Linjastosuunnitelman aluksi HSL teetti karttasovelluspohjaisen Tuusulan alueen liikkumiskyselyn, johon kerättiin vastauksia alueella liikkuvilta ihmisiltä. Kysely oli auki lokakuun 2017 ajan ja siihen vastasi noin 2000 henkilöä, joista noin 1000 jätti myös avointa palautetta alueen joukkoliikenteeseen liittyen. Pääosa vastaajista oli Tuusulasta. Projektiryhmä käsitteli kaikki vastaukset sekä annetut avoimet palautteet ja näitä hyödynnettiin suunnittelun lähtötietoina sekä päätöksenteossa linjastoratkaisuihin liittyen. Liikkumiskyselyn tuloksissa korostui toiveet erityisesti Tuusulan alueen nykyistä paremmasta joukkoliikennetarjonnan määrästä sekä paremmista seudullisista yhteyksistä ja sujuvasta työmatkaliikenteestä. Nämä toiveet otettiin suunnittelun lähtökohdaksi. Linjastosuunnitelman aikana asukasvuorovaikutuksen pääkanava oli linjastosuunnitelman blogisivusto, johon työryhmä päivitti säännöllisesti tietoa työn etenemisestä 29.9.2017-22.1.2018 välisenä aikana. Yhteensä päivityksiä tehtiin 12 kappaletta. Blogi keräsi yhteensä noin 50 000 lukukertaa ja noin 300 kommenttia. Pääosa kommenteista kohdistui esillä olleisiin joukkoliikenneverkon rakennemalleihin ja lopulliseen linjastoluonnokseen. Verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen lisäksi linjastosuunnitelmaa esiteltiin neljässä HSL:n järjestämässä asukastilaisuudessa. Tilaisuudet pidettiin Kellokoskella 13.11.2017, Jokelassa 14.11.2017, Hyrylässä 20.11.2017 ja Keravalla 23.1.2018. Asukastilaisuuksissa vieraili yhteensä noin 200 henkilöä ja asukkaiden kommentit kirjattiin tilaisuuksissa ylös. Näiden asukastilaisuuksien lisäksi linjastosuunnitelmaa esiteltiin myös Tuusulan kunnan avoimissa kuntalaisilloissa 28.2.2018 Riihikalliossa, 13.3.2018 Hyrylässä, 21.3.2018 Lahelassa ja 28.3.2018 Jokelassa. Eniten kommentteja asukasvuorovaikutuksessa keräsivät Hyrylän yhteydet Helsingin keskustaan, Lahelan suorien Helsingin linjojen poistuminen, linjan 633 muutokset, Etelä-Savion radanvarren yhteydet, Vantaan Steinerkoulun yhteydet, Ruotsinkylän yhteydet sekä Purolan alueen yhteydet. Asukasvuorovaikutuksessa esiin tulleita asioita käsiteltiin linjastosuunnitelman edetessä. Vuorovaikutuksen perusteella tehtiin muutoksia alkuperäiseen linjaston rakennemalliin. Merkittävimmät asukasvuorovaikutuksen perusteella tehdyt muutokset koskivat Etelä-Savion linjan 972 pidentämistä Korsoon asti,

PÖYTÄKIRJA 7/2018 13 Hallitus 68 29.05.2018 sekä Anttilantien liikennöintiä Vallinojan alueella Steinerkoulun nykytyyppisten yhteyksien säilyttämiseksi. Linjan 633 muutoksia koskevat asukaspalautteet kohdistuivat pääasiassa reitin lyhentämiseen sekä korvaamiseen linjan 973 muutoksilla ja tästä aiheutuvaan vaihdottoman bussiyhteyden poistumiseen Korson pohjoispuolelta linjan nykyisen reitin varrelle. Muutoksella tavoitellaan tiheämpää ja täsmällisempää liityntäliikennettä Keravan ja Vallinojan alueilla, jossa valtaosa linjalla tehdyistä matkoista on jo nyt ollut lyhyitä liityntämatkoja. Yhteydet linjan 633 reitin varrelle säilyvät jatkossa vaihdollisina. Palautteet Hyrylän ja Lahelan sekä Ruotsinkylän joukkoliikenneyhteyksistä Helsingin keskustaan koskivat nekin vaihdollisia yhteyksiä. Lahelan ja Ruotsinkylän alueilta ajetaan nykyisin yksittäisiä suoria työmatkavuoroja Rautatientorille ja Hyrylästä kaukoliikenne liikennöi Kamppiin. Linjastosuunnitelmassa on esitetty, että Etelä-Tuusulan ja Helsingin väliset yhteydet perustuvat tiheään liityntäliikenteeseen Keravan, Leinelän ja Tikkurilan asemille. Asukasvuorovaikutuksessa ei noussut esille tältä osin uusia asioita, joiden perusteella linjastoon olisi tehty muutoksia. Purolan alueen asukasvuorovaikutuksessa korostuivat toiveet alueen yhteyksistä Järvenpäähän, jotka toteutuu nykyisin linjalla 967. Linjastosuunnitelman tavoitteena oli parantaa Tuusulan sisäistä liikennettä ja yhdistää kunnan aluekeskukset nykyistä paremmin toisiinsa. Tämän vuoksi linjan 967 reitti on esitetty muutettavan niin, ettei se liikennöi Purolan kautta, vaan Kellokosken ja Jokelan taajamien välillä. Purolasta säilyy mahdollisuus kulkea linjalla 966 Saunakallion asemalle, josta on yhteys Järvenpäähän ja Helsinkiin. Liikennöintikustannukset Linjastosuunnitelman mukaisten linjojen operointikustannukset ovat arviolta noin 11,9 milj. vuodessa. Suunnitelman vaikutuspiirissä olevien linjojen nykykustannukset ovat 12,6 milj. vuodessa, joten liikennöintikustannukset laskevat kokonaisuudessaan arviolta noin 0,7 milj.. Linjastosuunnitelman mukaisiin kustannuksiin ei ole laskettu Tuusulan mahdollisen lippuyhteistyösopimusliikenteen korvauksia, joka voi nostaa linjaston kustannuksia arviolta 0,2-0,4 milj. vuodessa riippuen markkinaehtoisen liikenteen määrästä ja käytöstä alueella. Keravan osuus käsiteltävänä olevien linjojen nykyisistä operointikustannuksista on vuonna 2018 noin 2,3 milj. vuodessa. Uuden linjaston mukaisessa tilanteessa Keravan osuus on arvioitu olevan noin 2,5 milj. vuodessa eli operointikustannukset kasvaisivat noin 200 000 vuodessa. Tuusulan osuus nykylinjaston operointikustannuksista on vuonna 2018 arviolta noin 4,0 milj. vuodessa. Uuden linjaston mukaisessa tilanteessa Tuusulan osuus on arviolta noin 3,9 milj. vuodessa. Kustannuksia voi nostaa lippuyhteistyösopimukset markkinaehtoisen liikenteen kanssa. Vaikutus on arviolta noin 0,2-0,3 milj. vuodessa riippuen markkinaehtoisen liikenteen

PÖYTÄKIRJA 7/2018 14 Hallitus 68 29.05.2018 tarjonnan määrästä. Tuusulan lopullinen kuntaosuus operointi-, infra- ja yleiskustannukset sekä lipputulot huomioiden on arvioitu pysyvän tavoitteena olleessa 3,2 milj. :n vuosikustannuksessa. Vantaan osuus käsiteltävänä olevien linjojen nykyisistä operointikustannuksista on vuonna 2018 noin 2,9 milj. vuodessa. Uuden linjaston mukaisessa tilanteessa Vantaan osuus on arvioitu pysyvän samana. Kustannuksia lisää linjan 641 tarjonta, mutta vastaavasti säästöjä tulee linjojen 621 ja 622 lakkauttamisesta. Linjastomuutokset edellyttävät Epinkoskentien jatkeen toteuttamista, jonka rakentamiskustannuksia ei suunnitelmassa ole otettu huomioon. Helsingin osuus käsiteltävänä olevien linjojen nykyisistä operointikustannuksista on vuonna 2018 arviolta noin 2,6 milj. vuodessa. Uuden linjaston mukaisessa tilanteessa Helsingin osuus on arviolta noin 2,1 milj. vuodessa. Säästö syntyy pääasiassa lippuyhteistyösopimusliikenteen korvauksien vähenemisestä, kun liikenne siirtyy HSL:n tilaamaksi. Sipoon osuus linjastosuunnitelman mukaisten linjojen kustannuksista on nykyisin noin 0,35 milj. vuodessa. Osuus nousee linjan 985 lisääntyvän liikenteen vuoksi arviolta noin 70 000 vuodessa. Vaikutukset Linjastosuunnitelman keskeisin rakentamistoimenpiteitä vaativa edellytys on Vantaan ja Tuusulan rajalla sijaitsevien Epinkoskentien ja Pakkasraitin yhdistäminen. Katuyhteyden rakentuminen mahdollistaa Ilolan ja Jusslan alueiden sekä Hyrylän ja Tikkurilan välisen joukkoliikennepalvelun merkittävän tehostumisen. Lisäksi linjastosuunnitelman mukainen liikennöinti edellyttää muutaman nykyisen päätepysäkin kehittämistä sekä uutta päätepysäkkiä Keinukallioon. Linjastomuutosten vaikutus joukkoliikennematkojen kokonaismäärään on pieni. Liikennemallitarkastelun mukaan joukkoliikennematkojen kokonaismäärä kasvaa paremman saavutettavuuden kautta suunnitelman mukaisella linjastolla noin 600 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa. Matkat siirtyvät joukkoliikenteeseen tasaisesti kevyen liikenteen käytöstä sekä henkilöautoliikenteestä. Suurimmat matkustajamäärät ovat ennustemallin mukaan Keravan sisäisessä poikittaisliikenteessä sekä Tuusulanväylän ja Leinelän välisellä osuudella. Helsinkiin suuntautuvilla linjoilla matkustajamäärät ovat myös suuret erityisesti Vantaan ja Helsingin alueilla. Vaikutusalueen suurimmat matkustajavirrat kulkevat pääradan junaliikenteessä, johon liityntäliikenne syöttää matkustajia. Merkittävimmät matkustajamäärien muutokset ovat Tikkurilan ja Leinelän kautta pääradalle suuntautuvien matkojen lisääntyminen sekä Tuusulanväylän bussiliikenteen matkustajamäärien väheneminen. Myös Kehäradalla tapahtuu kasvua. Lisäksi Nikkilän ja Keravan välisen liityntäliikenteen lisääntyminen aiheuttaa siirtymää raideliikenteeseen Helsinkiin suuntautuvilla matkoilla. Suurimmat positiiviset saavutettavuusvaikutukset tapahtuvat Jäniksenlinnan,

PÖYTÄKIRJA 7/2018 15 Hallitus 68 29.05.2018 Myllykylän, Riihikallion, Rykmentinpuiston, Talman, Ilolan ja Simonkylän alueilla. Näillä alueilla lisääntyvä joukkoliikennetarjonta selittää positiivista muutosta. Suurimmat negatiiviset saavutettavuusvaikutukset syntyvät kantatien 45 sekä Paijalantien varrella, joissa joukkoliikennepalvelu poistuu. Näillä alueilla joukkoliikennematkojen määrä on kuitenkin vähäinen. Kantatie 45 varren joukkoliikennetarjonnan on tässä tarkastelussa oletettu loppuvan, mutta mikäli alueelle syntyy markkinaehtoista liikennettä, ovat vaikutukset tästä tarkastelusta poikkeavia. Kuntien osallistuminen Linjastosuunnitelmatyön toteutuksesta ovat vastanneet Tuusulan, Keravan ja HSL:n edustajista koostunut työn ohjausryhmä sekä Tuusulan, Keravan, HSL:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajista koostuva projektiryhmä. Vantaan edustajien kanssa linjastosuunnitelmaa käytiin läpi erillisessä kokouksessa 20.10.2017 ja Sipoon edustajien kanssa 18.10.2017. Työn välivaiheita on lähetetty myös näiden kuntien edustajille tiedoksi ja kommenteille. Linjastosuunnitelman etenemistä esiteltiin Keravan kaupunginhallitukselle 21.11.2017 ja Tuusulan kunnanhallitukselle 4.12.2017. Linjastosuunnitelmasta pyydettiin kuntien lausunnot Keravalta ja Tuusulasta. Saatujen lausuntojen perusteella linjastosuunnitelmaan tehtiin kuntien esittämät muutokset. Tuusulan muutokset koskivat linjan 971 reittimuutosta Riihikallion alueella sekä yölinjan 643N reitin pidentämistä Lahelan alueelle. Keravan muutokset koskivat linjan 738 reitin säilyttämistä Ahjontiellä Jaakkolan koulumatkayhteyksien vuoksi. Tuusulan kunnan lausunto Tuusulan kunta nosti lausunnossaan lisäksi esille, että linjan 967 matkustusta tulee seurata syksyllä 2018 niin, että matkustuksen luonteesta ja kulkusuunnista saadaan riittävä kuva. Lisäksi kunta odottaa HSL:n IdeaLab-hankkeen ripeää etenemistä ja toteaa, että linjastosuunnitelman Etelä-Tuusulan lisäksi linjojen 965, 966 ja 967 kattama alue voi olla potentaalinen hankkeeseen soveltuva kehittämisalue. Näiden linjojen osalta kunta myös toteaa, että reitteihin tulee olla valmius tehdä muutoksia tarkemmassa jatkosuunnittelussa, jotta Purolan ja Nuppulinnan alueiden aamu- ja iltaliikenne Helsingin suuntaan saadaan toteutettua tarpeellisella tasolla. Lisäksi kunta esittää, että linjan 665 aikataulusuunnittelussa tulisi tarkastella erityisesti aamuliikenteen vuorojen yhteensovitusta Riihikallion suunnasta Kellokosken suuntaan kulkevilla matkoilla. Kunnan esille nostamat asiat tullaan huomioimaan jatkosuunnittelussa. Keravan kaupungin lausunto Keravan kaupunki nosti lausunnossaan lisäksi esille, että jatkosuunnittelussa tulee vielä tarkastella, onko linjoissa yhdistelmiä, jotka on kannattavaa yhdistää yhdeksi heilurilinjaksi, jotta on mahdollista tarjota enemmän vaihdottomia yhteyksiä kaupungin sisällä. Lisäksi Steinerkoulun

PÖYTÄKIRJA 7/2018 16 Hallitus 68 29.05.2018 käyttäjämääriä linjalla 972 tulee seurata ja tehdä tarvittaessa muutoksia palvelutasoon, jos ilmenee, ettei suunniteltu taso ole tarpeeksi kattava. Aikataulusuunnittelussa tulee huomioida Svenskbacka skolan alkamisajat sekä Kalevan alueen vaihtoyhteydet linjalle 738. Nämä kunnan esille nostamat asiat tullaan huomioimaan jatkosuunnittelussa. Lisäksi Keravan kaupunki lausuu, että ennen linjan 738 päätepysäkin siirtoa tulee selvittää, mikä reitti Kalasataman terminaaliin on tarkoituksenmukaisin ja muutos tulee ajoittaa toteutettavaksi vasta sen jälkeen, kun liikenteen sujuvuuden varmistavat katuverkon kehittämistoimenpiteet on toteutettu. Tältä osin HSL toteaa, että linjan siirto Kalasatamaan vuoden 2019 elokuussa, huolimatta alueen katuverkon kehittämistoimenpiteiden tilanteesta, parantaa linjan täsmällisyyttä sekä tehostaa liikennöintiä verrattuna Rautatientorille liikennöintiin. Erityisesti tämä korostuu, kun Hämeentien rakentamistoimenpiteet alkavat arviolta keväällä 2019, mikä hidastaa liikennöintiä Rautatientorille. HSL selvittää linjan tarkemman reitin ja päätepysäkin Kalasataman metroasemalle yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Linjaston käyttöönotto Linjasto on suunniteltu otettavaksi käyttöön syysliikenteen 2019 alussa, jolloin linjasto voidaan kilpailuttaa vuoden 2018 aikana. Merkittävässä osassa suunnittelualuetta liikennöintisopimukset ovat voimassa kesäliikenteen 2019 loppuun asti. Osa liikenteestä ylittää HSL:n toimivalta-alueen ja on kilpailutettava yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Uuden linjaston käyttöönotto aiheuttaa myös reittimuutoksia joissakin olemassa olevissa liikennöintisopimuksissa ja linjaston käyttöönoton edellytys on, että näiden liikennöintisopimusten liikennöitsijöiden kanssa saadaan sovittua muutoksista. Hallintosäännön 7 :n 9 kohdan mukaan hallitus päättää toimialueensa joukkoliikenteen palvelutarjonnan määrästä ja laadusta bussi-, juna-, lautta-,raitio- ja metrolinjoilla. Ehdotus Hallitus päättää a) hyväksyä liitteenä olevan Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi syysliikenteen 2019 alusta lähtien; sekä b) vahvistaa Tuusulan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn vuosille 2018-2021. Käsittely Osastonjohtajan sijainen Jonne Virtanen ja joukkoliikennesuunnittelija Aleksi Manninen selostivat asiaa kokouksessa. Käsittelyn aikana esittelijä teki lisäyksen ehdotuksen kohdaksi c), joka kuului seuraavasti: "liikenteen alkamisen jälkeen seurataan muutosten vaikutuksia ja tehdään tarvittaessa parannuksia palveluun". Hallitus hyväksyi muutetun ehdotuksen yksimielisesti.

PÖYTÄKIRJA 7/2018 17 Hallitus 68 29.05.2018 Päätös Hallitus päätti a) hyväksyä liitteenä olevan Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelman ohjeellisena noudatettavaksi syysliikenteen 2019 alusta lähtien; b) vahvistaa Tuusulan joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn vuosille 2018-2021; sekä c) että liikenteen alkamisen jälkeen seurataan muutosten vaikutuksia ja tehdään tarvittaessa parannuksia palveluun. Liitteet Linjastosuunnitelman ja palvelutasomäärittelyn raporttiluonnos Tuusulan kunnanhallituksen lausunto 23.4.2018 146 Keravan kaupunginhallituksen lausunto 8.5.2018 145

PÖYTÄKIRJA 7/2018 18 Hallitus 69 29.05.2018 TUNNISTEPOHJAINEN MATKUSTAMINEN JA LÄHIMAKSAMINEN LIIKENNEVÄLINEISSÄ KEHITYSHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN 195/02.08.00.00/2018 Hallitus 69 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Mari Flink, p. 040 7150 440 ja osastonjohtaja Hannu Heikkinen, p. 050 575 5510 Lähimaksamisen suosio on kasvanut viime vuosina. Lähimaksaminen on nopea ja helppo tapa maksaa kertamatkoja maksukortilla joukkoliikenteessä ilman tunnusluvun syöttämistä. Maksukortin lähimaksulla matkustettaessa asiakkaan ei tarvitse ladata erillistä joukkoliikennesovellusta tai sitoa varojaan suljetulle HSL:n matkakortille, vaan hän voi matkustaa joukkoliikenteessä suoraan maksukortilla näyttämällä se kortinlukijalle. Mahdollisuus hankkia lippu maksukortilla helpottaa sekä satunnaisesti matkustavien että turistien joukkoliikenteen käyttöä. Lisäksi lähimaksaminen vähentää liputta matkustamista tilanteissa, joissa liputta matkustamisen syynä on se, että asiakas ei ole ehtinyt ostamaan lippua ajoissa. Aluksi lähimaksaminen toimii kertalipuissa, mutta lähimaksaminen on ensimmäinen askel kohti tunnistepohjaista matkustamista. Tunnistepohjaisessa järjestelmässä matkustusoikeutta hallitaan fyysisen matkakortin, rahastuslaitteen tai matkapuhelimen sijaan taustajärjestelmässä. Asiakkaat voivat käyttää matkustamisen tunnisteena erilaisia jo olemassa olevia ratkaisuja kuten älypuhelinta, maksukorttia, matkakorttia, älykelloa, biometrisiä tunnisteita jne. Matkustusoikeuden ja tuotteiden hallinta taustajärjestelmässä yksinkertaistaa tariffin ylläpitoa, mahdollistaa joustavammat tuotteet ja hinnoittelun ilman raskaita järjestelmäpäivityksiä, sekä mahdollistaa digitaalisen asiakaspalvelun kehittämisen, kun fyysisen matkakortin käsittelyä ei tarvita. Liiketoimintalogiikan siirtyminen liikennevälinelaitteista taustajärjestelmään vähentää laitteille asetettavia vaatimuksia ja luo kustannussäästöjä tulevaisuuden laitehankintoihin. Lähimaksamisen käyttöönotto vaatii nykyisten kortinlukijoiden päivitystä ajoneuvoissa. Laitepäivitysten kustannusten arvioidaan olevan 1,7-5,7 miljoonaa euroa vuosina 2019-2020. Sekä lähimaksaminen että tunnistepohjainen matkustaminen vaativat taustajärjestelmän kehittämistä, jonka kustannusten vuosina 2019-2021 arvioidaan olevan 4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on rakentaa yhteinen taustajärjestelmä suurten kaupunkien (Helsingin seutu, Tampere, Turku ja Oulu) kesken yhteistyössä TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n (LMJ Oy) kanssa. LMJ Oy on kuntien yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö, jonka toiminta kattaa yli 20 keskeisintä kaupunkiseutua. Suurten kaupunkien yhteiskäyttöisen taustajärjestelmän kehittämiseen on mahdollista saada Liikenneviraston suurten kaupunkien joukkoliikennetukea 3,5 miljoonaa euroa (max. 50% hankinnan arvosta). Rakennettava taustajärjestelmä tulee korvaamaan myös nykyiset mobiililippujen ja matkakorttien taustajärjestelmät.

PÖYTÄKIRJA 7/2018 19 Hallitus 69 29.05.2018 Lähimaksaminen tuodaan asiakkaiden käyttöön vaiheittain. Vuoden 2019 alussa lähimaksaminen mahdollistetaan pilottina raitiovaunuissa, joissa asiakas voi ostaa maksukortilla AB-vyöhykkeen kertalipun. Vuosien 2019-2020 aikana lähimaksaminen laajennetaan kaikkiin liikennevälineisiin, sekä koskemaan kaikkien vyöhykkeiden aikuisten kertalippuja. Kolmannessa vaiheessa vuosina 2020-2021 myös alennusryhmien kertalippujen ja kausilippujen myynti lähimaksulla tulee mahdolliseksi. Lisäksi mahdollistetaan uusien hinnoittelumallien käyttöönotto, kuten capping-hinnoittelu, jossa taustajärjestelmä laskee tehtyjen matkojen perusteella asiakkaalle parhaan mahdollisen hinnan ja näin poistaa epävarmuutta oikean lipun valinnasta. Hallintosäännön 7 :n 5 kohdan mukaan hallitus päättää muista ostopalveluperiaatteista sekä edelleen 7 :n 6 kohdan mukaan lippujärjestelmän periaatteista. Ehdotus Hallitus päättää a) käynnistää lähimaksamisen ja tunnistepohjaisen lippujärjestelmän kehityshankkeen selostusosassa esitetyn alustavan etenemissuunnitelman mukaisesti; sekä b) valtuuttaa toimitusjohtajan käynnistämään kilpailutukset taustajärjestelmän kehittämiseen ja laitepäivityksiin. Hankinnan kokonaisarvo vuosille 2019-2021 on arviolta yhteensä 5,7-9,7 miljoonaa euroa, jossa kehitettävän taustajärjestelmän kustannukset jakaantuvat myöhemmin LMJ Oy:n kanssa sovittavalla tavalla Helsingin seudun, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkien kesken. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

PÖYTÄKIRJA 7/2018 20 Hallitus 70 29.05.2018 IDEALABIN PUITEOHJELMAN HYVÄKSYMINEN JA KILPAILUN KÄYNNISTÄMINEN 283/00.01.05.00/2018 Hallitus 70 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osastonjohtaja Mari Flink, p. 040 715 0440 Liikkumisen murros, digitalisaatio ja palveluistuminen vievät liikkumista suuntaan, jossa uusien liikkumispalveluiden ja näitä tukevien palveluiden kysyntä ja tarjonta kasvavat. Helsingin seudun liikenteen perustehtävä on tarjota houkutteleva ja tehokas joukkoliikenne HSL-alueella ja kehittää yhteistyössä toimivaa liikkumisen kokonaisuutta. Liikenteen palveluistumisessa HSL on strategiansa mukaisesti mukana tekemällä aktiivista yhteistyötä markkinoilla toimivien yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Keskeistä HSL:n toiminnassa on edistää kestäviä liikkumismuotoja kuten joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Toinen tärkeä tavoite on liikenteen päästöjen vähentäminen. HSL perustaa avoimen IdeaLab-kilpailun, Contest for New Mobility Services, ajalle 2018-2019 syksyllä 2017 hyväksytyn talous- ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Kilpailussa tarjottavat ratkaisut voivat liittyä kestävän liikkumisen palveluihin tai tukea päästötavoitteita esimerkiksi vähentämällä liikkumistarvetta. Erityisesti HSL hakee ehdotuksia, jotka täydentävät HSL:n nykyistä palvelutarjontaa tai uudistavat HSL:n palvelutarjontaa asiakastarpeita vastaavalla ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kilpailussa haetaan ratkaisuja esimerkiksi seuraaviin haasteisiin: Esikaupunkialueiden ja HSL:n reuna-alueiden liikkumisen sujuvoittaminen Kuntien erityiskuljetusten integroituminen nykyistä paremmin kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen Kimppakyytipalvelujen kehittäminen Joukkoliikenteen ruuhkahuippujen tasoittaminen Harrastuskuljetusten ratkaiseminen Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi: Erilaiset fyysiset julkista liikennettä tukevat tai täydentävät liikkumispalvelut Lippu- ja markkinointiyhteistyö uusien kohderyhmien tavoittamiseksi Matkaketjujen yhdistely- ja välityspalvelut, MaaS-palvelukokonaisuudet Ratkaisut, jotka muulla tapaa sujuvoittavat arkea tai vähentävät auton omistamisen tai sillä liikkumisen tarvetta Innovatiiviset palvelut, jotka lisäävät joukkoliikenteen hyödyntämistä työmatkaliikkumisessa tai työasiointimatkoilla Suunnittelukilpailun voittajat valitsee tuomaristo, jossa on HSL:n edustajien lisäksi mukana edustajia jäsenkunnista sekä muita asiantuntijoita. Kilpailussa valitaan 2-3 pilotoitavaa ehdotusta. Tavoitteena on, että pilotin jälkeen sekä

PÖYTÄKIRJA 7/2018 21 Hallitus 70 29.05.2018 pilotoivalla yrityksellä, HSL:llä että jäsenkunnilla on yhteinen intressi jatkaa palveluiden tarjoamista. HSL:llä ei kuitenkaan ole velvollisuutta jatkaa palvelua, eikä HSL myöskään velvoita pilotoivaa tahoa jatkamaan palvelua pilotin jälkeen. HSL ei saa pilotoitavan ratkaisun tekijänoikeuksia, mutta pidättää itsellään käyttöoikeuden ratkaisuun 5 vuodeksi pilotin päättymisen jälkeen HSL-alueella myös siinä tapauksessa, että palvelua ei jatketa välittömästi. Päätös palvelun jatkamisesta tulee kuitenkin tehdä 6 kuukauden sisällä pilotin päättymisestä. Mikäli HSL ei halua jatkaa palvelua pilotin päättymisen jälkeen, voi pilottikumppani vapaasti jatkaa palvelun tuottamista HSL-alueella. Pilotoituja palveluita, joilla ei ole HSL-kunnille kustannusvaikutuksia voidaan jatkaa pilottikumppanin ja HSL:n keskinäisellä sopimuksella 5 vuotta pilotin jälkeen. Palvelu toimii silloin ilman kuntien subventiota. Mikäli palvelun jatkamisella on kustannusvaikutuksia, HSL:n hallitus päättää hankinnoista ja mahdollisesta uudesta kilpailutuksesta erikseen. IdeaLabin kehitysinvestointi on ajalle 2018-2019 yhteensä 1 000 000 euroa. Hallintosäännön 7 :n 8 kohdan mukaan hallitus päättää hankinnoista ja vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista. Ehdotus Päätös Hallitus päättää valtuuttaa toimitusjohtajan päättämään 1 miljoonan euron IdeaLab-suunnittelukilpailusta vuosille 2018-2019. Investointi sisällytetään HSL:n vuoden 2019 toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

PÖYTÄKIRJA 7/2018 22 Hallitus 71 29.05.2018 OSAVUOSIKATSAUS 1/2018 288/02.02.02.00/2018 Hallitus 71 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p. 050 364 8772 ja talouspäällikkö Maarit Hauskamaa, p. 040 721 7546 Vuoden 2018 ensimmäinen osavuosikatsaus perustuu talouslukujen osalta pääosin neljän kuukauden toteutumatietoihin. Osavuosikatsaus sisältää vuositason ennusteen, johon sisältyy vielä tässä vaiheessa vuotta epävarmuutta. Toimintatuottojen arvioidaan olevan vuositasolla 731,3 milj. euroa, 9,7 milj. euroa (+1,3 %) talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintatuottoihin sisältyviä lipputuloja arvioidaan kertyvän 374,1 milj. euroa eli 9,6 milj. euroa (+2,6 %) talousarviossa ennakoitua enemmän. Lippujen hintoja ei korotettu vuoden alussa, mutta mobiilikertalippujen hinnat laskettiin matkakortin arvolippujen tasolle. Keskimääräinen hinnanalennus oli tuolloin -1,1 %. Toimintakulujen arvioidaan jäävän 704,8 milj. euroon ja alittavan talousarvion 18,1 milj. eurolla (-2,5 %). Joukkoliikenteen operointikustannuksissa syntyy säästöjä arviolta 13,3 milj. euroa (-2,6 %). Suurin yksittäinen tekijä on junaliikenteen operointikustannukset, joissa jää säästöä noin 5,0 milj. euroa, johtuen VR:n hintojen tarkennuksesta alkuvuonna 2018. Bussilikenteessä ennakoidaan jäävän säästöä 4,5 milj. euroa. Seutubussiliikenteen viimeisimmän kilpailukierroksen tuloksena kertyy säästöä noin 0,9 milj. euroa. Tuusulan suunnan bussiliikenteen järjestelyiden arvioidaan jäävän 1,7 milj. euroa talousarviossa arvioidusta. Helmikuun työnseisauksesta aihetui noin 0,5 milj. euron säästö kustannuksissa. Raitioliikenteessä pääomakorvauksista arvioidaan jäävän säästöjä 2,1 milj. euroa ja metroliikenteessä jäänee säästöä 1,6 milj. euroa. Joukkoliikenteen keskimääräinen kustannustaso sen sijaan on tällä hetkellä sama kuin talousarviossa on arvioitu. Kuntien HSL:ltä laskuttamat joukkoliikenneinfran käyttökorvaukset jäävät noin 0,3 milj. euroa talousarviosta. Tarkennukset aiheutuvat länsimetron tarkentuneista kustannuksista. Kuntien ja HSL:n välisten infrasopimusten mukaan infralaskutus perustuu HSL:n talousarvioon ja laskutusmuutoksista valmistellaan talousarvion muutosesitys hallitukselle syksyllä. Muutos ei vaikuta näillä näkymin HSL:n sitovien erien ylityksiin. Investointimenojen arvioidaan olevan 18,6 milj. euroa ja jäävän talousarviosta 4,3 milj. euroa (-18,8 %). Investointien poistot alittavat ennusteen mukaan talousarvion 1,2 milj. eurolla (-5,8 %). Edellä mainituista syistä johtuen tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 7,5 milj. euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 21,5 milj. euron alijäämään.

PÖYTÄKIRJA 7/2018 23 Hallitus 71 29.05.2018 Ehdotus Hallitus päättää merkitä tiedoksi osavuosikatsauksen 1/2018. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Osavuosikatsaus 1/2018

PÖYTÄKIRJA 7/2018 24 Hallitus 72 29.05.2018 LAUSUNTO ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVALUONNOKSESTA 186/10.02.02.00/2018 Hallitus 72 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Sini Puntanen, p. 040 501 3362, ryhmäpäällikkö Aarno Kononen, p. 040 663 6744 ja liikennesuunnittelija Riikka Aaltonen, p. 040 161 2234 Espoon kaupunki pyytää HSL:n lausuntoa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta. Nähtäville asetettavan aineiston muodostavat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset, kuusi kaavakartan liitekarttaa sekä kaavaselostus. Kaava-aineistoon voi tutustua Espoon kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: https://www.espoo.fi/fi-fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavoitus/yleiskaava/vireill a_olevat_yleiskaavat/espoon_pohjois_ja_keskiosien_yleiskaava/kaavaluonno s Espoon kaupunki pyytää toimittamaan lausunnon kaavaluonnoksesta 31.5.2018 mennessä. Tiivistelmä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnos on strateginen ja mahdollistaa kasvua myös Espoon pohjoisosissa. HSL pitää hyvänä, että maankäytön kasvupaineisiin varaudutaan koko seudulla paikalliset lähtökohdat ja kestävän kasvun tukeminen huomioon ottaen. HSL:n näkemyksen mukaan Espoon kasvun pääasiallinen painotus metrokäytävän varteen on järkevää ja arvioitu Pohjois- ja Keski-Espoon osuus kokonaisväestönkasvusta on realistinen. Kaavaluonnoksen pohjaksi on tehty kattavasti selvityksiä sekä rakennemallityö kaava-alueella. HSL edellyttää, että jatkossa seudullinen näkökulma otetaan voimakkaammin mukaan yleiskaavan selvityksiin erityisesti liikenteen osalta. Seuraavassa kaavavaiheessa tulee esittää kaava-alueen keskeiset joukkoliikennetarpeet, nykyiset yhteydet sekä verkon vaiheittainen toteuttaminen seudullisesti laajemmin. Keskeistä on tunnistaa yhteydet ainakin Helsingin kantakaupunkiin sekä Vantaan Aviapolis- ja lentoasema-alueelle, jotka ovat koko seudun tärkeimpiä työpaikkakeskittymiä. HSL pitää huolestuttavana, että seudullisia MAL 2019 -tavoitteita kulkumuotojakaumasta ei Pohjois- ja Keski-Espoon osalta saavuteta edes kaavan tavoitevuoteen 2050 mennessä, vaikka yleiskaavan mahdollistama uusi maankäyttö on sijoitettu pääosin nykyisiin ja tuleviin keskuksiin sekä joukkoliikennekäytävien varrelle. Mikäli kulkumuotojakaumaan halutaan aidosti vaikuttaa ja autoriippuvuutta vähentää, on seuraavassa kaavavaiheessa syytä tutkia laajasti keinoja, joilla joukkoliikenteen

PÖYTÄKIRJA 7/2018 25 Hallitus 72 29.05.2018 kilpailukykyä autoliikenteeseen nähden saadaan parannettua. Kulkumuotojakaumaan vaikuttaminen on keskeinen keino kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, MAL 2019 työn päästötavoitteen ja Espoon oman hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. HSL esittää, että kaavan seuraavassa vaiheessa tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa maankäyttöä entistä tiiviimmin olemassa oleviin keskuksiin sekä nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikenneyhteyksiin, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaksi. HSL pitää tärkeänä, että Länsiradan asemanseutujen (Hista ja Mynttilä) toteuttaminen on sidottu ajoitusmääräyksellä sitovaan päätökseen Länsiradan toteuttamisesta ja että asemanseudut on esitetty kaavassa riittävän suurella volyymilla. Länsiratakäytävän avaaminen ei kuitenkaan mahdollista asemanseutujen toteuttamista, jos sinne ei ole tulossa taajama- tai kaupunkirataliikennettä. Espoon kaupunkirata on ehdoton edellytys Länsiradan rakentamiselle. Kalajärven suunnan joukkoliikenneyhteyksiä kehitetään Viiskorven kautta Leppävaaraan kulkevalla runkobussilinjalla, jota varaudutaan myöhemmin kehittämään pikaraitiotielinjaksi. HSL muistuttaa, että runkolinja ja pikaraitiotie edellyttävät erittäin voimakasta matkustajakysyntää. Maankäyttö tulee keskittää vahvan joukkoliikennekäytävän varteen, eikä se saa hajaantua usean eri reitin varteen. Pikaraitiotieverkon kehittäminen ja vaiheistus tulee suunnitella seudullisena kokonaisuutena. Kaavan tavoitteet ja sisältö Luonnos Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaksi on strateginen kaava, jolla osoitetaan maankäytön kehittämisen periaatteet ja painopistealueet vuoteen 2050. Yleiskaavassa varaudutaan koko Espoon voimakkaaseen väestönkasvuun kohti 400 000 asukasta ja varmistetaan osaltaan mahdollisuuksia vastata kaupunkirakenteen kestävään ja vaiheittaiseen muutokseen. Luonnoksen joukkoliikennehankkeet mahdollistavat maankäytön kehittämisen Länsiradan sekä Kalajärvi-Viiskorven vyöhykkeillä. Yleiskaavan mitoituksen lähtökohtana ovat Espoon kaupungin omat väestönkehitysarviot sekä seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnittelussa käytetyt arviot. Yleiskaavan mitoituksessa on varauduttu noin 60 000 uuteen asukkaaseen ja noin 11 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Espoon väestönkasvun arvioidaan painottuvan tulevaisuudessakin Etelä-Espooseen. Espoon kasvuennusteen mukaan vuonna 2050 eteläisimmän Espoon metrovyöhykkeellä asuu noin 220 000 asukasta (noin 135 000 vuonna 2017), Rantaradan ratavyöhykkeellä noin 110 000 asukasta (vuonna 2017 noin 90 000) ja Pohjois-Espoossa noin 90 000 (vuonna 2017 noin 50 000). Kaavaratkaisu perustuu kolmesta rakennemallista valittuun keskustojen verkosto -malliin. Rakennemallissa keskukset muodostavat verkoston, jossa