Mielen hyvinvoinnin lautasmalli Raisa Cacciatore VÄESTÖLIITTO Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija www.vaestoliitto.fi www.raisacacciatore.fi 2013
Kasvu ja kehitys monta asiaa samanaikaisesti SISUN/ AGGRESSION IHMISEKSI IHMISSUHTEET SEKSUAALI- SOSIAALISUUS SUUDEN KEHITYS KEHITYS KASVAMINEN ITSETUNNON MUODOSTUS
Myös aikuisen tunnetaidot ovat usein heikot, johtuen omasta historiasta. Mitätöinnin, alistamisen ja väkivallan kierre pitää katkaista etenkin kasvatuksessa ja kodeissa. Aggression hallinnan taito on tärkeää. Tunnetaitoja voi saada oppimalla, ymmärtämällä ja hoitamalla itseään. Lasten ja nuorten terve kasvu ja kehitys tarvitsee tukea ja suojaa. Jokainen lapsi ja nuori on meidän kaikkien aikuisten vastuulla.
Mikä synnyttää terveyttä? Iloinen, turvallinen, lupsakka koti-ilmapiiri Kunnioittava / arvostava suhtautuminen itseen ja lapseen Hyvinvoiva isä, äiti, isoveli, pikkusisko, vauva Yhteisöllisyys, ettei ole yksinäisyyttä Taloudellisen tilanteen vakaus Korkealaatuiset palvelut
Lapsella voi olla hieno koti ja perhe, hieno leikkikenttä. Mutta sillä ei ole mitään merkitystä, jos lapsella on tunne, ettei kukaan halua olla hänen kanssaan.
Itsetunto on pelkkä ajatus, uskomus. Se näkyy. Se vaikuttaa. KERÄTÄÄN RAKENNUSAINEITA AIKUISUUTEEN
Lapsen maailma on pieni Oma perhe ja koti, naapuri Päivähoito, koulu, opettaja Kaverin perhe, mummola
Aikuisen pärjääminen heijastuu suoraa lapsiin Monet aikuiset tarvitsevat apua vanhemmuuteensa. Apuja ja neuvoja saa kaivata! Kaikki mitä teet oman elämänhallinnan eteen on lapsillesi eduksi. Vanhemmuutta voi oppia ja opiskella, myös toisilta vanhemmilta. Lapset tarvitsevat turvallisten aikuisten verkoston. 3.10.2013
Itsetunnon rakennustyö on jatkuvaa Anna mahdollisuuksia, tietoa ja usko lapseen ja nuoreen. Ole mallina: Ole itse itsesi paras ystävä!
Päivähoidon, koulun ja muiden aikuisten merkitys Opettajan antama huomio Koululuokan sosiaalinen tuki Onnistumisen elämykset Ystävyyssuhteiden tuoma ilo ovat lasta kannattelevia tekijöitä Pitkäaikaiset opettajaoppilassuhteet tai hoitosuhteet tarjoavat parhaimmillaan mahtavan tukirakenteen kasvuun! EL Liisa Pietilä, SLL 40/2005:4021-25
POSITIIVINEN MINÄKUVIA Olen hyvä! Minua kannattaa suojata! Lapsi, joka tuntee olevansa hyväksytty, sellaisenaan ilman suoritteita, on vahvoilla, kun kohtaa pettymyksiä. Osoita selvästi lapselle, että hän on riittävä, oikeanlainen ja hyväksytty ja pysyvä osa perhettä!!
Voiko itsetuntoa vahvistaa? Ennaltaehkäisy = + merkkiset teot Koskaan ei tiedä mikä on oikea hetki
Julkistaloudellinen tilanne = priorisointia ja arvovalintoja Ennaltaehkäisy Tuo Säästöjä Terveydenhoitajaliitto, Kouluterveyspäivien ständi 9/2011
Mitä lapsi tai nuori tarvitsee 1. Kuulluksi, nähdyksi tulemista Aitoja kohtaamisia. Välittävää aikuista. Yksilöllisyyden ymmärrystä. 2. Kehitysportaiden tuntemusta Seksuaalisuus ja aggressio. Itsenäistyminen. Aivot kehittyvät hitaasti, ymmärrys myös. Mitä voi vaatia? Missä täytyy suojata? 3. Kehityksen / itsetunnon tukea 3.10.2013 Tekoja. Oikeaa toimintaa. Itse koettu kasvatus ei aina parasta.
Mitä lapsi tai nuori tarvitsee 1. Kuulluksi, nähdyksi tulemista JARRUTA, HILJENNÄ 2. Kehitysportaiden tuntemusta TUTUSTU, OPISKELE 3. Kehityksen, itsetunnon tukea TOIMI NYT 3.10.2013
Aito kohtaaminen Mitä sinulle kuuluu? Miltä sinusta tuntuu? Mitä sinä tarvitset? Empatia, myötätunto itseä ja vauvaa kohtaan + MATKIMINEN 3.10.2013
Temperamentit ja itsetunto Kaikki ihmiset ovat jo syntymästään erilaisia. Jos huomaa, että kelpaa ja on iloksi muille, voi rakentaa hyvää kuvaa maailmasta ja itsestään. Tähän rakennustyöhön voi jokainen osallistua. Uusi ihminen, uusi tuttavuus tarkoittaa jännittävän löytöretken alkua. Kun oppii tuntemaan toisen, voi löytää yhteisen mukavan tavan olla yhdessä tekemässä. Erilaisuus on sääntö, ei poikkeus: Erilaisten ihmisten kanssa joudumme tekemään töitä ja pärjäämään. Ihanat Ipanat temperamenttikirja
Koulun ja päivähoidon tulee huomioida erilaiset, arjessa tukea tarvitsevat lapset! Toiset meistä syntyvät orkideoiksi, jotka vaativat erityistä huolenpitoa ja tukea. Toiset ovat kuin voikukkia, sitkeitä ja helposti sopeutuvia. Voikukat tuntuvat löytävän auringon paikasta kuin paikasta. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä vertaa erityistä tukea tarvitsevaa lasta vaativaa hoitoa tarvitsevaan orkideaan. Näiden lasten kasvatukselle, hoidolle ja opetukselle on erityisiä vaatimuksia. Lempäälän kunnan varhaiskasvatuksen ohjelma 2012-2016
Voit vaikuttaa paljon toisten itsetuntoon. Kun olet vuorovaikutuksessa, vaikutat joka tapauksessa suuntaan tai toiseen. Mieti, mitä tarkoittaa: pysy aikuisena? Voit tehdä tietoisen päätöksen alkaa olla myönteisesti vuorovaikutuksessa eri ihmisten kanssa.
Keskustelu itsensä kanssa Ihmiset keskustelevat ajatuksissaan jatkuvasti itsensä kanssa, kommentoivat ja suunnittelevat tekemisiään. Se voi olla kannustavaa tai halveksivaa. Omat pohdinnat vaikuttavat, eli se pään sisäinen puhe. Itse olet eniten itsesi kanssa. Se alkaa rakentua lapsuudessa. Mitä puhetta lapsuuden kotona jäi pääsi sisään? Myös pitkä ihmissuhde vaikuttaa.
Pään sisäinen puhe Eihän tästä tule yhtään mitään Tyhmä! Mä oon idiootti! Miksen mä ikinä opi Ihmiset saattavat moittia itseään jatkuvasti. Tai he antavat itselleen kannustusta, yllyttävät tekoihin tai rauhoittavat itseään. Opettele kuulemaan sisäinen keskustelusi ja ohjaamaan sitä! Kiitä myös itseäsi aina, kun olet toiminut oikein. Ei kannata yrittää, en mä koskaan onnistu Parasta etten mokaa enempää...
Puhu tunteista! Kysy tunteista! Anna tunteille nimiä! Siedä tunteita!
2-3 vuotta Periaatteessa EI ja EN Minulla on merkitystä! Tahdon, koska osaan tahtoa. En hallitse hurjaa tunnetta. Onko tahtominen paha? En itsekään tiedä mitä tahdon! Hallitsetko sinä tunteesi? Oletko turvallinen, vaikka minä en ole? Saatko sinä käyttää väkivaltaa? Saanko minä käyttää sitä?
12-15 vuotta Tunteeni on vahvin ja tärkein. En tottele! Otan, minkä halua, ja haluan paljon. Vanhat arvot joutavat roskiin! Hylkään entisen! Rakastan jännitystä! Pysähtyminen on pahinta! Isä-mies inhottaa, äiti-nainen ällöttää. Haluan olla iso!
Aggressio muuttaa mieltä Aivoissa tapahtuu toimintatilan muutos, kun ihminen menee pois tolaltaan Daniel J. Siegel: The Developing Mind 1999
Aika pysähtyy Kontrolli häviää Yksilölliset reaktiot Daniel J. Siegel: The Developing Mind 1999
ALATIE / YLÄTIE LIIPASIN: Tapahtuma Ärsyke Tunnista laukaisevat tekijät! Opettele ottamaan aikalisä! Selvittele vanhan traumat! Vahvista Ylätietä! ALTISTAA / HERKISTÄÄ Matala verensokeri Väsymys Stressi Omat mustelmat / traumat Alkoholi Jotkin lääkkeet Perimä
HUONO! HUONO! LUUSERI! IDIOOTTI! HÄPEÄ!
Mielen näyttämön näyttelijät MÄ EN PYSTY! MÄ EN OSAA! MÄ EN EHDI! MÄ KUOLEN! -HEI, AIKA MONESTA MAANANTAISTA ON SELVITTY! -ONNISTUMINEN ON MAHDOLLISTA! TAHDON SELVITÄ! TAHDON KOETTAA! TUNNE JÄRKI TAHTO OHJAAJA Åsa Nilssonne: Kuka ohjaa elämääsi? Cacciatore ym: Pelastakaa pojat!
Aggressio on MUUTOSVOIMA Aggressio ei ole väkivaltaa. Se on voima, pelkkä tunne, ei vielä teko. Sen voiman tarkoitus on johtaa terveeseen itsetuntoon ja itsenäistymiseen. Ilman lapsuuden uhmaa ja murrosiän kuohuntaa nuori ei itsenäistyisi vanhemmistaan ja kodistaan
VIHA = monta muuta tunnetta TAUSTALLA: hätä pelko turhautuminen turvattomuus umpikuja
Aggression hallintaa pitää opettaa! Siinä on se sekunnin sadasosan mittainen harkintahetki, jolloin päätät, annatko naksahtaa päässäsi, vai et. Suostutko ärsyyntymään? Tunne on pelkkä tunne, se menee ohi. Suuren tunteen hetkellä et ajattele oikein. Opettele aikalisä ja liikennevalot.
Ole itsesäätelyn ja rakentavan riitelyn malli Siedä tunteita Ole luja ja turvallinen kallio mieluummin kuin arvaamaton tulivuori! Koululääkäri: Vanhempien asenteessa on paljon vikaa! Ennen koulua olevat ongelmat, sieltä kumpuaa isot ongelmat! Raisa Cacciatore, 2013
Älä vaurioita lasta! Se, että vanhempi huutaa: Olet huono, surkea ja tarpeeton! jättää jälkensä, vaikka sitä kuinka korjailisi ja hyvittelisi jälkeenpäin. Lasten kasvatukseen ei sovi sotilaskuri. Vellovan vihan ilmaisut eivät ole sallittuja. Rajan voi vetää raivoamatta. Omaa aggressiota ei pidä kohdentaa lapseen. Oma kypsymättömyys ei ole syy siirtää samoja traumoja eteenpäin. Lapsi kaipaa ja tarvitsee hellyyttä, syliä ja rauhallista elämänmenoa kaikkein eniten.
15.8.2011 IL-keskustelu Älytön komentaminen ja huutaminen lapselle tuntuu olevan sääntö ja rutiini. Jopa aivan vauvoille ja taaperoille huudetaan kurkkutorvi suorana. Tätä näkee marketeissakin, pienelle kirpunkokoiselle pidetään melkomoista saarnaa.
15.8.2011 IL-keskustelu Just yksi päivä kuuntelin vaatekaupassa, kun äiti raivosi ja kiroili arviolta 8v tyttärelleen: "On se perkele kun sinunkin pitää heittää tuota kommenttia joka saatanan asiaan, minä en vittu jaksa sua kuunnella!" Hirveää kuunneltavaa! nimim. Korvia kuumotti
11.2.2009 Kaksplus-keskustelu Mitähän traumoja lapselle jää minun suuttumisesta? Kun suutun, niin huudan ihan kunnolla vihaisesti hetken, ja sitten kun oon saanu sen huudettua niin se on loppu. Mutta eilen illalla suutuin ihan hirveesti lapselle, ja se oli ihan kauhistuneen näköinen ja parkaisi huitoen ja ääni täristen äitiä! Ihan normaali se nyt aamulla oli, mutta onkohan tällä vakavat seuraukset? Ja tiedän että olen aikuinen, mutta en silti osaa hillitä itseäni - tai en siinä tilanteessa ehdi muistamaan vaan vasta jälkeenpäin kaduttaa.
11.2.2009 Kaksplus-keskustelu Jos muistelen omaa lapsuuttani niin olin samanlaisessa tilanteessa lapsena. Vieroitin itseni aika nopeasti pois kotoota (15v) koska en kokenut ansaitsevani moista kohtelua. Koskaan en huutamisen takia halunnut totella äitiä. Oli pelottavaa kun lapsena ei voinut luottaa että äiti on turvallinen. Nykyään on vihanhallintakursseja mihin äidit voivat mennä. Onneksi :-)
Tavallinen tarina Alistava, mitätöivä, ankara kasvatus tai niukka ja aggression kieltävä kasvatus Omat tunnetaidot heikot Ei malleja rakentavaan aggression hallintaan Ei osaamista, eikä harjaantumista siihen Aggression hallintatilanteissa ymmällään, epälooginen, pulassa oleva aikuinen
Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012 Ärtyneen kommunikoinnin kehä Ärtynyt, loukkaantunut Rakastava, hyvää tarkoittava ihminen Ärtynyt, loukkaantunut Rakastava, hyvää tarkoittava ihminen
Miksi ihminen korottaa ääntään? Kun ei se tajua muuten! Et kuuntele! Huutaminen voi tuntua hyvältä ajatukselta omasta näkökulmasta. Kuulija kuitenkin kokee mitätöintiä, loukkaantuu ja pelkää. Hänelle tulee suuri tunnetila (taistele/pakene/lamaannu). Silloin hän ei opi.
Mitä validointi on? Kuuntelua, kuullun ymmärtämistä ja sen kertomista. Tarvitaan siis aktiivista eläytymistä (empatiaa) ja aktiivista kommunikointia: ymmärrän mitä sanoit ja se on loogista. Ei edellytä itse asian hyväksymistä. Kuulen sinua! Ymmärrän sinua! Viestisi on tullut perille. Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012
Ymmärrä ja kerro se = validoi Hänen negatiivinen tunnetilansa vähenee Hän ilmaisee itseään tarkemmin ja rennommin Häntä on helpompi ymmärtää Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012
Ei näin Älä koske siihen! En mä oo ollu koskemassa! Aina sä huudat! Ite uudat! Vaan näin Älä koske siihen! Et halua että minä kosken siihen. No en!... Haluan tehdä tämän rauhassa! Haluat työrauhan. yleensä kolme validointia riittää
Validointi auttaa! Tuo tilanteeseen turvaa Rauhoittaa tunteita Kertoo arvostuksesta Luo läheisyyttä Rakentaa luottamusta Toisen on helpompi puhua aroista asioista Murtaa kielteisyyden kehän Vähentää vihaa ja tuomitsevuutta Helpottaa kaikin tavoin kohtaamista Edistää neuvottelun onnistumista Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012 Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012
Validointi auttaa jo ihan pienellä lapsella. Toista se, mitä lapsi huutaa. Ymmärrä se. Et halua nukkua! Haluat vielä leikkiä Sitten kannattele lasta sietämättömän tunteen kanssa, auta häntä sietämään paha mieli ja ylläpidä toivoa. Huomenna on uusi päivä. Sitten voit taas leikkiä siskon kanssa!
Miten ohjaat lasta? Arvovaltaa Sananvaltaa Väkivaltaa Etukäteen tehdyt sopimukset. Oikeudenmukainen osallistuminen kotitöihin. Aikuiset näyttävät mallia. Seuraamuksista sovittu. Muistuttaminen ystävällisesti. Kannustava perusteleminen. Tarvittaessa yhdessä tekeminen. Tarvittaessa seuraamukset. Loukkaaminen, karjuminen, nimittely, raivoaminen, yliampuvat syytökset, uhkailu, pelotteleminen. Mukailtu prof. aivotutkija Matti Bergstöm
Tärkeintä on turvallinen, riehumaton aikuinen
Muistilista: miten hillitset Mukaeltu kirjasta Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012 itsesi 1. Ota muistisäännöksi se ydintunne joka sinulla on lasta / nuorta kohtaan. Takerru siihen kuin ankkuriin ärsyttävissä tilanteissa. Palauta se mieleesi, kun ärtymys yrittää voittaa alaa. Esim: Olen kunnioittava, rakastava ja hyvää tarkoittava ihminen tuota äksyilevää lasta/nuorta kohtaan. Tilanteessa pintaan nousevat kielteiset tunteet Ydintunteesi ja pitkän aikavälin tavoitteesi Ärtynyt, loukkaantunut Rakastava, hyvää tarkoittava ihminen
2. Luovu negatiivisuudesta: päästä irti ärtymyksestä, loukkaantumisesta, kielteisistä arvioista, olettamuksista ja tuomioista, joita nousee mieleen ja pintaan. 3. Pysyttele tässä hetkessä. Keskity siihen, mitä juuri nyt ja tässä tapahtuu. (Älä muistele menneitä riitoja äläkä ennakoi mitä kohta ehkä tulee tapahtumaan.) 4. Älä mene alatielle. Pysyttele huolehtivana, vastuullisena, tietoisena, havainnoivana sekä itsesi, että lapsen/nuoren suhteen. 5. Pysy tietoisena pitkän aikavälin päämääristäsi: pysyvät ja hyvää tarkoittavat ydintunteesi. Ota muistisäännöksi niihin liittyvä lause, esim: Tämä on ihminen, jota rakastan ja joka rakastaa minua,
6. Jos tunnetaso kohoaa, muista liikennevalot, pidä välillä taukoa. Ota aikalisä. Käy pikku lenkillä tai wc:ssä. Jatka keskustelua vasta kun tunteet ovat jäähtyneet, jotta pystyt rakentavaan keskusteluun ja hahmottamaan taas kokonaisuuden sekä pitkän aikavälin tavoitteesi ja ydintunteesi. 7. Jos pääsi on täynnä kielteisiä ajatuksia, kuten Hän on väärässä!, Ei tuo ole totta! Ei kukaan voi olla noin tyhmä! palaa ydintunteeseesi kuin ankkuriin. Odota, kunnes löydät riittävän tasapainon aloittaaksesi keskustelun uudelleen. Se voi olla vasta huomenna.
Tunteita on kaikilla! Niitä saa olla Se on normaalia Tunne on pelkkä tunne Tunteita tulee ja menee Olet eri asia kuin tunteesi
Pettymyksen sieto Pysähdy lapsen vaikean tunteen äärelle - Mene lapsen luo - Älä kiirehdi poistamaan tunnetta - Siedä omatkin tunteesi - Kärsimys kuuluu elämään, sen kanssa on pärjättävä. Lapsi saa itsesäätelyn mallin sinulta. Hallinta kehittyy ensin pienissä tunteissa. Miten opetan pettymyksen sietoa: www.raisacacciatore.fi/143
Kuinka aggressiota voi purkaa? Mikään ei saa mennä rikki Keneenkään ei saa sattua Mitään peruuttamatonta ei saa tapahtua Estää saa, muttei kostaa
Liikennevalomalli PUNAINEN PYSÄHDY / SEIS KELTAINEN AJATTELE MITEN ASIAN ESITÄT VIHREÄ TOIMI
Opeta, että kaikki tunteet menevät ohi ja iloinen nauru jälleen yhdistää. Tunteita ei tarvitse ratkaista tai poistaa Ne voi elää, antaa tulla ja mennä.
Puhu tunteista Anna niille nimiä Piirrä, leiki, tanssi tunteita Älä pelkää tunteita Ne menevät ohi
Aggressio positiivisena voimavarana Pidän puoleni! Sanon mielipiteeni! Taistelen oikeudenmukaisuuden puolesta! Olen samanarvoinen kuin muut! Siedän tunteita ja pärjään niiden kanssa. Nautin elämästä!
Elämyshakuisuus Nuoruusiässä voimistuu ja varhaisaikuisuudessa heikentyy tämä yhteistä lähes kaikille nisäkkäille liittyy poikasen irrottautumiseen kotipesästä Halu kokea uutta, halu saada voimakkaita kokemuksia/elämyksiä, Sosioemotionaaliset taidot! vaikka tähän liittyisi riskinotto Nuoruuteen kuuluu idearikkaus, rohkeus, impulsiivisuus, kokeilunhalu ja riskien ihailu.
Elämyshakuisuuden trendi (Romet ja Hennessy 2007)
Rikoslain alaisista teoista kiinnijääneet ikäryhmän 100 000 asukasta kohden Englannissa v. 1995 9000 8000 7000 Miehet Naiset 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 IKÄ v 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21-24 25-29 30-39 40-49 50-59 60 & yli Lähde: Criminal statistics, England and Wales, 1995. London:HMSO. Kirjasta: Trew, K., Kremer, J. (toim.) 1998. Gender & Psychology. Arnold:London. Liikennepsykologia, psykologian laitos, S. Laapotti
Kasvu ja kehitys itsehallinnan opettelua
Tilannetajua Riskiarviokykyä / riskien kunnioittamista Tunnetaitoja ja itsetunnon rakennusaineita Sosiaalisia taitoja / ryhmätaitoja Itsehillinnän ja elämänhallinnan avaimia Kuunteleva, asioita kertova, nuorta arvostava aikuinen
Ota koko paketti! Lapsia on kaikenlaisia. Yllätyksiä tulee aina, sekä iloja että suruja. Välillä lapsen toiminta tai nuoren valinnat ärsyttävät tai ällistyttävät. Silloin ei rähistä, vaan kääritään hihat. Kestetään, ponnistellaan, tehdään mitä tarvitaan. Ei heitetä hanskoja kehään, vaan viedään täysillä aikuisuuteen saakka. Otetaan vastuu: tämä homma hoidetaan. Voit päättää jaksaa rinnalla, tuli mitä tuli. Voit päättää, että tarpeen vaatiessa haet apua.
Lapsi/nuori tarvitsee aitoutta Sitoutuminen Otetaan koko paketti Yllätyksiä tulee! Hoidetaan tämä homma! Tehdään mitä on tehtävissä! VAI: Olen täällä vain töissä
Lapsi/nuori tarvitsee jaksamista Mistä voimaannut? Osaatko kieltäytyä liiasta? Huolenpito omista rajoista Oletko suuntautunut, mikä on se, minkä osaat? Oma elämä kunnossa?
Lapsi/nuori tarvitsee keskustelevuutta Nuoren missiot Oma missio selkeä (Miksi olen täällä töissä? Mitä olen tavoittelemassa?) Mitä me tiedämme tästä? Mitä me haluamme tästä? Kun selvillä, ei vatvota vaan toimitaan! VAI: Älä häiritse työtäni, hoidan vain hommani
Lapsi/nuori tarvitsee selkeyttä Samalla tasolla Kunnioittaen Katso silmiin Sano mitä haluat Kerro mitä saa tehdä Älä keiku tuolilla! Harjoittele hiljaa olemista. VAI kielikuvia ja kompakysymyksiä: Enkö ole sanonut jo tuhat kertaa? Mitä oikein luulet tekeväsi? Kohta minä kyllä hermostun! Ole kunnolla!
Lapsi/nuori tarvitsee ihmettelijää Ole utelias, tutustu, ihmettele, innostu nuoresta Vastaa aina, kaikkiin kysymyksiin Nuori on kuin aarrekartta Kulkekaa yhdessä rastilta toiselle Uskokaa aarteen löytymiseen VAI: Ei tästä kummosta voi tulla!
Yläasteen koulukuraattori, 20.9.11 Miten vanhemmille tukea? Siihen menee paljon aikaa! Tieto, että tästä iästä kyllä selviää Ottaisivat sen niin kun projektina, että se on nyt tätä! Ne on niin taitavia provosoimaan ja saamaan ihan järkevätkin aikuiset uupumaan ja väsymään.
Välitön tarvetyydytys: nautinto, hyvä olo Lyhyen tähtäimen tavoitteet ja tämän hetken jutut. Arvojen mukainen elämä: tunnistaa arvonsa Elämällä on kompasseja ja suuntaviittoja. Onko kivaa vai tyhmää? Ne ohjaavat valintatilanteissa. Arvoja toteuttaakseen ihminen on valmis sietämään pettymyksiä, jopa kärsimään.
Aika antaa arvokasvatusta Käy arvokeskustelua: Mikä on tärkeää? Mikä on kaikkein tärkeintä elämässä? Minkä asian takia olisit valmis hiukan kärsimäänkin? Kerro arvoistasi: ystävyys, rakkaus, vapaus, veljeys, tasa-arvo, terveys
Salutogeneesin avain Kyse ei ole vain olemassa olevista resursseista, vaan kyvystä ja joustavuudesta käyttää omia resurssejaan terveyttä tuottavalla tavalla. Lähtökohta: katsotaan resursseja ja voimavaroja. Bengt Lindström: The Hitchhiker s Guide to the Salutogenesis. Salutogenic Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan 24.11.2010 pathways to health promotion. Folkhälsan 2010
Elämänlaatu Kokonaisuus, oma kokemus elämästä on tärkein. Se, että elämä on merkityksellistä! Riippumatta vaikeuksista ja vastuksista. Kysy siis: Mikä aiheuttaa terveyttä? Mikä johtaa elämänlaatuun? Mikä tarjoaa syytä elää? Innostuminen on tärkeää. Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan 24.11.2010
Koti-ilmapiiri Kotoilua, yhteen asiaan keskittymistä, iloisia tekoja, läsnäoloa Ihmiseksi voi kasvaa vain vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa.
Kehonkuva ja itsetunto Nykyisin sen paremmin nainen kuin mieskään ei koe olevansa oikean ikäinen, kokoinen tai luonteinen. Kuinka moni teistä kokee? Kuka sen määrittää? Muuta ikää, kokoa tai luonnetta ei sinulla ole!! Ala uskoa itseesi! Älä anna jonkun muun päättää siitä!
Hyvä kosketus suojaa! Riidellä, syödä, lököillä, OLLA yhdessä Peuhupainia, reppuselkää, körökörökirkkoa. -> stressinsietokyky, sosiaalinen älykkyys.
Merkityksellinen yhteys Kuulua mukaan Ymmärtää miten perhe tai koulu toimii Miksi olen mukana Mitä vanhemmat / koulu tekee Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan 24.11.2020
Merkityksellinen yhteys Kuulua mukaan Laumaan liittyminen Miten saan aseman? Kavereita? Kumppanin? Professor, barnläkare Bengt Lindström, Folkhälsan 24.11.2020
Kys 95 Onko Sinulla tällä hetkellä todella läheistä ystävää, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioistasi? Ei ole yhtään 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Peruskoulu Poika 16,6 16,4 15,3 15,2 13,5 11,9 Tyttö 7,1 7,2 7,2 6,4 5,2 5,5 Lukio Poika 13,7 12,9 13 13,2 11,6 11 Tyttö 4,8 5,8 5,8 5,7 4,6 4,7 Aol Poika 11,4 9,4 Tyttö 4,5 4,7
Tarve kuulua samanmielisten joukkoon, sosiaaliset taidot, ystävyys Yhteenkuulumisen tunne antaa voimaa ja turvaa Olemme laumaolentoja, haluamme kuulua yhteen Uskallanko rauhassa sanoa oman mielipiteeni, vaikka muut olisivat eri mieltä?
Ystävyyden säännöt (Seurustelusuhde = paras ystäväsi) Ole kohtelias Ole ystävällinen Ole siisti Osoita, että välität Ole reilu ja rehellinen Älä kerro yksityisjuttuja muille Älä puhu pahaa takana Älä petä Pyri rakentavaan riitelyyn Selitä miksi, jos suhde ei toimi Raisa Cacciatore, 2010 Portaita pitkin (WSOY) Ystävyys on ykkönen (Minerva)
Onnistumisella kasvattaminen ja itsetunto Perhe/koulu, jossa lasta kannustetaan rakentamaan ja kertomaan oma mielipide, olemaan oma itsensä.
KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO KUNNIOITUS NEUTRAALI Kunnioitus tarttuu syrjäytyminen ja menestys ovat usein mallioppimisen tulosta HALVEKSUNTA
KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa Myönteiseen keskittyminen Kiittämällä kasvattaminen Respektipisteitä, tarravihkoja Onnistumisen esiin nostamista Lapsen kokemusta arvostavaa puhetta Iloa, lupsakkaa oloa, turvallinen ilmapiiri NEUTRAALI Lapsi ei voi valita kasvuympäristöään saako hän kokemuksia arvostavasta kanssakäymisestä, milloin, mistä? HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta Kielteiseen keskittyminen Moittiminen, iva, pelko Rankaisu, ankaruus, kuritus Epäonnistumisen esiin nostamista Vähättelevää, mitätöivää puhetta Jännittynyt, aggressiivinen, hylkäävä ilmapiiri Raisa Cacciatore, 2013
KOMMUNIKAATION TUNNEILMASTO KUNNIOITUS - Ei väkivaltaa MENESTYS Älä jää halveksunnan ilmapiiriin, Hakeudu arvostaviin ihmissuhteisiin! HALVEKSUNTA - Henkinen ja fyysinen väkivalta SYRJÄYTYMINEN
Lapsi, joka kohdataan empatialla, oppii empatiaa. Nuori, joka kohdataan myötätunnolla, oppii myötätuntoa.
Tahtominen ja itsetunto Ei saa mitätöidä lasten Minä osaan ja pystyn -kokemuksia. (POIS: Annas kun mää näytän ) Oma innostus, haluaminen ja yrittäminen on tärkeää. Ei pidä tehdä kaikkea lapsen puolesta.
Lapsen ja nuoren biologinen tehtävä on haluta loputtomasti, aikuisen kasvatuksellinen tehtävä on vetää raja, kun nuorion saanut tarpeeksi.
Aikuisen tehtävä on Halu on hyvä auttaa sietämään sietämätöntä: Sitä että haluu! Ja ettei heti saa. Ylläpitää toivoa: Kyllä se vielä onnistuu. Kaikki tulee menemään hyvin.
Tahtominen ja itsetunto En osaa En osaa juuri mitään Mitä väliä? Drop out Itsetuhoisuus Diane Levy: Increasing a child s self-esteem? Random House 2002
Kielteinen palaute! On paljon asioita, joita en osaa. Onneton, aloitekyvytön. Yhteistyöhaluton, itkuinen, ärtyinen. Vihaisesti mulkoileva, välinpitämätön.
Olen aika hyvä! Osaan ja pystyn, jos yritän Osaan paljon! Osaan aika paljon Osaan jotakin Osaan Osaan?
Hauska, jännittävä ja vauhdikas tarina ystävyydestä alakouluikäisille. Kertomuksessa seikkailevat ihka oikeat koirat. www.dinajapolo.fi
Hyvä itsetunto on itsensä tuntemista ja arvostamista, sekä olennainen osa elämänhallintaa ja hyvinvointia. Se suojaa lasta ja nuorta syrjäytymiseltä ja riskikäyttäytymiseltä sekä auttaa selviytymään tulevaisuuden haasteissa.
KEHO-ITSETUNTO SEKSUAALISUUS
Seksuaalisuuden portaat
12-18v tytöille ja pojille. TIETOFINLANDIA -ehdokas!
Seksuaalisuuden portaat, Opetushallitus 2000 Biologinen kehitys Raisa Cacciatore, 2010
Kirja antaa käytännön ohjeita siitä, miten poikien hyvinvointia, itsetuntoa ja minäkuvaa voi tukea lapsuuden ja nuoruuden herkkinä vuosina.
Turvallisuus, lohtu ja läheisyys