YHTEISTYÖ JA KUMPPANUUS -MITEN ME SEN TEEMME? ELINVOIMAA KUNTIIN -TIINA PELKONEN
TULEVAISUUDEN KUNNAN ROOLI Miten näitä vahvistetaan käytännössä?
Mihin ollaan menossa? Kuka auttaa navigoimaan? Osaammeko katsoa tarpeeksi kauas? Lähde: Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030, Valtiovarainministeriön julkaisu - 9a/2017
KUNTA ON KOTI KAIKELLE Lähde: Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2030, Valtiovarainministeriön julkaisu - 9a/2017
MIKÄ ON KUNTA Luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät Kunta organisaationa Kunta Ihmisten yhteisönä Kunnassa asuvat ihmiset, järjestöt, yritykset, oppilaitokset jne. Jos kunta ymmärretään vain kuntaorganisaationa, ajatus jää puolitiehen! Lähde: Ritva Pihlaja, Kauhava 2.11.2017. Kuntaorganisaatiosta pidetään varmasti huolta, mutta kenen heiniä on vahvistaa kuntaa yhteisönä? Ja miten se tapahtuu?
MITÄ OSALLISUUS ON? Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista, vaikuttamista. Tunne siitä, että voin vaikuttaa oman elämäni kulkuun ja yhteisiin asioihin. Olla merkityksellinen osa kokonaisuutta. TAVOITE Mahdollisimman harva kokisi jäävänsä yhteisten asioiden ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Vrt. syrjäytyminen, osattomuus
OSALLISUUS JA YHTEISÖROOLI 9/10 valtuutetuista pitää asukkaiden osallistamisen edistämistä ja yhteisöllisyyden ylläpitämistä tärkeänä. Miten asukkaiden osallistamista edistetään käytännössä? Jos yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen on ollut iso haaste, miten siinä onnistutaan jatkossa? Helpommin sanottu kuin tehty! Äänestysprosentit ja puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet. Demokratia kaipaa vahvistamista, uusia toimintatapoja ja parempaa osallisuuden toteutumista. Lähde: Valtuutettujen ilmapuntari 2017 -kunnat, maakunnat ja yhteistyö, Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS. Sitra, Edustuksellisen demokratian puhti hukassa.
KEHITTÄJÄ- JA KUMPPANIROOLI Luottamuksellisen ilmapiirin ja vuorovaikutuksen ylläpitäminen ihmisten ja yhteisöjen väillä on kunnan tehtävä. Kunnan on kehitettävä keinoja vuorovaikutuksen ja kumppanuuden edistämiseen. Toimiva vuorovaikutus ja avoin keskustelu edesauttaa muidenkin toimijoiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja toimimaan niiden toteuttamiseksi. Uudistukset syntyvät vuorovaikutuksessa ja erilaisten näkökulmien luovasta jännitteestä. Demokraattisten osallistumismahdollisuuksien lisäksi kunnan on kehitettävä kuntalaisille uudenlaisia lähivaikuttamisen tapoja yhteisössä eri paikallistoimijoiden kanssa ja huolehdittava niiden toimivuudesta. Miten synnytetään kumppanuus ja toimijoiden välinen luottamus? Miten toimintaa koordinoidaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi? Miten tehdään yhteistä päätöksentekoa ja otetaan yhteistä vastuuta tuloksista? Lähde: Elinvoimainen kunta, Kuntaliitto, Sini Sallinen 2017
KUMPPANUUS Kumppanuus perustuu tasaveroisuuteen, se ei ole hierarkkista. Kumppanuus rakentuu luottamuksen ja vuorovaikutuksen kautta. Vahvistaa osaamista, resurssien ja voimavarojen tehokasta käyttöä. Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen. Sovitut pelisäännöt, avoimuus ja yhteistyösopimukset. Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus. Vastavuoroisuus ja molemminpuolinen hyöty. Yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu seurauksista. Sosiaalinen pääoma kasvaa ja lisää osallisuuden kokemista. Parantaa arjen turvallisuutta, edistää hyvinvointia ja tuottaa palveluita. Luo työllistymismahdollisuuksia ja ehkäisee syrjäytymistä. Lähde: Elinvoimainen kunta, Kuntaliitto, Sini Sallinen 2017
NELJÄS SEKTORI Yhteiskunnan sektoreita on nykyään neljä. Perhe, yksittäiset henkilöt Kaupunkiaktivismi Esim. Brother Christmas, ravintolapäivä, kirppisralli Curitiba-malli (tuottaa julkista palvelua ja saada vastineeksi julkista palvelua) Esim. terveyskeskuksessa käynti, tapahtumien siivous jne.
KAIKILLE HYVÄ KOTIKUNTA TEHDÄÄN YHDESSÄ Samalla kun hukumme tavaran paljouteen on kunnassamme avun tarvitsijoita. Miten yhdistettäisiin avun tarvitsijat ja aktiiviset seura- ja järjestötoimijat? Mitä jos varainkeruulla on mahdollista saada vielä enemmän hyvää aikaiseksi, kaikille parempi mieli ja yhteen hiileen puhaltava yhteiskunta? Elinvoimaa kuntiin hanke kannustaa järjestötoimijoita keräämään varoja oman toimintansa tukemiseen erilaisin hyvän teon -kampanjoin. Tavaran sijaan myytkin hyvän teon, jonka yhdistyksen vapaaehtoinen toteuttaa. Mieltä lämmittää paljon enemmän hyvät teot, mitä lahjoituksilla saadaan aikaiseksi. Hyvän teon -kampanjoitanne odottaen, Tiina Kiitos! Lähde: Tiina Pelkonen, Järviseudun Sanomat 24.1.2018
KUNTIEN TULEVA TEHTÄVÄ EDISTÄÄ ELINVOIMAA, PAIKALLISTA IDENTITEETTIÄ, HYVINVOINTIA JA DEMOKRATIAA Tehdään työtä elinvoimaisten kylien, kuntien ja järjestöjen puolesta! ELINVOIMATEHTÄVÄT Osallistaminen, verkostojen hyödyntäminen ja uudenlaiset kumppanuudet HYÖDYT Yhteiset tavoitteet ja vastuunkanto Lisää tiedonkulkua, vaikuttamisen mahdollisuuksia, palveluita, resursseja ja osaamista. Parantaa alueen imagoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Estää syrjäytymistä.
MITEN SAADAAN JÄRJESTÖJEN TEKEMÄ TYÖ NÄKYVÄKSI JA OSAKSI KUNNAN TOIMINTAA? Hallitusohjelma: Kunta on ihmisten yhteisö Kuntien ja järjestöjen yhteistyötä tulisi vahvistaa On siirryttävä kunnallispolitiikasta kuntalaispolitiikkaan. Kunnalla ratkaiseva rooli kumppanuuksien koordinoijana! Rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja yhteistyötä uuden asennon rakentamiseen. Järjestöt mukaan kunnan työryhmiin ja palveluiden kehittämiseen. Merkittävä rooli harrastus- ja vapaa-ajan palvelujen tuottajana. Hyvinvointiryhmä? Seura- ja yhdistysfoorumi?
1. Tunnistetaan alueella olevat toimija ja hyvät käytännöt. TO DO 2. Kootaan alueen toimijat yhteen suunnittelemaan, missä asioissa ja miten yhteistyötä voidaan tehdä entistä tietoisemmin ja suunnitelmallisemmin. 3. Mietitään yhdessä, millaisia uudenlaisia toimintatapoja ja rakenteita tarvitaan. 5. Otetaan osallisuuden rakentaminen myös käytännössä vakavasti: ohjataan työhön tekijöitä, resursseja ja laitetaan toimeksi. 4. Nivotaan osallisuutta vahvistavat toimintatavat osaksi uusien organisaatioiden toimenkuvien arkea. Lähde: Ritva Pihlaja, Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa, Kuntatalo14.3.2017
HYVIÄ ESIMERKKEJÄ ALUEELTAMME KUMPPANUUDESTA OSALLISUUDESTA YHTEISTYÖSTÄ
SEURA- JA YHDISTYSFOORUMI SOINI-CASE: Miten tapahtumia, kulttuurielämyksiä, liikuntapalveluja jne. kannattaisi järjestää? Miten kunnan resurssit riittävät? 3. Sektori apuun tapahtumien ja palveluiden järjestämiseen Soinin kunnan sivistystoimi kutsui seurojen ja yhdistysten väen koolle kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista. Kunnantalolle kokoontui suuri joukko vapaaehtoisia kolmannen sektorin toimijoita, valtuustosali täyttyi aktiiveista. Lähde: J-P News 30.11.2017
KUINKA KÄY KUNNANJOHTAJALTA ILTALYPSY SOINI-CASE: Kerätä tietoa yrityksiltä elinvoiman kehittämiseen liittyvistä tarpeista. Syventää osaamista ja saada uusia näkemyksiä ihmisten arjesta. Tuoda kunnan toimintaa näkyväksi. Voimistaa alueen positiivista vireyttä. Yrittäjän arjessa! Soinin tuore kunnanjohtaja Juha Viitasaari jatkoi yritysvierailujen sarjaa. Nyt oli vuorossa Saaren maitotila. Perusteellinen tutustuminen tilaan alkoi puoli viiden aikaan ja iltalypsy päättyi maitoauton tuloon kello 19.00. Tuolloin oli 30 lehmää lypsetty ja maito tankissa. Lähde: J-P News 30.11.2017
MIMMIEN ILTA ALAJÄRVI-CASE: Politiikka ei oikein kiinnosta nuoria Äänestysprosentit laskevat Naisia tarvitaan lisää Mitä on vaikuttaminen Puolue järjesti mimmien illan! Asiaa, höpöttelyä, herkuttelua ja hyvää seuraa! Lähde: Facebook 30.11.2017
KUMPPANUUSAAMIAINEN LAPPAJÄRVI-CASE: Lähde: J-P News 27.11.2017
YSTÄVÄTOIMINTAA, AVOIMET OVET EVIJÄRVI-CASE: Ystävätoimintaa Tapahtumat Avoimet ovat Lähde: Facebook 4.12.2017
YHDESSÄ IDEOIMISTA VIMPELI-CASE: Ideointia Vaikuttamismahdollisuuksia Lähde: Facebook 4.12.2017
Jorma Uotinen Muutosvastarinta Pelko Uskonpuute Ennakkoluulot Epävarmuus Työpaikkani?
12:00 12:10 Tilaisuuden avaus ja Elinvoimaa kuntiin hankkeen esittely Tiina Pelkonen, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu 12:10 13:40 Positiivisuudesta potkua johtamiseen Jorma Uotinen, taiteilijaprofessori 13:40 14:00 Maakuntauudistuksen mahdollisuudet Asko Peltola, muutosjohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto