Saamelaisuuden ja saamelaiskulttuurin huomioiminen ikäihmisten palveluissa

Saamelaisuuden ja saamelaiskulttuurin huomioiminen ikäihmisten palveluissa

Valmentaja Tiisu-Maria Näkkäläjärvi os. Liiti Saamelaisalueen koulutuskeskus Sosiaali- ja terveysalan opettaja Fysioterapeutti (YAMK)

MONIKULTTUURISUUS

Europan kansat vailla valtiota

Sápmi- Saamenmaa

Monikulttuurinen yhteisö Monikulttuurinen alue, jossa eri kulttuuritaustaiset ihmiset asuvat samoilla alueilla, mutta enemmistö on valta-asemassa. Vähemmistöryhmän ihmiset ovat monikulttuurisia Enemmistö on yksikulttuurinen Kulttuurista vuorovaikutusta kohtalaisesti aiheuttaa valtaväestölle haasteita Valtaväestön tulee huomioida erilaisuus Valtaväestölle monikulttuurisuuden edut ovat vähäiset Monikulttuurisuus perustuu suvaitsevaisuuteen Esim. Saamelaisalue

Miten yhteiskunta säilyy monikulttuurisena? Todellinen kulttuurinen tasa-arvo, yhdenvertaisuus Kansalaisten kulttuuritajua kehitetään Kulttuurisia eroavaisuuksia huomioidaan hyvinvoinnin luonnissa Kohtuullinen erilaisuus on tavoitteena

Kulttuurinen jäävuori

PERUSTIETO KAIKEN PERUSTA Saamelaiset Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Saamelaiset ovat neljän (Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän) valtion alueella asuva vähemmistö, jolla on oma kieli, kulttuuri, historia, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaisia on eri maissa laskutavasta riippuen yhteensä n. 60 000-100 000. Norjassa n. 35 000-60 000, Ruotsissa n. 15 000-30 000, Suomessa n. 10 000 ja Venäjällä n. 2000

Alkuperäiset Alkuperäiskansa-käsite Määritelmä itsenäisten maiden alueella elävä etninen yhteisö (kansa, heimo), jonka kieli, kulttuuri, syntyperä ja asutushistoria osoittavat historiallisen jatkuvuussuhteen alueen ensimmäisiin asukkaisiin. Alkuperäiskansan määritelmä sisältää subjektiivisena kriteerinä itseidentifikaation: kansa katsoo polveutuvansa siitä väestöstä, joka asutti maata tai tiettyä maantieteellistä aluetta ennen sen kolonialisaatiota tai valtioiden välisten rajojen vetämistä. Termin alkuperäiskansa sisältö on aina myös poliittinen, ja nykyisin sitä määritellään laeissa ja sopimuksissa. Esimerkiksi saamelaiset ovat Suomen perustuslain mukaan maan alkuperäiskansa, Pohjoismaiden saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, ja termiä käytetään esim. YK:n ILO169- sopimuksessa, joka koskee itsenäisten maiden alkuperäis(- ja heimo) kansoja. Vähemmistö Etninen vähemmistö tai vähemmistökansallisuus on etninen ryhmä tai kansallisuus, jolla on tietyn valtion, valtapiirin tai yhteiskunnan sisäpuolella vähemmän edustajia tai huonompi asema kuin muilla ryhmillä. Etnisiä vähemmistöjä usein ovat myös valtiottomat kansat. Suomessa asuvat vanhat kielelliset vähemmistöt: suomenruotsalaiset venäläiset, romanit, juutalaiset, karjalaiset, tataarit ja saamelaiset.

Saamelaisten kansalliset tunnukset Saamelaisilla on oma lippu, (Sámi leavga) jonka saamelainen taiteilija Astrid Båhlin on suunnitellut. Sen aihe tulee noitarummusta ja eteläsaamelaisen Anders Fjellnerin runosta Páiven párneh (Auringon pojat), jossa Fjellner kuvaa saamelaisia auringon tyttäriksi ja pojiksi. Lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta. Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6.2. Saamen suvun laulu (Sámi soga lávlla) on saamelaisten virallinen kansallislaulu. Saamen suvun laulun on sanoittanut ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies Isak Saba ja säveltänyt norjalainen säveltäjä Arne Sørlie.

Suomen saamelaiset Inarin saamelaiset, Tenon jokisaamelaiset, Käsivarren porosaamelaiset ja Kolttasaamelaiset. Saamelaisia jaotellaan usein kieli- ja asuinpaikan mukaisesti, mutta ryhmissä on vaihtelua. Esimerkiksi inarinsaamelaiset poronhoitajat, Utsjokiset porosaamelaiset, kulttuurisaamelaiset, city-saamelaiset jne.

Kuka on saamelainen? Sápmelaš viittaa saamelaisten saamenkieliseen nimeen. Lappalainen on ulkopuolisten nimitys saamelaisille. Nykyään nimitystä pidetään loukkaavana. Lappilainen on lapissa asuva ihminen Saamelaismääritelmää on tarvittu saamelaisten parlamentaaristen elinten vaaleja varten. Saamelaiskäräjävaaleissa on äänioikeutettuja täysi-ikäiset saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjälain 3 :n mukaan saamelaisena pidetään ihmistä joka pitää itseään saamelaisena, jonka äidinkieli on saame tai vähintään yhden hänen vanhempansa tai isovanhempansa äidinkieli on saame, (Saamelaisvaltuuskunta 1973). Tai että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa- veronkanto- tai henkikirjassa tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa, (Lisäys saamelaiskäräjälakiin 1995).

Saamelaisuus Saamelaisuus on tällä hetkellä Suomessa paljon keskustelua herättävä asia. Saamelaisuusmääritelmästä kaksi eri näkökulmaa: Polveutuminen / verenperintö / verokirjat Kuuluminen yhteisöön / elävä saamelaisuus / ryhmähyväksyntä / henkilö ei voi vain omalla päätöksellään tulla alkuperäiskansan jäseneksi Miksi määritellä saamelaisuutta? https://www.youtube.com/watch?v=lz5kbkduev8&ebc=anypxkr- AEpLN8_Bx5UE2umOKHIp05cugEf1dd9FEc3SuS5Lrlf7evztzIVt0RcTk07V9FZkHsX1FYBXXnzhJkaIcOw05efVQ

Suomen saamelaisten asuinalueet Saamelaisista n. 4000 asuu saamelaisten virallisella kotiseutualueella. Saamelaisista yli puolet asuvat saamelaisalueen ulkopuolella Suomen suurimmissa kaupungeissa Rovaniemellä, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Kaupungistuminen on vaikuttanut kaikkiin saamelaisyhteisöihin ja Helsingissäkin on iso saamelaisyhteisö.

Suomen saamelaisten kotiseutualue

Saamelaiset kunnissa Saamea äidinkielenä puhuvat (Väestörekisterikeskus) Inari 400 Enontekiö 100 Utsjoki 600 Sodankylä 100 Yhteensä 1200 Saamelaisia (Saamelaiskäräjät) Inari 2 000 Enontekiö 250 Utsjoki 800 Sodankylä 400 Yhteensä 3 450 Saamelaisalueen ulkopuolella 5000 5500 henkilöä.

Saamenkielet ja kielialueet Saamenkieliä on elossa vielä 9. Kielet jaotellaan länsi- ja itäsaamenkieliin (paljon murteita) Voidaan puhua eri kielistä, vaikea ymmärtää toista puhujia vaikka yhtäläisyyksiä kielissä onkin. Vahvin kielistä on pohjoissaame. n. 20 000 puhujaa, toiseksi eniten Luulajansaame n. 2000 ja kolmanneksi eteläsaame n. 600 puhujaa

Saamelaiset lainsäädännössä Perustuslaki: saamelaisten oikeus, ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 731/1999 17:3 ). Saamelaiskäräjät toteuttaa kieli ja kulttuuriitsehallintoa saamelaisten koti-seutualueella (PL 731/1999 121:4 ) (Laki saamelaiskäräjistä 974/1995). Kielilaki (1086/2003) mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää saamelaisten kotiseutualueella viranomaisissa asioidessaan saamenkieltä. Valtion ja kuntien (tulevaisuudessa maakunnan) tulee huolehtia että saamelaisten oikeudet toteutuvat käytännössä.

Kielilain toteutuminen arjessa Kielilaki voimassa vain saamelaisalueella, kuitenkin suurin osa saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella Käytännössä toimimaton Ovatko viranomaiset tietoisia velvoitteistaan Tulkkauspalvelut haastavia? Resurssikysymys. Saamenkielentaitoista henkilöstöä vähän tarjolla Työntekijän kielilisä 20 /kk, motivoiko?

Miksi saamenkieli on tärkeää? Miksi saamenkieliset palvelut ovat tärkeitä? Sosiaalikollega http://www.sosiaalikollega.fi/poske/tyoryhmat/so teuudistus/saame_nykytila_04052016

Mitä on hyvinvointi Hyvinvointi voidaan määritellä tilaksi, jossa yksilöllä on mahdollisuus saada keskeiset aineelliset ja sosiaaliset tarpeensa tyydytetyiksi, ja hänellä on käytössään hyvinvoinnin voimavarat sekä mahdollisuudet. Hyvinvoinnin toteutuminen on aina riippuvainen ulkoisista tekijöistä, ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta, päätöksenteosta ja palvelujärjestelmästä. Elämänlaatu vaikuttaa hyvinvointiin.

Suomalainen hyvinvointivaltio Valtiolla Suomessa päävastuu sosiaalisen turvan järjestämisessä. Hyvinvointivaltion universaali sosiaaliturva perustuu muodolliselle tasa-arvolle, kaikilla on oikeus perustoimeentuloon ja hyvinvointipalveluihin (lapsilisät, eläkkeet). Palvelut tuotetaan enemmistön lähtökohdista ja kielellä (samanlaisuus johtaa tasa-arvoisuuteen). Hyvinvointivaltiokehitys on pyrkinyt tasoittamaan alueellisia eroja ja nostanut myös saamelaisten elinoloja sekä terveyden ja hyvinvoinnin tasoa. Valtion tuottamat palvelut ovat vaikuttaneet saamelaisten omiin perinteisiin hyvinvointimalleihin, ristiriidassa saamelaisten omien tapojen kanssa.

Saamelainen hyvinvointi Alkuperäiskansoilla laaja-alainen hyvinvointikäsitys, johon kuuluvat sosiaali- ja terveyskysymysten lisäksi kieli, kulttuuri, identiteetti, elinkeinot, elämäntapa, yhteisöllisyys, perinteinen tietämys ja uskomukset. Saamelainen hyvinvointikäsitys voi olla vastakkainen suomalaisen hyvinvointikäsityksen kanssa. Saamelaiset voivat tuntea hyvinvointinsa hyväksi, vaikka mittareiden mukaan materiaalinen hyvinvointi olisi alhainen. Perinteisten elinkeinojen ja harjoittaminen ja luontoyhteys ovat tärkeässä asemassa = ylläpitävät kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Ihmiset voivat tyytyä alhaisempaan tulotasoon, jotta säilyttäisivät yhteyden luontoon, kulttuuriin ja yhteisöön.

Pärjääminen Saamelaisessa hyvinvoinnissa pärjäämisellä suuri merkitys (bures birgen) Hyvinvointi ja pärjääminen voidaan pelkistää omatoimisuuteen, omiin taitoihin, sukulaisten ja yhteisön apuun sekä yhteiskunnan tukeen. Pärjääminen ja olosuhteisiin mukautuminen ovat saamelaisia selviytymiskeinoja muuttuvassa maailmassa Pärjääminen = tulla toimeen vähällä Birgenbaggu = pärjäämispakko = ei osata pyytää apua http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61822/sa amelaisten_hyv%c3%a4_elam%c3%a4_verkkoversiopdfa.p df?sequence=6&isallowed=y

Saamelainen suku hyvinvoinnin perustana Perinteisesti tukeuduttiin perheiden ja suvun apuun, vahvisti yhteisöllisyyttä Suku tarjosi aineellisen kuin yhteiskunnallisenkin perusturvan (köyhä se jolla vähän sukulaisia) Laajennettu sukulaisuus ns. rituaalinen sukulaisuus = kummit (ristvánhemat) Väärtisuhteet Ei enää suurta taloudellista merkitystä Sukulaissuhteet edelleen tärkeitä yhteisöllisyyden vuoksi Poronhoidossa edelleen merkitystä https://www.youtube.com/watch?v=padm0p7ypag&feature=yo utu.be

Perinteiset elinkeinot eivät ole pelkkiä elinkeinoja tai ammatteja, vaan osa omaleimaista elämänmuotoa. Ympäristön monimuotoisuus ja sen moninainen käyttö saamelaisalueilla on vaikuttanut erilaisten elinkeinojen muodostumiseen. Elinkeinot mahdollistavat perustarpeiden tyydyttämisen ja ovat siten olennainen osa terveyskulttuurista kokonaisuutta. Yhteistä kaikille luontaiselinkeinoja harjoittaville saamelaisille on elämän ja elinkeinojenrytmittyminen luonnon kierron mukaisesti. Luonnon tarkka tuntemus on mahdollistanut vuodenaikaista kiertoa noudattavat elinkeinot ja monimuotoisen talouden muodostumisen.

Perinteiset elinkeinot Käsityöt, poronhoito, kalastus, pienimuotoinen metsästys ja maatalous sekä luonnonvaraistentuotteiden keräily ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja. Luonto on ollut saamelaisille aineellisen ja henkisen kulttuurin perusta. Perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan nykyisin myös yhdistelmäelinkeinoina esimerkiksi matkailun ja muiden palvelujen ohella.

Saamelainen henkinen hyvinvointi Koulutus, toimeentulon ja muut hyvinvoinnin indikaattorit eivät välttämättä mittaa saamelaisten henkistä hyvinvointia Materiaalinen hyvinvointi ei välttämättä korreloi koetun henkisen hyvinvoinnin kanssa Henkinen hyvinvointi usein tärkeämpää kuin materiaalinen Neljä pääkategoriaa: kulttuuri, yhteisöllisyys, elinkeino ja luonto

Asuntoloiden aiheuttama taakkasiirtymä Asuntolasydrooma: Termiä käytetään ihmisestä jotka ovat traumatisoituneet asuntolassa ollessaan. Oireita: 1)Painajaiset asuntola-ajasta 2)Ei halua puhua asuntola-ajoista 3)Vaikea hallita tunteitaan 4)Runsas alkoholin ja tai muiden huumeiden käyttö 5) Omien lasten kasvattaminen voi olla hyvin vaikeaa Asuntolakokemukset voivat vaikuttaa vanhempien kykyyn huolehtia lapsistaan Aiheuttaa kulttuuriin ja kielen siirtymisessä katkoksen: saamelaisuus hävettävää Asuntolassa asuessa lasten suhde omiin vanhempiin jäi ohueksi, malli omaan vanhemmuuteen hukassa Utsjoella lastensuojelun tukitoiminen piiriin kuuluu n.16 % kunnan lapsista. Valtakunnallinen luku 5%

Saamelaiskulttuurilähtöinen palvelu kotihoidossa

Tasa-arvo vai yhdenvertaisuus

Positiivinen erityiskohtelu Yhdenvertaisuuslain nojalla viranomaisten tulee edistää yhdenvertaisuutta sekä muuttaa olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden ja osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen eri elämänalueilla. Esimerkiksi kotihoidon ja palveluasumisen piirissä voisi olla enemmän hoitajia kuin laki määrää. Perusteet: mm. muistisairaan tukeminen kielellisesti. Hoitajan ja hoidettavan yhteinen kieli.

Mitä on kulttuurisensitiivisyys hoitotyössä Kulttuurisensitiivisyyden määritelmä: Sosiaali- ja terapiatyötä tekevällä henkilöllä on riittävästi herkkyyttä, teoreettisia tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia ottaa työssään huomioon asiakkaan kulttuuritausta ja toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Tämä ei tarkoita pelkästään saamenkielen osaamista, lisäksi laajempaa kulttuurista ymmärrystä ajattelutavoista, asenteista, normeista, roolimalleista, toimintatavoista sekä yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista kulttuurisiin toimintaedellytyksiin. Kulttuurin keskeisten arvojen tunnistamisen lisäksi tulisi olla tietoinen myös kulttuuriin liittyvästä historiasta ja jännitteistä. Norjalaistamis-/suomalaistamispolitiikan vaikutukset saamelaisiin.

Mihin kulttuurisensitiivisyyttä tarvitaan? Melöe 1979: Kuollut katse. Työntekijälle saamelaista kulttuuria ei ikään kuin ole olemassa, koska hän ei tiedä siitä eikä siksi voi ottaa sitä huomioon. Saamelaiskulttuurin ulkopuolisella ei kuitenkaan aina ole kuollutta katsetta vaan hänellä voi olla myös taitamaton katse. Ihminen, jolla on taitamaton katse tietää, että on tekemisissä vieraan kulttuurin kanssa, tekee siitä havaintoja ja huomaa kulttuurien välisiä eroja. Samaan aikaan hän myös ymmärtää, ettei voi nähdä kaikkia kulttuurin sisäisiä ilmiöitä. Jos taitamattomalla katseella varustettu henkilö on pitkään tekemissä kulttuurin kanssa, hänen katseensa voi kehittyä taitavammaksi, jos hän kehittää sitä tietoisesti Taitava katse on kulttuurin sisällä olevalla ihmisellä.

Kotihoidossa huomioon otettavia seikkoja Äidinkieli Kulttuurinen ymmärrys Ruokaperinne Arjen tottumukset (perinteiset elinkeinot) Yhteisöllisyys / suku Uskonnollisuus (virsien laulaminen) Toiminnallisuus / vuodenaikakohtaiset toiminnat Pukeutumisperinne

Saamelainen vanhustyö Vanhustyön työkalupakki https://www.samediggi.fi/wpcontent/uploads/materiaalit/saamvanhustyontyo kalup.pdf

Lisämateriaalia (tutkimuksia ja selvityksiä) liittyen saamelaiseen hyvinvointiin http://www.oulu.fi/giellagas/tiedostot/gradut /Tuuli%20Miettunen/D_Tuuli_Miettunen_grad u_2.pdf https://rauna.files.wordpress.com/2008/04/sa misostersuomi.pdf http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/j ulkaisusarja/julkaisu_26.pdf

Sote-palveluiden lainsäädäntö http://www.sosiaalikollega.fi/saamelaistenpalvelut/yhteiskunta/samiid-sodebalvalusaid-lahkaasaheapmi-saamelaistensote-palvelujen-lainsaadanto https://www.samediggi.fi/toiminta/sosiaalija-terveys/saamenkieliset-sote-palvelut/

Saamelaisten liputuspäivät Saamelaisilla on yksitoista omaa virallista liputuspäivää: 6.2. Saamelaisten kansallispäivä 2.3. Suomen saamelaiskäräjien perustamispäivä 23.3. Marianpäivä, saamelaisten perinteinen juhlapäivä 21.6. Juhannuspäivä, yleinen juhlapäivä 9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 15.8. Saamen lipun hyväksymispäivä 18.8. Saamelaisneuvoston perustamispäivä 26.8. Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä 9.10. Norjan saamelaiskäräjien perustamispäivä 9.11. Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä 15.11. Ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban syntymäpäivä

GIITU