VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ. Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy



Samankaltaiset tiedostot
Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Turpeen rooli energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa. Jaakko Silpola erityisasiantuntija Vapo Oy

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa

Lähienergialla huoltovarmuutta sekä hyvinvointia maakuntaan

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Turvetuotannon tarve 2020

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

TASO-hankkeen esittely

Turveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Arvokas juusto Anja Pölönen

Millä Tampere lämpiää?

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Energiapoliittisia linjauksia

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Maatalouden investointien rooli maaseudulla

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Bioenergia ry. Ehdokastutkimuksen tulokset

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Keski-Suomen energiatase 2016

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Puula Forum Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Transkriptio:

VAPON TURVETUOTANTONÄKYMÄ Matti Alakoskela asiakkuuspäällikkö Vapo Oy 1

Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 617 miljoonaa euroa ja yritys työllisti 1 118 henkilöä. 2

Asiakasnäkökulma: 3 [Esittäjän nimi] [pp.kk.vv vv]

Asiakasnäkökulma: Kustannukset ei yksin ratkaise hintavakaus korostuu ml. regulatiiviset tekijät investointipäätöksissä Toimitusvarmuus Toimitusjoustavuus Polton hyötysuhde Polttoaineen käytettävyys vaikeissakin olosuhteissa 4

Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea (PEIKKO)16.10.2014: "Energia- ja ilmastotiekartta 2050" Raporttiin otettiin ne energialinjaukset, joista kaikki 8 puoluetta pystyivät olemaan samaa mieltä. Vaikka komitea lähti tavoittelemaan EU:n viitoittamaa 80-95%:n päästöleikkausta vuoteen 2050 mennessä, Suomen ei ole komitean mukaan tarpeen kiirehtiä kotimaisen, työllistävän ja monella muullakin tavoin hyödyllisen turpeen käytön lopettamista. Komitea linjaa: Turpeen hyötyjen vuoksi on tärkeä varmistaa, että siitä luovutaan vasta viimeisenä fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen. Turpeennostoa on edelleen kehitettävä kohti ympäristövastuullista tuotantoa. 5

Suomalaisten energia-asenteet 2014 Energiateollisuus ry 6

Energiaturpeen kannatus on lisääntynyt merkittävästi 7

Puuenergian kannatus on säilynyt vakaana 8

Kotimaisten energialähteiden työllisyysvaikutukset tunnistetaan yhä paremmin 9

Turve ja energianhuolto 10

Energian lähteet 2012 => Puu, turve ja vesi 33 % Kotimaisen energian lähteet 11

Kotimaisten polttoaineiden kokonaiskäyttö on laskenut jatkuvasti vuodesta 2010 Turpeen käyttö on lähes puolittunut 12

Tuotannosta poistuu pinta-alaa jatkuvasti enemmän kuin uutta alaa saadaan tilalle 13

Turvetuotantoalueen hankkiminen ja ottaminen käyttöön kestää jopa 15 20 vuotta Luvitusprosessi itsessään kestää 4-12 vuotta Varannon Arviointi, Maan osto tai vuokraus Tuotantoalueen hankkiminen, luvitus ja kuntoonpano kestää jopa 15 20 vuotta Tutkimukset ja suunnittelu: Maastonmittaus; Tuotanto- ja vesiensuojelusuunnitelma; Lupahakemuksen laatiminen Ympäristöluvan käsittely aluehallintovirastossa (AVI) Valitukset AVI:n ympäristölupapäätökseen; Toteutuu nykyisin lähes aina Vaasan Hallintooikeus Korkein oikeus 3 15 v 1-2 v 1-3 v 1-2 v 1-2 v 1-4 v Jos lupa myönnetty, kuntoonpano alkaa Sisältää luontoarvoselvitykset Riittävä suokokonaisuus ja todettu turpeen tarve: Luvitusprosessi alkaa ( YVA 2-3 v ) YVA eli ympäristövaikutusten arviointi yli 150 ha kohteille, (varsin harvoin on tämän kokoluokan hankkeita) Lainvoimainen ympäristölupapäätös Luvan valmistelu ja käsittely 4 9 v, lisäksi mahd. YVA-prosessi 2-3 v

Maakuntakaavoituksella vaikutetaan energiahuoltoon Turvetuotantoon varattavien alueiden tulee olla aidosti tuotantokelpoisia. Tuotantokelpoisuutta arvioidaan alueen teknisten ominaisuuksien sekä ympäristöluvitukseen vaikuttavien tekijöiden kannalta. Kaavavarausten kokonaispinta-alassa täytyy huomioida, että turvetuotannon ympäristölupaprosessin ja maanhankinnan yhteydessä mahdollisesti muodostuvat esteet vähentävät toteumaoletusta. Turvetuotannon kaavavaraukset tuleekin mitoittaa ottaen huomioon tulevaisuuden tuotantopinta-alan tarve 15

Kaavoitus Kaavavarausten mukainen uusien turvetuotantoalueiden toteutuminen on pääsääntöisesti suurempi, mitä enemmän kaavavaraukset sisältävät jo tuottajan hallinnassa olevia alueita. Vapo Oy pitää tärkeänä, että monimuotoisuudeltaan arvokkaimmat luonnontilaiset suot tulee saattaa luonnonsuojelualueiksi SLkaavamerkinnällä luo-merkintä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) nähdään ongelmalliseksi ja sen käyttöä tulee välttää, koska merkinnän oikeusvaikutuksen ovat epäselvät. 16

Energiaturpeen käyttö laskenut 1990-luvun alun tasolle Lähde: Pöyry 17 18.12.2014

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet

Energia ja kansantalous 19

Kauppatase 2002-2012: +12 Mrd Eur -3,6 Mrd Eur

Kilpailukyky kansantalouden kannalta

Kysynnän ja tarjonnan kehittymisen scenario 2020 metsähakkeelle (Pöyry) Kotimaisen energian lisäysmahdollisuudet etelässä, mutta raakaaineet Keski- ja Pohjois- Suomessa. Puun käyttöä on lisättävä, korvataanko edelleen lisää turvetta vaiko tuontipolttoaineita?

Energiaturve ja verot 24

Vapon tuottaman energiaturpeen verojalanjälki 2013: Turveveron osuus on vain 30 % kaikista veroista MYYNTI 2013 - CHP Lämpö 5,3 TWh - CHP Sähkö 3,3 TWh - Lämpö/höyry 0,8 TWh - Lauhdesähkö 0,8 TWh Yhteensä 10,2 TWh = 137 milj. Kansantalouden tulovaikutus (sis. välilliset palkkatulot ja investoinnit) 279 milj. VEROVAIKUTUKSET 2013, milj. Turvevero (lämmöntuot.) 26,9 (4,9 /MWh) Verot palkoista* 29 ALV (Vapo) 14,9 Sähkövero 0,1 Polttoaineverot 9,9 Kiinteistövero 0,3 Tulovero (Vapo) 6,8 Yhteensä 87,9 milj. => 8,62 / MWh Nämä verot kohdistuvat myös sähkön tuotantoon (poltto-aineilla ei varsinaista sähköveroa) 25 + osingot Vapolta valtiolle 5 milj. * palkat: Vapon toimihenkilöt ja yrittäjät + työntekijät

Energiaturve ja vedet 26

Turvetuotannon osuus alle prosentti vesistöjen ravinnekuormituksesta, 2012 Typpipäästölähteet Fosforipäästölähteet Lähde: Suomen ympäristökeskus

Kaikki maankäyttö aiheuttaa kiintoaineskuormitusta Turvetuotannon osuus kohtuullinen Turvemaiden metsätalous -kunnostus ojitus Turvepeltojen viljely Turvetuotanto Kiintoaine, kuormitus t/vuosi *) 71 000 37 500 4 580 (=4%) Lähde: Suo- ja turvemaastrategia 2011, turvemaiden kiintoainekuormitus *) Arviosta puuttuu luonnonhuuhtoutuma

Vapon 2012 ympäristösitoumukset toteutuvat

Vapon keskeisimmät ympäristötavoitteet 2012 2014 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna 2014 2. Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen monitorointi 4. Avoin vuorovaikutus 5. Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot 30

BAT-tekniikkaa vesienkäsittelyyn: pintavalutuskentät ja kosteikot Tilai suu den nimi Teki jän Nim i 31 18.12.2014

Entä jatko: Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa Vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaineja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. 32

Yhteenveto 33

Hyödyt vs. haitat: Ongelmat ratkaistavissa Kotimainen $ Vesistöongelmat Vastuu omissa käsissä Luontoarvot Lähienergiaa / huoltovarmuus ETS hoitaa CO 2 :n Laatu / varastointi Talous / kauppatase / työllisyys Puunjalostuksen turvaaminen 34

Kiitos! 35 Kuvassa kuivatusvesiä puhdistavaa pintavalutuskenttää