Kirkastuuko talous 2018? Johtava ekonomisti Penna Urrila Sähköurakoitsijapäivät 2017
Aiheita Maailmantalous marraskuussa 2017 Suomen taloustilanne: selvä käänne parempaan Työmarkkinoiden tilanne ja kilpailukyky Pitkän aikavälin näkymiä 2
UK
4
5
6
Globaalin talouden yhteenveto Kasvu noin 3½ % => lähellä viimeisen 50 vuoden keskiarvoa Viime aikoina kasvuennusteita jopa nostettu Aasia ja Kiina vetävät vahvasti EU:n kasvu vahvistunut (Ranska, Italian pankit??) USA:n ennusteita laskettu hieman Odotukset yritysmyönteisistä uudistuksista haipuneet Kasvanut epävarmuus (talous)politiikasta Talouspoliittinen ympäristö yhä epänormaali, keskuspankkien tukitoimet päällä Inflaatio edelleen maltillista 7
Globaalin talouden riskejä ja epävarmuuksia Lyhyellä aikavälillä mm. Keskuspankkien kyky palata hallitusti kohti normaalia? Kiinan pankkisektorin tila ja läpinäkymättömyys USA:n sisä- ja talouspolitiikka Brexit Geopolitiikka Pohjois-Korea, Syyria, Itä-Ukraina, Venezuela ja muut öljyntuottajat Pitkällä aikavälillä monta tuntematonta: Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Väestön ikääntymisen talousvaikutukset Digitalisaatio Laaja, sinänsä positiivinen muutosvoima, mutta mikä on eri talouksien sopeutumiskyky? Penna Urrila 23.11.2017 8
Suomen taloudessa selvä käänne parempaan
Suomen talouskasvu kiihtyy tilastohistoriaa tarkennettu ylös 105 Tuotannon suhdannekuvaajan trendin tarkentuminen 103 101 Kasvu alkoi jo 2014/2015 99 97 95 93 2010/01 2011/01 2012/01 2013/01 2014/01 2015/01 2016/01 2017/01 Tilaston julkistus: 2016/11 2016/12 2017/01 2017/02 2017/03 2017/04 2017/05 2017/06 2017/07 2017/08 2017/09 2017/10 2017/11 10 23.11.2017 Penna Urrila Lähde: Tilastokeskus
11
Suomen suhdannekello: - vakaata kasvua lähikausille Elpyminen Vaaka-akseli: suhdannetilanne, pystyakseli: suhdannenäkymät 50 40 Huippusuhdanne 30 Lokakuu 2017 20 10 2007 0-50 -30-10 10 30 50-10 -20-30 Taantuma -40-50 Laskusuhdanne Lähteet: IFO ja EK 12 24.11.2017
13
3 3½ %
2 3 %
16
17
Suomen talouskasvun vetureiksi vienti ja investoinnit BKT = KULUTUS + INVESTOINNIT + (VIENTI TUONTI) 15 %-muutos edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä, kausitas. (kuvio on suuntaa antava) 10 5 0-5 -10-15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yksityinen kulutus Tuonti Vienti Muut investoinnit Asuntoinvestoinnit Julkinen kulutus Varastojen muutos ja tilastoero BKT Lähde:OECD 18
Suomi -15-10 -5 0 5 10 15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Saksa -15-10 -5 0 5 10 15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 23.11.2017 19 Kasvumoottorit Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Vienti Ruotsi -15-10 -5 0 5 10 15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Penna Urrila
Suomi -15-10 -5 0 5 10 15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Saksa -15-10 -5 0 5 10 15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 23.11.2017 20 Kasvumoottorit Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Yksityinen kulutus Ruotsi -15-10 -5 0 5 10 15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Penna Urrila
Kasvumoottorit Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Asunto- ja tuotannolliset investoinnit Suomi 15 Ruotsi 15 Saksa 15 10 10 10 5 5 5 0 0 0-5 -5-5 -10-10 -10-15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017-15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017-15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 21
Kasvumoottorit Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Julkinen kulutus Suomi 15 Ruotsi 15 Saksa 15 10 10 10 5 5 5 0 0 0-5 -5-5 -10-10 -10-15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017-15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017-15 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 22
23
Syitä Suomen käänteeseen Euroopan talouden elpyminen yhä vahvemmalla pohjalla Eurooppaan yli ½ Suomen viennistä EU-maiden kasvu nollasta (2013) yli 2 prosenttiin Suomen talouden rakennemuutoksen eteneminen Metsäteollisuus, ICT Uudet investoinnit Kustannuskilpailukyvyn palautuminen KIKY-sopimus Tuottavuuden kasvu Venäjän romahdus päättynyt 24
Työmarkkinat ja kilpailukyky
Suomen vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset eri maihin verrattuna, 2005 = 100 120 115 Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni selvästi 2005-2013 Palkankorotukset ennen finanssikriisiä, heikko tuottavuuskehitys 2010-luvulla Matalat korotukset 2013 jälkeen pysäyttivät tilanteen heikkenemisen 110 105 100 Kasvun käynnistyminen ja KIKY-sopimus parantaneet kilpailukykyä 2017 alusta Kikystä isoin vaikutus 2017 alusta, lisää maksunalennuksia 2018-2020 95 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1 2014/1 2015/1 2016/1 2017/1 Suhteessa Saksaan Suhteessa euroalueeseen Suhteessa Ruotsiin 27 Lähteet: Eurostat ja Tilastokeskus
Suomen vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset eri maihin verrattuna, 2005 = 100 120 Kausitasoitus ja työpäiväkorjaus 115 110 105 100 95 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1 2014/1 2015/1 2016/1 2017/1 Suhteessa Saksaan Suhteessa euroalueeseen Suhteessa Ruotsiin Suhteessa Ruotsiin SEK ->EUR 28 Lähteet: Eurostat ja Tilastokeskus
Pitkän aikavälin ongelmat ennallaan
Huoltosuhde heikkenee voimakkaasti 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Hyvinvointivaltio rakennettiin poikkeuksellisen edullisen huoltosuhteen aikana 0 Lapsia / 100 työikäistä Vanhuksia / 100 työikäistä 30
31
Työllisyysaste vaihtelee Suomessa paljon alueittain Työllisyysaste (15 64 v., %) vuonna 2016 Ahvenanmaa - Åland Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Koko maa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Pohjois-Savo Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Kainuu Kymenlaakso Pohjois-Karjala Hallituksen tavoite, koko maa v. 2019 Ruotsi v. 2016 50 55 60 65 70 75 80 85 32 Lähde: Tilastokeskus 2017
Väestö vanhenee Suomi 2016 Suomi 2040 100-95 - 99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 100-95 - 99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 Työikäiset - 40-44 6 000 35-39 (-0,1 %) Yli 65-vuotiaat + 390 000 (+ 35 %) 30-34 Yli 85-vuotiaat 25-29 + 200 000 20-24 (+ 141 %) 15-19 10-14 5-9 0-4 33 24.11.2017
Väestö vanhenee Suomi 2016 ja Ruotsi 2016 Suomi 2040 ja Ruotsi 2040 100-95 - 99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 100-95 - 99 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 Työikäiset - 6 000 (-0,1 %) 60-64 55-59 Yli 65-vuotiaat + 390 000 (+ 35 %) 50-54 Yli 85-vuotiaat + 200 000 45-49 (+ 141 %) 40-44 35-39 Työikäiset + 900 000 (+ 14 %) 30-34 Yli 65-vuotiaat + 730 000 25-29 (+ 36 %) Yli 85-vuotiaat 20-24 + 245 000 15-19 (+ 94 %) 10-14 5-9 0-4 34 24.11.2017
Talouskäänne helpottaa julkista taloutta - mutta Velkasuhde kääntyy loivaan laskuun Suhdannekäänne ja säästöt auttavat lyhyellä aikavälillä Julkinen talous on edelleen alijäämäinen Talouden nykyiset kasvunäkymät eivät riitä ongelmien korjaamiseen Velkaantuminen alkaa uudelleen 2020-luvulla Ikääntymismenot kasvavat voimakkaasti SOTE-uudistuksen tuomat säästöt? Julkinen velka / BKT 80 75 70 65 60 55 50 Ennuste 2015 Arvio nyt 45 40 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 35
Suomen ja muiden Pohjoismaiden sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailujen osa-alueilla v. 2017 Domestic Economy Education Health and Environment 1 11 International Trade International Investment Suomi Scientific Infrastructure 21 31 Employment Ruotsi, Norja, Tanska keskiarvo Technological Infrastructure 41 Prices 51 Basic Infrastructure 61 Public Finance Attitudes & Values Fiscal Policy Management Practices Institutional Framework Finance Business Legislation Labour Market Societal Framework Productivity & Efficiency 36 IMD 2017 / Penna Urrila
Kiitos! penna.urrila @ ek.fi Twitter: peurrila