R A I S I O Y H T Y M Ä Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I 2 0 0 0
SISÄLTÖ Raisio Yhtymä... Raportin kattavuus ja muutokset konsernirakenteessa... Pääjohtajan katsaus... Ympäristöjohtajaminen... Ympäristöpolitiikka... Kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen... Kestävä kehitys tuotekehityksessä... Ympäristöprofiili... Merkittävät ympäristönäkökohdat ja indikaattorit... Raaka-aineiden ja resurssien käyttö... Päästöt... Jätteet... Kuljetukset... Tapaturmat... Ympäristövahingot... Ympäristöpäämäärät... Ympäristölainsäädännön noudattaminen... Taloudellinen informaatio... Henkilökunta ja ympäristöasiat... Riskienhallinta... Sidosryhmäyhteistyö... Yhteystiedot... Sanasto... 3 4 5 6 7 8 8 10 10 11 12 13 13 13 13 14 14 14 15 15 15 16 18 2
RAISIO YHTYMÄ Raisio Yhtymä on kasvava ja kansainvälinen paperikemikaaleja, elintarvikkeita, terveysvaikutteisia ravinnon ainesosia, rehuja ja maltaita valmistava yritys. Yhtymän juuret ulottuvat vuoteen 1939, jolloin perustettiin Oy Vehnä Ab. Konsernin liikevaihto vuonna 2000 oli noin 800 miljoonaa euroa, josta kansainvälisen liikevaihdon osuus oli puolet. Yhtymän palveluksessa on noin 2 800 henkilöä, joista 40 prosenttia työskentelee ulkomailla. Tuotantoa on 26 paikkakunnalla 13 maassa. Konsernin emoyhtiön, Raisio Yhtymä Oyj:n osakkeet on noteerattu Helsingin Pörssissä vuodesta 1989 alkaen. Mallasteollisuus 3 % Rehuteollisuus 16 % Benecol-liiketoiminta 3 % Elintarviketeollisuus 35 % Kemianteollisuus 43 % Liikevaihto liiketoiminta-alueittain Raisio Yhtymä toimii kaikkialla maailmassa vastuullisesti suhteessa ympäristöön, yhteiskuntaan ja kansalaisiin, henkilöstöön, asiakkaisiin, osakkeenomistajiin sekä muihin sidosryhmiin. Kemianteollisuus Paperikemikaaleja valmistava kemianteollisuus on Raision kansainvälisin toimiala. Sen tavoitteena on kehittyä maailmanlaajuisesti merkittäväksi ja tunnustetuksi paperi- ja kartonkiteollisuuden kemikaalien ja kemikaalikonseptien toimittajaksi. Toiminnassa painottuvat laaja tutkimus- ja kehitystyö kiinteässä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Asiakkaat ovat maailmanlaajuisia suuryrityksiä, mikä asettaa Raision kemianteollisuuden osaamiselle ja kehityskyvylle suuren haasteen. Kemianteollisuus keskittyy erityisesti funktionaalisiin paperikemikaaleihin, joilla voidaan parantaa paperin laatua ja ominaisuuksia. Laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat paperin ja kartongin valmistuksessa käytettävät kemikaalit: paperikoneen märkäpään kemikaalit, pintakäsittelyn ja päällystyksen kemikaalit sekä erikoiskemikaalit. Elintarviketeollisuus Raisio Yhtymän elintarviketeollisuus valmistaa ja markkinoi vilja- ja kasviöljypohjaisia tuotteita sekä perunajalosteita kuluttajille, suurtalouksille, leipomoille ja teollisuudelle. Tuotekehityksessä panostetaan erityisesti terveyttä edistäviin ja pidemmälle jalostettuihin elintarvikkeisiin. Raision ja Nokian myllyt jalostavat elintarvikkeiksi noin 60 prosenttia teolliseen käyttöön Suomessa tulevasta vehnästä. Tuotevalikoima kattaa jauhot, hiutaleet, pastat ja riisit. Margariiniteollisuudella on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Tuotevalikoimaan kuuluvat margariinit, kasvirasvalevitteet, ruokaöljyt, kasvirasvapohjaiset juustot ja pakastetaikinat. Ruotsissa valmistetaan lisäksi jäätelöä ja mantelimassaa. Perunasta Raisio valmistaa Vihannin tehtaalla ranskanperunoiden ja perunasosejauheiden lisäksi lukuisia erikoisperunatuotteita. Benecol-liiketoiminta Benecol on edelläkävijä terveysvaikutteisten eli funktionaalisten elintarvikkeiden alalla. Ensimmäinen tuote lanseerattiin Suomen markkinoille jo vuonna 1995, ja nykyään tarjolla on yhä laajeneva valikoima Benecol-tuotteita. Ne sijoittuvat lääkkeiden ja elintarvikkeiden väliin jäävälle erikoistuneen ravinnon segmentille, joka jakautuu ravintolisiin ja funktionaalisiin ainesosiin. 3
Kolesterolia alentavat elintarvikkeet, joista Benecol lienee maailman tunnetuin, ovat tärkeä terveysvaikutteisten ainesosien osa-alue. Benecol-liiketoiminnan tavoitteena on luoda maailmanlaajuinen yhteistyökumppaniverkosto, jonka avulla kolesterolia alentavia stanoli- ja steroliestereitä voidaan markkinoida eri elintarvikemuodoissa kuluttajille. Rehuteollisuus Raision rehuteollisuus on johtava suomalainen rehuseosten valmistaja, jonka rehut ovat olleet markkinoilla jo yli 50 vuotta. Rehuteollisuus valmistaa pitkälle jalostettuja, kypsennettyjä rehuseoksia tuotantoeläimille sekä erikoisrehuja kaloille ja turkiseläimille. Tuotantoa on neljällä paikkakunnalla Suomessa. Rehuteollisuuden tavoitteena on kehittää rehuseoksia, jotka parantavat kotieläintuotannon tehokkuutta ja lopputuotteen laatua, vähentävät ympäristön ravinnekuormitusta sekä perustuvat raakaaineitten tiukkaan hygieniakontrolliin. Mallasteollisuus Raisiossa maltaita on valmistettu jo 1950-luvulta lähtien. Mallasteollisuuden tavoitteena on olla kasvava ja kehittyvä yksikkö osana panimotuotteiden arvoketjua ohrasta olueksi. Raision mallastamo on Pohjois- Euroopan suurin tuotantoyksikkö, sillä maltaita valmistuu 105 000 tonnia vuodessa. Raisio valmistaa ja markkinoi panimomaltaita sekä kotimaahan että vientiin. Viennin osuus tuotannosta on noin 70 prosenttia. Olutmaltaita viedään mm. Venäjälle, Brasiliaan, Ruotsiin, Norjaan ja Baltian maihin. RAPORTIN KATTAVUUS JA MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA Raisio Yhtymän ympäristöraportti on rajattu oman liiketoiminnan ympäristönäkökohtiin. Siten esimerkiksi ostetun energian toimittajan aiheuttamia päästöjä ei ole raportoitu, kun taas oman energiantuotannon päästöt sisältyvät raporttiin. Raportin tiedot on kerätty toimipaikoilta kyselylomakkeella vuosiyhteenvetona. Tämä raportti sisältää niiden osakkuus- ja tytäryritysten tiedot, joista Raisio Yhtymä kertomusvuonna omisti yli 50 prosenttia ja joissa on tuotantoa. Raportti sisältää uutena Kolumbiassa sijaitsevan Raisio Quimica Andina S.A:n tiedot. Kanadassa sijaitseva Prince Georgen tehdas on myyty kertomusvuoden aikana, joten sen tiedot eivät sisälly tähän raporttiin. Elokuun alussa 2000 Raision kemianteollisuus ja ranskalainen Rhodia perustivat yhteisyrityksen, Latexia S.A:n, josta molemmat yritykset omistavat 50 prosenttia. Tämä raportti sisältää Latexian Anjalankoskella toimivien tehtaiden Latexia Suomi Oy:n (aikaisemmin Raisional Oy) ja Latexia SB Oy:n (aikaisemmin Raisio Lateksi Oy) tiedot. Ennen Latexian perustamista em. yhtiöt kuuluivat Raision kemianteollisuuteen. Rehuteollisuuden Hämeenlinnan tehdas, jossa valmistettiin lemmikkieläinruokia, suljettiin kertomusvuoden aikana. 4
PÄÄJOHTAJAN KATSAUS Raisio Yhtymä on sitoutunut ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ympäristöstä huolehtiminen on ensisijaisen tärkeää laadukkaita tuotteita valmistettaessa ja kehitettäessä, olivatpa kyseessä elintarvikkeet, paperikemikaalit, rehut tai maltaat. Päivittäisellä toiminnallamme meidän on kyettävä lunastamaan asiakkaidemme, yhteistyökumppaneidemme, henkilökuntamme, omistajiemme ja muiden sidosryhmiemme luottamus siihen, että Raisio Yhtymä on ns. hyvä yrityskansalainen, joka toimii kaikkialla paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia noudattaen. Raisio Yhtymän hallituksen vahvistaman ympäristöpolitiikan mukaisesti olemme sitoutuneet pitämään ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat tuote- ja prosessikehityksemme lähtökohtina. Konsernin keskeisin kestävän kehityksen näkökohta on, että tuotantoprosessimme perustuvat uusiutuvien luonnonvarojen jalostamiseen. Elintarvike- ja rehuteollisuus jalostavat yksinomaan pellontuotteita tai muista uusiutuvista lähteistä peräisin olevia raaka-aineita. Myös Raision kemianteollisuuden raaka-aineet ovat suurimmaksi osaksi uusiutuvia pellontuotteita, joskin asiakasteollisuus edellyttää tavarantoimittajiltaan myös sellaisia tuotteita, joiden raaka-aineet ovat maaöljystä lähtöisin olevia jalosteita. Raisio Yhtymän hallitus on asettanut ympäristöjohtamisjärjestelmän käyttöönoton tärkeäksi konsernitason tavoitteeksi. Yhdessä laatujohtamisjärjestelmien kanssa ne muodostavat laajan toimintajärjestelmän, joka mahdollistaa ympäristöpäämäärien toteuttamisen. Kaikki liiketoiminta-alueemme ovat jo omaksuneet ympäristöjohtamisen periaatteet, ja valtaosa tuotantolaitoksista on rakentanut -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän. Lisäksi ympäristöjohtamisjärjestelmä on viime vuonna laajennettu kattamaan myös raaka-ainehankinnat. Jatkuva parantaminen ympäristöasioissa vaatii ponnisteluja käytännön tasolla koko henkilöstöltämme, ja hallituksen määrittelemät suuntaviivat velvoittavat meitä kaikkia. Ympäristöasioiden huolellinen hoito ei ole erillinen projekti, vaan osa jokapäiväistä toimintaamme ja liiketoiminnan kehittämistä kilpailukyvyn varmistamiseksi. Rabbe Klemets Pääjohtaja 5
YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Raisio Yhtymässä vastuu ympäristö- ja turvallisuusasioista on liiketoiminta-alueilla samalla tavoin kuin vastuu taloudellisesta tuloksesta. Kaikilla Raisio Yhtymän liiketoiminta-alueilla on omaa vahvaa ympäristöosaamista ja niiden ympäristöjohtaminen noudattaa pääosin -standardia. Suuri osa toimipaikkojen johtamisjärjestelmistä on myös sertifioitu. Ympäristö - ja laatujärjestelmät Raisio Yhtymässä Kemianteollisuus Raisio Chemicals Oy (Raisio, Mietoinen, Anjalankoski) Oy Kationi Ab Finnamyl Oy Lapuan Peruna Oy P.T. Intercipta Kimia Pratama Raisio Belgium N.V. Raisio Chemicals Canada Inc. Squamish Trois-Rivières Raisio Chemicals Deutschland GmbH Raisio Chemicals Korea Inc. Raisio Chemicals Paperion S.A. Raisio Chemicals UK Ltd Raisio Chemicals US Inc. Raisio France S.A. Raisio Grain Starch Oy Raisio Svenska AB Latexia, Norlatex Oy Latexia SB Oy Latexia Suomi Oy Latexia Sverige AB Latexia Österreich GmbH Elintarviketeollisuus Carlshamn Mejeri AB Melia Oy (Nokia, Raisio) Raisio Yhtymä, Raision Margariini Raisio Yhtymä, Ruokaperunateollisuus Benecol-liiketoiminta Raisio Benecol Oy Rehuteollisuus Rehuraisio Oy ( Raisio, Oulu, Anjalankoski) Raisio Yhtymä, Kasviöljyteollisuus Mallasteollisuus Palvelufunktiot Hankinta ja logistiikka ryhmä Ympäristöjärjestelmä Laatujärjestelmä ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 ISO 9002 6 Konsernitason ympäristötavoitteiden ja -päämäärien asettaminen on konsernin johdon tehtävä. Ympäristöasioiden johtaminen kuuluu talousjohtaja Kauko Mannerjärven vastuualueeseen. Ympäristöasioiden koordinaattorina konsernitasolla toimii energia- ja ympäristöpalvelut -yksikön päällikkö Maritta Punta.
YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpolitiikka on Raisio Yhtymä Oyj:n hallituksen hyväksymä. Raisio Yhtymä kehittää, valmistaa ja markkinoi paperikemikaaleja, elintarvikkeita, terveysvaikutteisia ravinnon ainesosia, rehuja ja maltaita. Tämän me teemme kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, luontoa ja ympäristöä säästäen. Olemme liittyneet Elinkeinoelämän peruskirjaan kestävän kehityksen aikaansaamiseksi (Kansainvälinen Kauppakamari 1990). Raision kemianteollisuus on tämän lisäksi mukana kemianteollisuuden kansainvälisessä Vastuu Huomisesta Responsible Care -ohjelmassa. Näin olemme sitoutuneet jatkuvasti parantamaan toimintaamme ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioissa. Edellytämme yhtymän eri liiketoiminta-alueilta ympäristöasioiden johtamis- ja hallintajärjestelmää. Jokaisella liiketoiminta-alueella on omalta osaltaan vastuu yksityiskohtaisten tavoitteiden asettamisesta konsernin ympäristöpolitiikan mukaisesti sekä näiden tavoitteiden toteuttamisesta. Ympäristöperiaatteemme koskevat yhtymän toimintoja kaikkialla maailmassa. Noudatamme kaikkia toimintaamme koskevia paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Raaka-aineinamme käytämme lähes yksinomaan uusiutuvia luonnonvaroja. Kehitämme yhteistyössä sopimusviljelijöidemme ja muiden alihankkijoidemme kanssa raaka-aineiden tuotantoon ja hankintaan menetelmiä, joissa ympäristönäkökohdat on otettu keskeisesti huomioon. Yhteistyökumppaneita valitessamme arvostamme ympäristönsuojelun suhteen valveutuneita yrityksiä, yhteisöjä ja henkilöitä. Kehitämme ja markkinoimme tuotteita ja menetelmiä, jotka ovat turvallisia käyttää, ympäristöämme säästäviä ja ympäristölle aikaisempia vaihtoehtoja haitattomampia. Tuotantoprosesseja suunniteltaessa ja tuotteita kehitettäessä otamme terveyden, turvallisuuden ja ympäristön huomioon tuotteen koko elinkaaren ajalta. Pyrimme käyttämään raaka-aineita, materiaaleja ja energiaa säästäväisesti ja vähentäen syntyvän jätteen määrää ja päästöjä sekä tuotannossa että kuljetuksissa. Yhtymän sisäisen synergian ansiosta käytämme raakaaineet hyödyksi mahdollisimman täysimääräisesti. Suosimme pakkausmateriaaleja valittaessa kierrätettäviä ja ympäristölle haitattomia vaihtoehtoja. Tiedotamme avoimesti ja rehellisesti toimintamme ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksista. Yhteistyömme viranomaisten ja yleisön kanssa perustuu luottamukseen ja pitkäjänteisyyteen. Koulutamme ja kannustamme henkilökuntaamme työskentelemään niin, että se tuntee vastuunsa toimenpiteittensä ympäristövaikutuksista ja toimii turvallisuuden, terveyden ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. 7
KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEIDEN TOTEUTUMINEN Raisio Yhtymä on ympäristöpolitiikassaan sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja allekirjoittanut Kansainvälisen Kauppakamarin kestävän kehityksen peruskirjan. Kestävään kehitykseen kuuluu kyky täyttää ihmiskunnan nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia omien tarpeidensa tyydyttämiseen. Ympäristöasioiden lisäksi terve talous, ihmisten sosiaalinen hyvinvointi ja kulttuuriarvot ovat kestävän kehityksen osia. Tuotannon terveysnäkökohdat ja turvallisuus sekä tuotteiden puhtaus ja muut ominaisuudet liittyvät kiinteästi ympäristöasioihin. Raisio Yhtymässä ympäristönäkökohdat nähdään laajempana terveys- ja turvallisuusasiat sisältävänä käsitteenä. Raisio Yhtymän keskeisin kestävän kehityksen näkökohta on toiminnan perustuminen uusiutuvien luonnonvarojen jalostamiseen. Elintarvikeja rehuteollisuus jalostavat pellontuotteita tai muista uusiutuvista lähteistä peräisin olevia raakaaineita. Myös kemianteollisuuden raaka-aineet ovat suurimmaksi osaksi uusiutuvia pellontuotteita, vaikka osa sen käyttämistä raaka-aineista on lähtöisin maaöljyn jalosteista. Raision kemianteollisuus palvelee tuotteillaan ja menetelmillään metsätaloudesta pääraaka-aineensa hankkivaa paperiteollisuutta ja näin osaltaan parantaa koko puunjalostusketjun ympäristötehokkuutta. Luonnonvaranäkökulmasta tarkasteltuna se täyttää kestävän kehityksen kriteerit. Raision kemianteollisuus on mukana kemianteollisuuden kansainvälisessä Vastuu Huomisesta Responsible Care -ohjelmassa. Ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvä näkökohta on työpaikan tarjoaminen noin 2 800 henkilölle Suomessa ja ulkomailla. Kun otetaan huomioon hankinta- ja jakeluketjut, on työllistävä vaikutus vielä huomattavasti suurempi. Hankintaketjuun liittyy olennaisesti maaseudun viljelymahdollisuuksien säilymisen turvaaminen ja maaseudun asuttuna pitäminen. Erittäin tärkeä yhteistyökumppani on suomalainen viljelijä sekä raaka-aineen toimittajana että rehuasiakkaana. Suomalaiset perheviljelmät ovat tärkeitä kotiseutunsa kehittäjiä, maaseudun ja sen perinnemaiseman ylläpitäjiä. Tätä kautta Raisio Yhtymä täyttää tehtävänsä myös maaseudun kulttuuriarvojen ylläpitäjänä. Ympäristönsuojelu kestävän kehityksen osa-alueena merkitsee Raisio Yhtymässä sitä, että ympäristöasioiden hyvä hoito on paitsi oman tuotantotoimintamme perusarvoja myös tärkeä näkökohta yhteistyössä liikekumppanien kanssa. Ympäristötehokkuuden parantaminen on tuotekehityksen tärkeä tavoite. Erityisesti tämä koskee kemian- ja rehuteollisuuden tuotteita, joiden käyttäjiä ovat ympäristövaikutuksia aiheuttavat asiakasteollisuuden alat. Raision valmistamien elintarvikkeiden puhtauden ja terveellisyyden lisäksi erityisen huomion kohteena on pakkausten ympäristövaikutusten vähentäminen. Pystyäksemme paremmin vastaamaan kuluttajien ja asiakasteollisuuden tarpeisiin, kiinnittää elintarviketeollisuutemme erityistä huomiota terveyttä edistävien ja pidemmälle jalostettujen elintarvikkeiden tuotekehitykseen. Esimerkkejä Raision terveyttä edistävistä elintarvikkeista ovat mm. stanoliesteriä sisältävät Benecol-tuotteet ja betaglukaania sisältävät Elovena Plus -hiutaleet. Raisio Yhtymällä on hyvät mahdollisuudet kehittyä kestävän kehityksen yrityksenä. Yrityksen vahvuuksia ovat uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat tuotteet ja haaskaamaton tuotanto. Ympäristöasiat eivät aiheuta uhkia Raisio Yhtymälle. 8 KESTÄVÄ KEHITYS TUOTEKEHITYKSESSÄ Paperikemikaalit Raision kemianteollisuus panostaa tuotekehitykseen ympäristötoimintaa ohjaavana tekijänä. Kehitystoiminnassa selvitetään systemaattisesti, miten parhaiten voidaan noudattaa varovaisuus- ja korvausperiaatetta kemikaalien valinnassa. Raision kemianteollisuus valitsee tuotantoprosesseihin luonnosta saatavia raaka-aineita ja ympäristön kannalta edullisia prosesseja aina kun se on tarkoituksenmukaista. Ympäristöarviointi kattaa koko liiketoimintaketjun raaka-aineista asiakkaiden toimintaan tuotteiden kierrätyksessä ja hävittämisessä. Raision kemianteollisuuden valitsemaan vihreän kemian toimintaperiaatteesen kuuluu myös niukkuus ja säästävän teknologian käyttö. Raision kemianteollisuus noudattaa systemaattista ympäristöpolitiikkaa. Esimerkkejä tästä ovat: Vuodesta 1995 alkaen on julkaistu liiketoimintaalueen oma ympäristöraportti. Hormonihäiritsijöiksi epäillyt pinta-aktiiviset aineet on korvattu muilla tuotteilla. Jäämäpitoisuuksia polymeerisissä aineissa on alennettu. Vaihtoehtoisia monomeerejä ja muita raaka-aineita on etsitty haihtuville orgaanisille yhdisteille (VOC), syöpää aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymishäiriöitä aiheuttaville aineille (CMR).
Säästävää teknologiaa on sovellettu mm. jätteeksi aiemmin päätyneiden tuotevirtojen kierrätykseen ja talteenottoon. Esimerkkinä mainittakoon ultrasuodatusteknologia eri tehtaiden prosessivesissä. Paperikemikaalien kehittämisessä korostuu yhteistyö asiakkaiden kanssa. Yksittäisten paperikemikaalien kehittämisestä on siirrytty kokonaisvaltaiseen paperikoneiden kemikaalikonseptien hallintaan ja ymmärtämiseen. Konseptit sisältävät esimerkiksi lujuus-, massaliimaus- ja pintaliimauskemikaalit. Koko ketjun ympäristövaikutus muodostuu edullisemmaksi kaikkien aineiden hyvällä yhteistoiminnalla. Raision kemianteollisuus on aktiivisesti seurannut Euroopassa valmisteilla olleen kemikaalipolitiikan kehittymistä ja maailmanlaajuista kemikaalien luokitusja merkintäjärjestelmien harmonisointia. Raisio on päättänyt osallistua vapaaehtoisiin kansainvälisiin kemikaalien riskinarviointiohjelmiin (ICCA HPV Initiative ja EPA Challenge Program) valmistamiensa kemikaalien osalta. Uudentyyppinen AKD-vaha (alkyyliketeenidimeeri) notifioitiin vuoden 2000 aikana. Sen avulla pystytään ratkaisemaan erityisesti paperikoneen ajettavuusongelmia ja näin parantamaan paperikoneen tuottavuutta. Kationisointikemikaalien riskinarviointiprosessi Euroopan Unionissa jatkuu edelleen. Raision kemianteollisuus on keskittynyt pääasiassa havainnollistamaan laskelmilla kationisointikemikaalien määrää paperissa ja kartongissa sekä niistä ruuan kautta kuluttajille aiheutuvaa altistusta. Kemikaalien jäämäaineita pyritään vähentämään. Tavoitteena on kaikkien tuotteiden korkea puhtaustaso. Biosidien käytön vähentäminen on edelleen yksi tavoitteista. Elintarvikkeet Ravinnon ja terveyden välinen yhteys tiedostetaan nykyisin hyvin. Terveyden ja hyvän elämänlaadun ylläpitämiseen voidaan vaikuttaa ruokavalion koostumuksella, erityisesti rasvan ja kuidun määrällä sekä laadulla, ravinnon konaisenergiapitoisuudella ja viljoissa sekä kasviksissa esiintyvillä bioaktiivisilla yhdisteillä. Raision elintarviketeollisuus panostaa erityisesti ravitsemuksellisesti korkeatasoisten, terveyttä edistävien ja pidemmälle jalostettujen elintarvikkeiden tutkimukseen ja kehitykseen. Tähän Raisio Yhtymällä on raaka-ainepohjansa takia hyvät mahdollisuudet. Esimerkkeinä edellä mainitusta kehitystyöstä ovat jo markkinoilla olevat stanoliesteriä sisältävät Benecol-tuotteet, beetaglukaania sisältävä Elovena Plus -kaurahiutale sekä runsaskuituiset Torino Kaurapasta Plus ja Torino Ruispasta Plus. Rehut Raision rehuteollisuuden tuotekehityksen tavoitteena on parantaa rehujen ravintoaineiden hyödyntämistä eläimillä. Erityisesti valkuaisen ja fosforin aikaisempaa parempi sulavuus vähentää ympäristökuormitusta. Elokuussa 2000 valmistui broilereilla tehty tutkimus, jossa selvitettiin energiarehujen aminohappojen näennäistä sulavuutta ohutsuolessa. Broilerit pystyivät käyttämään hyväksi eri viljojen sisältämän typen erittäin hyvin. Saadusta typestä sitoutui yli 90 prosenttia. Kalkkunan kasvatuksessa jatkettiin neljän rehun ruokintaohjelmaa. Ohjelmassa valkuaistaso optimoidaan kasvun mukaan, jolloin typpipäästöt pienenevät. Lisätietoa optimointiin saatiin Maatalouden tutkimuskeskuksen teettämästä kalkkunakokeesta. Sian kasvatuksessa otettiin käyttöön SATA 140 -ruokintaohjelma. Ohjelma perustuu TEKES/ EUREKA -yhteistutkimuksesta saatuihin tuloksiin, joissa lysiinin käyttömäärä rehussa optimoidaan sian kasvun mukaan. Ohjelmassa rehun valkuaisen hyväksikäyttö paranee, jolloin typen eritys virtsaan ja lantaan pienenee. Naudoilla jatkettiin edelleen tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on saada lisätietoa naudanrehujen valkuaiskoostumuksen optimointiin. Rehu- ja kasviöljyteollisuus jatkoivat vuonna 2000 perinteisten (geeniteknisesti jalostamattomien) soijalajikkeiden käyttöä raaka-aineenaan. Tämä on yleinen käytäntö Suomen ohella vain Ruotsissa ja Norjassa. Vuotta 2000 leimasivat Euroopassa monet ruokakriisit, ennen kaikkea lukuisten hullun lehmän tautitapausten löytyminen uusista, ennen puhtaina pidetyistä Manner- Euroopan maista. Rehuraisio ei ole milloinkaan käyttänyt liha- tai lihaluujauhoa märehtijöiden rehuissa. Eräissä sian- ja kananrehuissa lihaluujauhoa käytettiin valkuaislähteenä joulukuuhun 2000 asti, kunnes sen käyttö kiellettiin EU:ssa BSE-taudin leviämistä estävänä varotoimenpiteenä väliaikaisesti kokonaan. Suomessa BSE-tautia ei ole esiintynyt. Maltaat Raision mallasteollisuuden toiminta perustuu kotimaisen mallasohran käyttöön. Toimialan erityisenä kehityskohteena on kotimaisen mallasohran lajikekehitys. Jalostustoiminnassa tavoitteena ovat nopeasti ja tasaisesti mallastuvat lajikkeet. Pyrkimyksenä on saada käyttöön mallasohralajikkeita, joiden mallastusprosessissa tarvitaan vähemmän vettä kuin nykyisten lajikkeiden mallastuksessa. Ominaisuuksiltaan ja laadultaan korkeatasoisesta raaka-aineesta voidaan valmistaa tasalaatuista, panimovaatimukset täyttävää mallasta. 9
YMPÄRISTÖPROFIILI Raisio Yhtymän tuotantotoiminnan aiheuttama ympäristön kuormittuminen on yleensä vähäistä ja paikallista. Tuotantoprosessit ja päästöjen käsittelytekniikka ovat oman arviomme mukaan korkeatasoisia ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Sisäisen logistiikan ja tuotantolaitosten sijoitussuunnittelun avulla on voitu optimoida kuljetuksia. Meno-paluu -kuljetuksia on pyritty lisäämään. Ulkoiset kuljetukset hoidetaan yhteistyössä alan palveluyritysten kanssa. Raision kemianteollisuudessa vesiensuojeluun liittyvät toimenpiteet ovat tärkeitä, koska esimerkiksi tärkkelysten valmistusprosesseissa tarvitaan runsaasti vettä. Eräät synteesit tuottavat myös ongelmajätteitä. Osa raaka-aineista on kaasumaisia, joten niiden ilmaan pääsyn estämiseksi on rakennettu puhdistus- ja käsittelylaitteistoja. Päästöt kemianteollisuudessa ovat vähäisiä, joten toiminnan painopiste on vahinkojen torjunnassa. Kemianteollisuuden prosesseissa on joitakin energiaa kuluttavia osia. Moniin tuotteisiin liittyy ympäristöä säästäviä ominaisuuksia. Toimiala ei valmista merkittävää määrää pakattuja tuotteita. Raision elintarviketeollisuuden prosessit ovat myllytuotteiden osalta kuivien materiaalien käsittelyä. Myllytuotteitten valmistus ja viljan käsittely saattavat aiheuttaa lähiympäristöön lieviä melu- ja pölyhaittoja. Margariinien, jäätelöiden ja perunatuotteiden valmistusprosesseissa käytetään vettä, joten pääasiallinen ympäristötyö keskittyy vesiensuojeluun. Elintarviketeollisuus tuottaa pääasiassa kuluttajatuotteita, joten pakkausmenetelmiin ja -materiaaleihin liittyvät ympäristönäkökohdat ovat tärkeitä. Elintarvikeprosessit kuluttavat siinä määrin energiaa, että energiankulutus on ympäristönäkökohta. Benecol-liiketoiminnan tuotantoprosessit käyttävät niukasti vettä. Eräät raaka-aineet ovat haihtuvia ja aiheuttavat vähäistä kuormitusta ilmaan. Tuotanto perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja tehostaa niiden käyttöä. Toimiala ei valmista olennaista määrää pakattuja tuotteita. Rehujen valmistus perustuu pääasiassa kuiviin sekoitusprosesseihin ja energiankulutus on ympäristönäkökohta. Valmistukseen liittyy lieviä melu, pöly- ja hajuhaittoja. Öljykasvien siementen prosessointi aiheuttaa edellisten lisäksi liuotinpäästöjä ilmaan. Rehut toimitetaan pääasiassa pakkaamattomina. Maltaiden valmistuksessa käytetään runsaasti vettä, joten sen ympäristönäkökohdat liittyvät vesiensuojeluun. Maltaan valmistukseen liittyy myös kuivausprosesseja, joten energiankäyttö on olennainen ympäristönäkökohta. MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT JA INDIKAATTORIT 10 Raisio Yhtymän prosesseissa käytetään sähkö- ja lämpöenergiaa. Yhtymä ostaa kaiken käyttämänsä sähkön ja suurimman osan (yli 70 prosenttia) käyttämästään lämpöenergiasta. Vaikka Raisio Yhtymä ei itse tuota käyttämäänsä energiaa eikä siis suoraan aiheuta energiantuotannosta johtuvia päästöjä, on käytetyllä energialla epäsuora vaikutus happamoitumiseen, kasvihuonekaasupäästöihin ja energiantuotannon jätteisiin. Tästä syystä energian kulutusta pidetään merkittävänä ympäristönäkökohtana. Päästöjen käyttäminen indikaattorina johtaisi epätarkkoihin laskennallisiin päästöekvivalentteihin, joten indikaattorina käytetään energiankulutusta. Monet Raision tuotantoprosessit käyttävät vettä, joten merkittävimmät prosessipäästöt ovat jätevesiä. Raisio Yhtymän jätevedet puhdistetaan omissa tai yhteistyökumppanien jätevesien puhdistamoissa. Näiden osalta ei konsernin aiheuttamaa jätevesikuormitusta (happea kuluttavaa ja ravinnekuormitusta) vesistöön voida laskea eikä arvion tekeminen ole tarkoituksenmukaista. Näissä tapauksissa indikaattorina käytetään ainoastaan jätevesimäärää. Raisio Yhtymällä on myös sellaisia tuotanto-
laitoksia, joilla on jätevesilupa laskea jätevedet puhdistettuina suoraan vesistöön. Näistä indikaattoreina esitetään jätevesimäärän lisäksi myös happea kuluttavat päästöt ja ravinnepäästöt. Öljysiementen käsittelyssä haihtuu hiilivetyä ilmaan. Päästöjen määrä arvioidaan taselaskennan avulla. Hiilivetypäästöjen takia öljysiementen käsittelylle on ympäristölupa, joten hiilivetypäästöt ovat perustellusti indikaattori. Melu-, haju- ja pölypäästöistä ei ole jatkuvia kvantitatiivisia mittauksia, joten jatkuvaa indikaattoritietoa ei muodostu. Raisio Yhtymässä raaka-aineet pystytään käyttämään hyödyksi lähes täysimääräisesti, joten jätteen muodostuminen ei tästä näkökulmasta tarkasteltuna ole merkittävä ympäristönäkökohta. Jätteen muodostuminen on kuitenkin tärkeä ekotehokkuuden indikaattori ja seurantavelvoite liittyy useimpiin ympäristölupiin. Jätteen määrän vähentäminen ja hyötykäytön lisääminen ovat myös lakisääteisiä velvoitteita. Hyötykäyttöön, kaatopaikalle ja ongelmajätteiden käsittelyyn sijoitettujen jätteiden määrät on perusteltua raportoida ympäristöindikaattoreina. Raision elintarviketeollisuus valmistaa pääasiassa pakattavia kuluttajatuotteita. Pakkausmateriaalien käytölle ja kierrätykselle on EU:ssa asetettu tiukat tavoitteet. Käytettyjen pakkausmateriaalien määrien seuranta on EU:n alueella lakisääteistä. Tästä syystä pakkausmateriaalien käyttö on ympäristöindikaattori. Turvallisuusindikaattorina käytetään tapaturmatiheyttä. Tärkeimmät ekotehokkuusindikaattorit ovat energiankulutus ja jätteen muodostuminen. Edellä mainitut indikaattorit liittyvät joko merkittäviin ympäristönäkökohtiin tai lainsäädännön velvoitteisiin. Raporttiin on lisätty joitakin indikaattoreita siksi, että ne raportoidaan vakiintumassa olevan raportointikäytännön mukaan. Tällaisia ovat päästöt ilmaan lukuun ottamatta liuotinpäästöjä. RAAKA-AINEIDEN JA RESURSSIEN KÄYTTÖ Vuonna 2000 Raisio Yhtymä käytti raaka-aineita kaikkiaan 2,36 miljoonaa tonnia (1,94 milj. tonnia vuonna 1999). Raaka-aineiden käyttö on noussut selvästi. Se johtuu ensisijaisesti kemianteollisuuden tuotannon kasvusta. Uusiutuvia luonnonvaroja raakaaineiden kokonaismäärästä on 96 prosenttia. Suurin osa Raisio Yhtymän ostamasta lämpöenergiasta on tuotettu kivihiilellä tai öljyllä. Sähkö ostetaan markkinoilta ilman alkuperämerkintää. Kivihiilellä tuotettu lämpö ostetaan laitoksesta, jossa lämpö on peräisin sähkön ja lämmön yhteistuotannosta ja kivihiilikattila on varustettu tehokkaalla rikinpoistolaitoksella. Raisio Yhtymän oma lämpöenergiantuotanto käyttää polttoaineenaan öljyä, maakaasua ja nestekaasua. Lämpöenergian käyttö ei ole lisääntynyt tuotannon kasvusta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että kasvu on suuntautunut vähemmän energiaa käyttävään tuotantoon. Sähköenergian käytössä on tapahtunut merkittävää vähenemistä. Tämä johtuu ainakin osittain aktiivisista kehitystoimenpiteistä sähkön säästämiseksi, mutta osittain myös tuotantosuunnan lievästä muutoksesta. Pakkausmateriaalien kierrätyksen edistämiseksi Suomessa on Raisio Yhtymä mukana Pakkausalan Ympäristörekisterissä, Suomen Uusiomuovi Oy:ssä, Suomen Teollisuuskuitu Oy:ssä sekä Suomen Kuluttajakuitu ry:ssä. Ruotsissa toimiva Carlshamn Mejeri on mukana Reparegistret AB:ssä. Raaka-aineiden ja resurssien käyttö 2000 1999 1998 Raaka-aineet, milj. tonnia Lämpöenergia, TJ Sähköenergia, GWh Vesi, 1000 m 3 Apuaineet, tonnia Pakkausmateriaalit, tonnia 2,36 1 476 203 3 012 2 805 16 515 1,94 1 465 228 2 862 2 399 16 432 1,90 1 400 225 3 062 1 134 21 343 11
PÄÄSTÖT Raisio Yhtymän päästöt Jätevesi, 1000 m 3 Päästöt ilmaan SO 2, tonnia CO 2, tonnia NO x, tonnia VOC, tonnia 2000 1999 1998 2 044 212 38 164 65 125 1 971 211 26 987 71 186 2 316 225 31 344 83 214 Heksaanipäästöt kg/tonnia raaka-ainetta Haihtuvien hiilivetyjen (VOC) päästöt ilmaan öljykasvinsiementen käsittelystä ovat alle EU:n normien (direktiivi rypsille on 1 kg heksaania/tonnia raaka-ainetta ja soijalle 0,8 kg heksaania/tonnia raaka-ainetta). kg/tn 1 0,8 0,6 Rypsi Soija Raaka-aineet yht., keskiarvo 0,982 0,855 0,786 0,756 0,660 0,605 0,838 0,742 0,670 0,791 0,692 0,633 0,625 0,551 0,500 0,4 1996 1997 1998 1999 2000 Vuosi Raisio Yhtymän päästöjen indikaattoreita ovat jätevesi ja VOC (haihtuvat hiilivedyt). Muut päästöt ilmaan ovat määrältään marginaalisia ja vaihtelut johtuvat satunnaisista muutoksista polttoaineiden käytössä. Suurin osa RaisioYhtymän jätevesistä käsitellään palveluna yhteistyökumppaneiden (yleensä kuntien) jätevesien puhdistamoissa. Useimmiten tuotantolaitos laskee jätevedet viemäriin esikäsiteltyinä. Tiedossa ei ole yhteistyökumppanien lupaehtojen ylityksiä. Oy Kationi Ab Lapualla on tehostanut huomattavasti jätevesien esikäsittelyä rakentamalla uuden ilmastusaltaan. Useita pienempiä prosessiparannuksia on toteutettu jätevesikuormituksen pienentämiseksi. Meluntorjuntaa toteutetaan pitkäjänteisellä työllä investointien ja korjausten yhteydessä. Myös erillisiä melusuodattimia on asennettu. Rehuteollisuuden hajupäästöjä on voitu vähentää raaka-ainevalinnoilla. Pölypäästöjen torjunnassa Raisio Yhtymässä käytetään kangassuodatustekniikkaa, jota tällä hetkellä voitaneen pitää parhaana käyttökelpoisena tekniikkana eloperäisten pölyjen suodattamiseksi ilmasta. Suodatinkankaitten kuntoa seurataan ja vaihdot tehdään tarvittaessa. Maaperän likaantumista ei ole tiedossa Raisio Yhtymän toimipaikoilla. Toimipaikkojen käyttöhistoria tunnetaan kaikilla toimipaikoilla ja useat toimipaikat on myös kemiallisesti tutkittu. Kuormitus veteen Raisio Yhtymän omilta jätevedenpuhdistamoilta Määrä, m 3 COD, tonnia P, tonnia Kokemäki Lapua Monäs Feed Vihanti Yhteensä 2000 1999 1998 2000 1999 1998 132 540 111 099 1 500 369 245 614 384 101 500 77 820 1 280 311 512 492 112 82 000 93 000 1 600 265 000 441 600 35,1 20,0 1,52 31,1 88,0 12,6 13,2 1,49 28,0 55,0 16,2 9,3 1,40 31,1 58,0 2000 1999 0,31 0,20 0,08 0,30 0,90 0,30 0,11 0,07 0,25 0,70 1998 0,23 0,09 0,06 0,42 0,80 12
JÄTTEET KULJETUKSET Jätteiden muodostuminen Raisio Yhtymässä Kaatopaikalle sijoitettu jäte, tonnia Kierrätetty tai hyödynnetty jäte, tonnia Ongelmajäte, tonnia 2000 1999 1998 24 080 51 873 525 20 597 45 896 692 21 785 37 306 350 Raisio Yhtymällä ei ole omaa kuljetuskalustoa. Ostettujen kuljetusten aiheuttamaa ympäristökuormitusta ei vielä pystytä arvioimaan. Tuotteiden kuljetuksissa tapahtui viisi onnettomuutta, joista ei kuitenkaan aiheutunut henkilö- tai ympäristövahinkoja. Kuljetuksiin liittyvien onnettomuuksien ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi on kuljetusliikkeille järjestetty koulutustilaisuuksia. Raaka-aineista ja muista hankituista materiaaleista on kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä vain noin yksi prosentti. Ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäviksi säännöllisesti eikä merkittäviä ongelmajätevarastoja ole muodostunut. Ongelmajätteet käsitellään asianmukaisen luvan omaavissa laitoksissa. Raision tehdasalueella syntyvän pakkausjätteen hyötykäyttö TAPATURMAT Vuonna 2000 yli kolmen päivän sairauspoissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä oli 14 (14 vuonna 1999) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Näiden tapaturmien takia menetetyt työtunnit olivat 1152 (1 480 vuonna 1999) tuntia miljoonaa työtuntia kohden. Tapaturmat Tonnia 140 120 Muovijäte Tapaturmat, kpl milj. työtuntia kohden Menetetyt työtunnit, tuntia milj. työtuntia kohden 100 80 60 Lasia Pahvia 2000 1999 1998 14 14 22 1 152 1 480 1 860 40 20 0 1998 1999 2000 Vuonna 2000 tapahtui yksi vakava liikennetapaturma, kun asiakaskäynnillä ollut toimihenkilö menehtyi liikenneonnettomuudessa. Muita vakavia tapaturmia ei tapahtunut. Jätepaperin ja -kartongin keräystä ja hyötykäyttöön toimittamista on edelleen tehostettu. Myös jätemuovin ja lasin hyötykäyttöä on lisätty. Nämä ovat merkittäviä materiaalikohtaisia parannuksia, mutta niiden vaikutus ei erotu jätteen suuresta kokonaismäärästä. YMPÄRISTÖVAHINGOT Raisio Chemicalsin Trois-Rivièresin tuotantolaitoksella Kanadassa tapahtui keväällä 2000 vuoto biosidisäiliöstä. Tehdas suljettiin ja työntekijät evakuoitiin terveydellisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Vuotoalue siivottiin, ilman puhtaus tarkistettiin ja normaali toiminta jatkui seuraavana aamuna. 13
YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT Raisio Yhtymän ympäristöpäämäärät on johdettu konsernin ympäristöpolitiikasta. Konsernitasolla ei ole asetettu uusia ympäristötavoitteita. Raisio Yhtymän liiketoiminta-alueet ja toimipaikat asettavat itse ympäristöjärjestelmiensä toteuttamiseksi konkreettisia tavoitteita. Raisio Yhtymä lisää jätteittensä sijoittamista hyötykäyttöön ja vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää lisää yhteistyössä alan organisaatioiden kanssa pakkausjätteen hyötykäyttöä parantaa energiatehokkuuttaan ja kehittää energiahankintaa ottaen huomioon kansainvälisen yhteistyön kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN NOUDATTAMINEN Ympäristöjärjestelmän rakentamisen edellytyksenä on, että olemassa olevaa ympäristölainsäädäntöä noudatetaan. Lakien tai lupaehtojen rikkomuksia ei ole tiedossa. Suomessa on säädetty uusi ympäristönsuojelulaki, joka yhtenäistää ympäristölupamenettelyä. Laki aiheuttaa ympäristölupien uusimistarvetta. Pääosin Raisio Yhtymän tuotantolaitosten uusien lupien hakeminen tapahtuu vuonna 2003. Käynnissä ei ole ympäristölupaoikeudenkäyntejä eikä muitakaan ympäristöasioihin liittyviä oikeudenkäyntejä. TALOUDELLINEN INFORMAATIO Ympäristö- ja turvallisuusinvestointeihin käytettiin vuonna 2000 noin 3,0 miljoonaa euroa. Ympäristönsuojelun käyttömenot jätteiden käsittelystä, vesiensuojelusta ja ilmansuojelusta olivat noin 3,5 miljoonaa euroa. Ympäristönsuojelun käyttömenot käsittivät jätteen osalta kuljetuskustannukset ja käsittelykustannukset, jätevesien osalta esikäsittelyn kustannukset ja käsittelypalvelun toimittajien jätevesilaskutuksen, ilmansuojelun osalta suodattimien uusimisen ja käytettyjen suodattimien käsittelykustannukset. Ympäristönsuojeluinvestointeja ovat jätteiden ja jätevesien käsittelyyn, ilmansuojeluun sekä energiansäästöön liittyvät laitteiden ja rakennusten hankintamenot. Tärkeimmät ympäristönsuojeluinvestoinnit: Kemianteollisuus Jätevesien ilmastusallas, Lapua Jätevesien tasaussäiliön ja jätevesipumpun hankinta (1999-2000), Raisio Jätevesien käsittelyn tehostaminen (1999-2000), Toulouse, Ranska Tehtaan lattian päällystys viranomaisten suositusten mukaiseksi (1999 2000), Mainz-Laubenheim, Saksa Uusi kemikaalisäiliö suojajärjestelyineen, Berwick, USA Sähköisen hälytysjärjestelmän uusiminen paloturvallisuuden parantamiseksi, Itaqüi-Antioquia, Kolumbia Elintarviketeollisuus Rasvanerotuksen tehostaminen jätevesistä, Raisio Mallasteollisuus Ammoniakkihöyrystimien uusiminen, työturvallisuus- ja ympäristöriskien pienentäminen, Raisio Taajuusmuuttajien uusinta sähkön säästämiseksi, Raisio Rehuteollisuus Paineilmakompressorin uusinta vesijäähdytteisestä ilmajäähdytteiseksi, jolla säästetään jäähdytysvettä yli 10 000 kuutiometriä vuodessa, Anjalankoski Muurahaishapon varastosäiliöiden uusiminen suoja-allastuksineen, Raisio Uusien laitehoitotasojen rakentaminen työturvallisuuden parantamiseksi, Raisio Lupaehdoista johtuvat investointitarpeet Lainsäädännön tai lupaehtojen kiristymisen aiheuttamia investointitarpeita ei ole tiedossa. Raision tehdasalueen esikäsitellyt jätevedet puhdistetaan Raision kaupungin jätevesien käsittelylaitoksessa, jonka uudet lupaehdot edellyttävät typen poiston tehostamista jätevesistä. Raision kaupunki neuvottelee jätevesien käsittelystä Turun kaupungin suunnitteilla olevassa jätevesien puhdistamossa. Mahdollinen kustannusvaikutus Raisio Yhtymälle ei ole vielä tiedossa. Raisio Yhtymällä ei ole merkittäviä jätevarastoja. Likaantuneen maaperän puhdistamisvelvoitteita ei ole. 14
HENKILÖKUNTA JA YMPÄRISTÖASIAT SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Henkilökunnan sitouttaminen ympäristöasioihin jatkuu. Koulutustilaisuuksia järjestettiin vuonna 2000 kaikkiaan 207 ja niihin osallistui 1 859 henkilöä. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin liittyviä aloitteita tehtiin 42 kappaletta. Vuoden 1998 lopulla aloitettu laajamittainen sopimusviljelijöiden koulutus Laatujyvä-projektin puitteissa jatkuu edelleen. Näin suomalaisen viljaraaka-aineen jäljitettävyys, puhtaus ja ekologisesti kestävä tuotantotapa voidaan varmistaa aikaisempaa paremmin. Laatujyvä-projektin keskeisiä tavoitteita ovat lannoituksen ja torjunta-aineiden käytön tarkentaminen ja siten myös päästöjen ja jäämien vähentäminen. Sopimusehdoissa on mm. kielletty viljan käsittely torjunta-aineilla tuleentumisvaiheessa ennen korjuuta. Laatujyväviljasta 98 prosenttia tuotettiin EU:n ympäristötuen ehtojen mukaisesti. Farma Maaseutukeskus järjesti Laatujuvä-projektin koulutustilaisuuksiin aiemmin osallistuneille Raision sopimusviljelijöille jatkokoulutustilaisuuksia. Laatujyvä-projektia tukemaan toteutettiin Saaristomeri- ja Raision Ruis Laatujyvä -projektit yheistyössä Kemira- Agron kanssa. Keskeisenä teemana oli täsmäviljely, jolla panokset voidaan optimoida parhaan taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi. Uutuutena käytettiin lentokuvauksena toteutettua väärävärivalokuvausta, jolla selvitettiin kasvuston tilaa. RISKIENHALLINTA Raisio Yhtymä Oyj ja Aon Finland Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jossa Raisio Yhtymän vakuutusriskienhallintaa ja sen menetelmiä tullaan entistä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin kehittämään yhdessä Aon Finland Oy:n kanssa. Yhteistyösopimuksella Raisio Yhtymä kykenee entistä paremmin hyödyntämään Aon-konsernin osaamista ja tietotaitoa riskienhallinnan ja vakuutusmeklaritoimintojen alueilla. Uusi sopimus on jatkoa vuonna 1996 alkaneelle yhteistyölle, jolloin Aon valittiin hoitamaan Raision yhtiöiden vakuutusasioita. Raisio Yhtymän edustaja on toiminut Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton ympäristönsojeluvaliokunnan puheenjohtajana sekä teollisuuden ja kaupan ympäristöyhteistyö -projektin jäsenenä. Teollisuuden ja kaupan yhteisen projektin tavoitteena on kehittää kuluttajien vaatimuksia vastaavia tuotekeskeisiä ympäristökonsepteja ja ympäristöasioihin liittyviä hankintakriteerejä. Yhtymä on osallistunut Varsinais-Suomen agendatoimintaan, Raision kaupungin agendatoiminnan kansalaisfoorumiin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan Saaristomeri-projektiin. Raisio Yhtymä on Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen jäsen ja yhtymän edustaja toimi yhdistyksen hallituksessa vuonna 2000. Raisio Yhtymä on Suomen Luonnonsuojeluliiton kannattajajäsen. Yhteistyösopimus kattaa laajamittaisesti Raisio Yhtymän tarvitsemat meklaripalvelut vahinkovakuutuksista henkija eläkevakuutuksiin sekä Aon-konsernin tuottamat riskienhallintapalvelut niin kotimaan yksiköissä kuin myös kaikissa ulkomaisissa tytäryhtiöissä. 15
YHTEYSTIEDOT Konserni 16 Raisio Yhtymä Oyj Maritta Punta Puh. (02) 443 2424 Email: maritta.punta@raisiogroup.com PL 101, 21201 Raisio Kemianteollisuus Suomi Raisio Chemicals Oy Britta Sunde Puh. (02) 443 2563 Email: britta.sunde@raisiogroup.com Annamari Heikkilä Puh. (02) 443 2810 Email: annamari.heikkila@raisiogroup.com PL 101, 21201 Raisio Eurooppa Raisio Belgium N.V. Jan Stenlund Puh. +32 2 533 9452 Email: jan.stenlund@raisiogroup.com Avenue Henri Jaspar 113 B-1060 Brüssel, Belgium Amerikka Raisio Chemicals Canada Inc. Denis Hird Puh. +1 905 331 0950 Email: denis.hird@raisiogroup.com 5515 North Service Road, 1st floor Burlington, Ontario L7L 6G4, Canada Aasia PT Intercipta Kimia Pratama Jesse Tsai Puh. +62 25 440 1921 Email: ptikp01@indosat.net.id J.I. Raya Serang Km. 76 Desa Kragilan/Sentul Serang 42184, Jawa Barat, Indonesia Latexia Latexia Suomi Oy Mia Lindström Puh. (02) 443 2871 Email: mia.lindstrom@latexia.com PL 101, 21201 Raisio Elintarviketeollisuus Melia Oy Tuula Laukkanen Puh. (02) 443 2735 Email: tuula.laukkanen@raisiogroup.com PL 101, 21201 Raisio Raisio Yhtymä Oyj, Raision Margariini Mirkka Rajala Puh. (02) 443 2744 Email: mirkka.rajala@raisiogroup.com PL 101, 21201 Raisio
Raisio Yhtymä Oyj, Ruokaperunateollisuus Pertti Kurttila Puh. (08) 289 4210 Email: pertti.kurttila@raisiogroup.com Kenttätie 13, 86400 Vihanti Carlshamn Mejeri AB Bo Funeteg Puh. +46 454 825 00 Email: bo.funeteg@raisiogroup.com Västra Kajen SE-374 82 Karlshamn, Sverige Raisio Polska Foods Sp. z o.o. Piotr Dobrowolski Puh. +48 22 788 9171 Email: piotr.dobrowolski@it.com.pl Ul. Jagodne 1 PL-05-480 Karczew, Poland Rehuteollisuus Rehuraisio Oy Risto Mattila Puh. (02) 443 2575 Email: risto.mattila@raisiogroup.com PL 101, 21201 Raisio Mallasteollisuus Raisio Yhtymä Oyj, Mallasteollisuus Erja Kotaviita Puh. (02) 443 2677 Email: erja.kotaviita@raisiogroup.com PL 101, 21201 Raisio Benecol-liiketoiminta Raisio Staest Oy Juha Holma Puh. (02) 443 2403 Email: juha.holma@raisiogroup.com PL 101, 21201 Raisio Raisio Staest US Inc. Andy Gresham Puh. +999 1 843 873 3007 / 7104 Email: andy.gresham@raisiogroup.com 325 Deming Way Summerville, SC 29483, U.S.A. 17
SANASTO CO 2, hiilidioksidi Palamisessa syntyvä savukaasujen pääkomponentti, jota muodostuu polttoaineen sisältämän hiilen hapettuessa. CODcr Kemiallisella hapenkulutuksella (COD) kuvataan sitä, kuinka paljon happea tarvitaan jäteveden sisältämien hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden kemialliseen hajottamiseen. EMAS-järjestelmä Teollisuusyrityksille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä, joka on EU:n asetus. Kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. Notifiointi Uusien aineiden ilmoitusmenettely. NO x, typen oksidit Typen palamistuotteita, joita muodostuu sekä polttoaineen että palamisilman sisältämästä typestä. Ongelmajäte Toimipaikan ulkopuolelle käsiteltäväksi tai ongelmajätekaatopaikalle toimitettava jäte. P Kokonaisfosfori SO 2, rikkidioksidi Rikin palamistuote, jota muodostuu rikkiä sisältävien polttoaineiden käytöstä. Ympäristö Yrityksen ulkoiset ja sisäiset toimintaolosuhteet, jotka käsittävät ilman, veden, maan, luonnonvarat, kasvi- ja eläinkunnan, ihmiset ja niiden väliset vuorovaikutukset. Vastuu Huomisesta Responsible Care Kemianteollisuuden kansainvälinen ohjelma, johon sitoutuessaan yritys antaa koko toiminnalleen selkeitä ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoimintoihin liittyviä tavoitteita. Jokainen ohjelmaan osallistuva yritys tulkitsee ohjelman kymmentä kohtaa oman toimintansa näkökulmasta. Ympäristöjärjestelmä Hallintajärjestelmä, joka sisältää organisaation rakenteet, suunnittelun, vastuut, menettelytavat, prosessit ja resurssit ympäristöpolitiikan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi sekä katselmoimiseksi ja ylläpitämiseksi. Ympäristöpolitiikka Yrityksen itselleen määrittelemät ympäristönsuojelun aikomukset ja periaatteet. VOC-päästöt Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt. 18
YMPÄRISTÖMERKKI MILJÖ MÄ RKT Tämä esite on painettu Lumisilk-paperille, jolle on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki. 19
PL 101, 21201 Raisio, puh. (02) 443 2111, telefax (02) 443 2315 www.raisiogroup.com PAINOPRISMA OY UUSIMÄKI /