Nominit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Luku 2. Nominit Nominit

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

šarrāt gen./akk. šarrī Taulukko 3.1 Status constructus -muodot nominaalisen omistajan kanssa. *) Yksikön muodostustapa vaihtelee.

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi Verbitön lause

Omistusrakenteet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Luku 14. Lukusanat Status absolutus Perusluvut

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit E-verbit Duaali

1.5. Fonologia Vokaalit. Luku 1. Johdanto 11

Sanasto 1. jollekin, jonnekin, jotakin varten (prep.) vaimo. sana, oikeustapaus (awātam šakānum määrätä )

Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

SUMERI 2. HY ma 10-12,

S U M E R I N SIJAMUODOT

Sumeri. Aleksi Sahala

Sumeri Aleksi Sahala

maskuliini feminiini maskuliini feminiini nom. annûm annītum šû šî gen. annîm annītim akk. anniam annītam

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Luku 11. Infinitiivi ja relatiivilause Prepositioista Infinitiivin käyttöä

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Kieli merkitys ja logiikka

Tehtävien ratkaisuja 1

Kieli merkitys ja logiikka

Luku 13. Käskyt, kiellot ja kehotukset Imperatiivi

K3 ADJEKTIIVIN TAIVUTUS (luonnos)

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

Kreikan muistivihko. Eli mitä 1. periodin muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2008

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Sumerin fonologian tutkimus on aiheuttanut assyriologeille päänvaivaa jo 150 vuoden ajan. Tutkimus on edistynyt hitaasti ja suuri osa sumerin

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

פנים.24 אלהים.18 אשר.9 H3A SANAT ILMAN VOKAALI- JA LUKUMERKKEJÄ (KTIV CHASER)

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti. Oppitunti 11- Adjektiivien taivutus Audio osa 1. kaunis - ruma

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Sijojen synty ja säilyminen

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Predikaattilogiikkaa

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

H5C 5 (luonnos) 1. PÄÄTTEELLISTEN FEMINIINIEN MONIKKO (s. 57) A-päätteisten feminiinien monikko on "ot".

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten


...~..;.0.. halpa (halva/n) halve/mpi halv/in kylma (kylma/n) kylme/mpi kylm/in

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

LC-8025 Venäjä 2: kertaava verkkokurssi. Alexandra Belikova

Kaavoja ja paradigmoja

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

VOLK 23. Rivi Translitteraatio Morf. analyysi Käännös i 1. d nin-ĝiš-zi-da /nin.ĝiš.zid.ak

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

Nettiraamattu lapsille. Prinssi joesta

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Duaalin käyttö mansin kielessä Vertailussa käännetty kirjakieli, pohjoismurre ja itämurre

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Esipuhe. Espoossa tammikuussa Tekijä. Esipuhe 3

5. Paikallissijat/obliikvisijat

KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusosasto Raija Miikkulainen KENTTÄKERUIDEN KIRJOITTAMINEN

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen


PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

Kappale 2. Tervetuloa!

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni

SUBSTANTIIVI. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - substantiivi - LUKU III

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ALBANIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

Majakka-ilta

Kappale 2 Tervetuloa!

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Kieli merkitys ja logiikka

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla , 57

Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

Suomen kielioppia edistyneille

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Transkriptio:

Nominit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Nominien kieliopilliset kategoriat Substantiivit ja adjektiivit Kaksi sukua maskuliini, feminiini Kolme sijaa nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi; monikossa akkusatiivi ja genetiivi eivät eroa Kolme lukua yksikkö, duaali, monikko

Nominilausekkeen sanajärjestyksestä Attribuutit seuraavat pääsanoja ja kongruoivat näiden kanssa suvussa, sijassa ja luvussa šarrum dannum šarratum dannatum mahtava kuningas mahtava kuningatar

Nominien taivutus MASCULINE FEMININE SG NOM šarrum damqum šarratum damiqtum GEN šarrim damqim šarratim damiqtim ACC šarram damqam šarratam damiqtam PL NOM šarrū damqūtum šarrātum damqātum ACC/GEN šarrī damqūtim šarrātim damqātim Sanakirjamuodot: šarrum kuningas, damqum hyvä

Nominien taivutus MASCULINE FEMININE SG NOM šarrum damqum šarratum damiqtum GEN šarrim damqim šarratim damiqtim ACC šarram damqam šarratam damiqtam PL NOM šarrū damqūtum šarrātum damqātum ACC/GEN šarrī damqūtim šarrātim damqātim Sanakirjamuodot: šarrum kuningas, damqum hyvä Mimaatiota -m ei esiinny monikon maskuliinimuodoissa. Mimaation käyttö vähenee muinaisbabylonialaisen kauden loppua kohden.

Suku Maskuliini on tunnusmerkitön Feminiinin tunnus on -at sanavartalon päättyessä kahteen konsonanttiin ja -et jos edellä on /e/; šarratum kalbatum elletum kuningatar koira (f.) pyhä (f.)

Suku Maskuliini on tunnusmerkitön Feminiinin tunnus on -at sanavartalon päättyessä kahteen konsonanttiin ja -et jos edellä on /e/; muulloin t. damiqtum hyvä šarratum kuningatar rabītum suuri kalbatum koira (f.) bēltum valtiatar elletum pyhä (f.)

Suku Maskuliini on tunnusmerkitön Feminiinin tunnus on -at sanavartalon päättyessä kahteen konsonanttiin ja -et jos edellä on /e/; muulloin t. damiqtum hyvä šarratum kuningatar rabītum suuri kalbatum koira (f.) bēltum valtiatar elletum pyhä (f.) Monikossa tunnuksen vokaali on pitkä: -āt, -ēt.

Suku Maskuliini on tunnusmerkitön Feminiinin tunnus on -at sanavartalon päättyessä kahteen konsonanttiin ja -et jos edellä on /e/; muulloin t. damiqtum hyvä šarratum kuningatar rabītum suuri kalbatum koira (f.) bēltum valtiatar elletum pyhä (f.) Monikossa tunnuksen vokaali on pitkä: -āt, -ēt. Tunnusmerkittömiä feminiinejä ummum äiti, īnum silmä (ja muut parilliset ruumiinosat), nārum joki.

Suku Maskuliini on tunnusmerkitön Feminiinin tunnus on -at sanavartalon päättyessä kahteen konsonanttiin ja -et jos edellä on /e/; muulloin t. damiqtum hyvä šarratum kuningatar rabītum suuri kalbatum koira (f.) bēltum valtiatar elletum pyhä (f.) Monikossa tunnuksen vokaali on pitkä: -āt, -ēt. Tunnusmerkittömiä feminiinejä ummum äiti, īnum silmä (ja muut parilliset ruumiinosat), nārum joki. Sanavartalon loppuinen t ei aina feminiini: bītum talo, temppeli

Poikkeuksellisia feminiinin monikoita Muutamat feminiiniset substantiivit, kuten šattum vuosi ja libittum tiili ovat assimiloituneita perusmuodossaan *šantum > šanātum vuodet *libintum > libnātum tiilet

Muodosta feminiini Esimerkki šarrum damqum šarratum damiqtum hyvä kuningas hyvä kuningatar wardum ḫalqum kadonnut orja (ḫaliq-) mārum ṣeḫrum pieni poika (ṣeḫir-)

Muodosta feminiini Esimerkki šarrum damqum šarratum damiqtum hyvä kuningas hyvä kuningatar wardum ḫalqum kadonnut orja (ḫaliq-) wardatum ḫaliqtum kadonnut *nuori tyttö mārum ṣeḫrum pieni poika (ṣeḫir-) mārtum ṣeḫirtum pieni tytär *) naispuolista orjaa tai palvelijaa kuvataan yleensä sanalla amtum.

Sijamuodot: nominatiivi Nominatiivin tunnus on -u Subjektin sija ja nominien perusmuoto: šarrum anāku šarrū attunu iltum elletum bēlētum illikā olen kuningas te olette kuninkaita pyhä jumalatar valtiattaret menivät

Sijamuodot: akkusatiivi Akkusatiivin tunnus on yksikössä -a Monikossa sulautunut genetiiviin; kutsutaan joskus obliikviksi. Ilmaisee objektia wardum bēlam imḫaṣ wardū bēlī imḫaṣū kaspam innadin orja löi herraa orjat löivät herroja hopea annettiin

Sijamuodot: genetiivi Tunnus -i Käytetään prepositioiden yhteydessä ja omistusrakenteissa ana bēlim ana bēlētim herralle valtiattarille

Sijamuodot: genetiivi Tunnus -i Käytetään prepositioiden yhteydessä ja omistusrakenteissa ana bēlim ana bēlētim herralle valtiattarille LUGAL-um ša KI.EN.GI-im ù KI.URI-im a-na-ku šarrum ša šumērim u akkadim anāku Olen Sumerin ja Akkadin kuningas

Synkopee Jos peräkkäin on kaksi lyhyttä tavua (V tai CV), eikä näistä jälkimmäinen ole sanan viimeinen, toinen menettää vokaalinsa Sääntö on yleinen ja pätee myös verbeissä.

Synkopee Jos peräkkäin on kaksi lyhyttä tavua (V tai CV), eikä näistä jälkimmäinen ole sanan viimeinen, toinen menettää vokaalinsa Sääntö on yleinen ja pätee myös verbeissä. *damiq *damiqum damq+um CV.CV.C CV.CV.CVC CVC.CVC *damiq *damiqatum damiq+tum CV.CV.C CV.CV.CV.CVC CV.CVC.CVC Synkopee ei toteudu possessiivisuffikseissa.

Vokaalipäätteiset nominit Osa nomineista on ns. lopustaan heikkoja ja päättyvät vokaaliin. MASCULINE FEMININE SG NOM rubûm rabûm rubātum rabītum GEN rubêm rabîm rubātim rabītim ACC rubâm rabâm rubātam rabītam PL NOM rubû rabûtum rubātum rabiātum, rabâtum ACC/GEN rubê rabûtim rubātim rabiātim, rabâtim rubûm prinssi < *rubāˀum, rabûm < *rabiˀum suuri rubātum prinsessa < *rubāˀtum, rabītum < *rabiˀtum suuri

Arkaismeja Vokaaliin päättyvien nominien taivutuksessa voi esiintyä arkaismeja, joissa vokaalit kirjoitetaan auki. Nämä muodot ovat peräisin muinaisakkadista. bēlum rabium suuri herra (arkaainen) bēlum rabûm (OB ->) bēlum rabû (OB+, SB ->) bēlū rabiūtum bēlū rabûtum bēlū rabûtu suuret herra (arkaainen)

Erikoistapauksia Muinaisbabylonialaisen kauden loppupuolelta alkaen muutamien lyhyiden sanojen yhteydessä tavataan -ān -monikkoa. ilānū ilānī (tietyt) jumalat (tietyt) jumalat (akk. ja gen.)

Erikoistapauksia Muinaisbabylonialaisen kauden loppupuolelta alkaen muutamien lyhyiden sanojen yhteydessä tavataan -ān -monikkoa ilānū ilānī (tietyt) jumalat (tietyt) jumalat (akk. ja gen.) Muutamilla sanoilla, kuten abum isä, aḫum veli ja aḫātum sisko on poikkeuksellinen monikkovartalo. abbū aḫḫū aḫḫātum isät veljet siskot

Prepositiot Prepositioilmauksissa nomini on aina genetiivissä ana ummim ina bītim ištu ēkallim itti bēlī rabûtim kīma šarrim äidille temppelissä, temppelistä palatsista mahtavien herrojen kanssa kuin kuningas

Nuolenpäiden lukemisesta

Nuolenpäiden lukeminen

Nuolenpäiden lukeminen Etsitään merkkilistasta jokainen merkki ja katsotaan näiden lukuasut

Nuolenpäiden lukeminen Etsitään merkkilistasta jokainen merkki ja katsotaan näiden lukuasut Muodostetaan lukuasuista mahdolliset yhdistelmät A: a PI: wa, we, wi, wu LAM: lam

Nuolenpäiden lukeminen Mahdollisuudet: a-wa-lam, a-we-lam, a-wi-lam, a-wu-lam

Nuolenpäiden lukeminen Mahdollisuudet: a-wa-lam, a-we-lam, a-wi-lam, a-wu-lam Etsitään sana sanastosta, lähin vastine on awīlum mies Koska sana päättyy -lam, on muodon oltava akkusatiivi.

Taivutusmuotoja nuolenpäinä a-wi-lum awīlum (NOM) a-wi-lam awīlam (AKK) a-wi-lim a-wī-lim (GEN)

Taivutusmuotoja nuolenpäinä a-wi-lum awīlum (NOM) a-wi-lam awīlam (AKK) a-wi-lim a-wī-lim (GEN) šar-ru-um šar-ra-am šar-ri-im šarrum šarram šarrim

Taivutusmuotoja nuolenpäinä a-wi-lum awīlum (NOM) a-wi-lam awīlam (AKK) a-wi-lim a-wī-lim (GEN) šar-ru-um šarrum... šar-ra-am šarram šar-ri-im šarrim šar-ra-tum šar-ra-tam šar-ra-tim šarratum šarratam šarratim

Kertausta logogrammien käytöstä 1 a-na DINGIR GAL DINGIR (AN): diĝir = ilum jumala GAL: gal = rabûm suuri

Kertausta logogrammien käytöstä 1 a-na DINGIR GAL DINGIR (AN): diĝir = ilum jumala GAL: gal = rabûm suuri ana ilim rabîm suurelle jumalalle

Kertausta logogrammien käytöstä 2 i-na E 2 E 2 : é = bītum talo, temppeli

Kertausta logogrammien käytöstä 2 i-na E 2 E 2 : é = bītum talo, temppeli ina bītim taloon

Kertausta logogrammien käytöstä 3 ĝeš TUKUL KALAG GIŠ: ĝeš = iṣum puu TUKUL (KU): tukul = kakkum ase, nuija KALAG (KAL): kalag = dannum voimakas

Kertausta logogrammien käytöstä 3 ĝeš TUKUL KALAG GIŠ: ĝeš = iṣum puu TUKUL (KU): tukul = kakkum ase, nuija KALAG (KAL): kalag = dannum voimakas kakkum dannum voimakas ase

Logografiset monikot (1/4) Logogrammien yhteydessä käytetään usein kolmea sumerista lainattua monikonmuodostustapaa (1) logogrammi MEŠ (sumerin m.3.p. kopula) (2) logogrammin reduplikaatio (sumerin distributiivi) (3) näiden yhdistelmää Voidaan translitteraatiossa erottaa pisteellä tai ajatusviivalla: DINGIR.MEŠ DINGIR MEŠ

Logografiset monikot (2/4) DUMU.MEŠ mārū pojat DUMU.MUNUS.MEŠ mārātum tyttäret sumeriksi kirjaimellisesti dumu-me-éš he ovat poikia

Logografiset monikot (3/4) DINGIR.DINGIR ilū, ilānu jumalat DINGIR.DINGIR.MEŠ ilū, ilānu jumalat sumeriksi diĝir-diĝir(-re-e-ne) jokainen jumala, kaikki jumalat

Logografiset monikot (4/4) Laadullista vaihtelua kuvaava monikko ḪI.A < sum. ḫi-a sekoitettuja Yleinen listoissa, kauppadokumenteissa, lakiteksteissä jne. joissa puhutaan eläimistä ja erilaisista hyödykkeistä. Transkriboidaan normaalina monikkona.

Logografiset monikot (4/4) Laadullista vaihtelua kuvaava monikko ḪI.A < sum. ḫi-a sekoitettuja Yleinen listoissa, kauppadokumenteissa, lakiteksteissä jne. joissa puhutaan eläimistä ja erilaisista hyödykkeistä. Transkriboidaan normaalina monikkona. UDU.ḪI.A immerū erilaisia lampaita

Logografiset monikot (4/4) Laadullista vaihtelua kuvaava monikko ḪI.A < sum. ḫi-a sekoitettuja Yleinen listoissa, kauppadokumenteissa, lakiteksteissä jne. joissa puhutaan eläimistä ja erilaisista hyödykkeistä. Transkriboidaan normaalina monikkona. UDU.ḪI.A immerū erilaisia lampaita TUG 2.ḪI.A ṣubātū erilaisia tekstiilejä