KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusosasto Raija Miikkulainen KENTTÄKERUIDEN KIRJOITTAMINEN

Transkriptio

1 1 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusosasto Raija Miikkulainen KENTTÄKERUIDEN KIRJOITTAMINEN Kenttäaineistot kirjoitetaan arkistoasuun ATK:n avulla siten, että ATK-aineistoista saadaan muokatuksi sekä paperivedokset (= nimiliput) että paikannimitietokanta ja -korpus. Jotta muokkaaminen kävisi mahdollisimman yksinkertaisesti, on kunkin nimen käsittelyssä tärkeää noudattaa yhtenäisiä menettelytapoja. Kukin nimi kirjoitetaan omaksi tietueekseen (ks. luku Paikannimitietue ja esimerkit s. 6-7). Tärkeää on, että kenttien määrä ja järjestys ovat samat tekstinkäsittelyjärjestelmästä tai editorista riippumatta. KKTK:n kannalta paras tekstinkäsitelyjärjestelmä on Word Perfect (versio 5.0 tai 5.1). Word Perfectissä tarkkeet merkitään kansainvälisen merkistön koodeina (merkistön 1 merkit), jolloin ne säilyvät hyvin myös tiedostojen siirroissa. Kenttäaineistolevykkeistä aineisto siirretään KKTK:ssa UNIXiin ja liitetään muihin ATK-muotoisiin kenttäkokoelmiin. Tiedonsiirron onnistumiseksi on tärkeää toimittaa Word Perfect tms. -aineisto KKTK:hon tekstitiedostona (esim. ascii-muotoisena). Word Perfectillä kirjoitetut tietueet tulostetaan nimilipuiksi Word Perfectin yhdistämistoiminnolla (yhdistetään tekstirunko eli nimilipun runko ja täydennysosatiedosto eli valmiiksi kirjoitettu kokoelmatiedosto, jossa on kentän- ja tietueenloppumerkit). Jotta tulostus nimilipuiksi onnistuu, on oltava tarkkana siinä, että kussakin tietueessa kaikki kentät ovat olemassa ja että kenttien järjestys on aina sama.

2 HUOM.! Paikannimikokoelmat tulevat nimiarkistoon sekä nimilippuina että tekstitiedostoina. 2 Paikannimitietue Jokainen nimi kirjoitetaan omaksi tietueekseen. Yhdellä nimellä on vain yksi tarkoite (samanasuisista nimistä siis tietueet paikanlajeittain). (HUOM! Tässä kohdin ei noudateta nimilipunkirjoitusohjeita, jotka on annettu ennen ATK-aikaa.) Nimessä esiintyvä vaihtelu merkitään murrekenttään (ks. kohtaa <MU>). Nimitietueeseen kirjoitetaan 15 kenttää: <NI> <RT>* <RA>* <MU> <TA> <KU> <KY> <KA> <LK> <LA> <KO> <RI> <AS> <VE>* <KE> <> = nimi = nimenosa- ja/tai nimielementtiraja(t) = rakennne- ja/tai nimenmuodotustyyppi = murreasu = taivutuskoodit = kuntakoodi, kunnan nimi = kylä(t) = karttapaikannus = paikanlajikoodi = paikanlajia ilmaiseva sana = kommentit = rinnakkaisnimet = asiakirjanimet = <RA>-kentän vertailunimi tai -nimet = keruukunta, kerääjä, keruuvuosi *:llä merkityn kentän täyttäminen on vapaaehtoista, mutta kentän tulee kuitenkin olla kussakin tietueessa paikallaan, jotta eri aikoina ja eri paikoissa kirjoitetut aineistot olisivat rakenteeltaan identtisiä. Aluksi kentät kirjoitetaan oikeassa järjestyksessä, täytetään samanlaisina toistuvat kentät (kuntakoodi ja kunta, jaksoittain kylä ja karttalehti sekä viimeisen kentän keruutiedot).

3 3 Näin muodostettua pohjaa kopioidaan tarpeen mukaan täytettäväksi. On myös oltava tarkkana, milloin ennalta täytettyjen kenttien tietoja on muutettava (esim. kylä, karttalehti). Toistuvat tiedot (esim. kylän nimi, karttalehden numero, nimioppaan nimi ja syntymävuosi jne.) kannattaa kirjoittaa makrojen avulla. Kenttien täyttäminen Kenttä, johon ei tule tietoja, jätetään tyhjäksi. Alleviivauksia, lihavointia tms. korostuksia ei tule käyttää. <NI> Nimen normaalistettu asu, joka on myös nimilipun hakuasu. (Hakuasu alleviivataan tekstirunkoon, jolloin alleviivaus näkyy vasta nimilippumuotoisessa tulosteessa.) Samassa nimessä esiintyvä vaihtelu merkitään seuraavasti: - perusosa yksikössä tai monikossa; vakiintunein muoto kenttään <NI> hakuasuksi, vaihtelevat muodot kenttään <MU> (esim. hakuasuksi valitaan joko Kirkkokallio tai Kirkkokalliot) - määrite vaihdellen nominatiivissa tai genetiivissä; hakuasuksi vakiintunein muoto (joko Paavonniemi tai Paavoniemi, joko Hänniskangas tai Hännisenkangas), muut muodot televat esiin murrekentästä, jonne kaikki muodot merkitään näkyviin - äänteellinen vaihtelu; vakiintunein asu tulee hakuasuksi (joko Moninmäki tai Monninmäki), vaihtelu esitetään murrekentässä (monimmäki ~ monnimmäki). <RT> Nimenosa- ja/tai nimielementtirajat. Nimenosat merkitään tarvittaessa; apuraha- ja harjoitustöihin näitä ei tarvitse merkitä): / = nimenosaraja (Musta/lampi), + = nimielementin raja (Mustan+lammin/mäki). <RA> Nimenmuodostus- ja/tai rakennekoodi (ks. Miikkulainen, Raija 1993: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen paikannimipankin kirjoittaminen). Kenttää ei tarvitse täyttää. <MU> Murreasu. Karkea merkintä (Word Perfectiä käytettäessä merkistökoodeina merkistön 1 merkit: kansainvälinen 1). Tähän kenttään kirjoitetaan myös nimestä saadut taivutusmuodot, esim. merikarvia : -lla, kumpumäk : -mäissä. Vrt. kohta <NI>. <TA> Taivutuskoodit merkitään taivutusmuotojen perusteella. Jos tarvitaan useita koodeja, ne kirjoitetaan yhteen ja merkitään seuraavassa järjestyksessä:

4 4 1. sijamuodot: s sisäsija u ulkosija h horjuva 2. monikollisuus: m taipuu monikollisena (tarkoittaa nimiä, joiden perusmuoto on yksikössä, taivutus monikossa; usein -nen-loppuisia nimiä, esim. Ikaalinen : Ikaalisissa) 3. kongruenssi: k kongruenssi e ei kongruenssia q molempia 4. poikkeava taivutus: y yleistieto poikkeavasta taivutuksesta (esim. -alus : -alla, -taus : -takana, Otamo : Otamoilla) <KU> Hallinnollinen paikannus. Kuntakoodi (Väestörekisterikeskuksen käyttämä koodi) ja kunnan nimi merkitään ensisijaisesti keruuhetken tilanteen mukaan (esim. 758 Sodankylä). Kenttään <KE> - vastaa arkiston leimaa - merkitään kunta arkistointisysteemin mukaan (leimatiedot selvitettävä nimitoimistosta). Yleensä kentissä <KU> ja <KE> on sama kunnan nimi. Erikoistapauksia: - Jos paikka on kahden tai useamman kunnan alueella, merkitään vain yksi kuntakoodi ja nimestä tehdään kuhunkin kuntaan oma tietueensa. Jos paikka on pääasiallisesti yhden kunnan alueella, yksi tietue riittää. - Liitokset, osaliitokset, kuntamuutokset jne. saadaan näkyviin merkitsemällä toissijainen koodi, esim (Ahlainen, nykyisin Poria). Koodit merkitään arkistojärjestyksen mukaan, esim (arkistossa on Ahlaisten kokoelma, johon aiemmin Ahlaisiin kuuluneen alueen tiedot liitetään, vaikka nykyinen kunta onkin Pori). <KY> Hallinnollinen paikannus. Kylän (= ensisijaisesti rekisterikylän) nimi kokonaan. Jos

5 5 tarvitaan useampi kylännimi, nimet erotetaan toisistaan pilkuin. Kulmakunnan nimi, joka yleensä on merkitty laajan kylän nimen jälkeen sulkeisiin, merkitään kommenttiosaan. - Tilan nimi tarvittaessa. <KA> Geodeettinen paikannus (karttasignumi). Karttalehden numero, punaisella painetun suorakulmaisen yhtenäiskoordinaatiston mukainen karttaruudun numero (vasemmasta alakulmasta oikealle ja ylöspäin eli nousevassa numerojärjestyksessä) sekä ruuduittainen paikannusnumero, esim : 05/41 3. <LK> Paikanlajikoodi merkitään Eero Kiviniemen täsmentämän luokituksen mukaan (Perustietoa paikannimistä. Suomi 149, SKS), johon nimitoimistossa on lisätty lajikoodi 66 (puu). (Ks. LIITE.) Toiseksi koodiksi (sanaväli!) tähän kenttään merkitään paikan aiemman lajin koodi. Ensisijainen lajikoodi merkitään keruutilanteen mukaan. Jos esim. niemeksi maatuneesta saaresta käytettään paikan lajista puhuttaessa sanaa niemi eikä saari, lajikoodimerkintä on Jos käytetään sanaa saari eikä niemi, merkintä on 75. <LA> <KO> Paikan lajin sanallinen ilmaisu. Käytetään yleensä yleiskielistä (ei murteellista) sanastoa, ei kuitenkaan sellaisia luokittelutermejä kuin maankohouma tai -laskeuma, vedenkokouma, vaan yleisiä maastosanoja kallio, mäki, notko, järvi. Paikan laji on pyrittävä ilmaisemaan yhdellä termillä (kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ilman mitään välimerkkejä, nimilippuun lajisana jää omalle rivilleen), esim. <LA>pelto <KO>Suosta raivattu pelto Karjalanlahden rannalla. Teksti- ja kommenttiosa (perinteisen nimilipun teksti); teksti voi alkaa omana virkeenään (ks. ed.) tai olla suoraan kentän <LA> jatkoa, esim. <LA>mäki <KO>X:ssä Yjärven länsirannalla. Kommenttiosaan sijoitetaan esim. nimen alkuperää, paikan sijaintia, ikää jne. selittävät kommentit, paikan lajiin liittyvät kommentit, murresitaatit, havainnot nimen käytöstä, nimeen liittyvä perimätieto, nimioppaat (suurkirjainlyhentein tai koko nimi) jne. Mahdolliset lajiin liittyvät kommentit esitetään kommenttikentässä ensimmäisinä.

6 6 <RI> Rinnakkaisnimet, joista tehdään myös omat tietueensa. Jotta nimilippu (paperituloste) saataisiin yksiselitteiseksi, rinnakkaisnimen jälkeen kirjoitetaan (rinn.) (tämä voidaan poistaa tiedostosta lippujen tulostamisen jälkeen). Nimiä ei alleviivata. <AS> Asiakirjanimi ja/tai -nimet: ensin vuosiluku, sitten nimi. Nimen jälkeen merkitään lähde. Tähän voi merkitä myös karttanimen, jos on tarpeen, esim. peruskartta 1973 Villenaho (muista karttalehden painovuosi). <VE> Kenttää ei tarvitse täyttää. Se täytetään myöhemmin, kun aineiston <RA>-kentät täytetään paikannimikorpusta varten.

7 7 <KE> Keruutiedot = keruukunta, kerääjä, arkistoimisvuosi. Tiedot kirjoitetaan kahdelle riville: kunnan nimi suurkirjaimin ensimmäiselle ja kerääjän nimi ja keruuvuosi = arkistoimisvuosi toiselle riville. Esim. AHLAINEN (vuodesta 1972 Poria) Raija Miikkulainen 1986 Nämä tiedot voidaan lisätä yhdellä kertaa (jos nimet ovat samasta kunnasta) tai ne voidaan kirjoittaa valmiiksi nimilippupohjaan, jota kopiodaan. Esimerkkejä nimilipputietueista (WP5.1) Valmiiksi kirjoitettu tietue näyttää seuraavanlaiselta: - Ilman kentänrajoja <NI>Raivionjärvi <RT>Raivion/järvi <RA> <MU>raiviijjärvi : -järvellä <TA>u <KU>618 Punkaharju <KY>Saukonsaari <KA>412207: 05/41 <LK>81 <LA>järvi <KO>Saukonsaaressa. Järven ympäristössä on ennen poltettu kaskia (SU31, MU41, EU05), järven rannalle on ennen tehty peltoja (UL19). <RI> <AS> <VE> <KE>PUNKAHARJU Maini Manninen 1989 <> =====================================

8 8 - Word Perfectin kentänrajojen ja tietueenrajan kanssa <NI>Raivionjärvi{END FIELD} <RT>Raivion/järvi{END FIELD} <RA>{END FIELD} <MU>raiviijjärvi : -järvellä{end FIELD} <TA>u{END FIELD} <KU>618 Punkaharju{END FIELD} <KY>Saukonsaari{END FIELD} <KA>412207: 05/41{END FIELD} <LK>81{END FIELD} <LA>järvi{END FIELD} <KO>Saukonsaaressa. Järven ympäristössä on ennen poltettu kaskia (SU31, MU41, EU05), järven rannalle on ennen tehty peltoja (UL19).{END FIELD} <RI>{END FIELD} <AS>{END FIELD} <VE>{END FIELD} <KE>PUNKAHARJU Maini Manninen 1989{END FIELD} {END RECORD}[SV] ===================================== Muita esimerkkejä: <NI>Järvenpää{END FIELD} <RT>Järven+pää{END FIELD} <RA>{END FIELD} <MU>{END FIELD} <TA>{END FIELD} <RT>{END FIELD} <KU>618 Punkaharju{END FIELD} <KY>Saukonsaari{END FIELD} <KA> : 05/42{END FIELD} <LK>21{END FIELD} <LA>tila{END FIELD <KO>Raivionjärven pohjoispäässä. Lohkaistu Mäkelästä. Vir. nimi, jota ei käytetä. Asukkaiden sukunimen mukaan tilasta käytetään nimeä Ulvinen.{END FIELD} <RI>Raivionmökki, Tienpäänmökki (rinn.){end FIELD} <AS>{END FIELD} <VE>{END FIELD} <KE>PUNKAHARJU Maini Manninen 1989{END FIELD} {END RECORD}[SV] ===================================== <NI>Tienpäänmökki{END FIELD} <RT>Tien+pään/mökki{END FIELD} <RA>{END FIELD} <MU>tiempiämmökki : -mökissä{end FIELD}

9 <TA>s{END FIELD} <KU>618 Punkaharju{END FIELD} <KY>Saukonsaari{END FIELD} <KA> : 05/42{END FIELD} <LK>21{END FIELD} <LA>mökki{END FIELD <KO>Raivionjärven pohjoispäässä. Nykyistä Järvenpään tilaa on joskus kutsuttu tällä nimellä (sijainnut tien päässä) (SU31, MU41, EU05).{END FIELD} <RI>Järvenpää, Raivionmökki (rinn.){end FIELD} <AS>{END FIELD} <VE>{END FIELD} <KE>PUNKAHARJU Maini Manninen 1989{END FIELD} {END RECORD}[SV] ===================================== <NI>Veihtlampi{END FIELD} <RT>{END FIELD} <RA>{END FIELD} <MU>veihtlampi{END FIELD} <TA>{END FIELD} <KU>618 Punkaharju{END FIELD} <KY>Saukonsaari{END FIELD} <KA>412208: 05/41{END FIELD} <LK>81{END FIELD} <LA>lampi{END FIELD} <KO>Hyvin pieni, umpeutuva, muodoltaan pitkulainen lampi Raivionjärven itäpuolella. "se on ku puukon terä." (UL19){END FIELD} <RI>{END FIELD <AS>{END FIELD} <VE>{END FIELD} <KE>PUNKAHARJU Maini Manninen 1989{END FIELD} {END RECORD}[SV] ===================================== 9

10 10 Paperituloste (nimilippu) Nimilippuun poimitaan vain osa kentistä: Kentännro Nimilippuun Ei nimilippuun <NI> <RT> 3 <RA> 4 5 <MU> <TA> 6 <KU> 7 8 <KY> <KA> 9 <LK> 10 <LA> 11 <KO> <RI> <AS> 14 <VE> 15 <KE> Yhdistämistoimintoa varten luodaan seuraavanlainen tekstirunko (hakuasun alleviivaus ja keruutietojen lihavointi merkitään tekstirunkoon): {FIELD}1~ {FIELD}4~ {FIELD}6~, {FIELD}7~ {FIELD}8~ {FIELD}10~ {FIELD}11~ {FIELD}12~ {FIELD}13~ {FIELD}15~ [SV.] ============================ {NEXT RECORD}{NEST PRIMARY}~ Nimilippujen tulostus KKTK:ssa Nimilippujen tulostamisesta on eri ohje (KKTK:ssa ks. <NIMET.KERUU.OHJEET>NI-

11 11 MILIPPUOHJE.WPD>). Valmis nimilippu Tekstirungon avulla luotu valmis nimilippu voi näyttää mm. tällaiselta: Veihtlampi veihtlampi 618 Punkaharju, Saukonsaari : 05/41 lampi Hyvin pieni, umpeutuva, muodoltaan pitkulainen lampi Raivionjärven itäpuolella. "se on ku puukon terä." (UL19) PUNKAHARJU Maini Manninen 1989