Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verbien morfologia. I á: II ĕá: III e: IV í, î"

Transkriptio

1 Verbien morfologia Verbien sanakirjamuoto on infinitiivi. Tämän edeltää yleensä partikkeli a: a fí olla. Romanian verbit on perinteisesti jaettu neljään konjugaatioon infinitiivin päätteen mukaan: I á: a dá a cântá II ĕá: a vedĕá a putĕá III e: a spúne a fáce IV í, î a vení a urî antaa laulaa nähdä voida sanoa tehdä tulla vihata Infinitiivimuoto ei kuitenkaan riitä kaikkien muotojen muodostamiseen. Siihen tarvitaan kolme muotoa: infinitiivi, indikatiivin preesensin yks. 1. persoona (preesensin vartalo) ja partisiippi. infinitiivi pres. 1. partisiippi merkitys pers. a cântá cấnt cântát laulaa a putĕá pót putút voida a spúne spún spús sanoa a urî urắsc urất vihata Näiden muotojen perusteella säännölliset verbit voidaan jakaa 10:en ryhmään. Konjugaatioihin I ja IV kuuluu 6 ryhmää. Konjugaatioihin II ja III kuuluu 4 ryhmää.

2 Konjugaatiot I ja IV Nämä verbit muodostavat partisiipin aina suffiksilla t, joka liitetään infinitiivimuotoon. Preesensin vartalo muodostetaan joko pelkällä verbin juurella tai suffiksilla, jonka muoto riippuu infinitiivin päätteestä. Jos preesensin vartalo on pelkkä verbin juuri, paino siirtyy infinitiivistä taaksepäin 1 tai, harvemmin, 2 tavua. infinitiivi pres. 1. partisiippi merkitys pers. á, Ø a cântá cấnt cântát laulaa a cumpărá cúmpăr cumpărát ostaa á, éz a lucrá lucréz lucrát tehdä työtä a scurtá scurtéz scurtát lyhentää í, Ø a sărí sár sărít hypätä a ĭeşí ĭés ĭeşít mennä ulos í, ésc a ĭubí ĭubésc ĭubít rakastaa a golí golésc golít tyhjentää (r) î, (r) Ø a coborî cobór coborất mennä alas a vârî vấr vârất pistää sisään (r) î, (r) ắsc a urî urắsc urất vihata a hotărî hotărắsc hotărất päättää

3 Konjugaatiot II ja III Nämä verbit muodostavat preesensin aina pelkällä verbin juurella. Konjugaation II verbit muodostavat partisiipin aina suffiksilla út. Konjugaation III verbit muodostavat partisiipin suffiksilla út, s tai t. Ennen suffiksia s juuren viimeinen konsonantti katoaa aina. Ennen suffiksia t viimeinen konsonantti katoaa, jos se on toisen konsonantin jälkeen, mutta muutuu p:ksi, jos se on vokaalin jälkeen. infinitiivi pres. 1. partisiippi merkitys pers. ĕá, út a putĕá pót putút voida a vedĕá vắd văzút nähdä e, út a fáce fác făcút tehdä a pĭérde pĭérd pĭerdút menettää e, s a spúne spún spús sanoa a mérge mérg mérs mennä a prínde prínd príns saada kiinni a scríe scríŭ scrís kirjoittaa e, t a fĭérbe fĭérb fĭért kiehua a spárge spárg spárt särkeä a rúpe rúp rúpt katkaista a súge súg súpt imeä

4 Indikatiivin preesens Romanian verbit kongruoivat subjektin kanssa persoonassa (3 persoonaa) ja luvussa (2 lukua). Indikatiivin preesensin monikon 1. ja 2. persoonan muodot muodostetaan infinitiivistä, loput preesensin vartalosta. Monikon 1. persoonan pääte on m. Konjugaatiossa I á muuttuu ắ:ksi (é:ksi palataalisen konsonantin jälkeen) ennen sitä. Konjugaatiossa II ĕá muuttuu é:ksi. Monikon 2. persoonan pääte on ţĭ. Konjugaatiossa II ĕá muuttuu é:ksi ennen sitä. Paino on samassa paikassa kuin infinitiivissä. infinitiivi mon. 1. mon. 2. merkitys pers. pers. a cântá cântắm cântáţĭ laulaa a cumpărá cumpărắm cumpăráţĭ ostaa a tăĭá tăĭém tăĭáţĭ leikata a putĕá putém putéţĭ voida a vedĕá vedém vedéţĭ nähdä a spúne spúnem spúneţĭ sanoa a fáce fácem fáceţĭ tehdä a sărí sărím săríţĭ hypätä a ĭubí ĭubím ĭubíţĭ rakastaa a urî urấm urấţĭ vihata Muut indikatiivin preesensin muodot muodostetaan preesensin vartalosta seuraavilla päätteillä: yks. 1. pers. Ø, ŭ (vokaalin jälkeen), u (Cr, Cl yhdistelmien jälkeen) yks. 2. pers. ĭ, i (Cr, Cl yhdistelmien jälkeen) yks. 3. pers. ă (jos infinitiivin pääte on takavokaali), e (jos infinitiivin pääte on etuvokaali); poikkeuksena suffiksin ăsc saavat verbit, jotka saavat päätteen e myös mon. 3. pers. sama kuin yks. 3. pers. jos tämä loppuu ă tai ĭe, muuten sama kuin yks. 1. pers.

5 a cântá laulaa 1. pers. cấnt cântắm 2. pers. cấnţĭ cântáţĭ 3. pers. cấntă cấntă a lucrá tehdä työtä 1. pers. lucréz lucrắm 2. pers. lucrézĭ lucráţĭ 3. pers. lucrĕáză lucrĕáză a sărí hypätä 1. pers. sár sărím 2. pers. sárĭ săríţĭ 3. pers. sáre sár a ĭubí rakastaa 1. pers. ĭubésc ĭubím 2. pers. ĭubéştĭ ĭubíţĭ 3. pers. ĭubéşte ĭubésc a coborî mennä alas 1. pers. cobór coborấm 2. pers. cobórĭ coborấţĭ 3. pers. cobŏáră cobŏáră a hotărî päättää 1. pers. hotărắsc hotărấm 2. pers. hotărắştĭ hotărấţĭ 3. pers. hotărắşte hotărắsc

6 a putĕá voida 1. pers. pót putém 2. pers. póţĭ putéţĭ 3. pers. pŏáte pót a vedĕá nähdä 1. pers. vắd vedém 2. pers. vézĭ vedéţĭ 3. pers. véde vắd a fáce tehdä 1. pers. fác fácem 2. pers. fácĭ fáceţĭ 3. pers. fáce fác a prínde saada kiinni 1. pers. prínd príndem 2. pers. prínzĭ príndeţĭ 3. pers. prínde prínd

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Sumeri Aleksi Sahala

Sumeri Aleksi Sahala Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat

Lisätiedot

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Verbisuffiksit. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbisuffiksit Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbin morfotaksi I VETITIIVI ajj- kielto II PERSOONAPREFIKSI u- he (prefiksi) IIIa PREFORMATIIVI ša- kausatiivi IIIb VARTALO -šmar-

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö

Lisätiedot

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) Passiivi Milloin käytät passiivia? 1.) Passiivi-lause - Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) - Esimerkiksi: Suomessa juodaan paljon kahvia. Talo myytiin

Lisätiedot

Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Juurijärjestelmä ja verbien G-vartalo Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Peruskäsitteet Akkadissa suurin osa nomineista ja verbeistä koostuu kahdesta elementistä: 1. Kolmesta juurikonsonantista

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

H4G0 JOHDANTO 1. KOLMIRADIKAALISUUS JA LIITTEET 1.1 JUURIKIRJAIMET

H4G0 JOHDANTO 1. KOLMIRADIKAALISUUS JA LIITTEET 1.1 JUURIKIRJAIMET H4G0 JOHDANTO 4 HEPREA, KIELIOPPI, https://genfibeta.weebly.com/h4.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) H4G VERBIT, https://genfibeta.weebly.com/h4g.html H4G0 YLEISTÄ, https://genfibeta.weebly.com/h4g0.html

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti Verbit Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki. White, Leila

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER Valintakoetehtävät 2006

Lisätiedot

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos)

K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K3 1. DEKL. FEM. (luonnos) K KREIKKA, https://genfibeta.weebly.com/k.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) K3 NOMINIT JA PARTIKKELIT, https://genfibeta.weebly.com/k3.html K3

Lisätiedot

Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa. Markus JUUTINEN

Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa. Markus JUUTINEN DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 22. DEBRECEN, 2015 Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa Markus JUUTINEN Helsingin yliopisto markus.juutinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - verbi -

Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - verbi - LUKU II VERBI 1. Verbin kieliopilliset kategoriat Muinaiskirkkoslaavin verbillä on kaksi pääluokkaa eli genusta, aktiivi ja passiivi. Jälkimmäinen on perifrastinen (liittomuotoinen) eikä siksi varsinainen

Lisätiedot

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011

Kreikan muistivihko. Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan muistivihko Apuneuvo kreikan 1. ja 2. jakson muoto-opin pikakertaamisen Risto Uro/ kevät 2011 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muoto-opin keskeisimmät kohdat 1.

Lisätiedot

Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin

Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin Evelina Liski Suomen kielen pro gradu - tutkielma Kielten laitos Jyväskylän yliopisto Maaliskuu 006 JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

S U M E R I N SIJAMUODOT

S U M E R I N SIJAMUODOT S U M E R I N SIJAMUODOT (Luonnos XHTML-versiota varten) Aleksi Sahala, Helsingin Yliopisto v 0.2 (KESKENERÄINEN) 1 Substantiivilauseke Sumerin substantiivilauseke rakentuu yhdestä nominista (N) tai nominiketjusta

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA

VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Päivi Mäntylä & Pia Taalas, Kuurojen Liitto ry Leena Savolainen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus VIITTOMAN PERUSMUODON MÄÄRITTÄMISEN ONGELMASTA Kielitieteen päivät 14. 16.5.2009, Jyväskylä Mikä on viittoma?

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

ל ק ח ע מ ד מ ל ך. H4G PA. PERF. VAHVA (luonnos) 1. PA'ALIN PERFEKTIN KOLME VARTALOVOKAALIA. trans. o-perfekti, intr. & ס ס ס 2.

ל ק ח ע מ ד מ ל ך. H4G PA. PERF. VAHVA (luonnos) 1. PA'ALIN PERFEKTIN KOLME VARTALOVOKAALIA. trans. o-perfekti, intr. & ס ס ס 2. H4G PA. PERF. VAHVA (luonnos) 4 HEPREA, KIELIOPPI, https://genfibeta.weebly.com/h4.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) H4G VERBIT, https://genfibeta.weebly.com/h4g.html H4G

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016 2512 2571 2493 2464 2482 2476 2445 2445 385 299 379 269 312 232 364 262 355 366 351 270 305 283 314 264 371 273 357 258 299 231 336 250 341

Lisätiedot

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause

Luku 7. Verbitön lause ja statiivi. 7.1. Verbitön lause Luku 7 Verbitön lause ja statiivi 7.1. Verbitön lause Akkadissa ei ole kopulaverbiä ( olla-verbiä ). Lauseet, joissa muut kielet käyttävät kopulaa, ilmaistaan akkadissa yksinkertaisesti asettamalla subjekti

Lisätiedot

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kroppa mitkä? kropat mitä? kroppaa kroppia mihin? kroppaan kroppiin (minä?) kroppana kroppina

Lisätiedot

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS

NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 12.6.2008 OSIO I NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 72) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. Valitse kuhunkin kohtaan sopivin vaihtoehto ympyröimällä

Lisätiedot

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa

MAINOS. Kreikan kielen historia. Kielimuotoja. Kreikka IE-kuviossa MAINOS Kreikan kielen historia 2. luento: Indoeurooppalaisesta kantakielestä kreikan murteiksi! Lyle Campbell (University of Utah)! 19.11. päärakennus, sali 12! klo 10-12: Are There Universals of Grammatical

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 karata herätä kadota haluta -ata -ätä

Lisätiedot

JOHDANTO. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - johdanto -

JOHDANTO. Jussi Halla-aho Muinaiskirkkoslaavin käsikirja - johdanto - JOHDANTO Slavistisessa kirjahyllyssä ei ole puutetta teoksista, joiden nimi on Muinaiskirkkoslaavi, Johdatus muinaiskirkkoslaaviin, Muinaiskirkkoslaavin kielioppi tms. Teemat, joita kirjoittaja haluaa

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta.

Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta. Osmo Alho: Synninpäästön julistamista koskevien tekstikohtien tulkinta. Johdanto. Otsikon tarkoittamat Raamatun tekstikohdat ovat Matt. 16:19 ja Matt.18:18 sekä Joh. 20:23. Ne on yleensä ymmärretty siten,

Lisätiedot

Seitsemästoista kansainvälinen kielitieteen olympiadi

Seitsemästoista kansainvälinen kielitieteen olympiadi Seitsemästoista kansainvälinen kielitieteen olympiadi fi Yongin (Korean tasavalta), 29. heinäkuuta 2. elokuuta 2019 Tehtävä nro 1. Sanajärjestys: (O) V-I S (S = subjekti; O = objekti; V = predikaatti)

Lisätiedot

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: Infinitiivi substantiivin määritteenä infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille: aikomus ~ halu ~ keino ~ käsky ~ oikeus ~ velvollisuus puhua suunsa

Lisätiedot

Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006

Kreikan muistivihko. Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006 Kreikan muistivihko Eli mitä syksyn muoto-opista on osattava ehdottomasti ulkoa Risto Uro/syksy 2006 Kreikan opiskelun kivijalat Tähän muistivihkoon on koottu kreikan muotoopin keskeisimmät asiat syksyn

Lisätiedot

Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia)

Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia) 1 Tempus- ja modusharjoituksia Oikeat vastaukset harjoitusvihkon tehtäviin sivuilla 18, 19, 20. (8 sivua vastauksia) Harjoitus 1 (harjoitusvihkon sivulla 18) Laita sulkeissa annettu perusmuotoinen verbi

Lisätiedot

Kreikka'(10'op)' Asiat' Kokeen#palautus# Kurssipalaute# Infini?ivi#

Kreikka'(10'op)' Asiat' Kokeen#palautus# Kurssipalaute# Infini?ivi# Kreikka'(10'op)' TT,MAUllaTervahauta ke18.6.2014 h"p://blogs.helsinki.fi/avoinkreikka42013/9 Asiat' Kokeenpalautus Kurssipalaute Infini?ivi VÄLIKOE:'PALAUTUS' Välikertauksen'arvosanoista:' Jossait:hylä"y,919tai929!selvitäksesijatkosta,sinun%on%

Lisätiedot

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2 BM20A5700 - Integraauunnokset Harjoitus 2 1. Laske seuraavat raja-arvot. -kohta ratkeaa, kun pistät sekä yläkerran että alakerran muotoon (z z 1 )(z z 2 ), missä siis z 1 ja z 2 ovat näiden lausekkeiden

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

KLASSILLISTEN KIELTEN (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LATINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS) VALINTAKOE

KLASSILLISTEN KIELTEN (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LATINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS) VALINTAKOE 1/6 KLASSILLISTEN KIELTEN (KREIKAN KIELI JA KIRJALLISUUS SEKÄ LATINAN KIELI JA ROOMAN KIRJALLISUUS) VALINTAKOE 12.6.2009 Yleiset suoritusohjeet: Valintakoe koostuu kolmesta erillisestä osasta. Osa A käsittää

Lisätiedot

Masarykova univerzita Filozofická fakulta. Ústav jazykovědy a baltistiky Baltistika. Rajageminaatio Yksi suomen kielen sandhi-ilmiöistä

Masarykova univerzita Filozofická fakulta. Ústav jazykovědy a baltistiky Baltistika. Rajageminaatio Yksi suomen kielen sandhi-ilmiöistä Masarykova univerzita Filozofická fakulta Ústav jazykovědy a baltistiky Baltistika Lucie Matušková Rajageminaatio Yksi suomen kielen sandhi-ilmiöistä Seminaarityö BRNO 2015 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 03 2.

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

Kappale 2 Tervetuloa!

Kappale 2 Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 19 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 20 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Abdi: Hei, kuka sinä olet? Joonas: Minä olen Joonas

Lisätiedot

Verbityypit seitsemäsluokkalaisten suomi toisena kielenä -oppikirjoissa

Verbityypit seitsemäsluokkalaisten suomi toisena kielenä -oppikirjoissa Verbityypit seitsemäsluokkalaisten suomi toisena kielenä -oppikirjoissa Miia Ehrukainen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Andreea Popescu Str. Reşiţa, nr. 4, bloc M6, sc. A, ap.

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Mr. N. Summerbee Tyres of Manhattan 335 Main Street New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Andreea Popescu Str. Reşiţa, nr. 4,

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus Preesens Perfekti Preteriti y.1.p. aparras aptaras aprus a-... y.2.p. mask. taparras taptaras

Lisätiedot

Mallivastaus (hyvän vastauksen piirteitä) osio 1: suomen kieli

Mallivastaus (hyvän vastauksen piirteitä) osio 1: suomen kieli Suomen kieli, kotimainen kirjallisuus ja suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit VALINTAKOE 19.5.2017 Mallivastaus (hyvän vastauksen piirteitä) osio 1: suomen kieli Tehtävä arvostellaan pistein 0 40.

Lisätiedot

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Statiivi ja verbaaliadjektiivi. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Statiivi ja verbaaliadjektiivi Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Verbaaliadjektiivi Verbistä voi johtaa adjektiivin kaavalla parvs- Vokaali V on yleensä i, mutta joillakin verbeillä

Lisätiedot

Finiittiverbeistä verbiketjuihin: verbiytimien kompleksistuminen S2- oppijoiden kielessä

Finiittiverbeistä verbiketjuihin: verbiytimien kompleksistuminen S2- oppijoiden kielessä Finiittiverbeistä verbiketjuihin: verbiytimien kompleksistuminen S2- oppijoiden kielessä Terhi Haapala Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2008

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Neljäs kansainvälinen teoreettisen, matemaattisen ja soveltavan kielitieteen olympiaadi

Neljäs kansainvälinen teoreettisen, matemaattisen ja soveltavan kielitieteen olympiaadi Neljäs kansainvälinen teoreettisen, matemaattisen ja soveltavan kielitieteen olympiaadi Yksilökokeen ratkaisut Tehtävä nro 1 Lauseen sanajärjestys on SOV. Substantiiveihin liittyy ki (joka on itse asiassa

Lisätiedot

II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016

II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 2589 2512 2571 2493 2464 2482 2476 2445 349 385 299 379 269 312 232 364 334 355 366 351 270 305 283 314 337 371 273 357 258 299 231 336 322

Lisätiedot

Virolaisten suomen kielen oppijoiden myönteisen imperfektin muodostus ja -si-tunnuksen käyttö

Virolaisten suomen kielen oppijoiden myönteisen imperfektin muodostus ja -si-tunnuksen käyttö Virolaisten suomen kielen oppijoiden myönteisen imperfektin muodostus ja -si-tunnuksen käyttö Niina Suominen Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kieli Pro gradu

Lisätiedot

)"$% *605 ;E,+ D"2"' 5 E6+ '&$ 5 67E,4+ /9&/,5 4E*1

)$% *605 ;E,+ D2' 5 E6+ '&$ 5 67E,4+ /9&/,5 4E*1 = 97$ )"$% *605 ;E,+ D"2"' 5 E6+ '&$ 5 67E,4+ /9&/,5 4E*1 Sumerin verbitaivutus on hyvin monimuotoinen ja sitä voidaan pitää kieliopin monimutkaisimpana ja vaikeimpana asiana. Seuraavien peruskäsitteiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset

yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset yksikkö /suku Suvusta ja luvuista pääsääntö: maskuliini o-loppuiset e-loppuiset feminiini a-loppuiset e-loppuiset feminiinin pokkeuksia: o-kirjaimeen loppuvat: la dinamo, la radio, la mano ù-kirjaimeen

Lisätiedot

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI

7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI 67 7.4 PERUSPISTEIDEN SIJAINTI Optisen systeemin peruspisteet saadaan systeemimatriisista. Käytetään seuraavan kuvan merkintöjä: Kuvassa sisäänmenotaso on ensimmäisen linssin ensimmäisessä pinnassa eli

Lisätiedot

Preesens: YLEIS- JA KESTO-

Preesens: YLEIS- JA KESTO- Preesens: YLEIS- JA KESTO- I eat toast every morning. The sun sets in the west. Mr Smith speaks fluent Japanese. Tapa, säännöllisesti toistuva tilanne, yleinen väittämä tai taito YLEISPREESENS I am eating

Lisätiedot

SANATYYPIT JA KONSONANTIT

SANATYYPIT JA KONSONANTIT SANATYYPIT JA KONSONANTIT ASTEVAIHTELU TYYPPI A SANAN LOPUSSA ON O, Ö, U, Y, A, Ä, I YKSIKKÖ MONIKKO mikä? kauppa mitkä? kaupat mitä? kauppaa kauppoja mihin? kauppaan kauppoihin (minä?) kauppana kauppoina

Lisätiedot

Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C.

Eo C)sl. oarl. d to E= J. o-= o cy) =uo. f,e. ic v. .o6. .9o. äji. :ir. ijo 96. {c o o. ';i _o. :fe. C=?i. t-l +) (- c rt, u0 C. C C C)l A\ d Y) L P C v J J rl, ( 0 C.6 +) ( j 96.9 :r : C (Db]? d '; _ äj r, { . 3 k l: d d 6 60QOO:ddO 96.l ä.c p _ : 6 äp l P C..86 p r5 r!l (, ō J. J rl r O 6!6 (5 ) ä dl r l { ::: :: :: 6e g r : ;

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite Andreea Popescu Str. Reşiţa, nr. 4, bloc M6, sc. A, ap. 12. Turnu Măgurele Jud. Teleorman 06102. România. Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 RANSKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

Eira Söderholm. Kainun kielen grammatikki

Eira Söderholm. Kainun kielen grammatikki Eira Söderholm Kainun kielen grammatikki Tromssan universiteetti 2012 1 1 Alkusana... 7 1.1 Mikä oon kielen nimi... 7 1.2 Mistä löyđämä tiettoo kainun kielen grammatikista... 7 1.3 Kielitinka ja dialektipohjan

Lisätiedot

III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016

III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 2650 2589 2512 2571 2493 2464 2482 2476 417 349 385 299 379 269 312 232 420 334 355 366 351 270 305 283 401 337 371 273 357 258 299 231 404

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

PT-teoria ja negaation oppiminen suomen kielessä toisena kielenä

PT-teoria ja negaation oppiminen suomen kielessä toisena kielenä PT-teoria ja negaation oppiminen suomen kielessä toisena kielenä Maija Grönholm Åbo Akademi, Vasa Kotisivu: www.vasa.abo.fi/users/ magronho Tarkoitus Tämän esityksen tarkoituksena on tarkastella ruotsinkielisten

Lisätiedot

äiäää?l älägcläälii äisrä lää äää

äiäää?l älägcläälii äisrä lää äää E m vf z ln7 r vr ll n U d \r .Tl vr r E0.Tl : N. ' 6 J n n 5 EF g m : ' ".E q ' v { m i. 'n 9. E!. G r'.n ff ge re E'l n,. q (f,,r L : n 6 :. G N. +.:, lrf s 'T ^ x vr L : @ : L 5 T g G H liäiiiiii$ä1läl

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä L A T I N A N R A K E N T E E S T A

T I I V I S T E L M Ä L A T I N A N R A K E N T E E S T A T I I V I S T E L M Ä L A T I N A N R A K E N T E E S T A (Henrik Roschier, yrhrosc@st.jyu.fi) LATINAN KIELI- JA KIRJALLISUUSHISTORIALLISET KAUDET esikirjallinen ( 250 eaa., olemassa vain hajanaisia lähteitä,

Lisätiedot

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja

Lisätiedot

t5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn

Lisätiedot

IV/2018 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017

IV/2018 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2018 III/2018 II/2018 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 2731 2650 2589 2512 2571 2493 2464 2482 744 417 349 385 299 379 269 312 404 420 334 355 366 351 270 305 731 401 337 371 273 357 258 299 390

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot