EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. huhtikuuta 2010 (30.04) (OR. en) 8542/10 UEM 103 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ehdotus neuvoston lausunnoksi Belgian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2009 2012 Valtuuskunnille toimitetaan oheisena ehdotus neuvoston lausunnoksi Belgian tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2009 2012, jonka talous- ja rahoituskomitea on valmistellut komission suosituksen pohjalta ja jolle talous- ja valtiovarainministerit antoivat epävirallisessa kokouksessaan 16. huhtikuuta 2010 poliittisen hyväksyntänsä. Liite: 8542/10 vk/hm/si 1 DG G I FI
Liite Ehdotus Neuvoston lausunto Belgian tarkistetusta vakausohjelmasta vuosiksi 2009 2012 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon komission suosituksen, on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa, ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON: (1) Neuvosto tutki [22 päivänä huhtikuuta 2010] Belgian tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2009 2012. (2) Maailmankaupan romahdus sekä luottamuksen heikkeneminen, varallisuusvaikutukset ja luottoehtojen tiukkeneminen johtivat Belgian talouden voimakkaaseen supistumiseen vuoden 2008 lopussa. Talouden laskusuhdanne oli hyvin jyrkkä, mutta sitä seurasi suhteellisen vahva elpyminen vuoden 2009 toisella vuosipuoliskolla. Tämä oli osittain seurausta väliaikaisista tekijöistä, kuten (kotimaisista ja ulkomaisista) elvytyspaketeista sekä varastojen muutosten positiivisesta vaikutuksesta. 1 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta: http://ec.europa.eu/economy_finance/sgp/index_en.htm. 8542/10 vk/hm/si 2
Rahoituslaitosten uudelleenjärjestelyt ja työttömyyden yhä jatkuva kasvu yhdessä kapasiteetin heikon käyttöasteen kanssa ylläpitävät vastatuulta, jonka oletetaan hidastavan kasvua jälleen vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Belgian talous on hyvin avoin, joten maailmankaupan kasvu voisi edistää sen elpymistä huomattavasti, mutta tätä vaikutusta voi heikentää se, että Belgia on viime vuosina menettänyt hintakilpailukykyänsä. Laskusuhdanteella on ollut merkittäviä haittavaikutuksia julkiseen talouteen. Julkisen talouden alijäämä oli 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008, ja se kasvoi 5,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Tämän lisäksi julkisen talouden velkasuhde, joka yleisesti varovaisen finanssipolitiikan myötä pieneni vuosien 2000 ja 2007 välillä, alkoi rahoitussektorin tukitoimien vuoksi taas kasvaa vuonna 2008 (97,9 prosenttiin vuonna 2009). Neuvosto päätti 2 päivänä joulukuuta 2009, että Belgiassa on liiallinen alijäämä, ja antoi suosituksen alijäämän korjaamiseksi viimeistään vuonna 2012 julkisen talouden toimilla, jotka ovat vuosittain keskimäärin ¾ prosentin verran suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden selkeä heikkeneminen yhdessä väestön ikääntymisestä aiheutuvan keskimääräistä suuremman talousarviovaikutuksen ja rahoitusjärjestelmän vakauttamiseksi toteutetuista toimista aiheutuvien merkittävien vastuusitoumusten kanssa tarkoittaa sitä, että julkisen talouden vakauttamista ja rakenneuudistuksia on jatkettava julkisen taloudenpidon kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. (3) Vaikka toteutuneen BKT:n supistuminen kriisitilanteessa on paljolti syklistä, myös potentiaalisen tuotannon tasoon on kohdistunut negatiivisia vaikutuksia. Kriisi voi lisäksi vaikuttaa potentiaaliseen kasvuun keskipitkällä aikavälillä, kun investoinnit vähenevät, luotonsaanti tiukentuu ja rakennetyöttömyys lisääntyy. Talouskriisin vaikutukset pahentavat lisäksi väestön ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia potentiaaliseen tuotantoon ja julkisen talouden kestävyyteen. Tätä taustaa vasten on olennaisen tärkeää kiihdyttää rakenneuudistusten vauhtia potentiaalisen kasvun tukemiseksi. Belgian on erityisen tärkeää toteuttaa uudistuksia, joilla parannetaan kilpailukykyä erityisesti verkkotoimialoilla ja lisätään työvoiman tarjontaa. Tällaisiin uudistuksiin kuuluvat työmarkkinoiden (mm. palkanmuodostusjärjestelmä ja työnteon kannustimet) ja eläkejärjestelmän uudistukset. 8542/10 vk/hm/si 3
(4) Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan BKT:n määrä supistui 3,1 prosenttia vuonna 2009, mutta vuonna 2010 sen odotetaan kasvavan 1,1 prosenttia ja vauhdin lisääntyvän 1,7 prosenttiin vuonna 2011 ja 2,2 prosenttiin vuonna 2012. Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan vuotuisen BKT:n kasvun ennakoidaan kääntyvän niukasti positiiviseksi vuonna 2010 (kasvu 0,6 prosenttia) ja kasvavan 1½ prosenttiin vuonna 2011. Ennusteet vaikuttavat kuitenkin alhaisilta viimeisten tietojen mukaan, sillä esimerkiksi vuoden 2009 toisen vuosipuoliskon toteutuma on odotettua parempi. Ennakoitu kasvun rakenne, joka muuten vaikuttaa realistiselta, näyttäisi korostavan hieman liikaa kotimaisen kysynnän osuutta kasvusta vuonna 2010. Käytettävissä olevien tietojen perusteella 2 ohjelman kasvuoletuksia pidetään kutakuinkin uskottavina, mutta kasvun rakennetta suotuisana vuonna 2010. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta. Palkankasvuodotukset puolestaan vaikuttavat korkeilta, koska euroalueen muiden maiden työvoimakustannukset ovat kasvaneet hitaammin, minkä pitäisi korkean työttömyyden aikana hieman painaa palkkoja alaspäin Belgiassa. Työntekijää kohden laskettujen työvoimakustannusten nousu ylittää lisäksi selvästi tuottavuuden ennakoidun kasvun. (5) Ohjelmassa julkisen talouden vuoden 2009 alijäämäksi arvioidaan 5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tilanteen merkittävä huononeminen 1,2 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2008 johtuu suurelta osin kriisin vaikutuksesta julkiseen talouteen mutta myös elvytystoimista, joiden vaikutus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jotka hallitus hyväksyi Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti. Heikentynyt tilanne johtuu pääasiassa siitä, että menot ovat kasvaneet suhteessa BKT:hen. Ohjelman mukaan finanssipolitiikan on määrä olla rajoittavaa vuosina 2010 ja 2011 ja vielä merkittävämmin vuonna 2012, jotta liiallinen alijäämä saadaan korjattua viimeistään vuonna 2012 ja julkisen talouden rahoitusasema saadaan taas kestäväksi. Tämä on pitkälti neuvoston suosittaman irtautumisstrategian mukaista, kun lisäksi otetaan huomioon julkisen velan korkea suhde BKT:hen ja ikääntymisestä aiheutuvat keskimääräistä suuremmat talousarviovaikutukset. 2 Arvioinnissa otetaan huomioon komission yksiköiden syksyn 2009 ennuste mutta myös muita sittemmin käyttöön tulleita tietoja. 8542/10 vk/hm/si 4
(6) Ohjelmassa julkisen talouden alijäämätavoitteena on 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010, mikä on neuvoston 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti 2 päivänä joulukuuta 2009 antaman suosituksen mukaista. Liittohallituksen vuoden 2010 talousarviossa alijäämäksi ennakoidaan 5,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2010 julkisen talouden tavoitteita on tarkistettu alaspäin, sillä makrotalouden näkymät ovat tarkistetussa ohjelmassa suotuisampia (mikä supistaa alijäämää noin 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen), eikä liittovaltion talousarviossa oteta huomioon suunniteltuja vakauttamistoimenpiteitä, joiden vaikutus on hallituksen muilla tasoilla 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tarkistetun vakausohjelman mukaan BKT:hen suhteutetut tulot kasvavat 47,7 prosentista vuonna 2009 49,1 prosenttiin vuonna 2010, kun taas BKT:hen suhteutetut menot kasvavat 53,7 prosentista 53,9 prosenttiin. Rakenteellinen alijäämä (eli suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä komission yksiköiden yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti uudelleenlaskemien tietojen perusteella) on ohjelmassa 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja paranee 3,4 prosentiksi suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Kun otetaan huomioon, että jotkut vuoden 2009 väliaikaisista elvytystoimenpiteistä (0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen) luokitellaan ohjelmassa kertaluonteisiksi toimenpiteiksi, sopeutuksen kokonaismäärä on ½ prosenttia suhteessa BKT:hen. Rakenteellisen rahoitusaseman paraneminen vuonna 2010 perustuu noin 1 prosenttia suhteessa BKT:hen oleviin vakauttamistoimenpiteisiin. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat henkilötuloverojen korotus Flanderissa, valmisteverojen korotus, yhtiöverojen korotus, muut kuin verotulot pankkisektorilta ja ydinvoiman tuottajilta sekä säästöt välituotekäytössä ja palkkakuluissa. Tätä parannusta heikentää osittain elvyttävien menojen kasvusuuntaus, joka johtuu aiemmin toteutetuista toimenpiteistä ja väestön ikääntymisen aiheuttamasta talousarviovaikutuksesta (noin ½ prosenttia suhteessa BKT:hen). Kertaluonteisten toimenpiteiden merkitys on hyvin vähäinen (alle 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen). 8542/10 vk/hm/si 5
(7) Julkisen talouden keskipitkän aikavälin strategiassa päätavoitteena on korjata liiallinen alijäämä 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti viimeistään vuonna 2012 ja saavuttaa sekä nimellisesti että rakenteellisesti tasapainoinen rahoitusasema viimeistään vuonna 2015. Tätä varten ohjelmassa pyritään parantamaan kokonaisalijäämää, joka oli 5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009, 4,8 prosenttiin vuonna 2010, 4,1 prosenttiin vuonna 2011 ja 3 prosenttiin vuonna 2012. Perusjäämä näyttää parantuvan hieman rivakammin, sillä korkomenojen on ohjelmakaudella suunniteltu kasvavan 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2009 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen ollut rakenteellinen alijäämä (ohjelman tietojen mukaan uudelleenlaskettuna) paranee 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010, 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Sopeutuksen on ohjelmassa suunniteltu olevan ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010, ja sen määrän suunnitellaan olevan ½ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, joten sopeutus on ohjelmakaudella vuosittain keskimäärin yli ½ prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä on hieman vähemmän kuin 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti suositeltu keskimäärin ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen olevat julkisen talouden toimet, koska sopeutusura perustuu parempiin makrotaloudellisiin oletuksiin. Sopeutus painottuu jonkin verran ohjelmakauden loppupuolelle ja perustuu enemmän tulojen lisäämiseen kuin menojen hillintään. Supistukset kohdistuvat voimakkaasti liittohallituksen alijäämään ja vähemmän sosiaaliturvajärjestelmän sekä alueiden ja yhteisöjen alijäämiin. Hallituksen suunnitelmissa ei ole kertaluonteisia toimenpiteitä. Kaikkia tavoitteeseen pääsyä edistäviä toimenpiteitä ei vuodeksi 2011 vielä ole täsmennetty, eikä vuodeksi 2012 ole annettu tietoja yhdestäkään toimenpiteestä. Ohjelmassa vahvistetaan sitoutuminen keskipitkän aikavälin tavoitteeseen, joka on rakenteellisesti ½ prosenttia suhteessa BKT:hen oleva julkisen talouden ylijäämä. Kun otetaan huomioon tuoreimmat ennusteet ja velkataso, keskipitkän aikavälin tavoite vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen päämääriä. Ohjelmassa ei kuitenkaan kaavailla sen saavuttamista ohjelmakaudella. 8542/10 vk/hm/si 6
(8) Julkisen talouden toteutumat voivat osoittautua ohjelmassa hieman ennakoitua heikommiksi. Vuonna 2010 tähän voivat olla syynä mahdollisesti liian suuriksi arvioidut yhtiöverot. Lisäksi julkisen talouden kehityksen perustana olevat toimenpiteet on täsmennetty vuodeksi 2011 vain osittain, eikä vuoden 2012 toimenpiteitä ole täsmennetty lainkaan. Jonkin verran suotuisa makrotalouden skenaario, jossa palkankasvuennusteet ovat suhteellisen korkeat, voi myös johtaa odotettua heikompiin julkisen talouden toteutumiin. Hallitus antoi lisäksi pankkialalle mittavia takauksia, jotka saattavat maksettaviksi langetessaan kasvattaa alijäämiä tulevaisuudessa, vaikka osa rahoitusalalle annetun julkisen tuen kustannuksista kenties saadaan myöhemmin perittyä takaisin. Tavoitteiden saavuttaminen ja liiallisen alijäämän korjaaminen viimeistään vuonna 2012 ei ole täysin taattua, koska ura painottuu jonkin verran ohjelmakauden loppupuolelle eikä 3 prosentin tavoite suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2012 jätä liikkumavaraa ottaen huomioon, että onnistuminen julkisen talouden tavoitteiden saavuttamisessa on vaihdellut. (9) Julkinen bruttovelka arvioidaan 97,9 prosentiksi suhteessa BKT:hen vuonna 2009, mikä merkitsee kasvua edellisvuoden 89,8 prosentista. Kasvua selittää alijäämän voimakas kasvu ja BKT:n negatiivinen kasvu. Julkisen talouden bruttovelkasuhde ylitti siis selvästi perussopimuksessa määrätyn viitearvon vuonna 2009 ja on ohjelman mukaan kasvusuuntauksessa vuoteen 2011 asti (huipussaan 101,4 prosenttia suhteessa BKT:hen). Sen on määrä supistua hieman 100,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012. Velkasuhteen kasvu johtuu pääasiassa siitä, että julkiset alijäämät ovat edelleen korkeita. Kun otetaan huomioon julkisen talouden tavoitteisiin liittyvät negatiiviset riskit, velkasuhde voi kehittyä ohjelmassa ennustettua epäsuotuisammin etenkin vuodesta 2011 alkaen. Nykytilanteessa ei näytä olevan suurta riskiä siitä, että rahoitussektori tarvitsisi lisätukea. (10) Keskipitkän aikavälin velkaennusteiden mukaan BKT:n kasvu palautunee vasta vähitellen tasolle, jota ennakoitiin ennen kriisiä. Samoin verosuhteen oletetaan palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle ja sisältävän väestön ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoidun kasvun. Ohjelmassa kaavailtu julkisen talouden strategia ei siten sellaisenaan ilman uusia toimintapoliittisia muutoksia riitä vakauttamaan velka- BKT-suhdetta vuoteen 2020 mennessä, vaan vakautustoimia on jatkettava ohjelmakauden jälkeenkin. 8542/10 vk/hm/si 7
(11) Väestön ikääntymisestä julkiseen talouteen aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat selvästi EU:n keskiarvoa merkittävämmät ja johtuvat lähinnä eläkemenojen suhteellisen suuresta kasvusta suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Ohjelmassa arvioitu vuoden 2009 rahoitusasema kärjistää vaikutuksia, joita väestön ikääntymisellä on julkisen talouden kestävyyskuiluun. Suurten perusylijäämien varmistaminen keskipitkällä aikavälillä, työmarkkina- ja sosiaaliturvajärjestelmien uudistusten toteuttaminen ja etenkin eläkemenojen huomattavaa kasvua hillitsevän eläkeuudistuksen toteuttaminen pienentäisivät omalta osaltaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä, jotka komissio arvioi julkisen talouden kestävyyttä koskeneessa vuoden 2009 kertomuksessa 3 keskisuuriksi. (12) Finanssipolitiikan kehykselle on Belgiassa eduksi se, että julkisen talouden instituutiot ovat itsenäisiä. Julkista taloutta koskevat laskusäännöt ja keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehykset vaikuttavat kuitenkin heikoilta, mikä on osaltaan usein johtanut tavoitteista lipsumiseen. Ohjelmaan sisältyy useita parannuksia, muun muassa hallituksen eri tasojen väliset monivuotiset sopimukset talousarviosta, sekä toimenpiteitä monivuotiseen budjetointiin siirtymiseksi liittohallituksen tasolla, usein toistuvia ja tiukkoja varainhoidon valvontatoimia ja paikallishallinnon raportointijärjestelmän parantamissuunnitelma. Finanssipoliittista kehystä voitaisiin kuitenkin kehittää vielä enemmän. Etenkin monivuotiset täytäntöönpanokelpoiset menokatot puuttuvat edelleen. 3 Julkisen talouden kestävyyttä koskevissa 10 päivänä marraskuuta 2009 antamissaan päätelmissä "neuvosto kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota kestävyyteen tähtääviin strategioihin tulevissa vakaus- ja lähentymisohjelmissaan" ja "pyytää komissiota yhdessä talouspoliittisen komitean ja talous- ja rahoituskomitean kanssa kehittämään edelleen menetelmiä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden arvioimiseksi hyvissä ajoin ennen julkisen talouden kestävyyttä koskevan seuraavan kertomuksen laatimista". Kyseinen kertomus on määrä laatia vuonna 2012. 8542/10 vk/hm/si 8
(13) Belgiassa on haasteena korkea kokonaisverorasitus yhdessä huomattavien julkisten menojen kanssa. Hallitus on pyrkinyt useilla toimenpiteillä uudistamaan verojärjestelmää. Esimerkiksi työvoiman verotusta on helpotettu merkittävästi ja yritysverotusta jonkin verran vähemmän. Näistä toimenpiteistä huolimatta työmarkkinoilla esiintyy merkittäviä toimettomuus-, työttömyys- ja matalapalkkaloukkuja, osittain myös työmarkkinoiden ja työttömyysetuusjärjestelmän vuorovaikutuksen johdosta. Tiukka julkisen talouden vakauttaminen jatkuu, ja palkkatulojen veroleikkaukset on saatava täysin kompensoitua. Menopuolella perusmenot kasvoivat nopeammin kuin nimellinen BKT vuosina 2000 2009. Eläkejärjestelmän suunniteltu uudistus on tervetullut askel, jolla saattaa olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia talousarvioon ja kasvupotentiaaliin. (14) Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia on vuonna 2010 johdonmukainen 126 artiklan 7 kohdan mukaisten neuvoston suositusten kanssa. Vuodesta 2011 alkaen julkisen talouden strategia ei, riskit huomioon ottaen, välttämättä ole täysin johdonmukainen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen neuvoston suosituksen kanssa. Erityisesti siksi, että vuoden 2011 tavoitetta tukevat toimenpiteet on määritelty vain osittain, eikä vuodelle 2012 ole esitetty toimenpiteitä. Jonkin verran optimistinen makrotalouden skenaario yhdessä jonkin verran suositeltua pienempien vuotuisten julkisen talouden toimien kanssa lisää riskiä tulevina vuosina. Riskit huomioon ottaen strategia ei ehkä ole riittävä saattamaan julkisen talouden bruttovelkasuhdetta takaisin lasku-uralle, joka lähestyy viitearvoa tyydyttävää vauhtia. Siksi strategian tueksi on esitettävä tarkkaan määritellyt toimenpiteet vuodesta 2011 eteenpäin, ja lisätoimenpiteitä on etsittävä tavoitteiden saavuttamisen turvaamiseksi, jos riskit toteutuvat. Tästä olisi myös apua, kun otetaan huomioon Belgian BKT:hen suhteutettu korkea velkasuhde, ikääntymisestä aiheutuvat keskimääräistä suuremmat talousarviomenot ja hallituksen rahoitusalalle antamista takauksista johtuvat huomattavat vastuusitoumukset. 8542/10 vk/hm/si 9
(15) Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu muutamia pakollisia ja joitakin vapaaehtoisia tietoja 4. Lisäksi neuvosto kehotti Belgiaa 126 artiklan 7 kohdan mukaisissa, 2 päivänä joulukuuta 2009 annetuissa liiallisen alijäämän tilanteen lopettamista koskevissa suosituksissaan raportoimaan neuvoston suositusten täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä vakausohjelmien tarkistuksiin sisällytettävässä erillisessä kohdassa. Belgia noudatti tätä suositusta toimittamalla ohjelmatäydennyksen. Yleispäätelmänä voidaan todeta, Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti vuonna 2009 toteutettujen elvytystoimien jälkeen finanssipolitiikan viritys muuttuu rajoittavaksi vuosina 2010 ja 2011 ja vielä selkeämmin vuonna 2012. Tämän pitäisi nimellisesti johtaa liiallisen alijäämän korjaantumiseen viimeistään vuonna 2012 SEUT-sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti 2 päivänä joulukuuta 2009 annettua suositusta noudattaen. BKT:hen suhteutettu julkisen talouden bruttovelka, joka kasvoi vuonna 2008 rahoitusjärjestelmän vakauttamistoimenpiteiden vuoksi, jatkaa kasvuaan vuonna 2011 ja supistuu jälleen vuonna 2012. Näin velka saadaan taas laskusuuntaan. Julkisen talouden kehitykseen kohdistuu kuitenkin joitakin heikkenemisriskejä. Vuonna 2010 arviot verotuloista voivat olla optimistisia ja johtaa hieman suurempaan alijäämään, jolloin tarvittaisiin lisätoimenpiteitä suunniteltujen varainhoidon valvontatoimien yhteydessä. Vuodesta 2011 alkaen suurin riski liittyy siihen, että vuoden 2011 tavoitetta tukevat toimenpiteet on määritelty vain osittain, eikä vuodelle 2012 ole esitetty toimenpiteitä. Jonkin verran suotuisat makrotaloudelliset taustaoletukset ja keskimääräiset vuotuiset julkisen talouden toimet, jotka jäävät hieman pienemmiksi kuin neuvoston suosittama ¾ prosenttia suhteessa BKT:hen, lisäävät yhdessä riskiä siitä, ettei tavoitteita saavuteta. Belgian hallitus on kuitenkin sitoutunut ohjelmassa ryhtymään tarvittaviin poikkeustoimiin, jos talouskasvu ei riitä saavuttamaan BKT:hen suhteutettua 3 prosentin alijäämätavoitetta vuonna 2012, ja ne saattavat hyvinkin olla tarpeen. Sopeutusta edistäisi myös se, että menojen hillitsemiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Vaikka ohjelmassa parannetaankin finanssipoliittista kehystä monin tavoin, vakautusta on tuettava enemmän erityisesti ottamalla käyttöön monivuotiset täytäntöönpanokelpoiset menokatot. 4 Erityisesti puuttuvat tiedot sektorikohtaisista rahoitusasemista. 8542/10 vk/hm/si 10
Edellä esitetyn arvion ja SEUT-sopimuksen 126 artiklan mukaisen 2 päivänä joulukuuta 2009 annetun suosituksen perusteella Belgiaa kehotetaan i) varmistamaan, että ohjelman mukainen vuoden 2010 alijäämätavoite saavutetaan; tarkentamaan julkisen talouden tavoitteita tukevia toimenpiteitä vuodesta 2011 alkaen siten, että keskimääräinen vuotuinen julkisen talouden 3/4 prosentin vähentämistavoite suhteessa BKT:hen saavutetaan suosituksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisesti; ja olemaan valmiina lujittamaan vakauttamistoimia siinä tapauksessa, että riskit, jotka aiheutuvat siitä, että ohjelman makrotalouden skenaario on optimistisempi kuin 126 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen perustana ollut skenaario, käyvät toteen; hyödyntämään kaikki muutkin tilaisuudet julkisen talouden tehostamistoimien lisäksi, mukaan lukien paremmasta talouskehityksestä johtuvat tilaisuudet, jotka mahdollistavat bruttovelkasuhteen nopeamman alenemisen kohti 60 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen; ii) iii) varmistamaan korkeat perusylijäämät keskipitkällä aikavälillä ja toteuttamaan rakenneuudistukset julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi; parantamaan julkista taloudenpitoa ottamalla käyttöön tiukempi talousarviokehys, jossa on erityisesti täytäntöönpanokelpoiset monivuotiset menokatot. 8542/10 vk/hm/si 11
Taulukko: Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu BKT:n määrä (%-muutos) YKHI-inflaatio (%) Tuotantokuilu 1 (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen) 2008 2009 2010 2011 2012 VO tammikuu 2010 1,0-3,1 1,1 1,7 2,2 KOM marraskuu 2009 1,0-2,9 0,6 1,5 VO syyskuu 2009 1,1-3,1 0,4 1,9 2,4 VO tammikuu 2010 4,5 0,0 1,5 1,7 1,8 KOM marraskuu 2009 4,5 0,0 1,3 1,5 VO syyskuu 2009 4,5 0,0 1,5 1,6 1,6 VO tammikuu 2010 1,8-2,4-2,5-2,2-1,4 KOM marraskuu 2009 2 1,7-2,3-2,8-2,4 VO syyskuu 2009 2,0-2,3-2,9-2,3-1,5 Nettoluotonanto VO tammikuu 2010 ulkomaille / KOM marraskuu 2009-0,2 0,1 0,4 0,3 nettoluotonotto ulkomailta (% suhteessa BKT:hen) VO syyskuu 2009-1,6-1,9-2,1-2,3 Julkisen talouden tulot (% suhteessa BKT:hen) Julkisen talouden menot (% suhteessa BKT:hen) Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) Perusjäämä (% suhteessa BKT:hen) Suhdannetasoitettu rahoitusasema 1 (% suhteessa BKT:hen) VO tammikuu 2010 48,8 47,7 49,1 49,5 49,8 KOM marraskuu 2009 48,8 47,7 48,0 48,2 VO syyskuu 2009 48,7 47,9 48,1 48,5 49,2 VO tammikuu 2010 50,0 53,7 53,9 53,6 52,8 KOM marraskuu 2009 50,0 53,6 53,8 54,0 VO syyskuu 2009 49,9 53,8 54,1 53,9 53,6 VO tammikuu 2010-1,2-5,9-4,8-4,1-3,0 KOM marraskuu 2009-1,2-5,9-5,8-5,8 VO syyskuu 2009-1,2-5,9-6,0-5,5-4,4 VO tammikuu 2010 2,6-2,3-1,10-0,4 0,8 KOM marraskuu 2009 2,6-2,0-1,8-1,7 VO syyskuu 2009 2,5-2,0-1,9-1,2-0,1 VO tammikuu 2010-2,2-4,6-3,4-2,9-2,2 KOM marraskuu 2009-2,1-4,6-4,3-4,5 VO syyskuu 2009-2,3-4,7-4,4-4,2-3,6 VO tammikuu 2010-2,2-3,8-3,4-2,9-2,2 KOM marraskuu 2009-2,2-4,2-4,4-4,5 Rakenteellinen rahoitusasema 3 (% suhteessa BKT:hen) VO syyskuu 2009-2,3-4,7-4,4-4,2-3,6 VO tammikuu 2010 89,8 97,9 100,6 101,4 100,6 KOM marraskuu 2009 89,8 97,2 101,2 104,0 Julkinen bruttovelka (% suhteessa BKT:hen) VO syyskuu 2009 89,7 97,5 101,9 103,9 104,3 Huom: 1 Ohjelmien mukaiset tuotantokuilut ja suhdannetasoitetut rahoitusasemat, jotka komission yksiköt ovat laskeneet uudelleen ohjelmien tietojen perusteella. 2 Perustuu ennusteisiin, joiden mukaan potentiaalinen kasvu on 1,7 % vuonna 2008, 1,1 % vuonna 2009, 1,0 % vuonna 2010 ja 1,2 % vuonna 2011. 3 Suhdannetasoitettu rahoitusasema, jossa ei ole otettu huomioon kertaluonteisia eikä muita väliaikaisia toimenpiteitä. Kertaluonteiset ja muut väliaikaiset toimenpiteet ovat uusimman ohjelman mukaan BKT:hen suhteutettuna 0,8 % vuonna 2009 (alijäämää kasvattavia), ja komission yksiköiden marraskuun 2009 talousennusteen mukaan 0,1 % vuosina 2008 ja 2010 (alijäämää supistavia) ja 0,5 % suhteessa BKT:hen vuonna 2009 (alijäämää kasvattavia). Lähde: Vakausohjelma (VO), komission yksiköiden syksyn 2009 ennusteet (KOM) ja komission yksiköiden laskelmat. 8542/10 vk/hm/si 12