Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppausmaiden merialueelle läjittämistä koskevan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 muuttaminen, Pyhäjoki Hakemussuunnitelma 6.4.2017
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 I SISÄLLYSLUETTELO: Sivu TIIVISTELMÄ...1 1. HAKIJA SEKÄ HAKIJAN YHTEYS- JA LASKUTUSTIEDOT...2 2. HAKEMUKSEN YKSILÖINTI...2 3. AIKAISEMMAT RELEVANTIT PÄÄTÖKSET...3 4. LYHYT KUVAUS MERILÄJITYSALUEESTA JA LÄJITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSISTA...4 4.1 YLEISTÄ...4 4.2 MERILÄJITYSALUE...4 4.3 LÄJITYSTOIMINNAN VAIKUTUKSET...6 5. MUUTOSHAKEMUKSEN PERUSTELUT...8 6. TÄYDENTÄVÄT TARKKAILUTULOKSET VUOSILTA 2015 JA 2016...11 6.1 YLEISTÄ...11 6.2 VEDEN LAATU JA VIRTAUKSET LÄJITYSALUEEN LÄHEISYYDESSÄ VUOSINA 2015 JA 2016...11 6.3 KALATALOUDELLISET SELVITYKSET VUOSINA 2015 JA 2016...15 7. LÄJITYSLUVAN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET...15 8. HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN...16 9. VALMISTELULUPA...16 10. HANKKEEN OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET...17 11. MUUTETTAVAN LUPAMÄÄRÄYKSEN SISÄLLÖSTÄ...17 12. VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA...17 VIITTEET...18
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 II LIITELUETTELO: Liite 1. Yleiskartta hankealueesta ja sen ympäristöstä Liite 2. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös 10.7.2015 nro 56/2015/2 Liite 3. Vaasan hallinto-oikeuden päätös 23.12.2015 nro 15/0368/2 Liite 4. Boskalis Terramaren :lle toimittama muistio 13.1.2017 Liite 5. Liite 6. Vedenlaatu ja virtaukset Hanhikiven edustan mittauspaikoilla ruoppauskaudella 2015 Vedenlaatu ja virtaukset Hanhikiven edustan mittauspaikoilla ruoppauskaudella 2016 Liite 7. Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Ammattikalastus vuonna 2015 Liite 8. Liite 9. Meriharjuksen esiintyminen ja lisääntyminen Pyhäjoen edustan merialueella ja Liminkaojassa Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesirakenteiden rakentamisesta aiheutuvat ammattikalastajakorvaukset
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 1(18) Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppausmaiden merialueelle läjittämistä koskevan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 muuttaminen, Pyhäjoki Hakemussuunnitelma Tiivistelmä hakee muutosta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 10.7.2015 antaman päätöksen nro 56/2015/2 lupamääräykseen 1 koskien läjityksen sallittua ylätasoa MW 2012-23,0 m päätöksen mukaisella meriläjitysalueella siten, että läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW 2012-20,0 m. hakee samalla vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa, ts. oikeutta ryhtyä tässä haetun muutoksen mukaisiin valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vuosina 2015 ja 2016 ruopatut ja meriläjitysalueelle läjitetyt maa-ainekset ovat olleet karkeampia ja kiinteämpiä kuin hanketta suunniteltaessa ja luvitettaessa arvioitiin. Läjitetyt massat ovat olleet pääsääntöisesti moreenia, jossa on runsaasti karkeaa ainesta ja satunnaisesti kovaa savea ja lohkareita. Läjitettäessä tällaisista massoista muodostuu läjitysalueelle kasoja, jotka voivat kohota luvan mukaista läjityksen ylätasoa MW 2012-23,0 m korkeammalle, minkä johdosta kaikkia hankkeessa tarvittavia läjityksiä ei voida toteuttaa nykyisen luvan lupamääräyksen 1 puitteissa. Vuosina 2015 ja 2016 toteutettujen tarkkailututkimusten perusteella on todennäköistä, että läjitystoiminnan todellisen vaikutusalueen laajuus tulee läjitystason muutoksesta huolimatta olemaan pienempi tai enintään yhtä suuri kuin aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 käsittelyn yhteydessä on arvioitu. Läjitysaluetta ympäröivien alueiden luontaisen pohjatopografian vaihtelun johdosta tässä haetun läjitystason muutoksen aiheuttamat muutokset pohjatopografiassa ovat läjitysaluetta suuremmassa mittakaavassa käytännössä merkityksettömiä. Hakemuksessa on esitetty, miten läjitystason muutoksen vaikutuksia voidaan edelleen lieventää. Kalatalousmaksun ja ammattikalastajakorvausten osalta katsoo, että aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 annetut lupamääräykset ja niiden perusteella toteutetut ja toteutettavat menettelyt ovat edelleen relevantteja. :n käsityksen mukaan tässä haetun läjitysluvan lupamääräyksen 1 muutoksen valmisteluluvan perusteet ja perustelut ovat täsmälleen samat kuin aluehallintoviraston päätöksen 56/2015/2 käsittelyn yhteydessä on arvioitu ja esitetty. :n näkemyksen mukaan hankkeen vaikutusten tarkkailua voidaan jatkaa aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti.
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 2(18) Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppausmaiden merialueelle läjittämistä koskevan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 muuttaminen, Pyhäjoki Hakemussuunnitelma 1. Hakija sekä hakijan yhteys- ja laskutustiedot Hakija: Salmisaarenaukio 1 00180 HELSINKI Y-tunnus: 2125678-5 Toimialatunnus: 35114 (TOL 2008) Yhteyshenkilö: Ympäristöpäällikkö Liisa Kopisto Sähköposti: liisa.kopisto@fennovoima.fi Puh. 020 757 9200 (vaihde) 2. Hakemuksen yksilöinti hakee muutosta Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 10.7.2015 antaman päätöksen nro 56/2015/2 lupamääräykseen 1 koskien läjityksen sallittua ylätasoa päätöksen mukaisella meriläjitysalueella. Meriläjitysalueen sijainti on esitetty yleiskartalla liitteessä 1. Läjitysalueen sijainti suhteessa Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisin on esitetty kuvassa 1. Päätöksen nro 56/2015/2 lupamääräyksen 1 mukaisesti läjityksen ylätaso meriläjitysalueella saa nousta korkeudelle MW 2012-23,0 m. hakee muutosta lupamääräykseen 1 siten, että läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW 2012-20,0 m. hakee samalla vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa, ts. oikeutta ryhtyä tässä haetun muutoksen mukaisiin valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevat toimenpiteet käsittävät ruoppausmaiden läjittämistä meriläjitysalueelle haetun muutoksen mukaisesti. Muilta osin aluehallintoviraston päätökseen nro 56/2015/2 tai sen lupamääräyksiin ei haeta muutosta.
3(18) Hakemussuunnitelma 6.4.2017 3. Aikaisemmat relevantit päätökset Aluehallintovirasto myönsi päätöksellään 10.7.2015 nro 56/2015/2 (liite 2) :lle määräaikaisen luvan Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppausmaiden läjittämiselle merialueelle hakemuksen mukaisesti. Läjitysalueen sijainnista ja läjitystasosta sekä läjitysalueelle sijoitettavista maamassoista on määrätty lupamääräyksissä 1 ja 2. Tässä puheena oleva lupamääräys 1 kuuluu seuraavasti: Meriläjitys 1. Merialueelle saadaan läjittää ruoppausmassoja noin 190 ha:n alueelle. Läjitystä ei saa ulottaa koordinaattipistein (ETRS-GK24) N = 7160370 E = 24500576, N = 7160370 E = 24502240, N = 7159237 E = 24500576, N = 7159237 E = 24502240 rajatun alueen ulkopuolelle. Läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW2012-23,0 m. Lupamääräyksen 2 mukaisesti meriläjitysalueelle saadaan läjittää Hanhikiven ydinvoimalaitoksen sataman ja jäähdytysveden otto- ja purkurakenteiden rakentamisesta ja meriväylän kaivamisesta syntyviä läjityskelpoisia ruoppausmassoja yhteensä enintään 1 100 000 m3. Hankkeen mukaisten töiden suorittamisesta aluehallintovirasto määräsi lupamääräyksissä 3 6. Aluehallintovirasto määräsi :n maksamaan kalatalousmaksua 1 000 euroa kunakin läjittämisvuotena lupamääräyksen 7 mukaisesti. Yleisestä korvausvastuusta määrättiin lupamääräyksessä 8 ja ammattimaiselle kalastukselle aiheutuvista edunmenetyksistä lupamääräyksessä 9. Päätöksessään aluehallintovirasto katsoi, että hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muita kuin lupamääräysten 7 ja 9 mukaisia vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Hankkeen tarkkailusta ja ilmoituksista aluehallintovirasto määräsi lupamääräyksissä 10 13. Aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti lupa on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Aluehallintovirasto oikeutti päätöksessään 10.7.2015 nro 56/2015/2 :n ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelulupa käsitti ruoppausmaiden läjittämistä meriläjitysalueelle päätöksen pääasiaratkaisun mukaisesti. Aluehallintoviraston päätöksestä 10.7.2015 nro 56/2015/2 jätettiin kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus jätti päätöksellään 23.12.2015 nro 15/0368/2 (liite 3) aluehallintoviraston päätöksestä tehdyt valitukset perusteettomina tutkimatta.
4(18) Hakemussuunnitelma 6.4.2017 4. Lyhyt kuvaus meriläjitysalueesta ja läjitystoiminnan vaikutuksista 4.1 Yleistä Hanhikiven ydinvoimalaitoshankkeen taustatiedot ja läjitysaluetta koskevat yksityiskohtaiset tiedot on esitetty :n 5.2.2013 päivätyssä hakemuksessa ja hakemuksen täydennyksissä 25.9.2013 ja 4.11.2013, ja niitä on referoitu kattavasti aluehallintoviraston päätöksessä 10.7.2015 nro 56/2015/2 (liite 2). Seuraavassa on esitetty tiivis yleiskuvaus hankealueesta. 4.2 Meriläjitysalue Meriläjitysalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoen kunnassa avomerellä, noin 10 km länteen Hanhikiven niemestä (kuva 1 ja liite 1). Etäisyys läjitysalueelta lähimpiin saariin on noin 10 km. Läjitysalue on laajuudeltaan noin 190 ha. Läjitysalue sijaitsee Suomen valtion yleisellä vesialueella, jota hallinnoi Metsähallitus (PL 94, 01301 Vantaa, tai kirjaamo@metsa.fi). Kuva 1. Meriläjitysalueen sijainti. Läjitysalueella on voimassa 16.10.2013 hyväksytty Pyhäjoen Maanahkiaisen merituulipuiston osayleiskaava. Osayleiskaavassa alue on osoitettu ohjeellisella rajauksella (e-1). Kaavamääräyksen mukaan kyseessä on ohjeel-
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 5(18) linen alue, jonka maankäytössä tulee huomioida alueen käyttö maanläjitykseen. Läjitysalue ja kaavamääräys on lisätty osayleiskaavaan Fennovoima Oy:n kaavaehdotuksesta antaman lausunnon perusteella. Kesäkuussa 2012 tehdyn monikeilaluotauksen perusteella vesisyvyydet läjitysalueella vaihtelivat välillä noin 15 25 m (kuva 2). Haetun luvan mukaisen läjitysmäärän enintään 1 100 000 m 3 ns. tavanomaista ruoppausmassaa katsottiin nousevan läjitysalueella enintään täyttötasolle noin MW 2012-23,0 m (Lindfors & Kiirikki 2012). Kuva 2. Meriläjitysalueen vesisyvyydet kesäkuussa 2012 tehdyn monikeilaluotauksen perusteella (Lindfors 2017). Sedimenttinäytteenoton perusteella läjitysalueen luonnontilainen pohja on pääosin kovaa hiekkaa, joka ei sekoitu läjityskuormien vaikutuksesta ympäröivään vesimassaan merkittävässä määrin (Rasmus ym. 2012; ref. Lindfors & Kiirikki 2012). Vuonna 2012 toteutettujen tutkimusten perusteella Hanhikiven ympäristöstä ja läjitysalueelta otettujen sedimenttinäytteiden haitta-aineiden, orgaanisen aineen ja saviaineksen (raekoko <2 µm) pitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Talvikaudella 2011 2012 tehtyjen virtausmittausten perusteella läjitysalueen virtaukset ovat pääsääntöisesti hitaita. Mittaustulosten perusteella pohjanläheiset virtaukset olivat 97 % ajasta 10 cm/s tai sen alle. Pintakerroksessa vastaava prosenttiosuus oli 94 %. Suurin mitattu virtausnopeus poh-
6(18) Hakemussuunnitelma 6.4.2017 jalla oli 33 cm/s ja pintakerroksessa 54 cm/s. Läjitysalueen pohjanmuoto ohjaa virtauksia voimakkaasti koillisen ja lounaan suunnille. Tyypillinen virtausnopeus näillä suunnilla on pohjanläheisessä vesikerroksessa luokkaa 4 5 cm/s. Pintakerroksessa suuntajakauma ei ole yhtä selvä vaan virtausten suuntaan vaikuttavat suuremmassa määrin tuuliolosuhteet erityisesti avovesikaudella (Lindfors & Kiirikki 2012). Hankealueen vedenlaatua on tarkasteltu edellä referoidussa Fennovoima Oy:n hakemuksen liitteenä 7 olleessa raportissa (Lindfors & Kiirikki 2012), jossa on esitetty jatkuvatoimisin mittarein kerätty tietoa vesimassojen lämpötilasta, suolapitoisuudesta ja sameuden luontaisesta vaihtelusta. Läjitysalueella ja sen ympäristössä vedenlaatu on tyypillinen Perämeren avomerialueelle. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 2016 2021 perusteella arvioituna merialue läjitysalueella ja sen edustamalla avomerialueella kuuluu ympäristöhallinnon vuonna 2013 päivittämässä ekologisessa luokituksessa vähintään luokkaan hyvä (Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus 2016). Hanhikiven edustan rannikko- ja avomerialueilla esiintyy Perämerelle tyypillinen kalasto. Taloudellisesti merkittäviä lajeja ovat kari- ja vaellussiika, ahven, silakka, muikku, meritaimen, lohi ja hauki. Alueelle laskevista joista saadaan kudulle nousevia nahkiaisia. Merialueella tavataan myös uhanalaiseksi luokiteltuja meriharjuksia, jotka edustavat tavanomaisimmin sisävesissä elävän harjuksen (Thymallus thymallus) meressä elävää kantaa (Vatanen & Haikonen 2012, Vatanen ym. 2012; ref. Vatanen & Haikonen 2013). 4.3 Läjitystoiminnan vaikutukset Ruoppausmassojen läjittämisestä aiheutuu paikallista veden samentumista ja siten alueen ekologisten olosuhteiden tilapäistä heikkenemistä. Tämä voi heikentää kalastusmahdollisuuksia ja kalaston elinolosuhteita läjitysalueella ja sen lähialueilla. :n hakemusta varten laadittujen selvitysten perusteella arvioitiin, että suurin osa läjitettävästä materiaalista (n. 90 %) on karkeaa ja hienoa hiekkaa, joka laskeutuu nopeasti, ja sameusvaikutukset jäävät pääasiassa läjitysalueen sisälle. Mikäli läjitettävä massa on hienompirakeista, sameusvaikutukset voivat ulottua 2 4 km päähän läjityskohteesta. Sameutta ilmenee tuolloin lähinnä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Mallilaskennan perusteella arvioitu sameneman leviämisalue (= vaikutusalue) on esitetty kuvassa 3. Mallilaskelmien perusteella läjitystoiminnan aiheuttama sameus laskee alkuperäisestä tasolle 1 % selvästi alle vuorokauden kuluessa läjityksestä. Läjitysmassojen ominaisuuksista ja läjityksen intensiteetistä riippuen 1 % alkuperäisestä kiintoainepitoisuudesta ei välttämättä ole enää havaittavissa mittalaitteilla. Tästä syystä kuvassa 3 esitetty teoreettinen maksimivaikutusalue on useimmissa tapauksissa suurempi kuin alue, jolla vaikutukset ovat mitattavissa. Tulosten perusteella on arvioitu, että sameusvaikutusten
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 7(18) havaitseminen ranta-alueilla tai niiden läheisyydessä on epätodennäköistä (Lindfors & Kiirikki 2012, Vatanen & Haikonen 2013). Läjitysalueella ei kasva vesikasveja johtuen vesialueen syvyydestä eikä alueella ei esiinny arvokkaita merenalaisia luontotyyppejä. Läjitysalueen pohjaeläimistö taantuu läjitystöiden aikana, mutta palautuu ennalleen muutamassa vuodessa läjitysten päätyttyä. Läjitysalueella ja läjitysten potentiaalisten sameusvaikutusten alueella ei ole kalojen lisääntymisalueita. Lähimmät kutualueet sijaitsevat yli puolen kilometrin päässä läheisillä matalikoilla, joille läjityksistä aiheutuvan samennuksen kulkeutuminen on epätodennäköistä. Läjitysalueen läheisyydessä kulkee lohen ja todennäköisesti myös vaellussiian vaellusreittejä, joihin niihin läjityksillä voi olla ajoittaista vaikutusta, joka on kuitenkin luonteeltaan tilapäistä ja lyhytkestoista (Vatanen & Haikonen 2013). Aluehallintovirasto totesi päätöksessään nro 56/2015/2, että hankealueelta ei ole tiedossa sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka tulisi ottaa lupaharkinnassa huomioon. Kuva 3. Pohjanläheisen samentuman maksimilaajuus suurimmilla mitatuilla virtausnopeuksilla läjitystöiden aikana (Lindfors & Kiirikki 2012). Läjityksen aiheuttaman sameuden potentiaalisella leviämisalueella on muutamia ammattikalastajien pyyntipaikkoja, joilla saalismäärien pieneneminen on mahdollista. Läjitystoiminnan potentiaalisella vaikutusalueella ei kuitenkaan ole merkittävää kalastusta, vaan kalastus painottuu läjitysaluetta ympäröiville matalikoille (Vatanen & Haikonen 2013).
8(18) Hakemussuunnitelma 6.4.2017 Läjitysalueella tai sen ympäristössä ei ole sellaista virkistyskäyttöä, jolle läjitystoiminnasta aiheutuisi haittaa. Läjitysalue ei sijaitse laivaväylällä. Alue sijaitsee avomerellä, jossa aluksia liikkuu lähinnä pohjois-eteläsuunnassa. Läjitystoiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia vesiliikenteelle. Läjitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia hylkyjä tai vedenalaisia muinaismuistoja. Läjitysalueeseen nähden lähin Natura 2000 -alue Parhalahti-Syölätinlahti ja Heinikarinlampi (FI 1104201) sijaitsee noin 9 kilometrin etäisyydellä läjitysalueen reunasta. Aluehallintovirasto totesi päätöksessään nro 56/2015/2, että tehtyjen selvitysten ja asiantuntija-arvioiden perusteella läjityshankkeen toteuttaminen ei yksistään heikennä kyseisen alueen luonnonarvoja. Aluehallintovirasto arvioi päätöksessään nro 56/2015/2 lisäksi, ettei hanke myöskään tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kyseinen alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. 5. Muutoshakemuksen perustelut Vuosina 2015 ja 2016 meriläjitysalueelle on läjitetty seuraavat määrät Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyviä ruoppausmaita: Vuosi 2015 2016 Yhteensä Massamäärä, m3ktr 82 650 128 350 211 000 Ruopatut ja meriläjitysalueelle läjitetyt maa-ainekset ovat olleet karkeampia ja kiinteämpiä kuin hanketta suunniteltaessa ja luvitettaessa arvioitiin. Läjitetyt massat ovat olleet pääsääntöisesti moreenia, jossa on runsaasti karkeaa ainesta ja satunnaisesti kovaa savea ja lohkareita. Läjitettäessä tällaisista massoista muodostuu läjitysalueelle kasoja, jotka voivat kohota luvan mukaista läjityksen ylätasoa MW 2012-23,0 m korkeammalle. On ilmeistä, että ruopattavien massojen laatu on hankkeen edetessä pitkälti samankaltainen kuin vuosina 2015 ja 2016. Hakijan arvioima hankkeessa vielä läjitettävä massamäärä on noin 690 000 m3ktr. Tällöin läjitysalueelle sijoitettava kokonaismassamäärä olisi luokkaa 900 000 m3ktr. Alueella vuonna 2016 toiminut ruoppausurakoitsija Boskalis Terramare on toimittanut :lle 13.1.2017 päivätyn muistion (liite 4), jossa todetaan seuraavaa:
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 9(18) kasoihin jäävän läjitettävän massan johdosta luvan mukaisen läjityksen ylätason MW 2012-23,0 m noudattaminen edellyttää, että jatkossa läjitystä voidaan käytännössä toteuttaa vain alueilla, jotka ovat syvempiä kuin MW 2012-24,0 m edellä mainitusta johtuen läjitysalueen käyttökelpoinen koko on jatkossa vain noin 72 ha 190 ha:n sijaan, ja läjitysalueelle mahtuu ruoppausmassoja tason MW 2012-24,0 m alapuolelle enää enintään noin 290 000 m 3 ktr on selvää, että nykyisen luvan mukaisen läjityksen ylätason MW 2012-23,0 m puitteissa kaikkia hankkeessa tarvittavia läjityksiä ei voida toteuttaa Läjitysalueen vesisyvyydet kesäkuussa 2012 tehdyn monikeilaluotauksen perusteella on esitetty edellä kuvassa 2. Läjitysalueen vesisyvyydet vuoden 2016 lopussa toteutetun luotauksen perusteella on esitetty kuvassa 4 siltä alueelta, jolle läjityksiä on tehty. Kuvassa 5 on esitetty läjityskerroksen paksuus vuonna 2016 vuosien 2012 ja 2016 korkeustasojen erotuksena. Kuva 4. Läjitysalueen vesisyvyydet vuoden 2016 lopussa siltä alueelta, jolle läjityksiä on tehty vuosina 2015 ja 2016 (Lindfors 2017).
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 10(18) Kuva 5. Läjityskerroksen paksuus vuonna 2016 eli vuosina 2012 ja 2016 mitattujen läjitysalueen korkeustasojen erotus (Lindfors 2017). Kuvista 4 ja 5 voidaan todeta, että läjityksiä on vuosina 2015 ja 2016 toteutettu pääasiassa läjitysalueen eteläosaan ja että läjitetty aines on tällä läjitysalueen osalla enemmän tai vähemmän kasoissa. Kuvasta 5 voidaan periaatteessa nähdä jopa yksittäisten läjityskuormien sijainti. katsoo, että muutoksen hakeminen läjitysluvan lupamääräyksen 1 mukaiseen läjitystasoon MW 2012-23,0 m siten, että läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW 2012-20,0 m, on tässä tapauksessa paras käytettävissä oleva vaihtoehto, jotta hankkeessa vielä läjitettävä massamäärä noin 690 000 m 3 ktr voidaan sijoittaa nykyiselle läjitysalueelle.
11(18) Hakemussuunnitelma 6.4.2017 6. Täydentävät tarkkailutulokset vuosilta 2015 ja 2016 6.1 Yleistä Ruoppauksiin ja ruoppausmassojen läjittämiseen liittyen hankealueella ja sen läheisyydessä on toteutettu vuosina 2015 ja 2016 sameus- ja virtausmittauksia sekä kalataloudellisia selvityksiä. Seuraavassa on esitetty keskeisimmät tarkkailutulokset. 6.2 Veden laatu ja virtaukset läjitysalueen läheisyydessä vuosina 2015 ja 2016 Mittauspaikkojen sijainti Hanhikiven edustan merialueella on esitetty kuvassa 6. Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevat mittauspaikat ovat L1 ja L2. Kuva 6. Mittauspaikkojen sijainti Hanhikiven edustan merialueella (Lindfors 2016, liite 5). Vuoden 2015 osalta keskeiset tulokset on esitetty kuvissa 7, 8 ja 9 (Lindfors 2016, liite 5). Ruoppaukset ja läjitykset käynnistyivät marraskuussa 2015. Läjitystöiden ollessa käynnissä läjitysalueella todettiin useita jaksoja jolloin sameusarvot nousivat selvästi tausta-arvoja korkeammalle (kuva 7). Korkeimmat sameusarvot esiintyivät mittauspaikalla L2 ollen korkeimmillaan yli 100 NTU. Kauempana läjityspaikasta sijainneella mittauspaikalla L1 arvot olivat alle 10 NTU.
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 12(18) Kuva 7. Sameus [NTU] mittauspaikoilla L1 ja L2 3.9.2015-2.1.2016. Kuvaan on merkitty myös päiväkohtaiset ruoppausmäärät proomukuutioina (Lindfors 2016, liite 5). Pisteellä L1 tehtyjen virtausmittausten perusteella alueen virtauskenttä oli voimakkaasti suuntautunut pohjoiseen-koilliseen ja etelään-lounaaseen (kuva 8). Suurimmat mitatut virtausnopeudet olivat luokkaa 300 mm/s pohjanläheisessä kerroksessa. Virtausnopeudet ja suunnat vaihtelivat nopeasti keskimääräisen virtausnopeuden ollessa 57 mm/s (kuva 9). Kuva 8. Pohjanläheisen kerroksen virtaussuunta ja -nopeus mittauspaikalla L1 3.9.2015-2.1.2016 (Lindfors 2016, liite 5).
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 13(18) Kuva 9. Pohjanläheisen kerroksen virtausnopeus ja -suunta mittauspaikalla L1 3.9.2015-2.1.2016 (Lindfors 2016, liite 5). Vuoden 2016 keskeiset tulokset on esitetty kuvissa 10, 11 ja 12 (Nikupeteri 2017, liite 6). Ruoppaukset ja läjitykset käynnistyivät syyskuussa 2016. Kuten vuonna 2015, sameusarvot mittauspaikalla L2 kohosivat läjitysten seurauksena (kuva 10). Korkeimmat sameusarvot mitattiin syyskuussa ja lokamarraskuun vaihteessa läjitystöiden ollessa käynnissä. Lokakuun lopussa todettiin lyhytkestoiset sameuspiikit, jolloin mitatut arvot ylittivät 200 NTU. Läjitysalueen mittauspaikalla L1 sameusarvot olivat alhaisia koko tarkkailujakson ajan, eikä läjityksellä ollut selvästi todettavaa vaikutusta kyseisen mittauspaikan sameustasoon. Kuva 10. Sameus [NTU] mittauspaikoilla L1 ja L2 10.8.-16.11.2016. Kuvaan on merkitty myös päiväkohtaiset ruoppausmäärät proomukuutioina (Nikupeteri 2017, liite 6).
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 14(18) Mittauspaikalla L1 korkeimmat mitatut virtausnopeudet olivat luokkaa 400 500 mm/s 3 metrin syvyydellä, keskimääräisen virtausnopeuden ollessa noin 35 mm/s. Syvemmällä virtausnopeudet olivat selvästi pienempiä (kuva 11). Aikaisempien mittausten tapaan virtaukset olivat suuntautuneet etelään-lounaaseen ja toisaalta pohjoiseen-koilliseen (kuva 12). Kuva 11. Virtauksen voimakkuudet mittausasemalla L1 3.9.-26.11.2016 (Nikupeteri 2017, liite 6; aineisto Luode Consulting Oy). Kuva 12. Virtauksen suunnat mittausasemalla L1 3.9.-26.11.2016 (Nikupeteri 2017, liite 6; aineisto Luode Consulting Oy). Yhteenvetona voidaan todeta, että läjitysalueen läheisyydessä tehtyjen sameusmittausten perusteella läjitystapahtuman yhteydessä tapahtuu väliaikaista sameustason nousua, mutta arvot palautuvat nopeasti taustatasolle.
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 15(18) Ruoppaus- ja läjitystöiden päätyttyä sameustasoissa ei ole todettu pysyvää kohoamista. Todetut sameustason kohoamiset ovat olleet kestoltaan tyypillisesti tuntien luokkaa ja rajoittuneet niihin päiviin, jolloin läjityksiä on tehty. 6.3 Kalataloudelliset selvitykset vuosina 2015 ja 2016 Vuotta 2015 koskeva ammattikalastuskysely toteutettiin vuonna 2016. Kyselystä laaditun raportin (Vatanen ym. 2016, liite 7) mukaan läjitysalueen läheisyydessä on ollut mm. siian pyyntiä. Vuonna 2016 tehtiin myös Hanhikiven ydinvoimalaitoksen ympäristöluvan velvoitteeseen liittyvä meriharjusselvitys (Karppinen ym. 2016, liite 8), jonka mukaan läjitysalueen läheisyydessä tehtiin yksi satunnainen meriharjushavainto muiden havaintojen sijoittuessa huomattavasti lähemmäksi rannikkoa. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesilupiin perustuva vuoden 2016 kalataloustarkkailun raportti valmistuu toukokuussa 2017. Kala- ja vesitutkimus Oy:stä saadun tiedon mukaan raportissa ei ole läjitysaluetta tai sen lähialueita koskevaa edellä esitettyä täydentävää lisäinformaatiota (Vatanen 2017). 7. Läjitysluvan muutoksen vaikutukset Meriläjitysalueelle läjitettävän aineksen odotettua suuremmasta karkeudesta ja suuremmasta raekoosta johtuen sekoittuminen ympäröivään vesimassaan on vähäistä ja sedimentaationopeus vastaavasti suuri verrattuna hienoon hiekkaan tai löyhään saveen. Läjitystason muutoksella ei tämän johdosta arvioida olevan lisäävää vaikutusta läjitysalueelta leviävän sameusalueen laajuuteen. Itse asiassa on todennäköistä, että läjitystoiminnan todellisen vaikutusalueen laajuus tulee läjitystason muutoksesta huolimatta olemaan pienempi tai enintään yhtä suuri kuin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 10.7.2015 myöntämän luvan nro 56/2015/2 lupakäsittelyn yhteydessä on arvioitu. Vuosina 2015 ja 2016 toteutetun tarkkailun tulokset tukevat tätä näkemystä. Läjitystason muutoksen johdosta läjitystaso osalla läjitysaluetta nousee jonkin verran luvan nro 56/2015/2 mukaisesta tasosta. Läjitysaluetta ympäröivien alueiden luontaisen pohjatopografian vaihtelun johdosta osalla läjitysaluetta tapahtuvan pohjan tason nousun aiheuttamat muutokset pohjatopografiassa ovat läjitysaluetta suuremmassa mittakaavassa käytännössä merkityksettömiä. Läjitystason muutoksen vaikutuksia voidaan lisäksi lieventää jäljempänä luvussa 8 esitetyn ruoppausmassojen läjittämistä koskevan ohjeistuksen mukaisesti toimittaessa. katsoo, että kullekin meriläjitysvuodelle määrätty 1 000 euron kalatalousmaksu on riittävä kompensoimaan aiheutuvaa kalataloudellista haittaa myös tässä hakemuksessa esitetyn muutoksen jälkeen. Ammattikalastajille läjitystoiminnasta aiheutuneet ja aiheutuvat vahingot on valtaosin sovittu ja korvattu :n ja ammattikalastajien välisin sopimuksin, jotka perustuvat liitteenä 9 olevaan selvitykseen (Taskila 2014).
16(18) Hakemussuunnitelma 6.4.2017 katsoo edellä esitetyn nojalla, että mitään perusteita jo tehtyjen sopimusten tai korvausperusteiden muuttamiselle nyt haetun läjitystason muutoksen johdosta ei ole. Meriharjusselvityksen (liite 8) perusteella on ilmeistä, että läjitystoiminnalla tai nyt haetulla läjitystason muutoksella ei ole mitään vaikutusta meriharjuskantoihin hankealueella. Edellä esitetyn johdosta katsoo, että :n lupahakemukseen liittyen esitetyt arviot (mm. edellä kohta 4.3) ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamassa lupapäätöksessä nro 56/2015/2 annetut lupamääräykset ovat nyt haettavaa lupamääräyksen 1 muutosta lukuunottamatta edelleen sovellettavissa sellaisenaan eikä lupaa ole tarpeen muilta osin muuttaa. 8. Haitallisten vaikutusten lieventäminen Ehdotetun läjitystason korottaminen aloitetaan alueen pohjoisosassa sijaitsevan rinteen juuresta, jolloin läjitettävät massat jäävät virtaussuojaan ja laskeutuvat painovoimaisesti kohti läjitysaluetta. Massat tasaavat samalla rinteen jyrkkyyttä ja vähentävät syvyysgradientin kohdalla tapahtuvaa turbulenssia. Läjitettävät massat sijoitetaan alueelle läjityssuunnitelman mukaisesti, jolloin massat saadaan sijoitettua tasaisesti käytössä olevalla läjitysalueelle. Alueelle sijoitettujen virtaus- ja sameusmittareiden perusteella pysytään myös arvioimaan työaikaista resuspension määrää sekä sameusvaikutuksen kulkeutumissuuntaa. Jatkossa läjitysalue kaikuluodataan, kun noin puolet (ts. noin 350 000 m3ktr) jäljellä olevasta arvioidusta kokonaismassamäärästä on läjitetty, jotta voidaan varmistaa läjitettyjen massojen asianmukainen sijoittuminen ja ylätaso ja jotta läjityssuunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa jäljellä olevien massojen läjityksen osalta. Läjitysten päätyttyä läjitysalueella toteutetaan loppuluotaus. 9. Valmistelulupa hakee tällä hakemuksella myös vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa, ts. oikeutta ryhtyä tässä haetun muutoksen mukaisiin valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevat toimenpiteet käsittävät ruoppausmaiden läjittämistä meriläjitysalueelle haetun läjitysluvan muutoksen mukaisesti. :n käsityksen mukaan nyt haetun läjitysluvan valmisteluluvan perusteet ja perustelut ovat täsmälleen samat kuin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 10.7.2015 myöntämän luvan nro 56/2015/2 lupakäsittelyn yhteydessä on esitetty ja arvioitu ja joiden perusteella valmistelulupa on myönnetty.
17(18) Hakemussuunnitelma 6.4.2017 esittää, että tälle muutoshakemuksessa esitetylle läjitystason muutokselle määrätään aiemmassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä 10.7.2015 nro 54/2015/2 arvioidun vakuustarpeen suuruinen vakuus. Aiemmassa läjitysluvassa vakuuden määräksi läjityksen osalta oli arvioitu 10 000 euroa, joka katsottiin sen suuruisena sisältyvän muiden vesistörakennustöiden luvan vakuuteen. Kyseinen arvio sopivasta vakuuden määrästä pätee edelleen. 10. Hankkeen oikeudelliset edellytykset :n näkemyksen mukaan vesilain mukaiset yleiset edellytykset hakemuksen mukaiselle läjitysluvan muutokselle ja sitä koskevan valmisteluluvan myöntämiselle ovat olemassa. Hakemuksen mukainen muutos ei aiheuta merkittävämpiä vesistö- tai kalataloudellisia vaikutuksia kuin Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 10.7.2015 myöntämän luvan nro 56/2015/2 lupakäsittelyn yhteydessä on arvioitu. Haettu muutos ja sitä koskeva valmistelulupa eivät myöskään ole ristiriidassa ympäristöhallinnon laatimissa vesienhoitosuunnitelmissa 2016 2021 esitettyjen tavoitteiden kanssa. Hanke on tarpeellinen :n ydinvoimahankkeen toteuttamiseksi ja sen hyödyt liittyvät ydinvoimahankkeen kokonaishyötyihin, jotka taas ovat olleet valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteina. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. 11. Muutettavan lupamääräyksen sisällöstä esittää, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 10.7.2015 päätöksen nro 56/2015/2 lupamääräys 1 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Merialueelle saadaan läjittää ruoppausmassoja noin 190 ha:n alueelle. Läjitystä ei saa ulottaa koordinaattipistein (ETRS-GK24) N = 7160370 E = 24500576, N = 7160370 E = 24502240, N = 7159237 E = 24500576, N = 7159237 E = 24502240 rajatun alueen ulkopuolelle. Läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW2012-20,0 m. 12. Vaikutusten tarkkailusta :n näkemyksen mukaan hankkeen vaikutusten tarkkailua voidaan jatkaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä 10.7.2015 nro 56/2015/2 hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Laatineet: Ari Piispanen, AriPro Oy Antti Lindfors, Luode Consulting Oy Kari Marttinen, HPP Asianajotoimisto Oy
Hakemussuunnitelma 6.4.2017 18(18) Viitteet Karppinen, P., Haikonen, A. ja Vatanen, S. 2016 Meriharjuksen esiintyminen ja lisääntyminen Pyhäjoen edustan merialueella ja Liminkaojassa. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesijulkaisuja nro 208. Lindfors, A. 2016. Vedenlaatu ja virtaukset Hanhikiven edustan mittauspaikoilla ruoppauskaudella 2015. Luode Consulting Oy. Lindfors, A. 2017. Läjitysalueen vesisyvyys vuosina 2012 ja 2016 sekä läjityskerroksen paksuus vuonna 2016, havainnekuvat. Luode Consulting Oy. Julkaisematon. Lindfors, A. & Kiirikki, M. 2012. Läjitysalueselvitys sekä Hanhikiven edustan merialueelta tehdyn sedimenttinäytteenoton tulokset syksyltä 2012. Luode Consulting Oy. Nikupeteri, L. 2017. Vedenlaatu ja virtaukset Hanhikiven edustan mittauspaikoilla ruoppauskaudella 2016. EHP-Tekniikka Oy. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2016. Vesien tila hyväksi yhdessä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016 2021. Raportteja 76/2016. Rasmus, K., Kiirikki, M. & Lindfors, A. 2012. Sediment transport and accumulation in the Hanhikivi area. Luode Consulting Oy. Taskila, E. 2014. Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesirakenteiden rakentamisesta aiheutuvat ammattikalastajakorvaukset. Pöyry Finland Oy. Vatanen, S. & Haikonen, A. 2012. Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 83. Vatanen, S., Haikonen, A. & Karppinen, P. 2012. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita 92. Vatanen, S. & Haikonen, A. 2013. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 94. Vatanen, S., Olsen, S., Karppinen, P. & Haikonen, A. 2016. Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Ammattikalastus vuonna 2015. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 196. Vatanen, S. 2017. Sähköpostiviesti 14.3.2017. Kala- ja vesitutkimus Oy.