YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 78/2008/2 Dnro LSY 2008 Y 25

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 78/2008/2 Dnro LSY 2008 Y 25 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Rövargrundetin ruoppausmassojen läjittämisaluetta ja nykyisten ruoppausmassojen pysyttämistä koskeva lupahakemus sekä hakemus töiden aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Espoo Espoon kaupungin tekninen keskus LUVANVARAISUUS JA LUPAVIRANOMAINEN Vesilain 4 luvun 6 ja 1 luvun 15 HAKEMUS Espoon kaupungin tekninen keskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa ruoppausmassojen läjittämiseen ja jo läjitettyjen massojen pysyttämiseen Rövargrundetin meriläjitysalueella hakemukseen liitetyn Ramboll Finland Oy:n laatiman päivätyn suunnitelman ja ympäristölupavirastoon toimitetun täydennyksen mukaisesti. Hakija on myös pyytänyt lupaa läjittämisen aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. AIKAISEMMAT LUPAPÄÄTÖKSET Länsi Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 68/1999/1 antanut Espoon kaupungin tekniselle keskukselle luvan ruoppausmassojen läjittämiseen Rövargrundetin läjitysalueelle vuoden 2009 loppuun saakka. Lupamääräysten mukaan ruoppausmassoja saa läjittää alueelle enintään m 3 ja massat on läjitettävä tason 19 m alapuolelle. Kalataloudellisten haittojen vähentämiseksi luvan saajan on maksettava mk:n vuotuista kalatalousmaksua. Aikaisemmin läjittäminen Rövargrundetin meriläjitysalueelle on perustunut Länsi Suomen vesioikeuden antamaan lupapäätökseen nro 95/1983 A, antamaan päätökseen nro 34/1989/1 sekä antamaan päätökseen nro 71/1991/1.

2 SUUNNITELMA Nykyinen toiminta 2 Läjitysalue sijaitsee noin 4,5 km Espoon Soukanniemestä etelään ja noin 1,5 km Kytön saaresta luoteeseen. Espoon edustan saaristo ulottuu alueen itä ja pohjoispuolelle, ja aluetta ympäröi etelä ja länsisuunnissa matalikkojen ja karikkojen ketju. Lähin matalikko on välittömästi alueen itäpuolella sijaitseva Rövargrund. Nykyinen läjitysalue on miltei suorakaiteen muotoinen. Sen pohjoiseteläsuuntaisten sivujen pituudet ovat noin 490 metriä ja itälänsisuuntaisten sivujen pituudet noin 550 metriä. Läjitysalueen pinta ala on noin 27 ha. Alue on merkitty merelle. Läjitysalue sijaitsee Espoon Suvisaariston yhteisellä vesialueella RN:o 876:1, jonka osuuksista Espoon kaupunki ilmoittaa omistavansa yli 90 %. Alue on Espoon kaupungin ainoa käytössä oleva ruoppausmassojen meriläjitysalue. Läjitys Rövargrundetin läjitysalueelle on alkanut vuonna Vuodesta 1983 vuoteen 2006 alueelle on läjitetty ruoppausmassoja yhteensä m 3. Voimassaolevalla lupakaudella, vuosina , alueelle on läjitetty ruoppausmassoja yhteensä noin m 3. Läjitysalueen koillisosassa ruoppausmassoja on läjitetty lupapäätöksen vastaisesti osittain päätöksen mukaisen alueen ulkopuolelle niin, että pohjan taso on jäänyt korkeammalle kuin lupamääräyksissä on edellytetty. Alueella kesällä 2007 tehtyjen kaikuluotaustutkimusten perusteella läjitysalueen pohja on korkeimmillaan tasolla MW ,3 m. Pohjan tason MW m ylittävän läjitysalueen pintaala on noin 3,2 ha. Tason MW m yläpuolisten massojen määräksi on arvioitu m 3. Läjitystason ylityksestä on tiedotettu Uudenmaan ympäristökeskukselle, ja läjitys tälle alueelle on toistaiseksi kielletty. Pohjan laatua alueella on selvitetty ottamalla kolme pintasedimenttinäytettä läjitysalueelta ja kaksi näytettä sen ulkopuolelta. Näytteistä tutkittiin orgaaniset tinayhdisteet, PCB:t ja metalleista antimoni, arseeni, kadmium, koboltti, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini. Pitoisuudet normalisoitiin ympäristöministeriön laatiman sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisesti, ja pitoisuuksia verrattiin ohjeen läjityskriteereihin. Haitta aineiden taso 2 ei ylittynyt missään pisteessä minkään haitta aineen osalta. Tributyylitinan pitoisuudet ylittivät tason 1 yhtä läjitysalueella sijainnutta pistettä lukuun ottamatta kaikissa näytteissä. Läjitysalueen ja sen ulkopuolisten näytepisteiden tributyylitinan pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa. Yhdessä läjitysalueen ulkopuolisessa pisteessä havaittiin myös tason 1 ylittävä arseenipitoisuus. Voimassa olevassa luvassa velvoitettu Rövargrundetin meriläjitysalueen vesistövaikutusten ja massojen pysyvyyden tarkkailuohjelma on laadittu Se sisältää vedenlaadun, pohjaeläinten ja lä

3 Vesialueen tila ja käyttö 3 jitysalueen pohjan korkeusaseman tarkkailua. Kalataloudellisten vaikutusten seuranta on yhdistetty Espoon aluevesien kalataloudellisten velvoitetarkkailujen ohjelmaan. Tarkkailun tulosten perusteella läjitysten vaikutukset ympäristön tilaan on arvioitu vähäisiksi. Vähäisten läjitysmäärien vuoksi tarkkailu keskeytettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovitun mukaisesti vuosiksi , mutta sitä jatkettiin syksyllä 2006 läjitysmäärien kasvaessa. Vedenlaadun mittaustulokset eivät ole poikenneet muista Espoon merialueen mittaustuloksista. Vuoden 2006 tarkkailun mukaan läjityksen aikana pintaveden fosfori ja kiintoainepitoisuudet nousivat tausta arvoihin verrattuna. Fosfori oli pääosin kiintoainekseen sitoutuneena. Typen pitoisuudet pysyivät alhaisina ja happitilanne hyvänä. Seurannan perusteella on arvioitu, että läjityksestä aiheutuvan sameneman leviämisalue ei ole suuri. Vaikutus meriveden laatuun on väliaikainen ja töiden jälkeen vedenlaatu palautuu nopeasti aiemmin vallinneeseen tilaan. Espoon edustan merialueella on viime vuosina harjoittanut ammattimaista kalastusta yksi kalastaja. Pyynti on ollut lohen ja taimenen loukkupyyntiä, nykyisin pääasiassa kuhan verkkopyyntiä. Espoon merialueen vuosien kalataloustarkkailun yhteydessä tehdyn kalastustiedustelun perusteella kalastus läjitysalueen läheisyydessä oli vähäistä ja saalismäärä pienempi kuin lähempänä rannikkoa olevilla alueilla. Suosituimmat pyyntivälineet olivat verkot ja uistin ja yleisimmät saaliskalat ahven, siika ja taimen. Koko tiedustelualueella vastaajat olivat tehneet havaintoja veden samentumisesta ja runsaista leväkukinnoista sekä pyydysten likaantumisesta. Selvästi erottuvia, vakavia ongelmia tai epäkohtia Espoon merialueen kalastuksessa ei kuitenkaan todettu. Läjitysalueen ympäristön merkittävimmät kalalajit ovat silakka, ahven, kampela, kuha, taimen ja siika. Alue on niin syvää, ettei minkään näistä lajeista arvioida lisääntyvän siellä. Läjitysalueella ei ole vene tai laivaväyliä. Lähin, nimelliskulkusyvyydeltään 4,9 metrin väylä kulkee Rövargrundin matalikon itäpuolella noin 500 metrin päässä läjitysalueen reunasta. Lähimmät Espoon kaupungin virkistyskäyttöön varaamat saaret ovat läjitysalueen reunasta noin 700 metrin päässä pohjoisessa sijaitsevat Rövaren ja Kaparen. Läjitysalueelta noin 3,5 km etelään sijaitsee Porkkalanniemen kärjen kiertävä Kirkkonummen saaristo niminen Natura 2000 alue (FI ). Alueella on voimassa Soukanniemi Suvisaaristo osayleiskaava, jonka Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ja ympäristöministeriö vahvistanut Osayleiskaavassa läjitysalueelle ei ole esitetty aluevarauksia tai läjitystä koskevia rajoituksia.

4 4 Lupapäätöksen vastaisesti läjitettyjen massojen pysyttäminen Läjityksen jatkaminen alueella Voimassa olevan läjitysluvan mukaisen ylimmän läjitystason yläpuolella olevien ruoppausmassojen määräksi on alustavasti arvioitu m 3. Läjitysalueen pohja on korkeimmillaan tasolla MW ,3 m. Massojen siirtämistä syvemmälle osalle läjitysaluetta ei pidetä ekologisesti, taloudellisesti eikä teknisesti perusteltuna. Massojen siirtäminen aiheuttaisi alueelle siirtyneen pohjaeläimistön tuhoutumisen sekä jonkin verran veden samentumista ruoppaus ja läjitysalueilla sekä niiden läheisyydessä. Siirron kustannuksiksi on arvioitu useita satoja tuhansia euroja. Massat ovat asettuneet läjityspaikalleen. Alueen korkeimman kohdan ja tason MW m välille muodostunut luiska on loiva, kaltevuudeltaan noin 1:15, eivätkä massat ole vyörymässä mihinkään suuntaan. Lupapäätöksen mukaisen ylimmän läjitystason yläpuolelle sijoitettavat ruoppausmassat esitetään pysytettäväksi paikoillaan. Läjityksen jatkamiseen tällä alueella ei haeta lupaa. Suunnitelman mukaan läjitystä jatketaan nykyisen läjitysalueen sillä osalla, jolla ei sijaitse voimassa olevan lupapäätöksen vastaisesti sijoitettuja ruoppausmassoja. Läjitysalueen kulmapisteiksi on kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ) Rövargrundetin meriläjitysaluetta esittävässä, päivätyssä ja muutetussa piirroksessa 2 a merkitty: , , , , , , Voimassa olevan lupapäätöksen mukaisen alueen koilliskulmasta on erotettu osa, jonka pinta ala piirroksen perusteella laskettuna on noin 4,6 hehtaaria. Alue, jolla läjitystä on tarkoitus jatkaa, on piirroksen perusteella laskettuna pinta alaltaan noin 22,6 hehtaaria. Läjitys on suunniteltu tehtäväksi niin, että läjityksen yläpinta jää joka paikassa korkeustason MW ,00 m alapuolelle. Vuonna 2007 tehtyjen luotausten perusteella ruoppausmassoja on laskettu mahtuvan alueelle yhteensä noin 1,5 milj. m 3. Laskelmassa täytön luiskakaltevuudeksi on suunniteltu 1:10. Läjitysalueelle on tarkoitus läjittää pääsääntöisesti ruoppausmassoja, joiden haitta ainepitoisuudet alittavat ympäristöministeriön julkaiseman sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen tason 1. Tarkoituksena on, että myös tason 1 ylittäviä ruoppausmassoja voitaisiin läjittää tapauskohtaisesti etukäteen erikseen Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittaessa.

5 5 Läjityksen jatkamiselle on tarve, sillä Espoon kaupungin ranta ja merialueita rakennetaan jatkuvasti ruopaten ja kaivaen rakennuspaikoilta rakentamiseen kelpaamattomia maamassoja. Näiden massojen sijoittamiseen tarvitaan teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Massojen sijoittaminen maalle on usein kallista ja teknisesti sekä maankäytöllisesti hankalaa. Maakuljetukset edellyttävät useita lastaus ja purkuvaiheita etenkin, jos massoja joudutaan kuivaamaan. Muun muassa melun ja ajoneuvojen päästöjen seurauksena haitalliset ympäristövaikutukset ovat silloin huomattavasti suuremmat kuin merikuljetuksissa. Tarkkailuohjelma Läjitysaluetta tarkkaillaan Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön kanssa erikseen sovittavan ja osin uudistettavan tarkkailuohjelman mukaisesti. Hankkeen vaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Läjitystyön vaikutukset ympäristöön on arvioitu lyhytkestoisiksi ja paikallisiksi. Läjityksillä tai läjitysalueella ei aikaisempien tutkimusten perusteella ole pysyviä vaikutuksia veden laatuun. Myöskään kalastolle tai kalastukselle ei arvioida aiheutuvan haittaa. Hankkeesta pohjaeläimistölle aiheutuva paikallinen ja lyhytkestoinen haitta on hankkeen hyötyihin verrattuna vähäinen. Hanke ei vaikuta alueen virtausolosuhteisiin, lähistöllä oleviin luonnonsuojelukohteisiin tai vesialueen käyttöön. Hankkeesta on merkittävää hyötyä Espoon kaupungille sen pystyessä sijoittamaan ruoppausmassoja kustannustehokkaasti kohtuullisen matkan päähän ruoppauspaikoista. Esimerkiksi tiedossa olevien Finnoon ja Soukan venesatamien ruoppauksissa syntyville noin m 3 :n massoille ei ole olemassa sopivaa sijoitusaluetta maalla. Hankkeen on arvioitu kuormittavan ympäristöä vähemmän kuin massojen maakuljetusten ja maalle läjittämisen. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on päivätyssä lausunnossaan katsonut, ettei lupaa läjitykselle tason 19 m yläpuolelle tulisi myöntää ainakaan ilman tarkempia selvityksiä. Massamäärä tulisi rajata m 3 :iin. Lisäksi alueelle tulee saada läjittää vain Espoon kaupungin hankkeista syntyviä massoja sekä yksittäisistä pie

6 6 nistä ruoppaushankkeista syntyviä vähäisiä ruoppausmassoja, joiden ei katsota vaativan vesilain mukaista lupaa. Väärään paikkaan läjitetyt massat voidaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan pysyttää nykyisellä alueella. Jatkossa luvan saajan on seurattava tarkemmin toimintaa, jotta läjitettävät massat päätyvät luvan mukaiselle alueelle. Luvan saajan tulisi pitää kirjaa alueelle tehtyjen läjitysten koordinaateista ja raportoida koordinaattitiedot Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain muun raportoinnin yhteydessä. Ympäristökeskus on huomauttanut, että alueelle saa läjittää vain ruopattuja sedimenttejä, eikä hakemuksessa mainittuja rakentamiseen kelpaamattomia maamassoja saa läjittää läjitysalueelle. Luvan pitäisi lähtökohtaisesti koskea vain pehmeiden massojen läjittämistä. Mikäli läjitysalueelle halutaan viedä kiviainesta, tulee massojen hyötykäyttömahdollisuudet ensin selvittää ja vertailla sijoittamisen kustannuksia. Luvassa tulee antaa määräykset läjitettävien massojen laadusta sekä määräykset yksittäisistä ruoppauksista peräisin olevien massojen haitta ainepitoisuuksien selvittämisestä. Massojen läjityskelpoisuutta koskevat lupamääräykset tulisi sitoa mahdollisesti annettavaan asetukseen, ruoppaus ja läjitysohjeisiin sekä niiden mahdollisiin päivityksiin. Myös ympäristöministeriön TBT työryhmän suositus trifenyylitinan huomioon ottamisesta läjityskelpoisuuden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon. Pääsääntöisesti läjitysalueelle tulee ilman erillistä lupaa olla mahdollista viedä vain tason 1 alittavia ruoppausmassoja. Lieviä ja vaikutuksiltaan vähäisiä tason 1 ylityksiä esiintyy usein, ja tällaisia massoja pitäisi olla mahdollista läjittää valvontaviranomaisen arvioinnin perusteella. Läjityskelpoisuuden arvioinnin periaatteet tulisi kuitenkin esittää tarkemmin lupapäätöksessä, koska ei ole tarkoituksenmukaista, että arviointi perustuu pelkästään erillisiin yksittäisten pienten erien riskinarviointeihin. Jotta lupapäätöksessä voitaisiin rajata nykyistä tarkemmin, minkälaisia tason 1 ylityksiä voidaan hyväksyä valvontaviranomaisen lausunnolla, tulisi hakemusta tarkentaa riskinarvioinnilla. Ympäristökeskus esittää, että tarkkailu määrätään edelleen tehtäväksi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja siitä annetaan samansisältöinen määräys kuin voimassa olevassa luvassa. 2) Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus on päivätyssä lausunnossaan vaatinut, että Espoon kaupunki tarkkailee edelleen läjitystoiminnan vaikutuksia alueen kalakantoihin Uudenmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi TE keskus on vaatinut vuosittaista euron kalatalousmaksua käytettäväksi Espoon edustan merialueelle aiheutuneen kalataloudellisen haitan kompensoimiseen. Tilanne ei ole olennaisesti muuttunut aikaisemmasta,

7 7 mutta maksun nosto 10 %:n indeksikorotuksella tulisi ajankohtaiseksi lähivuosina, mikäli vanhalla luvalla jatkettaisiin. 3) Merenkulkulaitos on lausunnossaan katsonut, että jatkolupa ruoppausmassojen läjittämiseen Rövargrundetin läjitysalueelle voidaan myöntää. 4) Suvisaariston yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakaskunta, Espoon kalastusalue ja Espoon Merialueen Kalastusyhdistys ry ovat todenneet, etteivät ne vastusta hakemuksen mukaista hanketta, mikäli lupa myönnetään heidän esittämillään ehdoilla. Läjitysalueen tulee sijaita hakemuksen mukaisesti, ja se tulee merkitä näkyvästi ja asianmukaisesti merialueelle. Läjityksiä ei saa tehdä välisenä aikana. Kokonaisläjitysmäärä tulee raportoida Suvisaariston osakaskunnalle. Haittoja tulee kompensoida vuosittaisilla kalanpoikasten istutuksilla, joiden kokonaisarvon tulee vuosittain olla euroa. Maksu tulee suorittaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä, sitoa yleiseen hintaindeksiin ja tarkistaa määräajoin. Kalastusoikeuden haltijan ja Espoon kalastusalueen sekä Uudenmaan TE keskuksen kalatalousyksikön tulee tehdä suunnitelma maksun käytöstä. Luvansaajan tulee korvata ammattikalastukselle toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitat. Luvansaajan tulee olla yksin vastuussa alueen tai sen toiminnan aiheuttamista haitoista ja vahingoista. Läjitystoiminnan tulee olla luvanvaraista ja maksullista sekä valvottua. Lupapäätös tulee lähettää asianosaisille allekirjoittajille tiedoksi. HAKIJAN SELITYS Espoon kaupungin tekninen keskus on antanut selityksen, joka on päivätty Uudenmaan ympäristökeskuksen (1) vaatimuksesta läjitystason jättämiseksi voimassa olevalle tasolle 19, ellei tarkempia selvityksiä tason 17 sopivuudesta esitetä, hakija on todennut, että läjitysalueen välittömässä läheisyydessä ei ole syvännettä eikä pohja ole erityisen viettävä, mikä saattaisi aiheuttaa massojen merkittävää siirtymistä läjitysalueelta. Hakijan näkemyksen mukaan läjitysalueen ympäristössä olevien matalikkojen vuoksi läjitysalueella ei esiinny virtauksia, joiden seurauksena läjitetyt massat liikkuisivat merkittävästi pois läjitykseen varatulta alueelta. Tehtyjen luotausten ja merikortin perusteella läjitysalueen reunan välittömässä läheisyydessä vesisyvyys on noin 20 metrin luokkaa, mutta vesisyvyys mataloituu huomattavasti alle 20 metrin läjitysalueelta ulommas mentäessä. Välittömästi alueen länsipuolella on Rövargrundin matalikko, jossa vesisyvyys on alle 1,5 m ja noin 500 m:n päässä alueen eteläpuolella on Röda kon niminen luoto ja tämän länsipuolella noin 1 km:n päässä matalikko, jossa vesisyvyys on alle 1 m. Näihin seikkoihin viitaten läjitystason muuttaminen tasosta 19 tasoksi 17 ei voi aiheuttaa niin merkittäviä muutoksia alueen olosuhteisiin tai sellaisia muutoksia läjitysmassojen pysyvyyteen läjitysalueella, että ne edellyttäisivät tarkempia selvityksiä.

8 8 Vaatimuksesta, että alueelle saa läjittää massoja vain hakijan hankkeista tai yksittäisistä hankkeista, joille ei vesilaissa edellytetä lupaa, hakija on todennut, että vuosina Rövargrundetin läjitysalueelle läjitettiin massoja 48 ruoppaushankkeesta. Näistä yli m 3 :n läjityksiä oli 14 hankkeessa, joista hakijan hankkeita oli kaksi. Hakijan näkemyksen mukaan läjitysalueelle pitää ehdottomasti myös tulevaisuudessa voida läjittää massoja, jotka syntyvät myös muista kuin kaupungin hankkeista, ja joille vesilaki edellyttää lupaa. Tällaisille läjityksille tulee olla Espoon kaupungin suostumus. Hakemuksen täydentämisestä ruoppaus ja läjitysohjeen ruoppausmassojen laatukriteerien tason 1 ylittävien läjitysten riskinarviolla hakija on todennut, että riskinarvion laatiminen ilman tietoa todellisista alueelle läjitettäväksi tarkoitetuista massoista ei ole tarkoituksenmukaista. Hakija on pitänyt riskinarviota tarpeellisena, mikäli läjitysalueelle läjitetään tason 1 ylittäviä haitta ainepitoisuuksia sisältäviä massoja, mutta on esittänyt, että riskinarvio laaditaan tapauskohtaisesti todellisista massoista määritetyillä pitoisuuksilla, mikäli tason 1 ylittäviä haitta ainepitoisuuksia sisältäviä massoja esitetään alueelle läjitettäväksi. Hakijan näkemyksen mukaan kyseeseen tulevat tällöin hankkeet, joille vesilaki edellyttää joka tapauksessa lupahakemuksen laadintaa. Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen (2) vaatimuksesta euron vuotuisesta kalatalousmaksusta ja Espoon kalastusalueen, Suvisaariston yhteisen vesialueen 876:1 osakaskunnan ja Espoon Merialueen Kalastusyhdistys ry:n (4) vaatimuksesta haittojen kompensoimisesta euron vuosittaisin kalanpoikasistutuksin hakija on todennut, että tehdyn Rövargrundetin läjitysalueen kalatalousselvityksen perusteella läjitysalue ei aiheuta haittaa kalojen lisääntymiselle eikä kalastukselle. Ottaen huomioon läjitystapahtuman aiheuttaman veden samentuman paikallisuus ja lyhytkestoisuus voidaan kalastolle läjitysalueesta aiheutuva haitta arvioida erittäin pieneksi. Hakija on pitänyt läjitysalueesta ja läjitystoiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvaa haittaa niin vähäisenä, ettei se edellytä kalatalousmaksun tai istutusvelvoitteen lisäämistä lupaehtoihin. Se, että hakija on itse aikanaan esittänyt kalatalousmaksun sisällyttämistä voimassa oleviin lupaehtoihin, ei voi olla perusteena nyt esitetylle istutusvelvoitteelle. Mikäli kalataloushaitta nähdään niin merkitykselliseksi, että istutusvelvoite tai kalatalousmaksu katsotaan tarpeelliseksi määrätä, tulisi sen määrän perusteena olla kalastolle ja kalastukselle läjitysalueesta ja siellä harjoitetusta läjitystoiminnasta aiheutuva todellinen haitta. Hakija on halunnut painottaa, ettei istutuksiin käytettävää summaa ole perusteltu. Aiemmin perusteluna käytettyä kpl vähintään 18 cm mittaisen meritaimen istukkaan hintaa ei voi pitää lähtökohtana istutusvelvoitteen summalle, sillä läjitysalueesta koituva vähäinen haitta ei kohdistu erityisemmin juuri meritaimeniin.

9 9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Merenkulkulaitoksen (3) lausunnosta. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Espoon kaupungin tekniselle keskukselle luvan ruoppausmassojen läjittämiseen Rövargrundetin meriläjitysalueella Espoossa hakemukseen liitetyn päivätyn ja täydennetyn suunnitelman sekä jäljempänä annettujen lupamääräysten mukaisesti. Lisäksi ympäristölupavirasto myöntää luvan jo läjitettyjen ruoppausmassojen pysyttämiseen hakemuksen mukaisessa läjitysalueen koilliskulmassa hakemuksen täydennyksen piirroksessa 2 a, esitetyllä alueella (liite 1). Luvan mukaisesta läjittämisestä tai jo läjitettyjen massojen pysyttämisestä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Läjityksessä on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1. Rövargrundetin meriläjitysalueelle saa läjittää Espoon merialueiden ruoppauksessa syntyneitä massoja enintään m 3 ktr. Massoja saa läjittää vain tason MW m alapuolelle seuraavien kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ) esitettyjen kulmapisteiden (x,y) rajaamalle alueelle (liite 1): , , , , , , Haitattomiksi todettuja, mereen läjityskelpoisia ja pääasiassa hyötykäyttöön soveltumattomia ruoppausmassoja voidaan läjittää ilman erillistä lupaa tai hyväksyntää. Haitattomuus on aina selvitettävä, mikäli läjitettävä massamäärä on yli m 3 ktr/ruoppauskohde. Läjitysalueelle voidaan läjittää lisäksi ympäristöministeriön päivätyn sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen mukaisten tasojen 1 ja 2 välillä olevia ruoppausmassoja, mikäli läjitykseen on erillinen vesilain mukainen lupa tai massojen läjittäminen ko. läjitysalueelle on erikseen hyväksytty ruoppauskohdetta koskevassa luvassa. 3. Läjitysalue on merkittävä merelle asianmukaisella tavalla esimerkiksi näkyvillä poijuilla.

10 10 RATKAISUN PERUSTELUT 4. Läjittämisestä on vuosittain laadittava suunnitelma aikatauluineen. Se on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Luvan saajan on pidettävä kirjaa läjitysajankohdista, läjitysmääristä ja läjityskohdan koordinaateista, läjitettyjen massojen laadusta ja haitallisten aineiden määrityksistä sekä siitä, mistä hankkeista läjitetyt massat ovat peräisin. Tiedot on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Espoon Suvisaariston yhteisen vesialueen osakaskunnalle vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 5. Luvan saajan on tarkkailtava läjityksen vaikutuksia merialueen tilaan ja läjitysmassojen pysyvyyttä läjitysalueella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailuohjelmiksi on toimitettava mainituille viranomaisille kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailujen tulokset on toimitettava vuosittain kesäkuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Luvan saajan on selvitettävä läjityksen korkeustaso viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen mukaisen läjityksen aloittamisesta sekä vuoden kuluessa läjityksen päättymisestä. Tulokset on toimitettava karttatietoineen Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Läjityksen päätyttyä tulokset karttatietoineen on toimitettava lisäksi Merenkulkulaitoksen Suomenlahden väyläyksikölle. 7. Luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua euroa vuodessa käytettäväksi kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. 8. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta läjittämisestä aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta tämän päätöksen lainvoiman estämättä vaatia ympäristölupavirastoon toimitettavalla hakemuksella. Ruoppausmassoja on läjitetty osittain Länsi Suomen vesioikeuden antaman lupapäätöksen nro 68/1999/1 vastaisesti. Massojen leviäminen ympäristöön läjityksen aiheuttamista pohjan korkeuseroista huolimatta on arvioitavissa vähäiseksi. Luvattomasti läjitettyjen massojen pysyttämisestä ei aiheudu läjityksen päätyttyä sanot

11 11 tavaa haittaa ympäristölle. Läjitettyjen massojen siirtämisestä aiheutuisi suurempaa haittaa ympäristölle kuin niiden paikallaan pysyttämisestä. Massojen pysyttämisestä aiheutuva hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lupa massojen pysyttämiseen on siten voitu myöntää. Uusien ruoppausmassojen läjittäminen hakemuksen mukaiselle alueelle on tarpeen Espoon kaupungin alueella tapahtuvassa vesi ja rantarakentamisessa syntyvien ruoppausmassojen sijoittamiseksi. Kaikkia ruoppausmassoja ei voida hyödyntää maa ja vesirakentamisessa massojen laadun vuoksi, eikä kaikkia massoja voida sijoittaa kohtuullisin kustannuksin maalle. Hyötyjä arvioitaessa läjityksen massamääränä on otettu huomioon noin m 3 :n ktr läjitystarve, joka vastaa tiedossa olevia läjitystarpeita ja Espoon alueella aiemmin toteutuneita läjityksiä. Lisäksi läjityksen hyötyjä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon pääasiassa sellaiset massat, joille ei ole muuta hyötykäyttöä. Läjitysalueesta saatavaa hyötyä on kokonaisuutena arvioiden pidettävä taloudellisesti merkittävänä. Mereen läjittämisestä aiheutuu paikallista veden samentumista ja siten alueen ekologisten olosuhteiden heikkenemistä. Se heikentää kalastusmahdollisuuksia ja kalaston elinolosuhteita noin 23 hehtaarin suuruisella läjitysalueella ja sen lähialueilla. Koska tämän luvan mukaisesti sijoitettavat ruoppausmassat eivät sisällä vesiympäristölle haitallisia aineita, ei läjitettävistä massoista aiheudu ympäristönsuojelulain 3 :n mukaista ympäristön pilaantumista. Uusien ruoppausmassojen läjittämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lupa massojen läjittämiseen määräyksessä 1 määritellylle alueelle on siten voitu myöntää. Ruoppausmassojen läjittämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edun menetystä. Lupa on myönnetty määräaikaisena. Läjitysalueen käyttö yleisenä läjitysalueena edellyttää, että luvan myöntämisen edellytyksiä on arvioitava uudelleen määräajoin. Läjitysalueen käyttö on lisäksi katsottava vesilain 4 luvun 6 huomioon ottaen soveltuvin osin rinnastuvan rakentamista koskeviin hankkeisiin, joista säädetään vesilain 2 luvussa. Luvan voimassaoloajan on siten oltava vastaava kuin rakentamistöiden saattaminen loppuun määräajassa. Vesilain 2 luvun 12 :n mukaan rakentamista koskevassa luvassa on määrättävä aika, enintään kymmenen vuotta, jonka kuluessa rakennustyö on tehtävä. Kymmenen vuoden määräaikaa on lisäksi pidettävä riittävänä aikana luvan sallimien ruoppausmassojen läjitysten toteuttamiseksi. Rövargrundetin meriläjitysalueelle on vuodesta 1983 alkaen läjitetty noin m 3 ruoppausmassoja. Viime vuosina vuosittaiset läjitysmäärät ovat vaihdelleet muutamasta tuhannesta runsaaseen sa

12 12 taantuhanteen kuutioon. Espoon merialueella on tiedossa Soukan ja Suomenojan venesatamien ruoppauksista syntyvä noin m 3 :n massamäärän läjitystarve. Aikaisempien läjitysmäärien ja lähitulevaisuudessa tiedossa olevan läjitystarpeen perusteella hakemusta m 3 :n läjitysmäärästä ei voida kokonaisuudessaan pitää perusteltuna. Hakijan laskelmien mukaan tason 17 m alapuolelle voidaan läjittää m 3 ruoppausmassoja. Läjitystasojen 19 m ja 17 m välinen tilavuus 22,6 ha:n suuruisella läjitysalueella on noin m 3, joten tason 19 m alapuolelle voidaan läjittää vielä noin m 3 ruoppausmassoja. Läjitys on samentumishaittojen vähentämiseksi tehtävä niin, ettei alueelle jää suuria epätasaisuuksia. Läjitystason nostaminen 19 m:stä 17 m:iin lisäisi lisäksi pohjan epätasaisuuksia läjitysalueella ja sen myötä samentumista sekä massojen kulkeutumista läjitysalueen ulkopuolelle. Vesilain 2 luvun 3 :n mukaan rakentaminen on suoritettava siten, että siitä aiheutuvat haitat on kohtuullisuus huomioiden minimoitava. Läjitettävän massan määrän ja korkeusaseman rajaus on tarpeen myös hankkeesta aiheutuvien hyötyjen ja haittojen vertailemiseksi. Lupamääräyksessä 2 on rajoitettu läjitettävien ruoppausmassojen laatu sellaiseksi, että ne ovat haitattomia ja pääasiassa muutoin hyötykäyttöön soveltumattomia. Rajaus on tarpeen myös hankkeesta aiheutuvien hyötyjen ja haittojen vertailemiseksi. Haitattomuuden selvittämistä koskeva määräys (1 000 m 3 ktr/ruoppauskohde) on tarpeen, ettei alueelle läjitetä suuria määriä massoja ilman riittävää valvontaa. Merialueella tapahtuvaan ruoppaukseen on haettava yleensä lupaa, jos massamäärät ovat yli m 3 ktr. Meriympäristön suojelemiseksi ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden tulee olla selvillä ennen ruoppausta. Jos ruoppaus ei tarvitse vesilain mukaista lupaa, ruoppausmassojen läjityskelpoisuus arvioidaan soveltaen ympäristöministeriön laatiman sedimenttien ruoppaus ja läjitysohjeen esittämiä laatukriteerejä ja luokittelutasoja. Jos ympäristöministeriö myöhemmin antaa vesilain 4 luvun 6 :ssä tarkoitettuja määräyksiä ruoppausmassan sisältämiä haitallisia aineita koskevista arviointiperusteista ja luokittelutasoista, tulee niitä soveltaa arviointiperusteina. Luvanvaraisissa ruoppauksissa selvitetään massojen läjityskelpoisuus ruoppausta koskevan lupakäsittelyn yhteydessä, jolloin ruoppausmassojen laatu ja määrä sekä niiden ympäristövaikutukset ovat tiedossa. Läjitystä koskevat tarpeelliset määräykset annetaan tällöin ruoppausta koskevassa luvassa. Lupamääräys 3 on tarpeen vesillä liikkujien ja alueella kalastavien turvallisuuden varmistamiseksi ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräys 4 on tarpeen, jotta läjitys tapahtuisi suunnitelmallisesti, läjityksen haittojen ehkäisemiseksi sekä läjitystoiminnan valvomisek

13 13 si. Lupamääräys 5 on annettu läjityksestä aiheutuvien vaikutusten tarkkailemiseksi ja läjityksen valvomiseksi ja päätöksen perusteiden oikeellisuuden seuraamiseksi. Lupamääräys 6 on tarpeen lupamääräyksen 1 valvomiseksi sekä sen varmistamiseksi, että läjitysaluetta täytetään tasaisesti. Lupamääräys 7 on annettu läjityksestä aiheutuvien kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Läjityksestä kalataloudelle aiheutuva pysyvä haitta on aiemmin suoritettujen läjitysten perusteella tehtyjen tarkkailujen mukaan osoittautunut vähäiseksi. Hankkeesta aiheutuu kuitenkin kalataloudelle väliaikaisia haittoja noin 23 hehtaarin suuruisella läjitysalueella ja sen lähiympäristössä. Kalatalousmaksun määrässä on otettu huomioon vaikutusten ja vaikutusalueen suuruus. Lupamääräys 8 on annettu ennakoimattomien vahinkojen korvaamisen varalle. LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimuksen suhteen, ettei lupaa tulisi myöntää hakemuksen mukaiselle massamäärälle ja läjitystasolle, ympäristölupavirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. Ympäristölupavirasto ei pidä ennalta tehtävää riskinarviointia tarkoituksenmukaisena eikä tässä vaiheessa mahdollisena, koska läjitettävien massojen laatu ei ole selvillä. Siksi ruoppausmassoja, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät tason 1, ei tule läjittää ilman ympäristölupaviraston lupaa. Vaatimukset seurannasta ja vaikutusten tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 4, 5 ja 6. Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen ja Espoon kalastusalueen, Suvisaariston yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakaskunnan ja Espoon Merialueen Kalastusyhdistys ry:n vaatimukset kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämisestä on otettu huomioon lupamääräyksestä 7 ilmenevällä tavalla. Läjityskiellon määrääminen väliselle ajalle, jota Espoon kalastusalue, Suvisaariston yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakaskunta ja Espoon Merialueen Kalastusyhdistys ry ovat vaatineet, ei ole tarpeen. Kun otetaan huomioon läjitysalueen sijainti, rajoituksella saavutettava hyöty olisi vähäinen suhteessa siitä hakijalle aiheutuviin tarpeettomiin kustannuksiin. Muilta osin vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa saakka. KORVATTAVA PÄÄTÖS Tämä päätös korvaa Länsi Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 68/1999/1.

14 TÖIDENALOITTAMISLUPA 14 Ympäristölupavirasto myöntää hakijalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Oikeus töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista voidaan myöntää vain sellaisiin toimenpiteisiin, joiden suorittamisen jälkeen olot voidaan palauttaa olennaisilta osin entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Nyt myönnetty lupa ruoppausmassojen läjitykseen koskee aluetta, joka sisältyy Rövargrundetin ruoppausmassoja koskevaan Länsi Suomen vesioikeuden antamaan päätökseen nro 68/1999/1. Lupa on määrätty korvattavaksi edellä tässä päätöksessä todetun mukaisesti. Koska ruoppausmassojen läjitys tapahtuu samalle alueelle kuin aiemmassa luvassa on sallittu, läjitys ei aiheuta olennaista muutosta alueen olosuhteissa. Jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan, läjitykset voidaan lopettaa tai ne voidaan toteuttaa siten, että alue vastaa olennaisilta osin alueen entisiä olosuhteita. Vesilain 1 luvun 15, 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti, 12, 13, 14 a, 22, 26, 27 ja 4 luvun 6 KÄSITTELYMAKSU Perustelut 3 919,50 euroa Ympäristöministeriön antaman, ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1388/2006) mukaan ruoppauksen tai vesialueen täyttöä koskevan lupa asian käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää pienempi, on maksu peritty 35 % taulukon mukaista maksua alempana.

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Läjitysalueen sijaintikartta 2) Valitusosoitus Mika Seppälä Heikki Penttinen Pekka Häkkinen Marja Savolainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt esittelijä Marja Savolainen. MaS/ts

16

17 VALITUSOSOITUS Liite 2 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.