Pöytäkirja 1 (6) Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan kokous Aika 13.9.2018 klo 17:03-18:19 Paikka Vihreän liiton ryhmähuone, Valtuustotalo, Espoonkatu 4 Osallistujat Luottamushenkilöjäsenet: Rauli Virtanen, pj Hossein Janei Päivi Käri-Zein Hanna Mutanen Eeva Sahlman Cristian Tudose Ria Özberk Nuorisovaltuuston edustaja: Salma Heib Kaupungin hallituksen edustaja: Yhteisöjen asiantuntijajäsenet: Mohammed El Amri Minna Lähteenmäki Marja Manninen klo 17:16 alkaen Matti Peiponen Mariam Varjonen Sirkka Wiman Roosa Åkerlund Kaupungin asiantuntijaedustajat: Teemu Haapalehto Katariina Lappalainen, kokouksen sihteeri Poissa: Christina Gestrin Stanislav Marinets Ibrahim Saylir Mikko Törnqvist
Pöytäkirja 2 (6) Allekirjoitukset Rauli Virtanen puheenjohtaja Katariina Lappalainen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty: 21.9.2018 Matti Peiponen
Pöytäkirja 3 (6) Asiat Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 1 Ajankohtaista Espoon varhaiskasvatuksesta, asiantuntijat Pirkko Nylund ja Saara Salmi 6 Muut ajankohtaiset asiat 7 Kokouksen päättäminen
Pöytäkirja 4 (6) Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17:03. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Matti Peiponen. 4 Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 5 Ajankohtaista Espoon varhaiskasvatuksesta Varhaiskasvatuksen asiantuntijat Pirkko Nylund ja Saara Salmi kertoivat uusimpia tilastoja varhaiskasvatuksesta vieraskielisten näkökulmasta. Suomenkielinen ja vieraskielinen varhaiskasvatusikäinen väestö kasvaa Espoossa. Vieraskielisten lasten määrä suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kasvaa yli 8 % vuosittain. Vieraskielisten suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, arabia, viro ja somali. Asuinalueiden eriytyminen näkyy varhaiskasvatuksessa. Määrällisesti eniten vieraskielisiä lapsia on Leppävaaran palvelualueella ja prosentuaalisesti eniten Matinkylä-Olarin alueella. Joissakin yksittäisissä päiväkodeissa vieraskielisten lasten osuus nousee jopa 50 %: iin. Tuoreessa OECD:n selvityksessä Suomen kotouttamispolitiikan onnistumisesta nostetaan esiin muun muassa huoli maahanmuuttajaäitien kotiin jäännin haitoista myös heidän lastensa integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotona hoidetut lapset pääsevät mukaan varhaiskasvatukseen myöhemmin, jolloin he eivät opi varhaisessa vaiheessa suomen kieltä eivätkä näin ollen menesty koulussa yhtä hyvin kuin ikätoverinsa. Lasten kieli- ja oppimisvaikeudet pitäisi yrittää
Pöytäkirja 5 (6) tunnistaa ja pyrkiä ratkaisemaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääsisi pahenemaan. Matematiikan taidoissa maahanmuuttajien lapset ovat raportin mukaan lähes kaksi vuotta jäljessä verrattuna suomalaisten vanhempien lapsiin. Selvityksen mukaan 3 4-vuotiaiden maahanmuuttajalasten osallistumista varhaiskasvatukseen pitäisi lisätä ja Suomen tulisi pohtia uudestaan kotihoidon tuen synnyttämää taloudellista kannustinta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tuloskortissa on seuraavia toimintaa ohjaavia tavoitteita: eri kieli- ja kulttuuriryhmien lasten varhaiskasvatukseen osallistumisaste kasvaa, valmistavaa opetusta tarvitsevien esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvien lasten määrä kasvaa sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien lasten suomen kielen osaaminen on parantunut Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on meneillään paljon kehittämistä ja toimenpiteitä näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Elokuusta alkaen varhaiskasvatuksessa toimii 36 varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettajaa sekä 64 laaja-alaista varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Lasten kielen tukemiseen ja muuhun tukemiseen panostetaan paljon. Maahanmuuttajataustaisille perheille on tarjolla myös avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa, kotimentorointia ja kulttuuriohjaajien tukea. Varhaiskasvatus on mukana sivistystoimen ja sosiaalitoimen yhteisissä kaikille neljälle alueelle suunnatuissa monikielisissä vanhempainilloissa sekä Suomen mielenterveysseuran Mami-hankkeessa. Esityksen jälkeen käytiin keskustelua Espoo-lisästä, joka kannustaa vanhempia pitämään kaikki alle kouluikäiset lapset kotihoidossa. Lisän menettää, jos yksikin alle kouluikäinen lapsi osallistuu päivähoitoon. Keskustelussa ehdotetaan, että neuvottelukunta tekisi kannanoton koskien Espoo-lisän ehtoja. Tuodaan esiin, että lisää ei tulisi leikata, vaikka osa perheen yli kolme vuotiaista lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen. Ehdotetaan myös, että neuvottelukukunta ottaisi kantaa kulttuuriohjaajien toimien vakinaistamisen puolesta käynnissä olevan Edetään Espoossa hankkeen jälkeen, jos kokemukset ohjaajien toiminnasta ovat myönteisiä. Perusopetuksessa kulttuuriohjaajien tuesta on jo useampien vuosien myönteiset kokemukset. Molemmat ehdotukset saavat kannatusta ja sovitaan, että sihteeri, puheenjohtaja ja maahanmuuttoasioiden päällikkö muotoilevat yhdessä kannanoton, joka käydään läpi neuvottelukunnan seuraavassa kokouksessa. 6 Muut ajankohtaiset asiat 25.9. tulossa ESPOON TAIDESKENE MITEN SUJUU KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS? -SEMINAARI. Sihteeri laittaa kutsun vielä uudestaan neuvottelukunnalle. Monikulttuurinen jalkapallotapahtuma pidetään Säterin kentällä 22.9. Tapahtuma on avoin kaikille ja ei edellytä osallistumista peleihin. Osaamiskeskus on käynnistymässä Omniassa. Toiminta alkaa ensin pilottina syksyn aikana ja käynnistyy varsinaisesti 1.1.2019 alkaen. SPR:n mentorointiprojekti on alkamassa.
Pöytäkirja 6 (6) 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:19.