Valtuustoaloite Hämeenlinnan kaupungin keskusta-alueen pysäköintiratkaisun uudistamiseksi - Ville Lintula ym.

Dnro HML/189/00.02.00/2017 Valtuustoaloite Hämeenlinnan kaupungin keskusta-alueen pysäköintiratkaisun uudistamiseksi - Ville Lintula ym. KV 5.6.2017 104 Valtuutettu Ville Lintula jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen, jonka olivat hänen lisäkseen allekirjoittaneet valtuutetut Antti Ahonen, Anni Puntila, Seppo Kuvaja, Helena Lehkonen, Jarmo Vainio, Pekka Arvio, Kalle Virtanen, Päivi Kankaanmäki, Pekka Kääriäinen, Kaija-Leena Savijoki, Vesa Kaloinen, Juha Tuomi, Jenna Kankaanpää, Teppo Turja, Jukka Sorvari, Antero Niemelä, Kari Ilkkala, Juha Kallioinen, Teija Arvidsson, Kylli Kylliäinen, Irmeli Lehtonen, Andrei Sergejeff, Irma Taavela, Ritva Oinonen, Juhani Lehto, Anne Laatikainen, Leena Suojala, Matti Mikkola, Jani Koivusaari, Vesa Mäkinen ja Airi Raitaranta: YHTEENVETO VALTUUSTOALOITTEESTA Tämän valtuustoaloitteen päätavoite on saada aikaan ja käyttöön pysäköintiratkaisu, joka omalta osaltaan antaa edellytykset Hämeenlinnan kantakaupungin ruutukaava-alueen elinvoiman kehittymiseen kaupungin strategian mukaisesti. Aloitteeseen sisältyvä kokonaisvaltainen pysäköintiratkaisu on osittain ristiriidassa aiemmin tehdyn pysäköintistrategian pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa, mutta tällä ratkaisumallilla haetaan lyhyen aikavälin vaikutuksia keskusta-alueen kehittymiseen ja vilkastumiseen. Aloitteen mukaisen ratkaisun käytäntöön vienti voi edellyttää tehtyyn pysäköintistrategiaan muutoksia. Aloitteen päätavoite on saada aikaan nopean aikavälin mitattavissa olevat positiiviset muutokset keskustan tilaan ja ratkaisu tulee saada kokeilukäyttöön aikavälille 10/2017-12/2019. Aloite ei ota kantaa pitkän aikavälin pysäköintistrategiaan, tulevaisuudessa tarvittaviin pysäköintilaitoksiin ym., vaan tahtotilana on lyhyemmän aikavälin positiiviset vaikutukset kaupunkimme keskustamme tilaan. Keskustan eloon saaminen edellyttää kaupungilta lähivuosina paljon myös muita toimenpiteitä, mutta pysäköinnin sujuvoittaminen ja helpottaminen on aloiteryhmän näkemyksen mukaan yksi oleellinen perusedellytys ja nopealla aikavälillä vaikuttava toimenpide. Aloitteen lähtökohtana on perushyväksymä sille, että kaupungin yksi oleellinen päätehtävä tulee olla asumisen, elämisen, palvelujen käyttämisen ja työn tekemisen mahdollistaminen ja helpottaminen. Ehdotettavan pysäköintiratkaisun tavoitteet Valtuustoaloitteeseen sisältyvän pysäköintiratkaisun tavoitteita ovat: - Keskustassa autolla työssä käyvien elämän helpottaminen ja työtehon lisääminen - Keskustapalveluiden käyttäjien määrän lisääminen ja keskustan käyttämisen helpottuminen - Keskustassa toimivien yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittäminen - Keskustassa asumisen sujuvoittaminen ja uusien asukkaiden saaminen

- Pidempiaikaisten keskustavierailijoiden ja turistien pysäköinnin mahdollistaminen - Liikehuoneistojen käyttöasteen nostaminen ja uusien yritysten saaminen keskustaan - Kaupungin pysäköintiin liittyvien talousaspektien ja ansaintalogiikan uudistaminen ja järkeistäminen - Pysäköintiratkaisun ylläpidon hallinnon tehostaminen ja kustannussäästöjen aikaansaanti - Pysäköintiratkaisun vaikuttavuuden ja hyödyllisyyden mittaaminen ja varmistaminen Lähtötilanne Keskustan nykytilassa on tunnistettavissa seuraavat haasteet: - Ruutukaava alueella on tällä hetkellä tyhjillään n. 70 liiketilaa. - Alkuvuoden 2017 aikana keskustassa on aloittanut jonkin verran uusia yrittäjiä. Heidän suurin huolenaihe on asiakasvirtojen vähyys. - Loppuvuoden 2017 aikana on vielä odotettavissa monen yrityksen osalta toiminnan lopettaminen tai siirtyminen muualle. Oleellisin syy tähän ei ole oman liikeidean tai kilpailukyvyn puute,vaan asiakasmäärän pienuus. - Alkuvuodesta aloitettu rajoitettu tunnuspysäköinnin kokeilujakso ei todennäköisesti ole tuottanut sille asetettuja tavoitteita ja on helpottanut vain erittäin rajatun asukaskunnan ja keskustan työntekijän elämää. Ratkaisu nykyisellä tavalla toteutettuna on tuonut myös negatiivisia syy-seuraus vaikutuksia. Esim. tänä kesänä Hämeen Linnan vierailijoiden on erittäin haasteellista löytää autolleen Linnan läheisyydestä pysäköintipaikkaa työssäkävijöiden täyttäessä saatavilla olevat ilmaiset paikat n. klo 06:30. - Pysäköinninvalvonnan ja aluevalvonnan toimintatulot laskivat vuonna 2016 160 000 eurolla edellisvuodesta. Kaupungin tilinpäätöksessä tuottojen laskemisen syyksi esitetään pysäköintivirhemaksujen pienempi kirjoitusmäärä (perusteina taantuma ja ihmisten varovaisuus pysäköimisessä) sekä Goodman-kauppakeskuksen ilmainen pysäköinti - Keskustaamme leimaa tyhjyys ihmisistä, vain vilkkaimmilla katuosuuksilla on arkipäivisin autoja pysäköityinä ja erityisesti lauantait ovat erittäin hiljaisia. Kesäaikaan- tori ja tapahtumat tuovat jonkin verran elämää keskustaamme. - Kaupan ja palveluiden käyttäminen on pääosin suuntautunut alueille ja keskuksiin joissa pysäköinti on tehty mahdollisimman helpoksi, vaivattomaksi ja myös useimmiten maksuttomaksi. - Laajan talousalueemme (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) asukkaat ja myös kesämökkiläiset (alueella yhteensä yli 11t vapaa-ajan asuntoa) suuntaavat hankintojensa tekemisen ja palveluiden käyttämisen helpommin autolla saavutettavissa oleviin liikepaikkoihin. Hämeenlinnan ydinkeskustan kilpailijoita kuluttajapalveluiden näkökulmasta ovat ainakin Hyvinkää, Riihimäki, Tiiriö ja Ideapark. Keskustamme lounaiskulma ja kauppakeskus Goodman ovat kuitenkin tuoneet erinomaisen piristysruiskeen pärjäämiseemme tässä vallitsevassa kilpailutilanteessa. Aloite kokonaisvaltaiseksi pysäköintiratkaisuksi aikavälille 10/2017-12/2019

Aloitteessa esitettävä pysäköintiratkaisu kokeilujaksoksi 10/2017-12/2019 pitää sisällään toisiinsa sidoksissa olevat osa-alueet. Niiden irrottaminen toisistaan tai vain osittainen toteuttaminen voivat vaarantaa ratkaisun tavoitteiden toteutumisen. Osa-alueiden alakohtien tarvittavien tarkennuksien ja toteutustapojen tulee seurata aloitteessa kuvattuja suuntaviivoja ja osa-alueen toteutustavan perusperiaatteita. Aloitteen tarkemmassa valmistelussa, suunnittelussa ja täytäntöönpanossa tulee ottaa huomioon ratkaisun kaikki eri osa-alueet ja niiden päälinjaukset. Tämän ehdotetun pysäköintiratkaisun vaikuttavuuteen tulee rakentaa seuranta- ja mittaamismalli, joka auttaa ratkaisun käytäntöön viennissä, mahdollisesti tarvittavissa muutoksissa sekä toteutetun ratkaisun hyödyllisyyden varmistamisessa. Tässä mittaamismallissa voidaan huomioida esim. seuraavia menetelmiä ja toteutustapoja: 1. Lähtötilanne ja seurantakysely keskusta-asukkaille ja keskustassa työssäkäyville 2. Mittausmalli keskustan yrittäjille ja kuluttajapalveluja tarjoaville yrityksille: a. asiakasmäärä 4Q2016>4Q2017 b. asiakasmäärä 2015>2016>2017>2018 c. keskiostoksen kehitys > liikevaihdon muutokset 3. Liiketilojen käyttöaste 2017>2018 4. Keskustan työntekijöiden määrä Esitämme selvitettäväksi ja tarkemmin valmisteltavaksi seuraavat pysäköintiratkaisun osa-alueet: 1. TUNNUSMALLI KÄYTTÖÖN KOKO KESKUSTA-ALUEELLE Asukas- ja yrityspysäköintitunnusmallin laajentaminen kattamaan koko keskustan ruutukaava-alue ja myös Linnan ympäristö. Tunnusta ei voi kuitenkaan käyttää pitkäaikaispysäköintiin kuluttajapalveluiden kannalta vilkkaimmilla katuosuuksilla :torin ympäröivät katualueet, Raatihuoneenkatu, Sibeliuksenkatu välillä Palokunnankatu-Birgerjaarlinkatu, Kasarminkatu välillä Birgerjaarlinkatu Palokunnankatu ja Hallituskatu välillä Rauhankatu Saaristenkatu. HYÖDYT: Työpaikoituksen helpottuminen ja ihmisten työajan tehostuminen. Keskustan houkuttelevuus asuinalueena esim. 2 auton perheille Pitkän aikavälin budjetoitava tulovirta kaupungille, joka ylittää nykyiset keskusta-alueen pysäköintimaksutulot. Nykyisestä maksullisesta pysäköinnistä saatavat tulovirrat korvautuvat tunnusmaksuilla ja on odotettavissa, että tuloutuvat rahamäärät ylittävät selkeästi nykyiset pysäköintimaksut. Keskusta-alueen oleellisimman turistikohteen saavutettavuus vierailijalle autolla. Lyhytaikainen asiointipysäköinti vilkkaimmilla katuosuuksilla ei vaarannu. Nyt tyhjät pysäköintipaikat kaduilla saadaan hyötykäyttöön.

Saatavista pysäköintituloista ei tarvitse maksaa osuuksia pysäköintioperaattoreille (esim. Easypark) vaan kaikki tuotot jää kaupungin tuloihin. 2. MAKSUTON ASIOINTIPYSÄKÖINTI KOKO KESKUSTA-ALUEELLE Koko keskusta-alueelle maksuton kiekkopysäköinti asiointipysäköintiin. Pysäköinnin aikarajoitus määritellään aikavälille 30 min 3h alueesta riippuen. Esim. Tori 30 min, Tori + 1 kortteli 1h, Tori + 2 korttelia 2h ja muut katualueet ruutukaava-alueella 3h maksuton. Nämä aikarajoitukset ovat voimassa arkipäivisin 08-18 ja ydinkeskustan kauppa-alueilla myös lauantaisin 09-16. Muutoin iltaisin ja viikonloppuisin keskusta-alueella on vapaa pysäköinti pois lukien tori 30 min. HYÖDYT: Keskustan kilpailukykyiseksi aikaansaanti kauppapaikkana ja kuluttaja-/asukaspalveluiden sijaintipaikkana Keskustan yrittäjien liiketoimintaedellytysten kehittäminen, työllistämisen kasvattaminen ja verotulojen lisääminen Keskustan viihtyvyyden ja elinvoiman kasvattaminen kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti Hämeenlinnan keskustan painoarvon ja käyttöasteen kasvaminen kasvukäytävän keskipisteenä 3. PIDEMPI AIKAISEN PYSÄKÖINNIN MAHDOLLISTAMINEN JA HEL- POTTAMINEN Kaivoparkin yläkansi: 3 h maksuton, 12 h 3, vrk 5 ja työpysäköintiin kuukausikortti 20 /kk. HYÖDYT: Tehdyn investoinnin parempi hyödyntäminen ja Kaivoparkin käyttöasteen kasvattaminen. Pitkäaikaispysäköinnin mahdollistaminen pidempiaikaisille vierailijoille ja Eureninkadun ja Kaivokadun bussilinjoja käyttäville pendelöijille. Yrityspysäköintitunnusta edullisempi vaihtoehto työpysäköintiin keskustassa ETENEMISEHDOTUS Aloiteryhmä ehdottaa, että valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen valmistelemaan aloitteen mukaisen pysäköintiratkaisun mahdollisimman nopealla aikataululla. Asian käsittelyn nopeuttamiseksi ehdotamme myös asian suunnitteluun ja tarkentamiseen yhdessä lautakunnan kanssa projektityöryhmän perustamista. Tässä työryhmässä on hyvä olla mukana asiakokonaisuuteen liittyvät tahot ja asiantuntijahenkilöt jotka tarkentavat aloitteen mukaisen toteutussuunnitelman läpiviennin. Ehdotamme työryhmässä edustetuiksi kaupungin johdon (esim. strategiajohtaja),keskustayrittäjien edustajat, pysäköintiyhtiön johdon, kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajan ja tarvittavan määrän kaupunginvaltuuston jä-

seniä. Lisäksi ryhmässä on hyvä olla mukana myös muita tarvittavia asiantuntijoita joista on lisäarvoa mahdollisimman toimivan ratkaisun aikaansaamiseksi. Realistinen ja samalla varmasti haasteellinen aikataulu- on saada ratkaisu käyttöön 1.10.2017 alkaen. Tämä edellyttää esimerkiksi liikennemerkkisuunnitelman muutoksen johon saatava myös poliisiviranomaisten suostumus. Päätös: Kaupunginvaltuusto lähettää aloitteen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. - - - - KH 19.6.2017 317 Valmistelija: hallintopäällikkö Niina Kuusela, p. 03 621 2007 Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 104 :n mukaan valtuutettujen aloitteet tulee lähettää valtuustosta kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kenakkalan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen kaupunkirakennelautakunnalle valmisteltavaksi. Valmistelu tulee tehdä 31.12.2017 mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. - - - - KAURA 24.10.2017 70 Valmistelijat: kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri, p. 03 621 2656, maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki, Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kulmala, liikennesuunnittelija Minna Aakkula ja arkkitehti Johanna Närhi Valtuustoaloitteen mukainen keskustapysäköinnin kokeilu 2017-2019: Asukas- ja yritystunnuspysäköinnin laajentaminen, aikarajoitettuun pysäköintiin siirtyminen ja maksullisuudesta luopuminen sekä pitkäaikaispysäköinnin mahdollistaminen ja helpottaminen Aloitteen päätavoite on saada aikaan nopean aikavälin mitattavissa olevat positiiviset muutokset keskustan tilaan ja ratkaisu tulee saada kokeilukäyttöön aikavälille 10/2017-12/2019. Aloite ei ota kantaa pitkän aikavälin pysäköintistrategiaan, tulevaisuudessa tarvittaviin pysäköintilaitoksiin ym., vaan tahtotilana on lyhyemmän aikavälin positiiviset vaikutukset keskustan tilaan. 1. Asukas- ja yritystunnuspysäköinnin laajentaminen keskustassa Aloitteessa ehdotetaan asukas- ja yritystunnuspysäköintimallin laajentamista kattamaan koko keskustan ruutukaava-alue ja myös Linnan ympäristö pois lukien asiointipysäköinnin kannalta vilkkaimmat katuosuudet: toria ympäröivät katualueet, Raatihuoneenkatu, Sibeliuksenkatu välillä Palokunnankatu - Birger Jaarlin katu, Kasarmikatu välillä Birger Jaarlin katu Palokunnankatu ja Hallituskatu välillä Rauhankatu - Saaristenkatu.

Keskustassa on osoitettu asukas- ja yritystunnuspysäköintiin autopaikkoja yhteensä 198 kahdessa vaiheessa (68 ap + 130 ap) 2017 vuoden aikana. Autopaikat sijaitsevat pääasiassa keskustan pohjoisosassa Lukiokadun, Koulukadun, Linnankadun, Saaristenkadun ja Niittykadun varsilla sekä Arvi Kariston kadun eteläosassa ja Paasikiventien varressa liikennemerkein erikseen osoitetuilla paikoilla /alueilla. Tunnuspaikkoja on siten olemassa, mutta paikka ei välttämättä sijaitse talon edessä, vaan se voi sijaita kauempana keskustan alueella. Kaupunginvaltuuston pysäköintiohjelmaa koskevan päätöksen (14.11.2016 131) mukaisesti tunnuspysäköintijärjestelmää ja hintoja seurataan vuoden ajan ja tarvittaessa tarkistetaan saatujen kokemusten perusteella. Tunnuspysäköintijärjestelmää seurataan vuonna 2017, ja tarvittaessa muutokset tuodaan päätöksentekoon alkuvuodesta 2018, jolloin tunnuspysäköintijärjestelmä on ollut vuoden käytössä. Tunnuspysäköintiä ei ole esitetty maksullisille pysäköintipaikoille kaupunginvaltuuston hyväksymässä pysäköintiohjelmassa (14.11.2016 131), koska maksullisella pysäköinnillä on pyritty takaamaan riittävä pysäköintipaikkojen kierto ja pysäköintimaksut ovat merkittävä tulonlähde kaupungille. Pysäköintipaikkojen tämän hetkisten käyttöastearvioiden perusteella asukastunnuspysäköintiä voidaan laajentaa keskustan eteläosaan vilkkaimman kaupallisen keskustan ulkopuolella: keskustan lounaisosassa Palokunnankadun, Saaristenkadun ja Eteläkadun varsilla, ja eteläkadun P- alueella sekä mahdollisesti Birger Jaarlin kadun varrella. Uusista tunnuspysäköintipaikoista laaditaan katukohtaiset liikenteenohjaussuunnitelmat, jotka hyväksytään normaalein viranomaismenettelyin. Suunnitelmat toteutetaan vuoden 2018 aikana. Pysäköintipaikkojen käyttöä tulee seurata pysäköinnin käyttöastelaskennoin. Linnan alueelle tunnuspysäköintiä ei voida laajentaa, sillä alue tulee olla ensisijaisesti linnassa, puistoissa ja rannalla vierailevien käytössä. Linnan alueen pysäköinnin muuttaminen aikarajoitetuksi pysäköinniksi on päätetty kaupunginvaltuustossa keskustan pysäköintiohjelman yhteydessä (KV 14.11.2016 131). Linnan alueesta laaditaan katukohtaiset liikenteenohjaussuunnitelmat, jotka hyväksytään normaalein viranomaismenettelyin. Aikarajoitusten toteutus on tavoitteena viimeistään alkuvuodesta 2018. 2. Maksuton asiointipysäköinti koko keskusta-alueelle Aloitteessa ehdotetaan koko keskusta-alueelle maksutonta aikarajoitettua pysäköintiä. Aikarajoitukset olisivat voimassa arkipäivisin 08-18 ja ydinkeskustan kauppa-alueilla myös lauantaisin 09-16. Muutoin iltaisin ja viikonloppuisin keskusta-alueella on vapaa pysäköinti pois lukien tori 30 min aikarajoitus. Keskustan pysäköintiohjelman mukaan (KV 14.11.2016 131) keskustan pysäköinnin maksullisena pitäminen on suositeltavaa. Maksullisuus mahdollistaa, että pysäköinti on lyhytaikaista, vaihtelevaa ja että keskustan yritysten läheisyydestä vapaiden paikkojen löytyminen on varmempaa. Käyttöaste on ollut korkea myös maksullisen pysäköinnin katuosuuksilla. Liikenteellisesti pysäköinti on mahdollista toteuttaa myös käyttäjille maksuttomana kiekollisena pysäköintinä, mutta riittävää pysäköintikiertoa ei voida aina taata. Keskustan pysäköinnin muuttaminen aikarajoitettuun pysäköintiin edellyttää aikarajoitusvyöhykkeiden suunnittelua ja katukohtais-

ten liikenteen ohjaussuunnitelmien laatimista. Samalla tulee ajantasaistaa myös muu liikenteen ohjaus. Työn pohjaksi tulee tehdä mittava nykytilanteen inventointi ja liikenteenohjaustiedon sähköistäminen. Työ vaatii merkittävää suunnittelupanosta sekä investointeja liikennemerkkeihin ja niiden asennukseen. Aikarajoitusten suunnittelua varten tulee tehdä myös pysäköinnin käyttöastelaskentoja. Kahden vuoden kokeilun ja sen purkamisen aiheuttama työmäärä on merkittävä. Ensivaiheessa pysäköinnin maksullisuutta keskustassa on mahdollista muuttaa siten, että ensimmäinen puoli tuntia tai tunti on käyttäjälle maksutonta pysäköintiautomaatin pysäköintilippua käyttämällä. Tämä edellyttää pysäköintiautomaattien uudelleen ohjelmointia. Muutoksen liikenteellisiä vaikutuksia tulee seurata. Hämeenlinnassa on vakiintunut käyttöön sekä maksullisen että kiekkopysäköinnin voimassaoloajat 8-18 (8-16). Käyttäjien kannalta on selkeintä, että alkamisaika on sama viikonpäivästä riippumatta. Mikäli voimassaoloaikoja muutetaan, tulisi selkeyden vuoksi sama muutos ottaa käyttöön koko kaupungissa, ts. muuttaa myös useiden muiden keskustan ulkopuolisten katujen ja alueiden liikenteen ohjaussuunnitelmat. Tarvittaessa aikarajoitettuun, käyttäjälle maksuttomaan pysäköintiin siirtyminen suunnitellaan valtuustoaloitteen ehdotuksen pohjalta 2018 aikana ja tuodaan erikseen päätöksentekoon. Valmistelussa tulee ottaa huomioon myös rautatieaseman seudun pysäköinti ja vaikutukset pysäköintilaitosten hinnoitteluun. 3. Pitkäaikaisen pysäköinnin mahdollistaminen ja helpottaminen Aloitteessa ehdotetaan Kaivoparkin yläkannen pysäköinnin muuttamista maksuttomaksi kolmen ensimmäisen tunnin osalta, 12 tunnin pysäköinnin hinnaksi 3 ja vuorokausipysäköinnin hinnaksi 5 ja työpysäköintiin kuukausikorttia 20 /kk. Pysäköintilaitoksen hinnoitteluun puuttuminen edellyttää lisäselvityksiä mm. velvoitepaikkojen osalta. Pysäköintilaitoksen hinnoittelu huomioidaan osana kokeilun kokonaisratkaisun suunnittelua, mutta sitä ei voida käsitellä irrallisena kadunvarsipysäköinnin maksullisuudesta/maksuttomuudesta. Tässä kohtaa tulee huomioida myös velvoitepysäköintipaikkojen määrä ja mahdollinen tuleva kysyntä. 4. Projektityöryhmän perustaminen Aloitteessa on ehdotettu projektityöryhmän perustamista asian käsittelyn nopeuttamiseksi. Työryhmään on ehdotettu otettavaksi mukaan asiakokonaisuuteen liittyvät tahot ja asiantuntijahenkilöt, jotka tarkentavat aloitteen mukaisen toteutussuunnitelman läpiviennin. Työryhmään on ehdotettu edustetuiksi kaupungin johdon (esim. strategiajohtaja), keskustayrittäjien edustajat, pysäköintiyhtiön johdon, kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajan ja tarvittavan määrän kaupunginvaltuuston jäseniä sekä lisäksi muut tarvittavat asiantuntijat, joista on lisäarvoa toimivan ratkaisun aikaansaamiseksi. Työryhmä perustetaan vuoden 2018 alkuun mennessä, mikäli keskustan pysäköinti päätetään muuttaa käyttäjälle maksuttomaksi.

5. Pysäköintimuutosten vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Pysäköintiautomaattien uudelleen ohjelmointi niin, että ensimmäinen ½ tuntia tai tunti on käyttäjälle maksutonta, ja kokeilun jälkeen palauttaminen maksulliseksi, tuo kustannuksia yhteensä 20 000 pysäköintiyhtiölle ja sitä kautta kaupungille. Keskustan maksullisilla pysäköintipaikoilla keskimääräinen pysäköintiaika on 54 min, joten 30 min maksuttomuus vie 55,6 % pysäköintituloista. Vuonna 2016 pysäköintitulot olivat katualueelta noin 645 000 (alv 0%). Pysäköinnin 30 min maksuttomuudella tulot olisivat vuosittain noin 286 000 (alv 0%) eli tulot vähenee 359 000 (alv 0%). Ensimmäisen 30 min pysäköinnin maksuttomuuden aiheuttamat tulojen menetykset ja kustannukset ovat yhteensä 379 000 (alv 0%). Ensimmäisen tunnin maksuttomuus arvioidaan lähes kaksinkertaistavan tulojen menetyksen. Lauantain muuttaminen kokonaan maksuttomaksi vähentää pysäköintituloja arviolta 38 000 ja muutostyö maksaa lisäksi 20 000. Siirtyminen maksuttomaan, aikarajoitettuun pysäköintiin keskustassa aiheuttaa kaikkien katupysäköintitulojen menetyksen noin 600 000 700 000 /vuosi, mikä on muutoksen suurin negatiivinen vaikutus. Eteläkadun, Saaristenkadun ja Palokunnankadun tunnuspysäköintiin osoitettavat paikat ovat nykyisin maksullisia paikkoja, joten muutokset vähentävät pysäköintituloja siltä osin, kun paikat ovat tunnuspysäköijien käytössä. Pysäköintiyhtiö on viime vuosina tehnyt investointeja uusiin pysäköintimittareihin ja niiden tekniikkaan, jotka menettävät näin merkityksensä. Automaattien muuttaminen kokonaan pois käytöstä vuoden mittaiseksi ajaksi kustantaa 13 000 (sis. sähkön, tietoliikenteen, vakuutukset, korttimaksujärjestelmän). Lisäksi pysäköinnin muuttaminen edellyttää liikennesuunnittelutyötä noin puolen vuoden ajalta noin 25 000 ja muutosten toteutusta mm. liikennemerkkien muutokset, joiden arvioidaan olevan noin 70 000. Kaikki ylläpitokustannukset kustannettaisiin jatkossa verovaroin, kun pysäköintitulot vähenisivät merkittävästi (saadaan vain tunnuspysäköinnin tulot, jäljempänä arviot näistä). Pysäköintivirhemaksutulot säilyvät ennallaan, sillä pysäköijien määrän oletetaan kasvavan. Kokeilun arvioidaan aiheuttavan yhteensä noin 708 000 808 000 euron kustannukset vuodessa. Keskustassa on otettu käyttöön kahdessa eri vaiheessa asukas- ja yritystunnuspysäköintiä vuosien 2016 ja 2017 aikana. Kysyntä on ollut melko vähäistä, syyskuun 2017 alkuun mennessä pysäköintiyhtiön mukaan tunnuksia on myyty 61 kpl, noin 31 %. Näistä 52 kpl (85 % myydyistä tunnuksista) on asukastunnuspysäköintiä. Tunnuspysäköinnistä on saatu tuloja elokuun 2017 loppuun mennessä 10 350. Jos tunnuspysäköintipaikkoja saadaan yhteensä noin 120 lisää nykytilanteeseen verrattuna ja näistä saadaan vuodessa myytyä 40 % (48 kpl), ja myydyistä asukastunnuksia 40 kpl ja yritystunnuksia 8 kpl, tarkoittaa se noin 8 400 euron tuloja, jos tunnusten hinnat pidetään nykyisellään (asukastunnus 150 /v ja yritystunnus 300 /v). Mikäli tunnuspysäköinnin kysyntä olisi järjestelmän laajentamisen jälkeen nykyistä vilkkaampaa, esim. 60 % myytäisiin kaikista tunnuspysäköintipaikoista (yht. 318 paikkaa), tarkoittaisi se 190 tunnuksen myyntiä. Keskustan eteläosassa voidaan arvioida yritystunnuksien kysynnän olevan hieman suurempi kuin nykyisillä (v. 2017) tunnuspysäköintialueilla. Jos esimerkiksi asukastunnuksia myytäisiin 150 kpl (79 % kaikista tunnuksista) ja yritystunnuksia 40 kpl (21 %), saataisiin tunnuspysäköinnistä tuloja noin 34 500 vuodessa (noin 5-6 % pysäköintimittarien tuomasta tulosta).

Tunnuspysäköintijärjestelmällä ei ole nykyisessä laajuudessaan ollut vaikutusta Kaivoparkin pysäköintilaitoksen käyttöasteeseen. Liikenteelliset vaikutukset Tunnuspysäköinnin lisääminen ja käyttäjille maksuttoman pysäköinnin toteuttaminen tekevät kadunvarsipysäköinnin käyttäjälle edullisemmaksi ja helpommaksi, joten pysäköintilaitoksiin ajon sijasta kadunvarsipysäköinti ja henkilöautoliikenne keskustan katujen varsilla lisääntyvät. Tämä todennäköisesti heikentää jalankulun ja pyöräilyn viihtyisyyttä ja turvallisuutta, ja on ristiriidassa pyöräilyn kehittämistavoitteiden kanssa. Henkilöautoliikenteen helpottaminen ja lisääntyminen keskustassa heikentää todennäköisesti joukkoliikenteen sujuvuutta ja edellytyksiä. Keskustassa tulisi siten laskea nopeusrajoitus 30 km/h keskustan liikenneturvallisuuden parantamiseksi, erityisesti jalankulkijan kannalta. Pysäköinnin vaikutusten seuraamiseksi tulee tehdä pysäköinnin käyttöasteen laskentoja arkipäivänä aamupäivällä ja illalla sekä lauantaina päivällä ennen-jälkeen -tutkimuksena. Pyöräilyn edistäminen keskustassa edellyttää katutilan muutoksia siten, että pyöräilylle saadaan lisätilaa kadunvarsipysäköinnin kustannuksella. Keskustan pyöräteiden vaihtoehtotarkastelu ja yleissuunnitelma laaditaan, minkä jälkeen päätetään pohjois-eteläsuuntaisen pyöräilyreitin sijainti sekä tavoite toteutusaikataulusta. Samalla varmistetaan, että ehdotetut tunnuspysäköintialueet eivät ole ristiriidassa pyöräilyn edistämistavoitteiden kanssa. Merkittävin uhka tunnuspysäköinnin laajentamisessa ja pysäköinnin muuttamisessa käyttäjälle maksuttomaksi on pysäköintipaikkojen kierron hidastuminen. Tunnuspysäköinnin laajentuessa katujen varsilla saattaa olla samat autot päivästä toiseen ja pysäköintikiekolla pysäköidään todennäköisesti kauemmin kuin maksullisessa pysäköintiruudussa, mikä vie tilaa asiointipysäköinniltä. Tästä syystä tunnuspysäköintiä ei voida laajentaa aloitteessa esitettyyn laajuuteen, vaan sitä voidaan osoittaa vain keskustan reuna-alueille. Tunnuspysäköinnin laajentaminen saattaa myös lisätä pysäköintipaikan etsinnästä aiheutuvaa liikennettä keskustassa. Vaikka liikennemäärät ja pysäköityjen autojen määrä katujen varsilla lisääntyisivät, pysäköintipaikkojen kiertoa ei voida taata yhtä hyvin kuin maksullisella pysäköinnillä, joten liikkeissä asioivien määrä ei todennäköisesti lisäänny pysäköinnin muuttamisella maksuttomaksi. Lisäksi kadunvarsipysäköintiä on vaikeampi opastaa, viitoittaa tai tiedottaa vapaina olevista pysäköintipaikoista verrattuna laitospysäköintiin. Lisäksi laitospysäköinnillä viipymät keskustassa saattavat olla pidempiä kuin maksullisella kadunvarsipysäköinnillä, kun asiointiaikaa ei tarvitse pohtia etukäteen. Tulevaisuutta ajatellen myös sähköautojen latauspaikkoja on helpompi toteuttaa pysäköintilaitoksiin kuin kadunvarsipaikoille. Vaikutukset linnan alueen vierailijapysäköintiin Aikarajoitetun pysäköinnin toteuttaminen Linnan alueella lisää alueella vierailevien pysäköintimahdollisuuksia ja siirtää keskustassa työskentelevien pysäköintiä muualle. Tähän tarpeeseen vastaa parhaiten kolmen tunnin aikarajoitettu pysäköinti. Linnan alueella olevilla kiinteistöillä on pysäköintipaikkoja kiinteistöjen alueella asukas- ja työpaikkapysäköintiä varten asemakaavojen edellyttämä määrä. Tunnuspysäköinnin päivitystarpeet

Kaupunki on saanut jonkin verran palautetta, ettei kotivenesatamia käyttävillä ole pysäköintipaikkoja. Keskustan pysäköintikokeilun yhteydessä arvioidaan veneilijöiden pysäköintitarpeet ja voidaanko ne huomioida osana tunnuspysäköintiä esim. tunnuksen lupaehtoja muuttamalla. 6. Seuranta- ja mittausmalli Pysäköinnin muutosten seurantamalli tulee valmistella yhtäaikaisesti muutosten kanssa. Pysäköinnin käyttöasteen seuranta Pysäköinnin käyttöasteen laskenta tulee tehdä arkipäivänä klo 9:30-10:30 ja uudelleen klo 22-24 ja lauantaina päivällä. Laskenta tulee tehdä ensimmäisen kerran ennen kuin otetaan käyttöön ½ tunnin tai tunnin ilmainen pysäköinti pysäköintilipulla. Toinen laskentakerta tehdään, kun ½ tunnin tai tunnin ilmainen pysäköinti pysäköintilipulla on ollut käytössä 1-2 kuukautta. Lisäksi pidemmän aikavälin seurantalaskenta tehdään noin puolen vuoden kuluttua käyttöönotosta. Lisälaskennat ovat tarpeen myös jatkossa, mikäli otetaan käyttöön kokonaan maksuton pysäköinti. Laskennat ovat tarpeen pysäköinnin ja aikarajoitusten liikennesuunnitteluun työkaluksi ja ne on tilattava konsultilta, koska kaupungilla ei ole omaa resurssia laskentojen suorittamiseen. Yhden päivän kartoitus kustantaa noin 2 500 euroa, kartoituksia on tarpeen tehdä vähintään kolmena päivänä eli kokonaiskustannus on minimissään noin 7 500 euroa. Lähtötilanne- ja seurantakyselyn järjestäminen keskusta-asukkaille ja keskustassa työssäkäyville Aloitteessa ehdotetun lähtötilannekyselyn tekeminen on tarpeen, mikäli käyttäjälle maksuttomaan aikarajoitteiseen pysäköintiin päätetään siirtyä, jotta saadaan vertailutietoa maksullisen ja maksuttoman pysäköinnin eduista ja haitoista. Reskalla olevan jalankulkulaskurin aineistosta nähdään, että keskustassa liikkuvien määrä on paljon kiinni tapahtumista. Selviä piikkejä kulkijamääriin ovat aiheuttaneet heinäkuun markkinat (tiistaina), Guns n Roses konserttipäivä (huomattavasti enemmän kävijöitä perjantaista sunnuntaihin kuin tavallisesti) ja Syödään yhdessä -tapahtuma. Myös heinäkuun ensimmäisen viikon alku (moni aloittaa tuolloin lomansa) on ollut vilkkaampi kuin mikään kesäkuun alkuviikoista. Jalankulkulaskurin datan hyödyntämistä elinkeinoelämän tarpeisiin kehittää erityisesti kaupunkikeskustayhdistys ja Linnan kehitys Oy. Liiketilojen käyttöastetta seurataan vuosittain Eläväkaupunkikeskusta ry:n lanseeraamalla keskustan elinvoimaa kuvaavalla laskentatyökalulla. Liiketilojen laskennan on suorittanut Hämeenlinnan Kaupunkikeskusta ry:n palvelupäällikkö Sari Hagemeier viemällä liiketilatiedot ALLin cityapptietokantaan heinä-elokuussa 2016 ja uudelleen keväällä 2017. Elinvoimalaskenta tehtiin 18 kaupunkikeskustassa vuonna 2016 ja 25 kaupunkikeskustassa 2017. Vuoden 2016 laskennan hetkellä tyhjiä liiketiloja oli keskustassa 57 (12,6 %) ja remontissa tai kausiluonteisesti suljettuja kahdeksan. Liiketiloja laskettiin EKK ry:n ohjeistuksen mukaisesti rajatun elävän keskustan alueella olevan yhteensä 452. Elävä kaupunkikeskusta rajautuu laskennassa Eureninkatuun ja Lukiokatuun sekä idässä ja etelässä Vanajaveteen. Tämän alueen ulkopuolella lähietäisyydellä, ei juurikaan esiinny lauantaikauppaa. Liikekeskusta on melko selvärajainen, mutta kahtiajakautunut Kauppakeskus Goodmaniin ja torin seudun kauppakortteleihin. Liike-

tilalaskennan perusteella laskettu Hämeenlinnan elinvoimaluku (2,82 %) jää hieman alle valtakunnallisen keskiarvon (2,95 %), mutta on kohtuullinen verrokkikaupunkeihin (50 000 100 000 as.) nähden. Verrokkikaupungeista parempi elinvoimaluku oli Mikkelissä (3,36 %) ja Seinäjoella (3,12 %), heikompi Lappeenrannassa (2,62 %), Porissa (2,52 %) ja Kouvolassa (1,34 %). Hämeenlinnan keskusta on vahva lauantaikaupassa, ja kauppaliikkeiden osuus suhteessa ravintoloihin on terveellä tasolla, mutta keskustassa on melko runsaasti tyhjiä liiketiloja. Vuoden 2017 elinvoimalaskennassa tyhjiä liiketiloja oli 66 kpl, 14,3 % ja elinvoimaluku oli 2,67 % (laskua 0,15 %-yksikköä). Tyhjien liiketilojen määrä ei ole suoraan verrannollinen pysäköintipaikkojen maksullisuuteen, vaan liiketilojen houkuttelevuuteen vaikuttaa myös tilojen kunto, halukkuus muutostöihin, vuokratilan hintataso ym. monet muuttujat. Tilastokeskuksen vuoden 2014 YKR-ruutuaineiston (uusin saatavilla oleva tilasto) mukaan ruutukaavakeskustassa on yhteensä 4975 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli hallinnon ja tukipalvelutoiminnan ja julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen toimialoilla, yhteensä 1397 työpaikkaa (28,1 %). Informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta ja kiinteistöala työllistivät yhteensä 620 henkilöä (12,5 %) ja ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 613 henkilöä (12,3 %). Terveys- ja sosiaalipalvelut työllistivät 580 henkilöä (11,7 %). Päivittäistavarakauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) työllisti 510 henkilöä (10,3 %). Edellä mainituilla toimialoilla on 75 % keskustaan sijoittuvista työpaikoista. Vuoden 2014 aineisto ei kerro Goodmanin kauppakeskuksen vaikutuksesta keskustan työpaikkamääriin. Se kuitenkin kertoo lähtötilanteen ennen Goodmanin avautumista ja siten kuvaa hyvin keskustan työpaikkapotentiaalia. Liikevaihtotiedot pyritään selvittämään pysäköintistrategian toimeenpanon taustamateriaaliksi keskustan elinvoiman seurantaa varten. Luultavasti yritykset eivät myöskään ole valmiita kaikkia tietoja avoimesti jakamaan. Hämeen liitto on tehnyt maakuntakaavaa 2040 varten kaupan palveluverkkoselvityksen vuonna 2016. Tilastokeskuksen mukaan Hämeenlinnan väestön uskotaan kasvavan 2040 mennessä 5 054 asukkaalla vuoden 2014 tilanteeseen verrattuna. Koko Hämeenlinnan seudun kasvuksi on arvioitu 5 376 asukasta samalla ajanjaksolla. Hämeen liiton väestösuunnitteen mukaan Hämeenlinnan kasvuksi arvioidaan 7 712 asukasta 2040 mennessä ja koko Hämeenlinnan seudun kasvuksi 10 119 asukasta samalla ajanjaksolla. Myös loma-asuntojen määrän arvioidaan kasvavan koko Hämeenlinnan seudulla vuodesta 2014 vuoteen 2040 mennessä noin 1350 lomaasunnolla. Edelleen Hämeen liiton tekemän kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan Hämeenlinnan keskustassa oli liiketilaa vuonna 2015 yhteensä 125 000 kerrosalaneliömetriä (k-m2), josta suuryksiköitä on 60 000 k-m2. Erikoiskaupan liiketilan lisätarve tulee olemaan Hämeenlinnan seudulla ostovoiman hitaan kasvun skenaariolla noin 50 000 k-m2 ja ostovoiman perinteisellä kasvuennusteella noin 98 000 k-m2. Erikoiskaupan liiketilan lisätarve sisältää päivittäistavarakaupan, tilaa vaativan kaupan ja muun erikoiskaupan. Muu erikoiskauppa kasvaa Kanta-Hämeessä pääosin keskustoissa sekä pienimuotoisesti muutamassa keskustan ulkopuolisessa vähittäiskaupan suuryksikössä. Muun erikoiskaupan osuuden kokonaislisätilatarpeesta on noin 57 %, mikä tarkoittaa Hämeenlinnan keskustassa lisätilatarvetta noin 30 000 k-m2 (Goodmanin kokoluokkaa). Jotta lisätilatarve saadaan toteutettua, tarkoittaa keskustan kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta pitkäjänteistä kehittämistä, mm. yksityisten kiinteistöjen saneerauksia ja uudisrakentamista sekä keskitettyä pysäköintiratkaisua.

7. Johtopäätökset Mikäli keskustapysäköinnin maksullisuutta muutetaan siten, että ensimmäinen ½ tuntia on käyttäjälle ilmaista pysäköintiautomaatista saatavaa pysäköintilippua käyttämällä, edellyttäisi se 397 000 määrärahaa kaupunkirakennelautakunnalle. Pysäköintimittareiden ohjelmointi- ym. muutoksista aiheutuvat kulut ovat kaupungin vastuulla. Tunnuspysäköintijärjestelmän laajentamista voidaan harkita keskustan lounaisosassa vuoden 2018 alussa tehtävän tunnuspysäköintijärjestelmän seurannan ja vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tunnuspysäköintiä ei kannata laajentaa niille katuosuuksille, joissa pysäköintipaikat ovat jo vilkkaassa käytössä, koska silloin tunnuspysäköinti vähentää asiointipysäköinnin paikkoja ja hidastaa pysäköintipaikkojen kiertoa, eikä se tuo toivottua piristystä keskustan liike-elämälle. Tunnuspysäköinnistä saatavat tulot ovat murto-osa maksullisesta keskustapysäköinnistä saatavista tuloista, vaikka pysäköintitunnusten kysyntä olisi nykyistä vilkkaampaa. Keskustan pysäköinnin muuttaminen käyttäjälle maksuttomaksi ja aikarajoitetuksi edellyttäisi 808 000 määrärahaa kaupunkirakennelautakunnalle muutosten suunnittelua ja toteutusta varten. Pysäköintiyhtiölle jäisi työntekijöiden osalta noin 0,5 htv ylikapasiteettia. Pysäköintiyhtiön tulojen menetys tulisi korvata yhtiölle täysimääräisesti. Muutoksiin päädyttäessä on tarpeen suorittaa pysäköintipaikkojen käyttöastelaskentoja ainakin kolmena päivänä, mikä aiheuttaa noin 7 500 kustannukset. Mikäli keskustapysäköinti edelleen halutaan muuttaa käyttäjälle maksuttomaksi (verovaroin ylläpidettäväksi), voidaan keskustapysäköinnin muutosten valmistelua varten perustaa työryhmä, johon kutsutaan kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja, edustajat kaupungin johdosta, kiinteistönomistajien, asukkaiden ja yrittäjien edustajat kaupunkikeskustayhdistyksestä, pysäköintiyhtiöstä, kaupunkirakennetoimialalta ja Linnan kehityksestä. Kaupunginvaltuusto nimeäisi työryhmään tällöin kolme edustajaa. Työryhmää johtaisi kaupunkirakennejohtaja. Kaupunkirakennejohtajan ehdotus: Kaupunkirakennelautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että 1. aloitteen pohjalta ei muuteta valtuuston hyväksymää pysäköintiohjelmaa. 2. pysäköintistrategian mukaisesti laaditaan asukas- ja yritystunnuspysäköintijärjestelmän toimivuuden ja hinnoittelun seuranta vuoden 2018 alussa, minkä jälkeen niitä tarvittaessa tarkistetaan saatujen kokemusten perusteella. 3. Valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Keskustelun kuluessa Seppo Kuvaja esitti asian palauttamista valmisteluun. Jenna Kankaanpää kannatti esitystä. Käydyssä äänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Vesala, Niemelä, Nyholm, Martikainen ja Laatikainen.

Asian valmisteluun palauttamisen puolesta äänestivät Kuvaja, Kankaanpää, Sergejeff, Heikkilä, Tuomilehto, Mäkinen. Puheenjohtaja totesi, että äänin 6-5 asia palautetaan valmisteluun. Päätös: Kaupunkirakennelautakunta päätti palauttaa asian valmisteluun. Muutoksenhaku: Liite 2 Lisätietoja antaa arkkitehti Johanna Närhi, p. 03 621 2245 - - - - KAURA 6.2.2018 23 Valmistelijat: kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri, p. 03 621 2656, maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki, Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kulmala, liikennesuunnittelija Minna Aakkula ja arkkitehti Johanna Närhi Valtuustoaloite Hämeenlinnan keskusta-alueen pysäköintiratkaisun uudistamiseksi Aloitteen päätavoite on saada aikaan nopean aikavälin mitattavissa olevat positiiviset muutokset keskustan tilaan ja ratkaisu tulee saada kokeilukäyttöön aikavälille 10/2017-12/2019. Aloite ei ota kantaa pitkän aikavälin pysäköintistrategiaan, tulevaisuudessa tarvittaviin pysäköintilaitoksiin ym., vaan tahtotilana on lyhyemmän aikavälin positiiviset vaikutukset keskustan tilaan. Aloitteessa on esitetty selvitettäväksi ja tarkemmin valmisteltavaksi seuraavat pysäköintiratkaisun osa-alueet: 1. Tunnusmalli käyttöön koko keskusta-alueelle Aloitteessa ehdotetaan asukas- ja yritystunnuspysäköintimallin laajentamista kattamaan koko keskustan ruutukaava-alue ja myös Linnan ympäristö pois lukien asiointipysäköinnin kannalta vilkkaimmat katuosuudet: toria ympäröivät katualueet, Raatihuoneenkatu, Sibeliuksenkatu välillä Palokunnankatu - Birger Jaarlin katu, Kasarmikatu välillä Birger Jaarlin katu Palokunnankatu ja Hallituskatu välillä Rauhankatu - Saaristenkatu. 2. Maksuton asiointipysäköinti koko keskusta-alueelle Aloitteessa ehdotetaan koko keskusta-alueelle maksutonta aikarajoitettua pysäköintiä. Aikarajoitukset olisivat voimassa arkipäivisin 08-18 ja ydinkeskustan kauppa-alueilla myös lauantaisin 09-16. Muutoin iltaisin ja viikonloppuisin keskusta-alueella on vapaa pysäköinti pois lukien tori 30 min aikarajoitus. 3. Pidempi aikaisen pysäköinnin mahdollistaminen ja helpottaminen Aloitteessa ehdotetaan Kaivoparkin yläkannen pysäköinnin muuttamista maksuttomaksi kolmen ensimmäisen tunnin osalta, 12 tunnin pysäköinnin hinnaksi 3 ja vuorokausipysäköinnin hinnaksi 5 ja työpysäköintiin kuukausikorttia 20 /kk. Etenemisehdotus ja projektityöryhmän perustaminen Aloitteessa on ehdotettu projektityöryhmän perustamista asian käsittelyn nopeuttamiseksi. Työryhmään on ehdotettu otettavaksi mukaan asiakokonaisuuteen liittyvät tahot ja asiantuntijahenkilöt, jotka tarkentavat aloitteen

mukaisen toteutussuunnitelman läpiviennin. Työryhmään on ehdotettu edustetuiksi kaupungin johdon (esim. strategiajohtaja), keskustayrittäjien edustajat, pysäköintiyhtiön johdon, kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajan ja tarvittavan määrän kaupunginvaltuuston jäseniä sekä lisäksi muut tarvittavat asiantuntijat, joista on lisäarvoa toimivan ratkaisun aikaansaamiseksi. Vastaus valtuustoaloitteeseen Yleistä Keskustan pysäköinnin tulee olla johdonmukaista ja pitkälläkin aikavälillä toimivaa. Pysäköintipolitiikalla ohjataan myös liikkumismuotojen valintaa kestävämpiin kulkumuotoihin kuten joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Keskustaan tullaan viihtymään, tapahtumiin, ostoksille tai muille asioille ja hyvin toimiva pysäköinti edesauttaa keskustan saavutettavuutta. Keskustan kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet on laadittu laaja-alaisella yhteistyöllä keskustavisiossa 2014 ja niitä edistetään systemaattisesti mm. kaavoituksessa ja infran suunnittelussa ja toteutuksessa. Keskustan ja pysäköintiohjelman kehittäminen edellyttävät jatkuvaa uudis- ja täydennysrakentamista. Sillä välin kun rakennushankkeita edistetään mm. kaavamuutosten kautta, voidaan tehdä myös nopeammin ja laajemmalla joukolla toteutettavissa olevia toimenpiteitä. Tunnuspysäköinnin lisääminen ja käyttäjille maksuttoman pysäköinnin toteuttaminen tekevät kadunvarsipysäköinnin käyttäjälle edullisemmaksi ja helpommaksi, joten pysäköintilaitoksiin ajon sijasta kadunvarsipysäköinti ja henkilöautoliikenne keskustan katujen varsilla lisääntyvät. Pysäköintipaikan etsiminen katujen varsilta lisää liikennettä ja siten haittavaikutuksia, esim. heikentää kävelyn ja pyöräilyn viihtyisyyttä ja turvallisuutta, ja on siten ristiriidassa pyöräilyn kehittämistavoitteiden kanssa. Pyöräilyn edistäminen keskustassa edellyttää katutilan muutoksia siten, että pyöräilylle saadaan lisätilaa kadunvarsipysäköinnin kustannuksella. Keskustan pyöräteiden vaihtoehtotarkastelu ja yleissuunnitelma laaditaan kesään 2018 mennessä, minkä jälkeen päätetään pohjois-eteläsuuntaisen pyöräilyreitin sijainti sekä tavoite toteutusaikataulusta. Samalla varmistetaan, että ehdotetut tunnuspysäköintialueet eivät ole ristiriidassa pyöräilyn edistämistavoitteiden kanssa. Henkilöautoliikenteen helpottaminen ja lisääntyminen keskustassa heikentää todennäköisesti joukkoliikenteen sujuvuutta ja edellytyksiä. Pitkällä aikavälillä pysäköinti siirtyy yhä enemmän laitoksiin, kun nykyisin käytössä olevia pysäköintialueita rakennetaan eli maa otetaan nykyistä tuottavampaan käyttöön. Kadunvarsipysäköintiä on vaikeampi opastaa, viitoittaa tai tiedottaa vapaina olevista pysäköintipaikoista verrattuna laitospysäköintiin. Lisäksi laitospysäköinnillä viipymät keskustassa saattavat olla pidempiä kuin maksullisella kadunvarsipysäköinnillä, kun asiointiaikaa ei tarvitse pohtia etukäteen. Tulevaisuutta ajatellen myös sähköautojen latauspaikkoja on helpompi toteuttaa pysäköintilaitoksiin kuin kadunvarsipaikoille. 1. Tunnusmalli käyttöön koko keskusta-alueelle Keskustassa on otettu käyttöön kahdessa eri vaiheessa asukas- ja yritystunnuspysäköintiä vuoden 2017 aikana. Autopaikkoja on tunnuspysäköinnin piirissä yhteensä 198. Autopaikat sijaitsevat pääasiassa keskustan pohjoisosassa Lukiokadun, Koulukadun, Linnankadun, Saaristenkadun ja

Niittykadun varsilla sekä Arvi Kariston kadun eteläosassa ja Paasikiventien varressa liikennemerkein erikseen osoitetuilla paikoilla /alueilla. Tunnuspaikkoja on siten olemassa, mutta paikka ei välttämättä sijaitse talon edessä, vaan se voi sijaita kauempana keskustan alueella. Tunnuspysäköintiä ei ole esitetty maksullisille pysäköintipaikoille kaupunginvaltuuston hyväksymässä pysäköintiohjelmassa (14.11.2016 131), koska maksullisella pysäköinnillä on pyritty takaamaan riittävä pysäköintipaikkojen kierto ja pysäköintimaksut ovat merkittävä tulonlähde kaupungille. Pysäköintipaikkojen tämän hetkisten käyttöastearvioiden perusteella tunnuspysäköintiä voidaan laajentaa keskustan eteläosaan vilkkaimman kaupallisen keskustan ulkopuolella: keskustan lounaisosassa Palokunnankadun, Saaristenkadun ja Eteläkadun varsilla, ja eteläkadun P-alueella sekä Birger Jaarlin kadun varrella. Uusista tunnuspysäköintipaikoista laaditaan katukohtaiset liikenteen ohjaussuunnitelmat, jotka hyväksytään normaalein viranomaismenettelyin. Pysäköintipaikkojen käyttöä seurataan pysäköinnin käyttöastelaskennoin. Tunnuspysäköintiä ei voida laajentaa Linnan alueelle, sillä alue tulee olla ensisijaisesti linnassa, puistoissa ja rannalla vierailevien käytössä. Laajentaminen Linnan alueelle ei ole myöskään tarpeen, sillä pääosa tunnuspysäköintipaikoista sijaitsee jo keskustan pohjoisosassa. Lisäksi linnan alueella olevilla kiinteistöillä on pysäköintipaikkoja asukas- ja työpaikkapysäköintiä varten asemakaavojen edellyttämä määrä. Linnan alueen pysäköinnin muuttaminen aikarajoitetuksi pysäköinniksi on toteutettu joulutammikuussa 2017-2018 kaupunginvaltuustossa keskustan pysäköintiohjelman (KV 14.11.2016 131) mukaisesti. Näin turvataan aloitteessakin toivotun mukaisesti keskustan tärkeimmän turistikohteen pysäköinnin toimivuus vierailijoiden näkökulmasta. Keskustassa työssäkäyvät ovat antaneet negatiivista palautetta muutoksesta kaupungille. Vaikutukset Tunnuspysäköintiä ei kannata laajentaa niille katuosuuksille, joissa pysäköintipaikat ovat jo vilkkaassa käytössä, koska silloin tunnuspysäköinti vähentää asiointipysäköinnin paikkoja ja hidastaa pysäköintipaikkojen kiertoa, eikä se tuo toivottua piristystä keskustan liike-elämälle. Eteläkadun, Saaristenkadun ja Palokunnankadun tunnuspysäköintiin osoitettavat paikat ovat nykyisin maksullisia paikkoja, joten muutokset vähentävät pysäköintituloja siltä osin, kun paikat ovat tunnuspysäköijien käytössä. Tunnuspysäköinnin kysyntä on ollut melko vähäistä, tunnuspysäköintiä on ostettu vuoden 2017 loppuun mennessä 75 kpl (38 %, paikkoja on 198 kpl). Myydyistä oikeuksista on asukastunnuksia 60 kpl (80 %) ja yritystunnuksia 15 kpl (20 %). Tulot vuoden 2017 ajalta olivat 13 890. Tunnuspysäköinnistä saatavat tulot ovat murto-osa maksullisesta keskustapysäköinnistä saatavista tuloista, vaikka pysäköintitunnusten kysyntä olisi nykyistä vilkkaampaa. Tunnuspysäköinnin laajentaminen saattaa myös lisätä pysäköintipaikan etsinnästä aiheutuvaa liikennettä keskustassa. Jos tunnuspysäköintipaikkoja saadaan yhteensä noin 120 lisää nykytilanteeseen verrattuna ja näistä saadaan vuodessa myytyä 40 % (48 kpl), ja myydyistä asukastunnuksia 40 kpl ja yritystunnuksia 8 kpl, tarkoittaa se noin 8 400 euron tuloja, jos tunnusten hinnat pidetään nykyisellään (asukastunnus 150 /v ja yritystunnus 300 /v). Mikäli tunnuspysäköinnin kysyntä olisi järjestelmän laajentamisen jälkeen nykyistä vilkkaampaa, esim. 60 % myytäisiin kaikista tunnuspysäköintipaikoista (yhteensä 318 paikkaa),

tarkoittaisi se 190 tunnuksen myyntiä. Keskustan eteläosassa voidaan arvioida yritystunnuksien kysynnän olevan hieman suurempi kuin nykyisillä vuoden 2017 tunnuspysäköintialueilla, sillä keskustan eteläosissa on enemmän työpaikkoja ja toisaalta asukkailla myös enemmän pysäköintipaikkoja tonteilla. Jos esimerkiksi asukastunnuksia myytäisiin 140 kpl (73,7 % kaikista tunnuksista) ja yritystunnuksia 50 kpl (26,3 %), saataisiin tunnuspysäköinnistä tuloja noin 36 000 vuodessa vuoden 2017 mukaisilla tunnuspysäköinnin hinnoilla laskettuna (noin 5-6 % pysäköintimittarien tuomasta tulosta). Tunnuspysäköintijärjestelmällä ei ole ollut nykyisessä laajuudessaan vaikutusta Kaivoparkin pysäköintilaitoksen käyttöasteeseen. Kaivoparkin käyttöaste oli vuoden 2017 lopussa 62 %, ja siellä on pitkäkestoista pysäköintiä n. 380 kpl ja kiinteistöjen velvoitepysäköintiä n. 60 kpl. Keinuparkin käyttöaste oli vuoden 2017 lopussa 84 % ja siellä on pitkäkestoista pysäköintiä n. 160 kpl ja kiinteistöjen velvoitepysäköintiä 50 kpl. Yleisesti voidaan todeta, että vie noin viisi vuotta ennen kuin pysäköintilaitoksen valmistumisesta ennen kuin sitä opitaan käyttämään. Molemmissa pysäköintilaitoksissa on rakennushankkeissa edellytettyjä velvoitepaikkoja, joilla ei kuitenkaan pysäköi kukaan. Kaupunginvaltuuston pysäköintiohjelmaa koskevan päätöksen (14.11.2016 131) mukaisesti tunnuspysäköintijärjestelmää ja hintoja seurataan vuoden ajan ja tarvittaessa tarkistetaan saatujen kokemusten perusteella. Tunnuspysäköinnin lupaehtojen tarkistus ja järjestelmän laajentaminen valmistellaan päätöksentekoon tämän keskustan pysäköintialoitteen käsittelyn jälkeen vuoden 2018 aikana. Pysäköintiryhmässä on keskusteltu mahdollisuudesta muuttaa yritystunnus yrityskohtaiseksi autokohtaisuuden sijaan, jolloin tunnukseen ei vaadita rekisterinumeroa, ja yritystunnusten maksimimäärä on tavoitteena nostaa 10 kpl/yritys (nyt 5 kpl/yritys). 2. Maksuton asiointipysäköinti koko keskusta-alueelle Keskustan pysäköintiohjelman mukaan (KV 14.11.2016 131) keskustan pysäköinnin maksullisena pitäminen on suositeltavaa. Maksullisuus mahdollistaa, että pysäköinti on lyhytaikaista, vaihtelevaa ja että keskustan yritysten läheisyydestä vapaiden paikkojen löytyminen on varmempaa. Käyttöaste on ollut korkea myös maksullisen pysäköinnin katuosuuksilla. Liikenteellisesti pysäköinti on mahdollista toteuttaa myös käyttäjille maksuttomana kiekollisena pysäköintinä, mutta riittävää pysäköintikiertoa ei voida aina taata. Keskustan pysäköinnin muuttaminen aikarajoitettuun pysäköintiin edellyttää aikarajoitusvyöhykkeiden suunnittelua ja katukohtaisten liikenteen ohjaussuunnitelmien laatimista. Samalla tulee ajantasaistaa myös muu liikenteen ohjaus. Työn pohjaksi tulee tehdä mittava nykytilanteen inventointi ja liikenteenohjaustiedon sähköistäminen. Työ vaatii merkittävää suunnittelupanosta sekä investointeja liikennemerkkeihin ja niiden asennukseen sekä pysäköintiautomaattien poistamisen. Aikarajoitusten suunnittelua varten tulee tehdä myös pysäköinnin käyttöastelaskentoja. Ehdotetun kahden vuoden kokeilun ja sen purkamisen aiheuttama työmäärä on merkittävä. Ensivaiheessa voidaan toteuttaa vuoden kokeilu lauantaipysäköinnin maksuttomuudesta siten, että lauantaipysäköinti on käyttäjälle maksutonta pysäköintiautomaatin pysäköintilippua käyttämällä. Tämä ei poista tarvetta hakea pysäköintilippu pysäköitäessä, mikä voidaan kokea työlääksi. Kokei-

lu olisi nopeinta toteuttaa pysäköintiautomaattien uudelleen ohjelmoinnilla. Vanhimpien automaattien (19 kpl) osalta ohjelmointia ei voida toteuttaa, koska niitä ei voi ohjelmoida siten, että pysäköinti on täysin ilmaista, vaan minimimaksu on 20 senttiä. Näin ollen ainoa vaihtoehto toteuttaa kokeilu, on liikenteen ohjaussuunnitelmien päivittäminen, mikä on työnä erittäin laaja ja aikaa vievä ja vaatii lisäresurssia infran suunnittelulle valmistelun ajaksi. Muutoksen liikenteellisiä vaikutuksia tulee seurata käyttöastelaskennoin. Hämeenlinnassa on vakiintunut käyttöön sekä maksullisen että kiekkopysäköinnin voimassaoloajat 8-18 (8-16). Käyttäjien kannalta on selkeintä, että alkamisaika on sama viikonpäivästä riippumatta. Mikäli voimassaoloaikoja muutetaan, tulisi johdonmukaisuuden vuoksi sama muutos ottaa käyttöön koko kaupungissa, ts. muuttaa myös useiden muiden keskustan ulkopuolisten katujen ja alueiden liikenteen ohjaussuunnitelmat. Kokonaan käyttäjälle maksuttomaan pysäköintiin siirtyminen ei ole perusteltua sen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten vuoksi. Vaikutukset Merkittävin uhka pysäköinnin muuttamisessa käyttäjälle maksuttomaksi on pysäköintipaikkojen kierron hidastuminen. Pysäköintikiekolla pysäköidään todennäköisesti kauemmin kuin maksullisessa pysäköintiruudussa, mikä vie tilaa asiointipysäköinniltä. Vaikka liikennemäärät ja pysäköityjen autojen määrä katujen varsilla lisääntyisivät, pysäköintipaikkojen kiertoa ei voida taata yhtä hyvin kuin maksullisella pysäköinnillä, joten liikkeissä asioivien määrä ei todennäköisesti lisäänny pysäköinnin muuttamisella maksuttomaksi. Lauantain muuttaminen kokonaan käyttäjälle maksuttomaksi vähentää pysäköintituloja vuoden 2017 pysäköintitulojen mukaan arvioituna noin 62 000 (9,5 %) ja muutostyö maksaa lisäksi 20 000. Myös lauantaipysäköinnin maksuttomuuden vaikutuksia tulee seurata ennen toteutusta ja sen aikana käyttöastelaskennoin, jotta voidaan myöhemmin arvioida kokeilun aiheuttamia vaikutuksia. Työ on tilattava konsultilta. Siirtyminen maksuttomaan, aikarajoitettuun pysäköintiin keskustassa aiheuttaisi kaupungille kaikkien katupysäköintitulojen menetyksen noin 600 000 700 000 /vuosi, mikä on muutoksen suurin negatiivinen vaikutus. Katupysäköintitulot olivat esimerkiksi vuonna 2017 648 000. Pysäköintiyhtiö on viime vuosina tehnyt investointeja uusiin pysäköintimittareihin ja niiden tekniikkaan, jotka menettävät näin merkityksensä, mikäli siirrytään pysäköinnin maksuttomuuteen. Automaattien muuttaminen kokonaan pois käytöstä vuoden mittaiseksi ajaksi kustantaa 13 000 (sis. sähkön, tietoliikenteen, vakuutukset, korttimaksujärjestelmän). Lisäksi pysäköinnin muuttaminen edellyttää liikennesuunnittelutyötä noin puolen vuoden ajalta noin 25 000 ja muutosten toteutusta mm. liikennemerkkien muutokset, joiden arvioidaan olevan noin 70 000. Kaikki ylläpitokustannukset kustannettaisiin jatkossa verovaroin, kun pysäköintitulot vähenisivät merkittävästi (saadaan vain tunnuspysäköinnin tulot, jäljempänä arviot näistä). Pysäköintivirhemaksutulot arvioidaan säilyvän ennallaan. Kokeilun arvioidaan aiheuttavan yhteensä noin 708 000 808 000 euron kustannukset vuodessa. Lyhytaikainen pysäköinti Kaivoparkissa väheni Kauppakeskus Goodmanin avautumisen myötä. Jos keskustan alueella siirrytään käyttäjälle maksuttomaan pysäköintiin, vähentää se todennäköisesti myös pitkäaikais-