Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Samankaltaiset tiedostot
Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen


PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Toimenpiteet kuvioittain

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Älä sorru alaharvennukseen

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Prosessimallit ja metsäsuunnittelu: kokeellisen ja teoriapohjaisen tiedon yhdistäminen kasvu- ja tuotosmalleissa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Suunnitelma taimikon kasvu- ja rakennemallien kehittämiseksi

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Muuttuva metsäsuunnittelu

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisesta metsänhoidosta. välisestä tasapainosta

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

KOHTI MONIPUOLISEMPAA METSÄNHOITOA ALAVIESKA Timo Pukkala

Energiapuun korjuu ja kasvatus

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

KESTOMETSÄTALOUTTA YLÄHARVENNUKSELLA

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

Puuntuotos ja kannattavuus

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

UUTTA TIETOA METSÄN JATKUVASTA KASVATUKSESTA TAKSAATTORIKLUBI Timo Pukkala

Muuttuvan ympäristön vaikutusten

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Transkriptio:

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa hyvälaatuisille yksilöille Yläharvennus Poistetaan myös valtapuita Jätetään hyvälaatuisia lisävaltapuita Poimintahakkuu Eri-ikäismetsässä Poistetaan tukkipuumittaisia puita Jätetään riittävästi tilaa taimettumiselle

Tämä esitys Mikä on jäävän puuston kasvupotentiaali eri harvennustavoissa? Tarkastellaan hiilitaseen perusteella Teoriaa PipeQual-mallin esimerkkilaskelmia Malli PipeQual-malli Mäkelä et al. 216 FORECO, Kalliokoski et al. 216 CanJForSci Time: continuous Structural parameters Tim e step: 1 year Distribution of growth by whorls Initial state CROBAS WHORL BRANCH 5 biomasses height crown base D13 Number and Size of branches in each whorl Kvantitatiivinen tarkastelu mallin avulla Tilanne: Etelä-Suomen OMT-kuusikot Eri-ikäinen on saavuttanut tasaisen syklin Harvennukset AH kaikki alaharvennuksina YH kaikki yläharvennuksina YHL viimeinen yläharvennuksena E jatkuva kasvatus 35 3 25 2 15 1 5 Pohjapinta-ala m 2 ha -1 5 1 Jatkuvapeitteinen Tasaikäinen

Puuntuotos perustuu hiilen sidontaan ja jakautumiseen 1 G C m -2 Fotosynteesi Hengitys 7.5 m 3 / ha / v 5 Kasvu 15 Rungon kasvu Muiden osien kasvu Fotosynteesi Metsikkötaso lehtiala ja ryhmittyneisyys Harvennuksessa Lehtiala pienenee Ryhmittyneisyys lisääntyy Yhteytys alenee f P (-)..2.4.6.8 1. A (-) f P^..2.4.6.8 1. B 5 1 15 2 25 5 1 15 2 25 LAI (m 2 m -2 ) LAI (m 2 m -2 ) Duursma and Mäkelä 27 TP

Eri-ikäinen männikkö, Uumaja Neulasmassa Saarinen 212 Fotosynteesituotos Valon sidonta ERIKA-koealat harvennuksen jälkeen ja tasaikäinen kuusikko

Hengitys Puutaso rakenne Hengitys suoraan verrannollista hengittävään massaan typpipitoisuuteen runko Ositteiden osuudet riippuvat puun asemasta oksat lehdet Solakkuus / Latvussuhde Ilomäki et al. 23 Nettotuotos ja harvennus 14 Tuotos ja hengitys 12 1 Hiilivirta kg / ha / v 8 6 4 Yhteytys Hengitys Yhteytys - ryhmittynyt Hengitys - pienet Hengitys - isot 2 5 1 15 2 Lehtimassa kg / ha

Nettotuotos ja harvennus Alaharvennus 14 Tuotos ja hengitys 12 1 Hiilivirta kg / ha / v 8 6 4 Yhteytys Hengitys Yhteytys - ryhmittynyt Hengitys - pienet Hengitys - isot 2 5 1 15 2 Lehtimassa kg / ha Nettotuotos ja harvennus Yläharvennus 14 Tuotos ja hengitys 12 1 Hiilivirta kg / ha / v 8 6 4 Yhteytys Hengitys Yhteytys - ryhmittynyt Hengitys - pienet Hengitys - isot 2 5 1 15 2 Lehtimassa kg / ha

PipeQual Yhteytys (kg C / ha /v) Hengitys (kg C / ha /v) 14 7 12 6 1 5 8 4 6 3 4 E AH YH 2 E AH YH 2 1 2 4 6 8 2 4 6 8 PipeQual R A /GPP CUE.6.7.5.6.4.5.4.3.3.2 E AH YH.2 E AH YH.1.1 2 4 6 8 2 4 6 8

Runkoallokaatio Runkoallokaatio

Runkoallokaatio Kasvun allokaatio runkoon kasvaa kun Pituus kasvaa Latvussuhde pienenee lisävaltapuut allokoivat runkoon enemmän kuin valtapuut Runkoallokaatio.6 Yläharvennus.6 Laatuharvennus.5.5.4.4.3.3.2.2.1 E AH YH 2 4 6 8.1 E AH YHL 2 4 6 8 25 2 15 1 5 AH YH 2 4 6 8 25 2 15 1 5 AH YHL 2 4 6 8

Runkopuun kasvu 16 16 14 14 Taimettumisoletus 3/v/ha 1.3m 12 1 8 12 1 8 6 6 4 E AH YH 4 E AH YHL 2 2 2 4 6 8 2 4 6 8 Tukki- ja kuitupuun kertyminen 35 Alaharvennus 35 Yläharvennus 3 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 2 4 6 8 2 4 6 8 Kuitu AH Tukki AH Kuitu Tukki 35 Laatuharvennus 35 Eri-ikäinen 3 25 2 15 1 5 2 4 6 8 Kuitu AH Tukki AH Kuitu YHL Tukki YHL 3 25 2 15 1 5 2 4 6 8 Kuitu E Tukki E

Taimettumisen vaikutus tuotokseen Etelä-Suomen kuusikko OMT 9 Keskikasvu (m 3 ha -1 v -1 ) 7 Korjuuväli (v) 8 7 6 5 6 5 4 4 3 2 1 3 2 1 1 2 3 4 5 Taimettuminen (ha -1 v -1 ) 1 2 3 4 5 Taimettuminen (ha -1 v -1 ) Taimettuminen = 1.3 m saavuttavien taimien määrä vuodessa kun PPA = 12 (Eerikäinen et al. 27) Yhteenveto Hiilitaseen komponenttien (fotosynteesi, respiraatio, allokaatio) tarkastelu selittää eri harvennustapojen vaikutuksia puuston kasvuun Yläharvennus lisää kokonaiskasvua mutta ei ohjaa kasvua taloudellisesti arvokkaan puuston kehittymiseen tasaikäisrakenteisessa metsässä Mallin avulla periaatteessa mahdollista myös tarkastella harvennustapojen vaikutusta metsän hiilensidontaan ja tutkia eri vaihtoehtojen kannattavuutta

Kiitos!