Suomen World Vision ry Tuenkäyttösuunnitelman ja ohjelman toteutus vuonna 2016 Ohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi

Suomen World Vision ry Tuenkäyttösuunnitelman ja ohjelman toteutus vuonna 2016 Ohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 2015 17 Vuosiraportti 2016

Julkaisun kuvat: GoSol.org, Susa Junnola, Nina Kaverinen, Daniel Mung, Borice Natukwasa, Saara Nokelainen, Sara Pihlaja, Theodore Sam, Maija Seppälä, Merja Tikkanen-Vilagi, Otto Vainio, Jon Warren, Nora Weckman, World Vision

TIIVISTELMÄ Suomen World Visionin (SWV) kumppanuusohjelma Yhteinen tehtävämme 2015 2017 lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi on ollut raportointivuonna toimintaamme ohjaava suunnitelma. Sen mukaisesti toimintamme on perustaltaan lapsilähtöistä sekä oikeus- ja yhteisöperustaista. Toteutimme ohjelmavuonna kehitysyhteistyötä Intiassa, Sri Lankassa, Perussa, Kolumbiassa, Ugandassa ja Keniassa. Työmme pääasiallisina muotoina ovat pitkäkestoiset aluekehitysohjelmat (Area Development Programmes), joita oli vuoden aikana käynnissä yhteensä 18. Lyhyempiä erityishankkeita on ollut käynnissä yksi: Kariobangin nuorisotyöllisyyshanke Keniassa. Ohjelmakaudella 2015 2017 erityisen huomion ja kehittämisen kohteina ja painopisteinä ovat lasten oikeudet ja lastensuojelu, sukupuolten tasa-arvo, elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen ja nuorisotyöllisyys sekä ilmasto ja ympäristö. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että eri tavoin vammaiset lapset ja aikuiset huomioidaan ohjelmissamme. Ohjelmakaudella pyritään myös hyödyntämään erityisesti kahta toimintamallia Citizen Voice and Action -kansalaisvaikuttamista sekä Weconomya ja muuta innovaatiotoimintaa joita kehitetään ja hyödynnetään em. temaattisten alueiden vahvistamiseksi. SWV:n kehitysyhteistyöohjelmasta kuudessa maassa hyötyi vuonna 2016 yli 400 000 suoraa hyödynsaajaa. Ohjelmissamme tehtiin eniten terveyteen ja ravitsemukseen, elinkeinojen kehittämiseen ja nuorisotyöllisyyteen, lastensuojeluun ja koulutukseen liittyvää työtä. Työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on seurattu koko ohjelman tasolla käyttämällä kuutta pääindikaattoria, jotka on valittu kansainvälisen World Visionin mittarivalikoimasta. Kuusi ohjelmaamme evaluoitiin toimintavuonna ja evaluaatioiden päätulokset esitetään tässä raportissa. Lisäksi kerromme, miten työmme on tukenut kuuden kumppanimaamme World Visionin kansallisen strategian toteutumista. Järjestömme ohjelmaviestinnässä panostettiin tulosten ja aikaansaatujen muutosten viestimiseen. Tärkeimpiä ohjelmaviestinnän työkaluja olivat medialle suunnatut kenttämatkat, yhteistyö kummien ja lähettiläiden kanssa, aktiivinen sisällöntuotanto sosiaalisen median kanaviin, sähköiset uutiskirjeet sekä World Vision -lehti. Kehitysviestinnän ja vaikuttamistyön pääteemoja olivat lasten oikeudet ja lastensuojelukysymykset, vammaisten oikeudet sekä yritysyhteistyöhön liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Järjestömme talouden kehittämistä on jatkettu systemaattisesti vahvistamalla taloushallinnon työkaluja, johtamista ja riskienhallintaa. Vuosi 2016 piti sisällään suuria henkilöstöön kohdistuneita muutoksia. Julkiseen kehitysapuun kohdistuneiden määrärahaleikkausten seurauksena Suomen World Vision joutui vähentämään henkilöstöään noin puoleen edellisvuodesta. Leikkausten seurauksena jouduimme tekemään myös päätöksen viiden pitkäkestoisen aluekehitysohjelman ennenaikaisesta lopettamisesta. Kaikkien lopetettujen ohjelmien kohdalla onnistuttiin kuitenkin neuvottelemaan ohjelmamaiden sisäisin budjettisiirroin siirtymäaika vuodelle 2016 siten, ettei yksikään ohjelma päättynyt heti vuoden 2016 alussa.

Sisällys 1 Ohjelman toteutus kumppanimaissa 2016 1.1 Intia 1.2 Sri Lanka 1.3 Kenia 1.4 Uganda 1.5 Kolumbia 1.6 Peru 2 Temaattiset painopistealueet 2.1 Lasten oikeudet ja lastensuojelu 2.2 Sukupuolten tasa-arvo 2.3 Nuorisotyöllisyys 2.4 Ilmasto ja ympäristö 2.5 Vammaisuus 2.6 Hyvä hallinto ja kansalaisvaikuttaminen Citizen Voice and Action 2.7 Elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen ja Weconomy-ohjelma 3 Tuloksellisuus ja vaikuttavuus 4 Ohjelman toteutuksen tukitoiminnot 4.1 Viestintä ja vaikuttamistyö 4.2 Varainhankinta ja lahjoittajasuhteet 4.3 Hallinto ja talous LIITE 1: Tiivistelmät vuonna 2016 tehdyistä ohjelmaevaluaatioista

LYHENTEET ADP CBO CCC CVA EU EEP FARC FGM FMNR LDC SFCO SWV UGEL UM UNFPA WISE WV YARD YK Area Development Programme Community Based Organization Cooperation Committee for Cambodia Citizen Voice and Action Euroopan Unioni Energy and Environment Partnership Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia Female Genital Mutilation Farmer Managed Natural Regeneration Least Developed Countries Solar Fire Concentration Oy Suomen World Vision Unidad de Gestion Educativa Ulkoasiainministeriö United Nations Population Fund Wider Security Network World Vision Young Ambassador for Rural Development Yhdistyneet kansakunnat

1 OHJELMAN TOTEUTUS KUMPPANIMAISSA 2016 Suomen World Visionin (SWV) kumppanuusohjelma Yhteinen tehtävämme 2015 2017 lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi on ollut raportointivuonna toimintaamme ohjaava suunnitelma. Sen mukaisesti toimintamme on perustaltaan lapsilähtöistä sekä oikeus- ja yhteisöperustaista. Teemme työtä kahdella ruohonjuuritasolla: kehitysyhteistyökohteissamme maaseudulla ja kaupungeissa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Työmme keskiössä on kaikkein heikoimmassa olevan lapsen hyvinvointi. Ravitsemus, puhdas vesi, terveys, koulutus ja elinkeinomahdollisuuksien vahvistaminen ovat kehitysyhteistyömme ydinosaamista, ja työmme jatkui näiden teemojen ympärillä myös vuonna 2016. Toteutimme ohjelmavuonna kehitysyhteistyötä Aasiassa Intiassa ja Sri Lankassa, Latinalaisessa Amerikassa Perussa ja Kolumbiassa sekä Afrikassa Ugandassa ja Keniassa. Kehitysyhteistyömme pääasiallisina muotoina ovat olleet aluekehitysohjelmat (Area Development Programme), joita oli vuoden aikana käynnissä yhteensä 18. Aluekehitysohjelmat toimivat rajatulla maantieteellisellä alueella, joka kattaa yleensä yhden piirikunnan (district) tai vastaavan hallinnollisen aluekokonaisuuden ja näiden alueiden sisällä köyhimmät ja kehittymättömimmät kylät ja yhteisöt. Hyödynsaajien määrä yhdessä aluekehitysohjelmassa vaihtelee noin 12 000 ja 45 000 ihmisen välillä. Ohjelmat kestävät tavallisesti 10 15 vuotta. Aluekehitysohjelmien sijainti on valittu kumppanimaiden World Vision -toimistojen suositusten perusteella siten, että ne toimivat kyseisen maan kaikkein köyhimmillä ja haavoittuvimmilla alueilla. Aluekehitysohjelmilla on oma paikallinen tiiminsä, jota vetää tiiminjohtaja. Huomionarvoista on se, että tiimien työntekijät asuvat ja elävät aluekehitysohjelmien toiminta-alueella ja seuraavat näin jatkuvasti oman asuinalueensa tilannetta, kehitystä ja avun perillemenoa. Aluekehitysohjelmat koostuvat projekteista, joista yleisimpiä ovat: Terveysprojekti Koulutusprojekti Vesiprojekti Elinkeinojen kehittämisprojekti Lastensuojeluprojekti Kummiprojekti (osassa ohjelmia) Kaikissa aluekehitysohjelmissa on laadittu valmiussuunnitelma erilaisista kriiseistä ja katastrofeista selviytymiseksi.

Aluekehitysohjelmien lisäksi toteutamme mahdollisuuksien mukaan lyhyempiä, temaattisia erityishankkeita, joiden tärkein tavoite on uusien toimintamuotojen kehittäminen myöhemmin skaalattaviksi. Vuonna 2016 erityishankkeita on ollut käynnissä yksi: Kariobangin nuorisotyöllisyyshanke Keniassa. Ohjelmiemme vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti. Järjestämme vuosittain vaikuttavuustyöpajoja, joissa ohjelmatyöntekijöiden kanssa käydään läpi temaattisia painopistealueita, oppeja ja haasteita sekä tutustutaan ohjelmien toimintoihin kenttävierailujen yhteydessä. Vuonna 2016 työpaja järjestettiin poikkeuksellisesti Suomessa (ks. luku 3). Ohjelmien ja hankkeiden väli- tai loppuevaluaatioita tehtiin vuonna 2016 kuusi (ks. luku 3 sekä liite 1). Kumppanuudet ja kestävyys Lasten asemaa ja hyvinvointia voi parantaa pysyvästi vain kohdistamalla apu koko yhteisölle sekä tekemällä yhteistyötä asukkaiden kanssa, sillä he ovat ensisijaisesti vastuussa oman elinympäristönsä kehityksestä. Yhteisöjen jäsenet määrittelevät muutoksen ja kehityksen tavoitteet sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista ja tarvittaessa muokkaavat tavoitteitaan. Ohjelman alkuvaiheessa keskeinen tavoitteemme on aina mobilisoida yhteisöjä muodostamaan paikallistason kehittämistyöryhmiä ja oma-apuryhmiä sekä vahvistaa ja tukea niitä saamaan juridisesti virallinen asema ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan toimijoina. Itsenäiset ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan toimijat tukevat ohjelman kestävyyttä. Kestävyyttä pyritään parantamaan myös Citizen Voice and Action (CVA) -kansalaisvaikuttamismallin kautta (ks. kappale 2.6). Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Sopeutuminen julkisten kehitysyhteistyövarojen leikkauksiin Toimintavuotta on leimannut sopeutuminen vuonna 2015 päätettyihin ja vuonna 2016 toimeenpantuihin julkisen kehitysavun leikkauksiin. Leikkausten seurauksena jouduimme tekemään päätöksen viiden pitkäkestoisen aluekehitysohjelman ennenaikaisesta lopettamisesta. Kaksi lopetetuista ohjelmista oli Intiassa, kaksi Keniassa ja yksi Sri Lankassa. Kenian Sookin lopetettu ohjelma tosin jatkuu naisten asemaan liittyvänä pienempänä erillisprojektina. Pitkäkestoisiksi suunniteltujen ohjelmien päättäminen ennenaikaisesti tuotti suuria pettymyksiä ohjelma-alueiden asukkaille. Lisäksi kumppanimaiden World Visionien työntekijät ennakoivat järjestön maineen ja yhteistyösuhteiden kärsivän ja pelättiin jopa väkivaltaisia reagointeja. Kaikkien lopetettujen ohjelmien kohdalla onnistuttiin kuitenkin neuvottelemaan ohjelmamaiden sisäi-

sin budjettisiirroin siirtymäaika vuodelle 2016 siten, ettei yksikään ohjelma päättynyt heti vuoden 2016 alussa. Kumppanimaidemme World Vision -toimistot ansaitsevat suuren tunnustuksen ja kiitoksen joustavasta yhteistyöstä, joka mahdollisti aikaistetun mutta hallitun ohjelmien lopettamisen. Tunnustuksen ansaitsee myös ulkoasiainministeriön joustavuus, joka mahdollisti vuodelta 2015 alikäytetyiksi jääneiden varojen siirron vuoden 2016 ohjelmatoimintaan sekä ohjelmabudjettien joustavan muovailun vuoden 2016 aikana. Suomen World Visionin henkilöstölle leikkaukset merkitsivät isoja vähennyksiä ja tehtävien uudelleenjärjestelyjä (ks. luku 4). Vuosi 2016 on merkinnyt sekä SWV:n ohjelmatyöntekijöille että muulle henkilöstölle työpaineita ja kasvanutta työmäärää. Järjestömme teki rahoitusleikkausten jälkeen kuitenkin päätöksen katsoa eteenpäin ja yhdessä työn tekemisen kulttuuria on leimannut vahva työmoraali ja -motivaatio. Taulukko 1: SWV:n ohjelmamaihin liittyviä tunnuslukuja Kolumbia Intia Kenia Peru Sri Lanka Uganda Suomi Väkiluku 1 49 067 981 1 342 512 706 48 466 928 32 166 473 20 905 335 41 652 938 5 541 274 Inhimillisen kehityksen indeksi, HDI 2 0.727 0.624 0.555 0.740 0.766 0.493 0.895 Sija HDI-indeksin mukaan 3 95 131 146 87 73 163 23 Sukupuolten välisen epätasaarvon indeksi, GII 4 0.393 0.530 0.565 0.385 0.386 0.522 0.056 Alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus 5 15.9 47.7 16.9 9.8 54.6 2.3 Krooninen aliravitsemus (%) 6 12.7 48 35 18.4 14.7 33.7 Ammattihenkilön avustamat synnytykset (%) 7 99,05 52,3 61,8 90 98,6 57,4 Nettoosallistuminen alakoulussa, NAR 8 91 83 87 97 81 15 24 -vuotiaiden lukutaitoaste (%) 9 98 81 82 97 87 1 Worldometers.info 2017 http://www.worldometers.info/world-population/population-by-country/ 2 Human Develpment Index, a summary measure for assessing long-term progress in three basic dimensions of human development: a long and healthy life, access to knowledge and a decent standard of living. Source: UNDP Human Development report 2016 3 Rank-data available from 188 countries and territories. Source: UNDP Human Development Report 2016. 4 Gender Inequality Index, reflects gender-based inequalities in three dimensions reproductive health, empowerment and economic activity. Source: UNDP Human Development Report 2016. 5 Per 1,000 live births. Source: UNDP Human Development Report 2016 6 Prevalence of Stunting WHO (moderate and severe) %. Source: UNICEF 2016 Monitoring the Situation of Children and Women 7 Source: UNICEF 2016 Monitoring the Situation of Children and Women. Value for Sri Lanka from: http://data.worldbank.org/se.prm.nenr 8 Source: UNICEF 2016 Monitoring the Situation of Children and Women 9 Source: UNICEF 2016 Monitoring the Situation of Children and Women

1.1 INTIA Intian kehityksen kannalta on olennaista se, miten hyötyjä noin seitsemän prosentin talouskasvusta saadaan jaettua myös syrjäseuduille. Intian tärkeimpien ongelmien kärjessä on eriarvoisuus. 90- luvulla alkanut talousuudistus on muuttanut suuresti suur kaupunkeja ja niiden ympäristöjä, mutta syrjäseuduilla eletään vielä hyvin perinteisesti ja usein kurjuudessa. Samaan aikaan kun suurkaupunkien nykyaikaisissa sairaaloissa hoidetaan myös ulkomailta saapuvia potilaita, aliravitsemus vaivaa 40 % maaseudun lapsista. Vuosina 2012 2013 lähes 60 prosenttia Intian työvoimasta toimi maanviljelyssektorilla.1 Tästä johtuen iso osa väestöstä kärsii esimerkiksi kuivuuskausista. Yli 20 prosenttia intialaisista elää köyhyysrajan alapuolella. 1 Korruptio on suuri haaste Intian kehitykselle, ja maa oli vuonna 2016 Transparency Internationalin listalla sijalla 79/176. Intian World Vision on nostanut hyvän hallinnon tukemisen osaksi kolmen vuoden strategiaansa, sillä maassa on monta toimivaa valtion ohjelmaa, joiden vaikutukset eivät kuitenkaan korruption takia ulotu toivotulla tavalla syrjäseuduille. Intiassa kansalaisjärjestöjen haasteena on myös niiden liikkumatilan kapeneminen. Valtion ote kansalaisjärjestöistä on tiukentunut ja myös hindunationalismi on aiheuttanut järjestöjen toiminnalle haasteita. Haavoittuvimpien ryhmien aseman parantaminen on myös keskeistä eriarvoisuuden kitkemisessä. Intialaisten naisten asema on edelleen heikko ja esimerkiksi lapsiavioliitot ovat yleisiä. Lisäksi Intian olisi kyettävä tulevina vuosina luomaan koulutusta ja töitä 354 miljoonalle 15 29 vuotiaalle nuorelle. 2 Suomen World Vision tuki Intiassa vuonna 2016 neljää aluekehitysohjelmaa, joista kolme sijaitsi maaseudulla ja yksi Indoren suurkaupungin slummissa. Intian World Vision tukee 2,6 miljoonaa lasta 6 252 yhteisössä. World Vision työskentelee yli 191:ssä Intian noin 707 piirikunnasta. Intian World Visionin strategian (2014 2017) tavoitteena on, että lapset voivat hyvin, nuoret edistävät muutosta ja johtajat tavoittelevat oikeudenmukaisuutta ja kaikkia hyödyttävää kasvua. Strategia jakautuu viiteen alatavoitteeseen: Lasten aliravitsemuksen ja sairauksien vähentäminen Laadukkaan opetuksen vahvistaminen Lasten osallistumisen ja lastensuojelun kohentaminen Sitkeiden yhteisöjen rakentaminen Hyvän hallinnon edistäminen Taulukossa 3 esitetään SWV:n ohjelmatyön keskeisiä saavutuksia näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Taulukko 2: SWV:n tukemat ohjelmat Intiassa 2016 INTIA Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Rajnandgaon, aluekehitysohjelma Äitien ja lasten terveys ja ravitsemus, koulutus 2007 2021 Hoshangabad, aluekehitysohjelma Äitien ja lasten terveys ja ravitsemus, naisten oikeudet, koulutus 2007 2022 Indore, aluekehitysohjelma Toimeentulo, nuorisotyöllisyys, terveys, koulutus 2007 2016* Sagar, aluekehitysohjelma Maatalous, naisten oikeudet, koulutus, äitien ja lasten terveys ja ravitsemus 2010 2016* * Suomen World Visionin työ näissä ohjelmissa loppui suunniteltua aiemmin.

Taulukko 3: SWV:n työn tuloksia suhteessa Intian World Visionin strategisiin tavoitteisiin TAVOITE 1: Lasten aliravitse muksen ja sairauksien vähentäminen TAVOITE 2: Laadukkaan opetuksen vahvistaminen TAVOITE 3: Lasten osallistumisen ja lastensuojelun kohentaminen TAVOITE 4: Sitkeiden yhteisöjen rakentaminen TAVOITE 5: Hyvän hallinnon edistäminen Intian ohjelmissa rokotettujen lasten määrä on noussut aikavälillä 2011 2016 keskimäärin 58 prosentista 87 prosenttiin. 2 600 aliravittua lasta sai apua Intian ohjelmissa vuonna 2016. Sagarissa alipainosten lasten määrä on laskenut 52 prosentista 32 prosenttiin aikavälillä 2010 2016, Indoressa määrä on laskenut 50 prosentista 29 prosenttiin aikavälillä 2009 2016. 6 090 lasta sai tukiopetusta hindin, englannin ja matematiikan taitoihin Intian ohjelmissa vuonna 2016. 89 % Sagarin lapsista osallistuu nyt varhaiskasvatukseen, kun vuonna 2010 luku oli vain 26 %. Ohjelmissa toimi vuonna 2016 yhteensä 116 lastensuojeluyksikköä. Indoren kaupungin slummissa 430 aktiivia toimii WV:n kouluttamissa lastensuojeluyksiköissä. 11 172 lasta osallistui elämäntaitokoulutuksiin. World Visionin työn ansiosta 36 % Sagarin viljelijöistä luomuviljelee ja 98 prosenttia heistä kertoo satojensa kasvaneen. 83 % pienviljelijöistä (alle 6 eekkeriä viljelyalaa) saa kaksi satoa vuodessa, kun vuonna 2010 vain 38 % sai kaksi satoa. 69 kansalaisjärjestöä tai muuta ryhmää koulutettiin CVA-menetelmästä (Citizen Voice and Action). Paikalliset kansalaisjärjestöt kehittivät 58 terveyttä, ravitsemusta tai sanitaatiota parantavaa yhteisön toimintasuunnitelmaa. Lähteet: 1 Human Development Index 2015 2 ILO: India labor market update, July 2016. http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---asia/---ro-bangkok/---sro-new_delhi/documents/publication/ wcms_496510.pdf

Paremmin ravittuja lapsia Kaikissa neljässä Intian ohjelmassa saatiin aikaan hienoja tuloksia lasten ravitsemuksen parantamisessa. Vuoden aikana kahdessa ohjelmassa tehtiin evaluaatiot ja kahdessa lähtötasokartoitus seuraavaa hankevaihetta varten. Kaikissa ohjelmissa on vuosina 2011 2016 vähennetty lasten aliravitsemusta siten, että alipainoisten lasten määrä on laskenut 46 prosentista 33 prosenttiin. Tähän on päästy tekemällä yhteistyötä valtion terveystyöntekijöiden, ravitsemusklinikoiden ja varhaiskasvatuskeskusten kanssa. Vuoden aikana 2600 aliravittua lasta on saanut apua. Äitejä on koulutettu lasten ravitsemuksesta esimerkiksi kuvia apuna käyttäen, mikä on auttanut lukutaidottomia äitejä. Aliravittujen lasten painoa ja kuntoa on seurattu säännöllisesti 12, 30 ja 90 päivän välein. Vastasyntyneiden rintaruokinnan merkitystä sekä erityisesti teinityttöjen ja äitien raskaudenajan ravitsemuksen tärkeyttä on painotettu. Lisäksi ohjelma-alueilla on rakennettu vessoja sekä käyty läpi hygieniakysymyksiä. Esimerkiksi Rajnandgaonin ohjelmassa World Vision on kouluttanut 60 aktiivia ja muuraria opettamaan asukkaita siitä, kuinka rakennuttaa itselleen vessa ja lopettaa riu ulla käynti. Kylissä on tehty joukolla kävelykierroksia, joiden aikana on tarkasteltu, miten avomaalle ulostaminen saastuttaa ympäristön ja veden ja vaikuttaa asukkaiden terveyteen. Arvioiden mukaan yli 100 000 intialaista lasta kuolee vuosittain ripuliin. Intian valtion kunnianhimoisena tavoitteena on saada jokainen intialainen käyttämään vessaa lokakuuhun 2019 mennessä. Kampanjoinnin seurauksena 1350 taloutta on saanut uuden vessan. Näistä World Vision on rakentanut 89 kaikkein heikoimmassa asemassa oleville perheille.

1.2 SRI LANKA Ilmastonmuutoksesta johtuvat lämpötilavaihtelut sekä muutokset vuotuisissa sademäärissä ovat haaste Sri Lankan maataloudelle. Myös siirtotyöläisyys, lasten hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu sekä aikuisten alkoholin käyttö ovat yleisiä ongelmia. Vuoden 2015 alussa Sri Lankassa astui valtaan uusi presidentti, jonka hallintokauden aikana kehitysyhteistyöjärjestöjen työn on koettu helpottuneen uuden avoimemman ja järjestöihin myönteisemmin suhtautuvan ilmapiirin ansiosta. Sisällissodan päättymisen jälkeen Sri Lankan talous- ja työllisyystilanne on parantunut huomattavasti. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan koske tasaisesti koko maata. Etenkin sisällissodasta ja tsunamista kärsineet alueet kehittyvät selvästi muita alueita heikommin. Järjestöjen tehtävänä on pitää esillä ja vähentää eriarvoisuutta sekä esimerkiksi lasten aliravitsemusta, joka on yhä yleistä. Suomen World Vision tuki vuonna 2016 Sri Lankassa kahta maaseudulla toiminutta aluekehitysohjelmaa. Aluekehitysohjelmien lisäksi työtä tehtiin myös kahden Weconomy-yritysyhteistyöhankkeen kautta. Suomen kiertävän suurlähettilään paikallisen yhteistyön määrärahoilla tuettiin käsityöyrittäjiä Koralaipattun turistialueella. Suomalainen startup-yritys Duara Travels puolestaan perusti kahteen kohteeseen kotimajoitustoimintaa, joiden tuloista pääosa jää paikallisyhteisöihin. Sri Lankan World Visionin strategian (2017 2020) tavoitteena on miljoonan lapsen kestävän hyvinvoinnin mahdollistaminen. Strategia jakautuu kolmeen alatavoitteeseen: Parantunut terveys ja ravitsemus Koulutus parempaa tulevaisuutta varten Talouden ja maatalouden kehittyminen Taulukossa 5 esitetään SWV:n ohjelmatyön keskeisiä saavutuksia näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Taulukko 4: SWV:n tukemat ohjelmat Sri Lankassa 2016 Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Ehetuwewa, aluekehitysohjelma Lasten ravitsemuksen, terveyden ja kehityksen tukeminen, yhteisön toimeentulo 2008 2016* Kalpitiya, aluekehitysohjelma Kotitalouksien toimeentulo, lasten koulutus, ravitsemus ja terveys, paikallinen yhteistyö lasten hyvinvoinnin edistämiseksi 2007 2018 * Suomen World Visionin työ Ehetuwewassa loppui suunniteltua aiemmin jo vuoden 2016 lopussa.

Taulukko 5: SWV:n työn tuloksia suhteessa Sri Lankan World Visionin strategisiin tavoitteisiin TAVOITE 1: Parantunut terveys ja ravitsemus Kalpitiyassa 200 äitiä ja esikoulunopettajaa on saanut koulutusta ravitsemuskysymyksistä. 165 aliravittua lasta otettiin mukaan erityisseurantaan ja kuntoutukseen. TAVOITE 2: Koulutus parempaa tulevaisuutta varten Esikoulunopettajien jatkokoulutuksen ansiosta niiden varhaiskasvatuskeskusten osuus, joissa on päteviä esikoulunopettajia, saatiin Kalpitiyan alueella nostettua 44 prosentista 65 prosenttiin. 278 lasta hyötyi varhaiskasvatuskeskusten kunnostuksesta. Seitsemän lastentarhanopettajaa kävi kurssin vammaisinklusiivisesta opetuksesta. Neljä peruskoulunopettajaa kävi kurssin lasten psykososiaalisesta tuesta. TAVOITE 3: Talouden ja maatalouden kehittyminen 672 kalpitiyalaista perhettä perusti kasvimaan tulojen ja ravitsemuksen monipuolistamiseksi. 50 uutta maanviljelijää aloitti ekologisen viljelyn. 100 uutta perhettä Ehetuwewassa saa puhdasta vettä uudesta vedenpuhdistuslaitoksesta. 238 nuorta sai apua ammatinvalintaan ja 18 nuorta sai koulutusta ammattiin. Lähde: 1 World Vision Sri Lanka country strategy FY17-20 2 http://www.ohchr.org/documents/hrbodies/cmw/jointgc_crc_cmw/jayasuriya_opeskin.pdf 3 Ministry of Foreign Employment Performance Report 2015 Monipuolisia ratkaisuja aliravitsemukseen Kalpitiyan ohjelmassa Sri Lankassa lasten ravitsemusta on parannettu mahdollisimman monipuolisin keinoin. Perheitä on autettu perustamaan kasvimaita ja laajentamaan elinkeinovalikoimaansa, jotta lapset saavat mahdollisimman monipuolista ravintoa. Vuoden 2016 aikana 672 perhettä perusti kasvimaan. Alueen viljelijöitä on rekisteröity uusiin ammatteihin kuten guavanviejiksi sekä orkideankasvattajiksi. 200 äitiä ja esikoulunopettajaa on osallistunut ravitsemuskoulutuksiin ja 165 aliravittua lasta on otettu erityisseurantaan ja kuntoutukseen. Koska myös hyvällä sanitaatiolla ja hygienialla on tärkeä merkitys lasten ravitsemuksessa, Kalpitiyassa on rakennettu kotitalouksille 55 vessaa yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Yhteensä ohjelma-alueelle on rakennettu jo 230 vessaa.

1.3 KENIA Kenia on yksi Afrikan nopeimmin vaurastuvista maista ja Itä-Afrikan liike-elämän keskittymä. Talouskasvu (5,2 % vuonna 2014) ei ole kuitenkaan hyödyttänyt tasaisesti kaikkia, ja lähes puolet väestöstä elää yhä köyhyydessä. Sisäiset konfliktit, terrorismin uhka sekä kansalaisyhteiskunnan kaventunut tila haittaavat kehitystä. Maata vaivaa laajalle levinnyt korruptio, eikä uusi vallansiirto keskushallinnolta piirikunnille ole vielä tuonut toivottua tulosta. Yksi Kenian polttavista haasteista on nuorten kasvava osuus väestöstä: jo 60 prosenttia kenialaisista on alle 24-vuotiaita. Nuoret tarvitsevat koulutusta ja tuottavia töitä, mutta valtion resurssit ja toimet nuorten tukemiseksi eivät ole riittäviä. Keniassa onkin Itä-Afrikan suurin nuorisotyöttömyys. Heikko opetuksen taso vaivaa myös peruskouluja, ja vasta hiljattain osaksi opetussuunnitelmaa otettu esikoulutoiminta on erityisen hauraissa kantimissa. 76 prosenttia kenialaislapsista on kokenut joko seksuaalista, psyykkistä tai fyysistä väkivaltaa. Joka neljäs tyttö menee naimisiin alaikäisenä, ja vain 24 prosentilla lapsista on syntymätodistus. Keniaa on koetellut myös poikkeuksellinen kuivuus. Sääolojen huono ennustettavuus ja syrjäseutujen puutteellinen vesi-infrastruktuuri ovat osaltaan vaikuttaneet hälyttäviin lapsikuolleisuuslukuihin: 74 lasta 1000 syntynyttä kohden kuolee ennen viidettä syntymäpäiväänsä, useimmiten ehkäistävissä oleviin Taulukko 6: SWV:n tukemat ohjelmat Keniassa 2016 Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Meibeki, aluekehitysohjelma Paikallisten voimavarojen vahvistaminen, lasten oikeudet 2004 2017 Mogotio, aluekehitysohjelma Lasten terveys, vesi, lasten osallistuminen 2007 2022 Ng oswet, aluekehitysohjelma Sook, aluekehitysohjelma Paikallisten voimavarojen vahvistaminen, ruokaturva, vesi, lastensuojelu ja osallistuminen Tyttöjen ja poikien tasa-arvo, koulutus, sukuelinten silpomisen vähentäminen 2015 2030 2008 2017** Tinderet, aluekehitysohjelma Lasten oikeudet ja lastensuojelu, vesi 2007 2016* Kariobangi, erityishanke Nuorisotyöllisyys, koulutuksen dokumentoiminen, yrittäjyyden pilotoiminen, työllistyminen 2015 2017 * Suomen World Visionin työ Tinderetissä loppui suunniteltua aikaisemmin jo vuoden 2016 lopussa. ** Sookin aluekehitysohjelma loppui suunniteltua aikaisemmin vuonna 2016, mutta toiminta jatkuu tyttöjen koulutuksen vahvistamiseen ja tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpomisen vähentämiseen keskittyvän erityishankkeen muodossa vielä vuonna 2017.

Vuonna 2016 Kenian World Vision tuki yli miljoonaa lasta. World Vision työskentelee 35:ssä Kenian 47 piirikunnasta. kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi, EEP:n rahoittamaa hanketta energiaa säästävien uunien jakamiseksi sekä yhtä GoSol-aurinkoenergiaprojektia osana Weconomy-ohjelmaa. Kenian World Visionin strategian (2016 2020) tavoitteena on edistää 2,6 miljoonan kaikkein haavoittuvimman lapsen suojelua, osallistumista ja hyvinvointia kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun avulla, sekä parantaa 14 miljoonan lapsen elämää poliittisen vaikuttamisen kautta vuoteen 2020 mennessä. Strategia jakautuu kolmeen alatavoitteeseen: Perheiden parantunut toimeentulo, resilienssi ja kyky toimia katastrofitilanteissa sairauksiin kuten ripulitauteihin, malariaan tai keuhkokuumeeseen. Alle viisivuotiaiden lasten lyhytkasvuisuus on yleistynyt kymmenessä vuodessa kahdesta prosentista 35 prosenttiin. Suomen World Vision tuki vuonna 2016 Keniassa viittä aluekehitysohjelmaa maaseudulla ja yhtä erityisprojektia Nairobin slummissa. Lisäksi Keniassa toteutettiin UNFPA:n rahoittamaa hanketta naisiin Lasten lisääntynyt suojelu ja pääsy laadukkaaseen koulutukseen Lasten ja heidän perheidensä kohentunut terveys ja ravitsemus Taulukossa 7 esitetään SWV:n ohjelmatyön keskeisiä saavutuksia näiden tavoitteiden toteutumiseksi.

Taulukko 7: SWV:n työn tuloksia suhteessa Kenian World Visionin strategisiin tavoitteisiin TAVOITE 1: Perheiden parantunut toimeentulo, resilienssi ja kyky toimia katastrofitilanteissa TAVOITE 2: Lasten lisääntynyt suojelu ja pääsy laadukkaaseen koulutukseen TAVOITE 3: Lasten ja heidän perheidensä kohentunut terveys ja ravitsemus Mogotiossa perheiden tulotaso on noussut neljässä vuodessa keskimäärin 40 %. Vaikutusta laskee tosin korkea inflaatio. Kariobangissa 90 nuorta aloitti oman yrityksen. Nuoret kuuluvat myös säästöryhmiin, joista saatujen lainojen avulla he voivat rahoittaa yritystoimintaansa. 75 ng oswetilaista sai vuonna 2016 koulutusta ympäristönhoidosta, he kunnostivat vedenottopaikkoja sekä istuttivat puita. Meibekissä jo 92 %:ssa kotitalouksista toinen vanhempi saa riittävästi tuloja perheen tarpeisiin. Meibekissä 35 ja Ng oswetissa 12 naisten tai nuorten ryhmää sai koulutusta yritystoiminnasta ja säästämisestä. Meibekissä lasten luku- ja laskutaito on parantunut 15 % kolmessa vuodessa (nyt 72,5 %) ja koulun loppuun asti käyvien lasten osuus on lisääntynyt 10 % (nyt 45 %). Lähes 40 % mogotiolaisista nuorista sai vuonna 2016 koulutusta elämäntaidoista ja lasten oikeuksista ja lähes kaikki 12 18-vuotiaat tietävät, mihin ja miten heidän tulee raportoida, jos joku tekee heille pahaa. 81 %:lla Ng oswetin ja 56 %:lla Mogotion nuorista on syntymätodistus. Sekä Ng oswetissa että Meibekissä kunnostettiin vuonna 2016 esikoulurakennuksia ja koulutettiin opettajia parempien metodien käytöstä. Kariobangissa 100 nuorta osallistui vuonna 2016 koulutukseen, jossa he saivat opetusta elämäntaidoista ja yrittäjyydestä. Meibekissä 35 nuorta sai ammattikoulutusta. Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on vähentynyt Sookissa 96 %:sta (vuonna 2008) 73 %:iin. Meibekissä 92 %, Ng oswetissa 76 % ja Mogotiossa 87 % lapsista on rokotettu. Taustalla ovat tukemiemme terveystyöntekijöiden täsmäiskut ja rokotuskampanjat. Vuonna 2012 Mogotiossa vain 8,7 %:lla perheistä oli puhdasta vettä kuivalla kaudella, nyt jo 35 %:lla. Ng oswetissa 1 065 perhettä, 1 250 koululaista sekä paikallinen terveysasema saivat viime vuonna käyttöönsä puhtaan veden. Ammattilaisen avustamana tapahtuneiden synnytysten määrä kasvoi viidessä vuodessa 15 %:sta 92 %:iin ja Meibekissäkin kolmessa vuodessa 10 % (nyt 92 %). Mogotiossa jo 62 %:lla perheistä on käytössään kunnolliset vessat, (vuonna 2012 vain 33 %:lla). Kaikki rakentamamme ja kunnostamamme rakenteet ovat sopivia vammaisille. Hiviä on Mogotiossa enää 0,9 %:lla väestöstä (vuonna 2012 luku oli 1,6 %). 8,7 %:lla mogotiolaisista lapsista oli ripulia, kun vielä aloittaessamme työn vuonna 2009 jopa yli viidennes lapsista kärsi ripulista. Lähteet: WV Kenian Strategia 2016 2020. UNICEF, 2015. Taking child protection to the next level in Kenya. The Government of Kenya. 2007. Kenya Vision 2030.

Vesi muutti kyläläisten elämän Syrjäisellä Moloksen seudulla Länsi-Keniassa, noin tunnin ajomatkan päässä Mogotion kaupunkikeskuksesta, on etsitty pohjavettä 1960-luvulta lähtien. Veden hakeminen on yhteisöissä naisten ja lasten työtä. Osalla on apunaan aasi, mutta monet kantavat kahta 20 litran astiaa selässään koko 20 kilometrin matkan Molo-joelle ja takaisin. Naisilla kului aiemmin vedenhakuun koko päivä, joten lapset eivät ehtineet kouluun. Lisäksi haettava vesi oli likaista, joten lapset kärsivät vesiperäisistä sairauksista, kuten ripulista. World Vision rakennutti alueelle viime vuonna aurinkoenergialla toimivan kaivon, joka piti porata 228 metrin syvyyteen. Seudun asukkaat ovat olleet alusta asti mukana hankkeessa, ja esimerkiksi pumppaamo ja putket on rakennettu yksityisten ihmisten lahjoittamalle maalle. Paikallinen vesikomitea kaivoi kilometreittäin ojaa putkia varten ja vastaa pumppaamon toiminnasta. Alueen talouksilta kerätään pieni maksu pumppaamon huoltoa ja ylläpitoa varten. Pumppaamolta johdetaan aluksi vettä kahteen erilliseen vesipisteeseen, joista hyötyy jopa 5 000 ihmistä kotieläimineen sekä yksi koulu. Nyt naiset voivat viljellä kasviksia ja harjoittaa pientä yritystoimintaa. Eläimet voivat hyvin, lehmät lypsävät moninkertaisesti ja ympäristöön saadaan kasvatettua lisää puita.

1.4 UGANDA Ugandan väkiluku kasvaa 3,2 prosentin vuosivauhtia ja puolet ugandalaisista on alle 15-vuotiaita. Perhekoot ovat suuria ja valtaosa väestöstä asuu maaseudulla. Maatilat ovat pieniä ja kotitalouksien ruokaturva heikkoa. Pienviljelijöiden elinkeinoa vaivaavat alhainen teknologia sekä puutteellinen tietämys tehokkaista viljelymenetelmistä, tuholaisten torjunnasta ja eläinten oikeasta hoidosta. Arvaamattomat sääolosuhteet ja pitkittyneet kuivuusjaksot aiheuttavat satomenetyksiä. Lisäksi viljelijöillä ei ole osaamista satonsa jatkojalostuksesta, markkinoinnista tai myynnistä, joten sato käytetään lähinnä perheiden omiin tarpeisiin. Myytävän sadon osalta erilaiset välikädet vievät suurimman osan tuloista. Puutteellinen ravitsemus on yleisin alle 5-vuotiaiden lasten kuolinsyy. Tämän lisäksi huono hygieniataso ja terveyspalveluiden heikko saatavuus (Yksi lääkäri lähes 25 000 asukasta kohden) ovat korkeiden lapsikuolleisuuslukujen taustalla (50/1000 syntynyttä lasta). Lähes 20 prosenttia ugandalaisista elää alle 1,25 dollarilla päivässä. Koulutustaso on alhainen: vain 1,4 prosentilla työväestöstä on korkeakoulutus. Vaikka nykyisin suurin osa ugandalaisista lapsista aloittaa koulun, opetuksen taso on huono ja etenkin tytöt lopettavat koulun kesken. Varhaiskasvatus toimii lähinnä järjestöjen ja kirkkojen turvin ja sen laatu on hyvin heikkoa. Suurimpia lastensuojelukysymyksiä Ugandassa ovat lasten kokema väkivalta ja hyväksikäyttö sekä varhaiset avioliitot. Jopa neljänneksellä 15 19-vuotiaista tytöistä on jo lapsia. Ugandassa järjestettiin vuonna 2016 vaalit, joissa valittiin presidentti sekä edustajat parlamenttiin ja kunnanvaltuustoihin. 30 vuotta hallinnut presidentti Yoweri Museveni sai jatkokauden. Vaalit sujuivat melko rauhallisesti, mutta ne toivat esille kansalaisyhteiskunnan kaventuneen tilan. Opposition toimintaa rajoitettiin, sosiaalisen median kanavia suljettiin ja vaalien läpinäkyvyydessä oli useita puutteita. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen onkin yksi suurimmista tehtävistä Ugandan tulevaisuuden kannalta. Lähteet: Government of Uganda, Second National Development Plan 2015-2020 World Bank Country Statistics, 2015 Ugandan World Visionin Strategia 2016-2020. CIVICUS 02/2017: Addressing Civic Space Restrictions in Uganda: What Role for the Universal Periodic Review? Taulukko 8: SWV:n tukemat ohjelmat Ugandassa 2016 Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Kirewa, aluekehitysohjelma Lastensuojelu ja lasten osallistuminen, ruokaturva ja toimeentulo, terveys ja hiv/aids 2007 2023* Nabuyoga, aluekehitysohjelma Koulutus, terveys ja hiv/aids, toimeentulo 2004 2023* Busia, aluekehitysohjelma Kansalaisvaikuttaminen, lastensuojelu ja osallistuminen, terveys, toimeentulo 2009 2025 * Ohjelmat yhdistetään vuodesta 2017 alkaen yhdeksi ohjelmaksi.

Vuonna 2016 Ugandan World Vision työskenteli 50:ssä Ugandan 112 piirikunnasta. Suomen World Vision tuki vuonna 2016 Ugandassa kolmea pitkäkestoista aluekehitysohjelmaa, joista kaksi toimi maaseudulla ja yksi kaupungissa. Ugandan World Visionin strategian (2016 2020) tavoitteena on edistää pysyvästi kuuden miljoonan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevan lap- sen hyvinvointia ja suojelua sekä vahvistaa heidän perheidensä voimavaroja vuoteen 2020 mennessä. Strategia jakautuu neljään alatavoitteeseen: Alle 5-vuotiaiden lasten, nuorten sekä hedelmällisessä iässä olevien naisten terveys ja ravitsemus Pienviljelijöiden ja nuorten toimeentulo sekä taloudellinen voimaantuminen 3 18-vuotiaiden lasten ja nuorten laadukas koulutus ja elämäntaidot Tyttöjen ja poikien suojelu hyväksikäytöltä, heitteillejätöltä ja muilta väkivallan muodoilta Taulukossa 9 esitetään SWV:n ohjelmatyön keskeisiä saavutuksia näiden tavoitteiden toteutumiseksi.

Taulukko 9: SWV:n työn tuloksia suhteessa Ugandan World Visionin strategisiin tavoitteisiin TAVOITE 1: Alle 5-vuotiaiden lasten, nuorten sekä hedelmällisessä iässä olevien naisten terveys ja ravitsemus TAVOITE 2: Pienviljelijöiden sekä nuorten toimeentulo ja taloudellinen voimaantuminen TAVOITE 3: 3 18-vuotiaiden lasten ja nuorten laadukas koulutus ja elämäntaidot TAVOITE 4: Tyttöjen ja poikien suojelu hyväksikäytöltä, heitteillejätöltä ja muilta väkivallan muodoilta Turvallisissa oloissa synnyttävien naisten määrä nousi kaikissa ohjelmissa ja on nyt Kirewassa 75 % (23 % vuonna 2014), Nabuyogassa 67 % (35 % vuonna 2012) ja Busiassa 96 % (84 % vuonna 2014). Rintaruokittujen alle puolivuotiaiden vauvojen osuus kasvoi Busiassa kahdessa vuodessa 18 %:sta 57 %:iin. Lähes kaikki (92 %) nabuyogalaiset tietävät hivistä ja siitä, miten tartunnan voi välttää. Busiassa jo 330 nuorta on koulutettu vertaiskouluttajiksi hivistä ja yli 98 % raskaana olevista naisista kävi vuonna 2016 hiv-testissä. Nabuyogassa 78 % perheistä noudattaa hyviä terveyskäytänteitä, kun vielä viisi vuotta sitten niitä noudatti vain noin kolmannes. Hyttysverkon alla nukkuvien alle 5-vuotiaiden osuus kasvoi merkittävästi ja on nyt Kirewassa 84 % (67 % vuonna 2012), Busiassa 89 % (84 % vuonna 2014) ja Nabuyogassa 87 % (75 % vuonna 2012). Käsienpesua noudattavien kotitalouksien määrä nousi Busiassa vuodessa noin 40 %:sta 63 %:iin. Nabuyogassa yritystoiminnasta saatavista tuloista hyötyy jo 62 % kotitalouksista, kun neljä vuotta sitten vasta 22 %. Kirewan kyläpankissa on jo yli 5 000 jäsentä. Pankki tarjoaa lainoja mm. elinkeinotoimintaan ja lasten koulumaksuihin. Busiassa säästöryhmiin kuuluu jo 2 012 jäsentä (987 vuonna 2015). Nabuyogassa 62 %:ssa (22 % vuonna 2012) perheistä jompikumpi vanhempi saa säännöllisiä tuloja. Busiassa 52 % (vuonna 2014 40 %) vanhemmista pystyy huolehtimaan hyvin perheestään. Suuri osa perheiden vanhemmista on itse alaikäisiä tai nuoria. Busiassa jo 54 %:lla (31 %:lla vuonna 2015) kotitalouksista on toinen tulonlähde siltä varalta, että he menettävät pääasiallisen työnsä, mikä on rajakaupungissa suuri riski. 62 % (20 % vuonna 2015) Busian nuorista sanoo, että heillä on tarpeeksi ruokaa. Nabuyogassa 13 % nuorista on saanut yrittäjyys- tai ammattikoulutusta, kun vuonna 2012 heitä oli vasta viisi prosenttia. Busiassa jo lähes 100 nuorta on saanut yrittäjyyskoulutusta ja työskentelee nyt mm. boda boda -kuskeina, kampaajina, räätäleinä ja kuljettajina. Nabuyogassa 40 % kolmas- ja kuudesluokkalaisista omaa vaadittavat laskutaidot ja 36 % tarvittavan lukutaidon. Vuonna 2012 luku- ja laskutaitoisia oli vain seitsemän prosenttia näistä ikäluokista. Nabuyogan 12:sta koulusta yhdeksässä on toimiva kouluruokailu. Kirewan nuorista yli 35 % on mukana yrittäjyystoiminnassa. Tämä on seurausta tarjoamastamme ammattikoulutuksesta, josta on hyötynyt jo kymmeniä nuoria. Busiassa kansalaisvaikuttamistoiminnan ansiosta kouluruokailusta hyötyvien lasten määrä kasvoi neljässä vuodessa lähes 400:lla, opettajien määrä noin 40:llä ja koulun aloittavien lasten määrä noin 300:lla. Kirewassa 62 %:lla nuorista (42 %:lla vuonna 2015) ja Busiassa 49 %:lla nuorista (19 %:lla vuonna 2014) on nyt syntymätodistus. Busiassa yli 1 200 perhettä osallistui vuonna 2016 naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisiin koulutuksiin, joiden fasilitaattoreina toimivat uskonnolliset johtajat. Yli 72 % Busian lasten ja nuorten ryhmistä kertoo toimivansa lastensuojelun edistämiseksi, kun vielä vuosi sitten vain 47 %. Toiminnan tuloksena lähes 95 % yhteisön jäsenistä luottaa nyt siihen, että lastensuojelurikkomukset käsitellään asianmukaisesti ja niistä langetetaan tuomiot. Nabuyogassa 284 lasta ja Busiassa 1 876 lasta sai vuonna 2016 elämäntaitoopetusta, jonka myötä heidän itsetuntonsa on parantunut ja he ovat tietoisia oikeuksistaan. Kirewassa yli 80 yhteisövaikuttajaa sai koulutusta lastensuojelusta. Lähes 70 % lasten ja nuorten ryhmistä osaa toimia lasten oikeuksien turvaamiseksi (alueen keskiarvo 51 %). Kaikki SWV:n Ugandan ohjelmissa rakennettavat uudet tilat ovat sopivia vammaisille. Esimerkiksi Busiassa rakennettiin viime vuonna peruskouluun, terveyskeskukseen sekä uuteen nuorisotaloon hygieeniset ja inklusiiviset vessat.

Sinnikäs ravitsemustyö tuottaa hiljalleen tulosta Busian rajakaupungissa perheiden ravitsemustilanne on erityisen riippuvainen vanhempien palkkatuloista. Paikallisten uskomusten mukaan lasten aliravitsemus johtuu noituudesta, eikä ravinnon merkitystä ymmärretä. Toisaalta ylikuormitetuilta terveysasemilta ei löydy tukea apua hakeville. World Visionin ravitsemusmallissa perheitä koulutetaan valmistamaan ravinteikasta ruokaa saatavilla olevista ja edullisista raaka-aineista sekä opastetaan kasvattamaan niitä itse. Busiassa 1057 lasta on jo kuntoutettu ja aliravittujen lasten määrä laskenut 20 %:sta noin 14 %:iin. Yksi kuntoutetuista on kolmevuotias Isma Kiynga. Terveysvapaaehtoisen kotikäynnillä viime keväänä lapsi painoin vain 3,5 kiloa. Hänet otettiin kiireellisesti mukaan ravitsemusohjelmaan ja paino nousi kuukaudessa 7,2 kiloon. En aiemmin osannut yhdistää Isman oireita ruokaan. Minua harmitti lapsen kiukuttelu ja aloin saada hyvin negatiivisia ajatuksia häntä kohtaan. Ravitsemusneuvonnan jälkeen ymmärsin omat velvollisuuteni. Nyt Isma ei enää valita kivuista, hän syö hyvällä ruokahalulla ja on iloinen ja sosiaalinen. Osaan huolehtia hänestä, ja valmistaa monipuolista ruokaa saatavilla olevista aineksista, Florence-äiti kertoo.

1.5 KOLUMBIA Yli viisikymmentä vuotta kestäneen konfliktin jälkeen Kolumbiaan saatiin vihdoin rauha vuonna 2016, kun hallitus ja sissiliike Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia (FARC) allekirjoittivat rauhansopimuksen. Maassa vuosikausia jatkunut sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista. Konfliktista huolimatta Kolumbian taloudellinen ja poliittinen kehitys on ollut varsin vakaata, ja maassa on vahvat demokraattiset instituutiot. Vaikka Kolumbia on nykyään keskituloinen maa, taloudellinen vauraus on jakautunut hyvin epätasaisesti. Kolumbia on yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista. Noin kolmasosa väestöstä elää köyhyydessä, ja köyhyys on keskittynyt erityisesti maaseudulle. Kolumbiassa haasteena on rauhanprosessin kestävyyden varmistaminen. Konfliktien seurauksena maassa on 3 5 miljoonaa maansisäistä pakolaista, joiden elinolot tulisi saada vakaiksi. Kokaiinin tuottaminen, huumerikollisuus ja korruptio ovat edelleen isoja ongelmia. Pitkittynyt konflikti on osaltaan aiheuttanut myös sen, että maa on investoinut enemmän varjoa sotatoimiin kuin esimerkiksi opetukseen. 1 Vuonna 2016 Suomen World Vision tuki Kolumbiassa Nace la Esperanzan aluekehitysohjelmaa (slummiohjelma). Kolumbian suotuisasta kehityksestä johtuen raportointivuoden aikana ohjelman lopettamisajankohtaa aikaistettiin alkuperäisestä (vuosi 2020) siten, että se tulee päättymään jo syyskuussa 2018. Tammikuusta 2017 lähtien ohjelmaa rahoitetaan pelkästään omarahoituksella, eli ohjelman viimeisinä vuosina siihen ei enää käytetä julkista rahoitusta. 1 http://www.abcolombia.org.uk/mainpage.asp?mainid=17 http://www.globalis.fi/maat/kolumbia Taulukko 10: SWV:n tukema ohjelma Kolumbiassa 2016 Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Nace la Esperanza, aluekehitysohjelma Lasten ja nuorten suojelu, terveys- ja ravitsemustilanne, yhteisöjen voimaannuttaminen, rauhanrakennus 2005 2018

Kolumbian World Visionin strategian (2016 2020) päätavoitteena on edistää 1 987 215 kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevan ja erityisesti kaupungeissa elävän lapsen ja nuoren hyvinvointia ja suojelua sekä voimaannuttaa ja mobilisoida 460 968 lasta ja nuorta solidaarisuuden edistämiseen ja vaikuttamistyöhön. Strategia jakautuu neljään alatavoitteeseen: Lasten ja nuorten hyvinvointi (huolenpito ja kykyjen kehittäminen) Lasten ja nuorten integroitu suojelu ja hellyys (yhteisöjen turvallisuus ja rauhanrakentaminen) Taulukossa 11 esitetään SWV:n ohjelmatyön keskeisiä saavutuksia näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Kolumbian World Vision on toiminut maassa vuodesta 1978 lähtien. Tällä hetkellä sillä on toimintaa 17 eri läänissä maan viidessä eri osassa. Taulukko 11: SWV:n työn tuloksia suhteessa Kolumbian World Visionin strategisiin tavoitteisiin TAVOITE 1: Lasten ja nuorten hyvinvointi huolenpito ja kykyjen kehittäminen) 87 lasta ja nuorta sai koulutusta lasten ja nuorten oikeuksista ja apua tarjoavista tahoista vuonna 2016. 80 nuorta osallistui seksuaaliterveyttä koskeviin koulutuksiin vuonna 2016. 252 lasta ja nuorta osallistui erilaisiin vapaa-ajanryhmiin (elämäntaidot jne.) vuonna 2016. Alle 5-vuotiaiden krooninen aliravitsemus oli vuonna 2016 9,4 %, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 13,2 %. 300 lapsen huoltajaa sai ravitsemuskoulutusta vuonna 2016. Yhteisöön perustettiin lapsille 14 lukukerhoa vuonna 2016. TAVOITE 2: Lasten ja nuorten integroitu suojelu ja hellyys (yhteisöjen turvallisuus ja rauhanrakentaminen) 67 perhettä koulutettiin lasten ja nuorten suojelusta vuonna 2016. 74 perhettä osallistui vanhemmille suunnattuun hellyyskoulutukseen vuonna 2016. 54 aikuista sai koulutusta yrittäjyydestä vuonna 2016. Yhteisöjen ympäristöryhmiin osallistui aktiivisesti 37 henkilöä vuonna 2016. 37 vapaaehtoisen ryhmä monitoroi ohjelma-alueella asuvien lasten ja nuorten hyvinvointia vuonna 2016. 21 henkilöä sai koulutusta CVA-vaikuttamistyökalusta vuonna 2016.

Vammaisinklusiivinen opetus muutti Jaimen elämän Jaime, 15, kertoo koulunkäyntinsä olleen ennen epämieluisaa, sillä häntä oli kiusattu autisminsa vuoksi. Jaime oli pinnannut koulusta ja valehdellut kotona olevansa sairas. Äitinsä avustuksella Jaime sai paikan World Visionin tukemasta vammaisinklusiivisesta koulusta, jossa hänet hyväksyttiin omana itsenään. Uudessa koulussa Jaime on osallistunut aktiivisesti World Visionin tarjoamaan johtajakoulutukseen ja tehnyt muiden oppilaiden tapaan oman elämänsuunnitelmansa. Lisäksi hän on aktiivisesti mukana koulunsa yrittäjyysprojekteissa, joista kiinnostavin oli printtipaitojen suunnitteluprojekti. Hänen suunnitelmissaan on opiskella aikuisena graafista suunnittelua ja hänellä on omien sanojensa mukaan myös mahdollisuudet saada siihen jonkinlainen stipendi. Tulevaisuudessa Jaime aikoo kirjoittaa omista kokemuksistaan myös kirjan. Johtajuuskoulutuksiin osallistuminen on auttanut minua voittamaan esiintymispelon. Olen huomannut, että oman mukavuusalueen ja pelon ylittäminen johtaa usein maagiselle alueelle. Nuorten ryhmän johtajana toivon, että muutkin osallistujat pääsisivät nauttimaan siitä.

1.6 PERU Perussa taloudellinen ja poliittinen kehitys on ollut viime vuosina vakaata, ja viime vuosikymmenen aikana talouskasvu on ollut nopeaa. Työllisyysasteen ja tulotason nousut ovat vähentäneet merkittävästi äärimmäistä köyhyyttä. Vielä vuonna 2005 äärimmäisessä köyhyydessä eli lähes 30 prosenttia väestöstä. Vuonna 2015 osuus oli enää yhdeksän prosenttia. Talouskasvusta huolimatta poliittinen ja taloudellinen valta on jakaantunut varsin epätasaisesti, ja erityisesti maan syrjäisillä alueilla on yhä lukuisia köyhyystaskuja. Viime vuosina El Niño -ilmiön voimistuminen on entisestään lisännyt maaseudulla elävien haasteita. Perun hallitus on viime vuosina panostanut voimakkaasti lasten lukutaidon kehittämiseen, sillä maan saamat Pisa-tulokset ovat olleet äärimmäisen heikkoja. Maan syrjäseuduille on kuitenkin vaikea saada pätevää ja kaksikielistä (ketsua ja espanja) henkilökuntaa. Myös terveyspalvelujen saatavuus on usein heikkoa ja välimatkat pitkiä. Lisäksi Perun World Vision on toiminut maassa vuodesta 1980. Raportointivuonna sillä oli Perussa 34 aluekehitysohjelmaa maan kuudessa eri läänissä ja 800 eri yhteisössä. lastensuojelukysymyksiin liittyy vielä monin paikoin haasteita. 1 Suomen World Vision tuki vuonna 2016 Perussa kolmea pitkäkestoista aluekehitysohjelmaa, joista kaksi toimi maaseudulla ja yksi kaupungissa. Tammikuusta 2017 lähtien Perun ohjelmia rahoitetaan pelkästään omarahoituksella, eli ohjelmien viimeisinä vuosina niihin ei enää käytetä julkista rahoitusta. Perun World Visionin strategian (2012 2015 ja 2016) päätavoitteena on edistää suoraan 3,7 miljoonan haavoittuvassa asemassa olevan lapsen ja nuoren voimaantumista ja osallistumista ja vaikuttaa sitä kautta 14,5 miljoonan lapsen ja nuoren turval- 1 Lähde: Maailmanpankki 2017, www.bancomundial.org/es/country/peru/ overview Taulukko 12: SWV:n tukemat ohjelmat Perussa 2016 Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Mosoq Ayllu, aluekehitysohjelma Koulutus, elämäntaidot, yrittäjyys 2005 2019 El Salvador, aluekehitysohjelma Ravitsemus, koulutus, elämäntaidot 2006 2022 Renacer, aluekehitysohjelma Ravitsemus, koulutus, lastensuojelu 2008 2023

lisuuden ja hyvinvoinnin paranemiseen. Strategia jakautuu neljään alatavoitteeseen: Alle 5-vuotiaiden lasten aliravitsemuksen väheneminen 11-vuotiaiden lasten funktionaalisen lukutaidon paraneminen Nuorten lisääntynyt hyvinvointi heidän itsensä raportoimana Nuorten vahvistunut rooli omien yhteisöjen muutosagentteina Taulukossa 13 esitetään SWV:n ohjelmatyön keskeisiä saavutuksia näiden tavoitteiden toteutumiseksi. Taulukko 13: SWV:n työn tuloksia suhteessa Perun World Visionin strategisiin tavoitteisiin TAVOITE 1: Alle 5-vuotiaiden lasten aliravitsemuksen väheneminen TAVOITE 2: 11-vuotiaiden lasten funktionaalisen lukutaidon paraneminen TAVOITE 3: Nuorten lisääntynyt hyvinvointi heidän itsensä raportoimana TAVOITE 4: Nuorten vahvistunut rooli omien yhteisöjen muutosagentteina El Salvadorin ohjelmassa viime vuosina toteutetun vaikuttamistyön ansiosta kaiken kaikkiaan 8 765 alle 5-vuotiasta lasta hyötyy parantuneesta kasvunseurannasta ja ravitsemuksesta. Renacerissa alle 5-vuotiaiden lasten anemia on laskenut ohjelma-alueen kunnissa 69,4 prosentista (vuonna 2014) 38,9 prosenttiin (Tambillo) ja 47,9 prosenttiin (Acocro) vuonna 2016. Renacerissa vaikuttamistyön ansiosta kahden kylän terveysasemien palveluja saatiin kohennettua vuonna 2016. Tämä hyödytti myös 54 muuta kylää ja yhteensä 1 336 lasta ja nuorta sekä heidän perheitään. Mosoq Ayllussa alle 5-vuotiaiden lasten integroitu kehitys on noussut 19,1 prosentista (vuosi 2012) 64,6 prosenttiin (vuosi 2016). Monipuolista ravintoa päivittäin saavien alle 5-vuotiaiden osuus on noussut El Salvadorissa 27 prosentista (2013) 44 prosenttiin (2016). Vuonna 2016 83 %:lla El Salvadorin alueen kouluista oli käytössään innovatiivisia opetusmenetelmiä, kun vielä vuonna 2013 osuus oli vain 25 %. El Salvadorissa 320 vanhempaa sai vuonna 2016 koulutusta hellyyden merkityksestä lasten ja nuorten kasvulle ja kehitykselle. El Salvadorissa niiden 6 11-vuotiaiden osuus, jotka ovat saavuttaneet riittävät elämäntaidot, on kasvanut kuudesta prosentista (2013) 34 prosenttiin (2016). Renacerissa perheyhteisönsä turvallisena kokevien 6 11-vuotiaiden lasten lukumäärä on noussut 0,8 prosentista (vuosi 2014) 29,7 prosenttiin (vuosi 2016). Mosoq Ayllussa lasten funktionaalinen lukutaito on noussut 21,41 prosentista (vuosi 2013) 68 prosenttiin (vuosi 2016). Mosoq Ayllussa niiden nuorten osuus, jotka kokevat saavansa tukea perheeltään ja yhteisöltään on noussut huomattavasti, sillä vuonna 2013 osuus oli 2,64 % ja vuonna 2016 66,39 %. Mosoq Ayllussa järjestettiin vuonna 2016 huoltajille kahdeksan ns. vanhempainkoulun tilaisuutta, joissa heille annettiin tietoa lastensa elämäntaitojen kehittämisestä. Lisäksi vanhemmille ja lapsille järjestettiin neljä tapaamista, joissa huoltajat saivat neuvoja lastensa yrittäjyyden tukemiseen. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 178 vanhempaa tai huoltajaa. El Salvadorissa niiden 17-vuotiaiden osuus, jotka kokevat, että heidän hyvinvointinsa on kasvanut, on noussut 7,4 prosentista (2013) 36 prosenttiin (2016). Renacerissa niiden nuorten lukumäärä, joiden mielestä miehellä on tietyissä tapauksissa oikeus lyödä vaimoaan, on laskenut 35,1 prosentista (vuosi 2014) 27,8 prosenttiin (vuosi 2016). Renacerissa niiden vanhempien osuus, jotka kykenevät ostamaan kaikille alle 18-vuotiaille lapsilleen kolme tärkeintä hyödykettä (2 vaatekertaa, kengät ja peitto) ilman ulkopuolista tukea on noussut 62 prosentista (vuosi 2014) 72,1 prosenttiin vuonna 2016. El Salvadorissa kaiken kaikkiaan 729 yläkoulun oppilasta on saanut yrittäjyyskoulutusta vuonna 2016 ja 98 nuorella oli oma yrityssuunnitelma. Renacerissa 32 lasten ja nuorten ryhmää sai koulutusta johtajuudesta vuonna 2016. Koulujen oppilaskuntiin osallistui aktiivisesti 97 lasta ja nuorta. Renacerissa niiden miesten ja naisten osuus, jotka tuntevat lasten oikeudet ja suojelun, on noussut 41,3 prosentista (vuosi 2014) 90,6 prosenttiin (vuosi 2016). Renacerissa naisten osuus yhteisöjen johtajapaikoista on noussut 28,7 prosentista (vuosi 2014) 55,1 prosenttiin (vuosi 2016). Mosoq Ayllussa niiden nuorten osuus, joilla on valmiuksia taloudelliseen toimintaan, on noussut. Vuonna 2013 näiden nuorten osuus oli 2,17 % ja vuonna 2016 17,6 %.

Yrittäjyyskoulutus tarjoaa nuorille eväitä tulevaisuutta varten Kouluissa tarjotun yrittäjyyskoulutuksen ansiosta yläkouluikäiset nuoret ovat saaneet opetusta muun muassa konditoriatuotteiden valmistamisesta, vaatteiden ompelemisesta, puusepän taidoista sekä sähkötöistä. World Vision on tukenut oppilaitoksia näiden kurssien järjestämisessä. Tavoitteena on, että myös syrjäseutujen nuoret saavat peruskoulututuksensa aikana heitä kiinnostavan käytännön taidon, jota he voivat hyödyntää tulevaisuudessa. Koulutukset järjestetään koulupäivien aikana ja niitä vetävät koulun opettajat, jotka ovat myös itse osallistuneet yrittäjyyskoulutuksiin. Yrittäjyystaitojen kehittäminen on linjassa Perun valtion opetussuunnitelman kanssa. Kuvassa oleva ryhmä toimii Mosoq Ayllun ohjelmassa. Ryhmä on voittanut alueellisen yrittäjyyskilpailun itse suunnittelemillaan ja valmistamillaan vaatteilla.

2 TEMAATTISET PAINOPISTEALUEET Ohjelmakaudella 2015 2017 erityisen huomion ja kehittämisen kohteina ja painopisteinä ovat lasten oikeudet ja lasten suojelu, sukupuolten tasa-arvo, elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen ja nuorisotyöllisyys sekä ilmasto ja ympäristö. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että eri tavoin vammaiset lapset ja aikuiset huomioidaan ohjelmissamme. Ohjelmakaudella pyritään myös hyödyntämään erityisesti kahta toimintamallia - Citizen Voice and Action sekä Weconomy ja muu innovaatiotoiminta joita kehitetään ja hyödynnetään näiden temaattisten alueiden vahvistamiseksi. 2.1 LASTEN OIKEUDET JA LASTENSUOJELU Ohjelmamme vuosille 2015 2017 rakentuu lapsen oikeuksien perustalle. Ne ovat pohjana myös järjestömme strategialle, koko kansainvälisen World Vision -verkoston tavoitteille sekä ohjelmatyölle. Sitoutumalla lapsen oikeuksien sopimukseen maailman valtiot ovat ottaneet vastuun siitä, että kaikki lapset voivat yhtä lailla nauttia oikeuksistaan. Vastuunkantajia ovat kaikki aikuiset, perheet, yhteisöt sekä yksityinen ja julkinen sektori. Näiden vastuunkantajien tunnistaminen ja tukeminen on oikeusperustaisen työmme keskiössä. Tällä hetkellä kaikissa ohjelmissamme toimii lapsille ja nuorille järjestettyjä kerhoja ja parlamentteja, joissa lapsille kerrotaan heidän oikeuksistaan ja joissa he oppivat ilmaisemaan itseään ja tuomaan esiin omia mielipiteitään. Lapsille opetetaan rakentavia tapoja kertoa omia ajatuksiaan vanhemmilleen, esittää ratkaisuja käytännön ongelmiin sekä rakentaa rauhaa. Lapset eivät ole passiivisia sivustaseuraajia, vaan aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia ikänsä edellyttämällä tavalla. Ryhmissä tytöt ja pojat oppivat toimimaan yhdessä ja tukemaan toisia. Näin lapsista kasvaa uusi tasa-arvoa ja yhteistyötä kunnioittava sukupolvi. Lastensuojelu on tärkeä osa World Visionin toimintaa ja yksi World Visionin keskeisistä lasten hyvinvoinnin mittareista (Child Well-being Indicators). Suomen World Visionin ohjelmatyössä lapsia suojellaan tukemalla lastensuojelurakenteita ja -toimintatapoja sekä kannustamalla yhteisön jäseniä, vanhempia ja lapsia tuomaan esiin lastensuojelurikkomuksia. Lastensuojelutyön merkityksen vahvistuminen WV-verkostossa näkyy hyvinvointimittareiden lisäksi siinä, että lastensuojelu on integroitu kaikkien ohjelmamaidemme kansallisiin strategioihin, useammassa yhtenä pääpainopisteistä. Tämä näkyy myös ohjelmasuunnitelmissa, joihin yhä useammin kuuluu myös lastensuojeluun liittyviä tavoitteita ja indikaattoreita tai jopa erillisiä lastensuojeluprojekteja (Intia, Kenia, Uganda). Esimerkiksi Perussa Suomen World Visionin lastensuojeluaktiviteetit käsittelevät väkivallan perimmäisiä syitä ja keskittyvät kapasiteetin vahvistamiseen eri tasoilla lapsista ja perheistä kouluihin ja

lastensuojeluyksiköihin. Tämän avulla on rakennettu luottamusta yhteisön ja valtion viranomaisten välille ja vahvistettu viranomaisten valmiuksia. Nämä yhdessä lisäävät vastuullisuutta ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, suojelussa ja täyttämisessä. Renacerissa naisten ja miesten tietämys lasten oikeuksista ja -suojelusta on noussut vuoden 2014 alkukartoituksessa mitatusta 41,3 prosentista 90,6 prosenttiin (2016). Kenian Meibekissä on koulutettu ja osallistettu 100 lasta (50 poikaa ja 50 tyttöä) lasten parlamenttiin Usian Gishu -alueella. Yksi lapsista valittiin koulutettujen lasten keskuudesta kuvernööriksi edustamaan lapsia heitä koskevissa kysymyksissä paikallishallinnossa. Tätä kautta lapset saavat mahdollisuuden osallistua paikalliseen päätöksentekoon kuten esimerkiksi paikallishallinnon budjetointiin. Myös Ugandan Busiassa lasten osallistamisen saralla on otettu huimia askelia eteenpäin. Koulutuksen ja osallistumistyökalun avulla kumppanit ja ohjelmatyöntekijät ovat osanneet entistä paremmin osallistaa lapsia päätöksentekoon. Tämän tuloksena yhä useampi lapsi osaa ja haluaa tuoda esiin omat ajatukset ja ideat. Lasten osallistamistaso yhteisötasolla on noussut viimeisen vuoden aikana 15 prosentista 74.3 % prosenttiin. Yksi haaste on aikuisten ja lasten rajallinen tietämys oman maan laeista ja omista oikeuksista. Osittain tästä johtuen lasten oikeuksia rikotaan jatkuvasti. Lakien yksityiskohdat ovat tuntemattomia sekä vastuunkantajille että oikeushaltijoille. Valitettavasti vastuunkantajat saattavat hyödyntää tätä tilannetta. Jatkamme kaikissa ohjelmissa CVA:n ja lastensuojeluohjelman toteuttamista, jotta kansalaiset oppisivat tuntemaan omat oikeutensa paremmin ja sitä kautta tarvittaessa puolustautumaan.

Kaksi siepattua pikkulasta saatiin pelastettua Intiassa Nelilapsisen intialaisperheen lapset Arachana ja Shiva siepattiin vuodenvaihteessa, kun he olivat viemässä roskia läheiselle kaatopaikalle. Vanhemmat huomasivat nopeasti lastensa katoamisen ja pyysivät apua lähialueen asukkailta. Pyyntö kantautui Intian Indoressa toimivan lastensuojeluyksikön tietoon. World Visionin kouluttamat vapaaehtoiset olivat yhteydessä poliisiin ja vaativat sitä reagoimaan lasten katoamiseen. Indoren ohjelmasssa on panostettu lastensuojeluun ja se on tuottanut tulosta. World Visionin kouluttamissa lastensuojeluyksiköissä toimii 430 aktiivijäsentä. Shiva-poika löytyi vapaaehtoisten ja poliisin yhteistyöllä nopeasti, mutta Arachana-tyttö pysyi kateissa. Kuusi päivää kestäneiden sitkeiden etsintöjen jälkeen tyttö paikallistettiin 50 kilometrin päästä kodistaan. Lapset ovat nyt turvassa vanhempiensa luona. Poliisi paljasti pidätyksen yhteydessä lasten kidnappauksiin erikoistuneen rikollisliigan. Siepatut lapset oli tarkoitus myydä eteenpäin agenteille, kertoi liigaan kuulunut nainen poliiseille. World Vision on tehnyt viimeisen kahden vuoden aikana paljon työtä lastensuojeluyksiköiden toiminnan vakiinnuttamiseksi. Yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä poliisin ja lasten auttavan puhelimen Child Linen kanssa. Lastensuojeluyksiköt ovat aiemminkin saaneet ratkottua lastensuojelurikoksia. Hylätty vauva on päässyt viranomaisten turvaan ja pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on saanut oikeutta, kun tekijä vangittiin. Lastensuojeluyksiköt tekevät paljon ehkäisevää työtä, kuten puhuvat lapsiavioliittoja ja lapsityötä vastaan. World Visionin koulutuksen ansiosta Indoren slummin ohjelma-alueen nuorista 90,5 prosenttia tietää, kenen puoleen kääntyä ja minne ilmoittaa, jos kohtaa lastensuojelurikkeitä tai väkivaltaa. Jo se, että hädän hetkellä tietää, että voi hakea apua ja muistaa nopeasti kenen puoleen kääntyä, on iso muutos. Nopeus saattaa ratkaista lapsen kohtalon esimerkiksi kidnappaustilanteissa.

LASTEN OSALLISTUMINEN JA OSALLISTAMINEN (Children s participation and participating children finding justifications and influencing factors for participation in Sri Lanka) Yhteenveto: Jyväskylän yliopiston Development and International Cooperation -maisteriohjelmaan tehty pro gradu -tutkielma Janika Valtari, 2016 Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa lasten kerhoihin osallistuvaa lasta ja 12 World Visionin työntekijää ja vapaaehtoista Kalpitiyan ja Ehetuwewan aluekehitysohjelmissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin lasten osallisuutta perustellaan ja millaisia lapsikäsityksiä selityksiin liittyy, sekä mitkä asiat vaikuttavat lasten kerhoihin osallistumiseen. Aineistosta löytyi 14 eri tapaa perustella lasten osallisuutta. Lasten osallisuutta perusteltiin pääasiassa hyödyn eikä oikeusperustaisuuden kautta. Osallisuuden nähtiin hyödyttävän joko muuta yhteisöä, jotakin asiaa, lasten asiaa kollektiivisesti, sekä yksittäisiä lapsia. Vain aikuiset esittivät oikeusperustaisia perusteluja lasten osallistumiselle. Lasten osallisuutta käsittelevässä kirjallisuudessa on suhteellisesti enemmän esimerkkejä lasten osallisuuden hyödyistä kuin sen oikeudellisuudesta, joten tältä osin tutkimuksen tulokset heijastavat teoreettista keskustelua. Toisaalta oikeusperustaisuus on yksi kehitysyhteistyön keskeisistä teemoista ja lasten oikeus osallisuuteen yksi World Visionin työn tärkeimmistä teemoista, joten siihen nähden oikeusperustaisten perustelujen osuus aineistosta oli alhainen. Yllättävää tuloksissa oli se, että muiden kuin lasten hyötyminen oli esillä monissa perusteluissa. Teoreettisessa keskustelussa osallisuutta perustellaan usein henkilön oman suoran tai välillisen hyödyn kautta. Lapset kuvattiin useimmiten päteviksi toimijoiksi, mutta pätevyys saattoi koskea joko lasten kyvykkyyttä (taidot) tai lasten kehittyneisyyttä (kypsyys). Lapset kuvasivat itsensä usein kehittyneiksi ja tasa-arvoisiksi toimijoiksi aikuisten kanssa. Aikuisten kuvauksissa oli enemmän hajontaa lasten kehittyneisyyden suhteen. Kehittyneisyys liitettiin usein mielipidevaikuttamiseen ja ajatusten jakamiseen, kun taas kyvykkyys liittyi luovuuteen ja tekemiseen. Jos työllä halutaan saavuttaa tietynlaista lasten osallistumista, olisi työntekijöiden, vapaaehtoisten sekä lasten käsityksiä osallistumisesta sekä lapsista hyvä yhdenmukaistaa esimerkiksi koulutusten tai keskustelujen avulla. Aineistosta löytyi 13 lasten kerhoihin osallistumiseen vaikuttavaa tekijää. Näitä tekijöitä tarkasteltiin Personal Investment -motivaatioteorian avulla. Useimmiten osallistumiseen vaikuttivat uskomukset siitä, mitä lapset voisivat joko saada tai menettää kerhoihin osallistumisen seurauksena. Menetyksiin liittyi esimerkiksi tapaturmien mahdollisuus ja hyötyihin kerhojen järjestämät retket ja palkinnot. Osallistumiseen vaikuttivat myös kerhojen arvostus sekä kerhojen saatavuus ja sosiaalinen saavutettavuus. Kerhoihin osallistumisen ei katsottu olevan mahdollista kaikille yhteiskunnallisille ryhmille. Lasten vanhemmilla sekä muilla lapsilla oli suuri vaikutus lasten osallistumiseen lasten kerhoihin. Lasten kerhoihin osallistumisen määrään vaikuttaisi positiivisesti eniten se, että puututtaisiin vanhempien asenteisiin tai pystyttäisiin muuttamaan kerhojen ajankohtaa tai sijaintia.

2.2 SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Kuluneen raportointivuoden aikana sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen oli yksi Suomen World Visionin työn painopistealueista. Tasa-arvokysymyksiä edistettiin ohjelmatyössä painottamalla erityisesti naisten ja tyttöjen osallistumista ja voimaannuttamista. Tasa-arvon lisäämiseksi ohjelmissa on yhtäältä pyritty lisäämään naisten osallistumista yhteisöjen päätöksentekoelimiin ja toisaalta kannustamaan miesten osallistumista muun muassa lastensuojelua koskeviin toimintoihin. Esimerkiksi Ugandan Kirewassa sosiaaliset ja kulttuuriset käytännöt estävät edelleen miehiä tukemasta naisia ruoantuotannossa, mutta sen sijaan he haluaisivat mieluusti olla yksin vastuussa myymisestä. Tasa-arvotyön ansiosta Perun Renacerissa johtoasemassa olevien naisten osuus on noussut lähes kaksikertaiseksi: vuonna 2014 luku oli 29 prosenttia ja vuoden 2016 evaluaatiossa jo 55 prosenttia. Naisten taloudellisen aseman kohentamiseksi heitä on myös kannustettu liittymään mukaan erilaisiin oma-apuryhmiin ja pienyrittäjien ryhmiin. Intian ja Sri Lankan ohjelmissa naisilla on ollut keskeinen rooli yhteisöjen oma-apuryhmien toiminnoissa. Esimerkiksi Intian Indoressa naisten rooli yhteisöjen oma-apuryhmissä on keskeinen, ja siellä on havaittavissa paljon naisten taloudellista voimaantumista. Aiheesta järjestettyihin koulutuksiin osallistui raportointivuonna 7 154 naista. Naisiin ja lapsiin kohdistuvan perheväkivallan ehkäiseminen ja apua tarjoavista palveluista tiedottaminen on keskeinen osa ohjelmatyötämme. Erityisesti Perun ja Kolumbian ohjelmissa yhteisöjen jäsenille on tarjottu tietoa väkivaltaan pohjautuvan kasvatuksen haitoista ja hellyyden merkityksestä lasten kasvatuksessa. Perheiden sisäistä dynamiikkaa ja sukupuolirooleihin liittyviä käsityksiä on pyritty muuttamaan kouluttamalla yhteisöjen jäseniä isien tärkeästä roolista lasten kasvatuksessa ja kehityksessä. Ugandan Busiassa tässä työssä käytettiin apuna ns. positiivisen vanhemmuuden mallia, jonka ansiosta yli 1 200 kotitaloutta sai tietoa sukupuoleen perustuvasta väkivallasta. Osa vanhemmista vastustaa yhä tyttölasten osallistumista yhteisöjen kehitystoimintaan vetoamalla esimerkiksi siihen, että tytön paikka on ensisijaisesti kotitöiden parissa eikä kodin ulkopuolisiin toimiin osallistumisessa. Monissa ohjelmissa tytöt myös lopettavat koulunkäynnin jo ennen yläkoulun päätty-

mistä muun muassa teiniraskauksien ja vanhempien tuen puuttumisen vuoksi. Poikien koulunkäynti saattaa puolestaan vaarantua työelämään siirtymisen takia. Molemmissa tapauksissa vanhempia ja muita yhteisöjen jäseniä on koulutettu lasten ja nuorten koulunkäynnin tärkeydestä näiden tulevaisuuden kannalta. Teiniraskauksien ohella myös varhainen avioituminen aiheuttaa haasteita erityisesti tyttöjen koulunkäynnille. Ohjelmissa on pyritty vähentämään lapsiavioliittoja ja kampanjoitu ehkäisyn ja lisääntymisterveyden edistämiseksi. Intian Indoressa on saatu vähennettyä tyttöjen lapsiavioliittoja ja Keniassa on edistetty erityisesti naisten sukupuolielinten silpomisen vastaisessa työssä. Esimerkiksi Sookissa nuorten naisten FGM -esiintyvyys (female genital mutilation) on pienentynyt vuoden 2008 lähtötilanteen (95,9 %) ja vuoden 2016 evaluaatioraportin välillä (73 %). Tilanteen muuttumisessa on ollut keskeistä myös vaihtoehtoisten aikuistumisrituaalien tukeminen. Tasa-arvotyön haasteena on se, että ihmisten käyttäytyminen muuttuu usein hyvin hitaasti, vaikka heillä periaatteessa olisi tietoa uusista toimintatavoista. Jotkut yhteisön jäsenet voivat yhä noudattaa syvään juurtuneita perinteisiä uskomuksia ja toimintamalleja, jotka ovat ristiriidassa sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa. Ohjelmissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että samalla kun näitä perinteitä haastetaan, tarjotaan kaikille sukupuolille mahdollisuus osallistua tasavertaisesti ohjelmien toimintoihin. Kotitöiden kartoittaminen toi esiin tasa-arvoon liittyviä epäkohtia Ugandan Busiassa tasa-arvokysymyksiin liittyviin epäkohtiin on haettu muutosta käyttämällä hyväksi toimintamallia, jossa miesten ja naisten ryhmien jäseniä pyrittiin listamaan kotitöihin käyttämänsä aika viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Kartoituksen tulokset paljastivat miehille konkreettisesti, että he käyttivät kotitöihin puolet vähemmän aikaa kuin naiset. Lisäksi miesten lepäämiseen käyttämä aika oli suurempi kuin naisilla. Tulosten analysoiminen auttoi miehiä ymmärtämään syvällisemmin sukupuolirooleihin liittyviä vinoumia. Samalla he sitoutuivat aiempaa tiiviimmin niiden vähentämiseen ja yhteisöjen naisten tukemiseen.

2.3 NUORISOTYÖLLISYYS Nuorisotyöllisyyden tukeminen on tärkeä osa ohjelma-alueiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamista. Maailman väestöstä nuoria on ennätysmäärä eli noin 1,8 miljardia.1 Heistä 89 prosenttia asuu kehittyvissä maissa, joissa tulevaisuutta varjostavat köyhyys, heikot jatkokoulutusmahdollisuudet sekä turvattomat ja epäoikeudenmukaiset työolosuhteet.1 Noin 120 miljoonaa nuorta tulee vuosittain työikäiseksi. 1 Heidän lisäkseen työtä pitäisi löytää 75 miljoonalle työttömälle nuorelle. 2 Näiden nuorten työllistäminen on tärkeää niin nuorten itsensä kuin tulevien sukupolvien hyvinvoinnin takaamiseksi. Ohjelmissamme nuorten työllistymistä tuetaan holistisesti parantamalla nuorten ammattiosaamista, elämäntaitoja sekä yrittäjyys- ja yritteliäisyystaitoja. Nuoriksi määrittelemme 15 28-vuotiaat. Vuonna 2016 nuorisotyöllisyyttä tuettiin yhdeksässä pitkäkestoisessa aluekehitysohjelmassa sekä yhdessä erityisprojektissa. Ammattikoulutus on keskeinen osa nuorisotyöllisyyden tukemista ohjelmissamme. Ammattiopiskelu on käytännönläheistä taitoja hankitaan esimerkiksi työskentelemällä oman alan yrityksissä. Ugandassa Busiassa 21 nuorta sai leipurin, räätälin tai koruompelijan koulutuksen. Koulutuksen saaneille nuorille annettiin myös oman yrityksen aloittamiseen tarvittavia välineitä (starter kits) kuten ompelukoneita. Ammatillisen koulutuksen lisäksi nuoria tuetaan perustamaan säästöryhmiä, joiden avulla he voivat rahoittaa yritystoimintaansa. Busiassa koulutettiin vapaaehtoisia valvomaan ja opastamaan säästöryhmiä, mikä lisäsi naisten ja nuorten osallistumista ryhmiin. Nuoria ammattikoulutettiin myös Ugandan Kirewan, Kenian Meibekin, Intian Indoren ja Sri Lankan Kalpitiyan aluekehitysohjelmissa. Yhteensä ammattikoulutuksen sai vuoden aikana 275 nuorta. Pienyrityksen aloittamiseen tarvittavia resursseja ja yritysneuvontaa annettiin Busian lisäksi Ugandan Kirewassa ja Nabuyogassa, sekä Kenian Mogotiossa ja Meibekissä. Ohjelmissa koulutetut nuoret haluavat usein auttaa myös muita oman alueensa nuoria työllistymään. Oman elämän aktiivinen suunnittelu ja hallinta tukevat työllistymistä. Intian Indoressa 1 730 yläasteja lukio-opiskelijaa sai opinto-ohjausta, joka tarjosi tukea oman ammatin valitsemiseen sekä elämäntaito-opetusta. Vastaavaa ohjausta sai myös 238 opiskelijaa Sri Lankan Kalpitiyassa. Yrittäjyystaitojen opettaminen köyhillä ja syrjäisillä alueilla asuville nuorille on erityisen tärkeää, koska työpaikkoja on vaikeaa löytää ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat vähäiset. Suomen World Visionin 2015 2017 kehitysohjelman evaluaatiossa todetaan, että Perun El Salvadorin ja Mosoq Ayllun koulujen yrittäjyysprojektit ovat suosittuja nuorten, opettajien ja paikallisviranomaisten keskuudessa. 3 Yläkoulujen yrittäjyyskasvatuksessa käytetään World Visionin kehittämiä menetelmiä kuten rahoitussalkku-peliä. El Salvadorissa 45 opettajaa sisällytti nämä työkalut opetussuunnitelmaansa, ja valtiollinen opetusviranomaistaho, UGEL, linjasi että rahoitussalkku-peli tulisi ottaa käyttöön kaikissa yläkouluissa. Mosoq Ayllussa yrittäjyyskasvatukseen kuuluu teoreettisen osuuden lisäksi käytännön työpaja, jossa nuoret valmistavat ja myyvät erilaisia tuotteita. Lisäksi El Salvadorin ja Mosoq Ayllun ohjelmissa 198 nuorta teki omat yrityssuunnitelmansa osana yrittäjyyskasvatusta. Yrittäjyyskasvatukseen kuuluu myös opettajien ja vanhempien kannustaminen, jotta he tukisivat nuorten yritteliäisyyttä. Mosoq Ayllussa 175 huoltajaa osallistui koulutukseen, jossa heille kerrottiin kuinka tukea lastensa elämäntaitoja ja yritteliäisyyttä. Nuorisotyöllisyystyön muodot vaihtelevat jonkin verran ohjelma-alueittain. Vuonna 2017 valmistuneessa ohjelmaevaluaatiossa kehotetaan elinkeinojen osalta keskittymään ryhmien tukemiseen laajemman vaikutuksen aikaansaamiseksi sekä jatkamaan ja lisäämään nuorten parissa työskentelyä. Nuorten osuus elinkeinohankkeiden hyödynsaajista on usein pieni, mikä johtuu muun muassa ammattikoulutusten hintavuudesta. Aiemmin koulutettuja nuoria voitaisiin hyödyntää vielä enemmän uusien nuorten kouluttamisessa ja työllistämisessä kustannustehokkuuden lisäämiseksi. 1 The power of the 1.8 billion. Adolescents, youth and the transformation of the future (2014) https://www.unfpa.org/sites/default/files/pub-pdf/ EN-SWOP14-Report_FINAL-web.pdf 2 Manpower Group (2012) How Policy Makers Can Boost Youth Employment, URL: http://files. shareholder.com/ downloads/man/ 2074956109x0x600960/ 1f9d24d2-d737-40c7-805f-a38b183e7766/ How %20Policymakers%20Can %20Boost%20Youth %20Employment%20 FINAL%2009-18-12.pdf (accessed 24/11/ 3 Evaluation of World Vision Finland Programme 2015-2017 (2017) Kristiina Mikkola Consulting

Slumminuorille taitoja ja työtä Keniassa slumminuorten työllistymisprojektissa koulutettiin 100 nuorta työelämätaidoista ja oman elämän hallinnasta. Nuorisotyöllisyysprojekti toimii Korogochon slummissa Nairobissa. Projektiin valitaan mukaan haavoittuvassa asemassa olevia nuoria kuten päihde- tai rikostaustaisia, yksinhuoltajia, kouluttamattomia ja orpoja. Alun työelämäja elämäntaito-opintojen jälkeen nuoria autetaan hakeutumaan joko työelämään, opiskelemaan tai perustamaan oma yritys. Projekti neuvoo nuoria säästöryhmien muodostamisessa. Ryhmien avulla nuoret voivat rahoittaa yritystensä investointeja ja hallita yksityiselämän menoja. 100 koulutetusta nuoresta 90 työllistyi vuoden aikana joko omaan tai ulkopuoliseen yritykseen. Säästöryhmiin osallistui 90 projektissa koulutettua nuorta sekä 23 muuta slummissa asuvaa nuorta. Aikaisempina vuosina koulutetut nuoret toimivat projektissa mentoreina ja perustetut yritykset kokevat velvollisuudekseen parantaa asuinalueitansa. Viime vuonna kaksi vuonna 2015 perustettua yritystä järjesti tietotekniikkakoulutuksia ja erilaisia tiedotustempauksia slummien lapsille. Koulutuksiin ja tempauksiin osallistui 280 lasta.

2.4 ILMASTO JA YMPÄRISTÖ Raportointivuonna useiden ohjelmien alueella kärsittiin poikkeuksellisista sääoloista. Intiassa oli erityisen kuivaa; jopa neljänneksen kansasta arvioitiin asuvan kuivuudesta kärsineillä alueilla ja maassa mitattiin ennätyslämpötiloja. Ugandassa syksyn sateet jäivät tulematta ja Keniassa loppuvuoden kuivuus on ollut pahinta vuosikymmeniin. Kun lähimmät joet, purot ja vesilähteet ovat kuivia, ihmiset joutuvat vaeltamaan pitkiäkin matkoja veden perässä. Keniassa monet lapset ovat olleet pois kouluista, sillä heitä tarvitaan veden hakuun. Vedenpuute altistaa taudeille ja romuttaa perheiden elinkeinot. Ilmastomuutos ja luonnonvarojen kestämätön käyttö saattavat tehdä kehitysyhteistyön tulokset tyhjiksi, mikäli niihin ei puututa. Tämän vuoksi ohjelmissamme tuetaan varsinkin ilmastomuutokseen sopeutumista, mutta pyritään myös hillitsemään ilmastomuutosta. Tärkeimmät ilmastomuutokseen sopeuttavat toiminnot ohjelmissamme liittyvät vedensaantiin ja elinkeinoihin, hillitsemistoimet taas metsitykseen ja uusiutuvaan energiaan. Puhtaan ja riittävän veden saannin turvaaminen on olennainen osa aluekehitysohjelmiamme. Ohjelmissa on myös tehty työtä veden puhdistamiseksi, vesialueiden suojelemiseksi sekä sanitaation ja hygienian parantamiseksi. Kenian Mogotiossa rakennettiin 1 200 asukkaan käyttöön vesiputki yhdessä paikallishallinnon kanssa sekä varustettiin 700 kaivoa aurinkokäyttöisillä pumpuilla. Aiemmin alle 10 prosenttia ihmisistä sai kuivalla kaudella puhdasta vettä, nyt yli kolmannes. Intian Sagarissa World Vision toimitti hätäapuna vettä tankeissa 24 pahiten kärsineeseen kylään. Lisäksi kaivoja korjattiin ja varustettiin motorisoiduilla pumpuilla. Näin veden saatavuus parani, ja perheet saavat nyt kyläkaivoista vettä 10 kuukautena vuodessa entisen kahdeksan sijaan. Lisäksi asukkaiden vedenjonotusaika lyheni, joten aikaa jää enemmän esimerkiksi elinkeinojen harjoittamiseen. Yhteisöjen selviytymiskeinoja on kohennettu myös elinkeinojen kautta. Intian Sagarissa tehdyssä loppuevaluaatiossa todettiin, että kolmannes alueen viljelijöistä on aloittanut luomuviljelyn. World Visionin työn seurauksena myös valtio edistää nyt luomuviljelyä alueella. Intian Rajnandgaonissa noin 620 viljelijää harjoittaa luomuviljelyä. Viljelijät käyttävät luonnonmukaisia lannoitteita ja tuholaisten torjunta-aineita kuten eläinten virtsaa ja matokompostoinnin nestetuotteita. Samalla he säästävät huomattavasti, koska kemikaaleihin ei kulu rahaa. World Vision tekee paljon metsitystyötä, koska monilla ohjelma-alueillamme maaperän kyky sitoa kosteutta ja ravinteita on heikentynyt ja pohjaveden taso on laskenut. Ugandan Kirewassa 200 maanviljelijää harjoittaa tiloillaan vesametsätaloutta, jossa kannoista valitaan parhaiten menestyvät versot uusiksi puiksi. Tietoutta vesametsätaloudesta levitetään alueelle myös koulujen kautta. Metsäkatoa vastaan taistellaan energiatehokkaiden uunien avulla. Perun, Kenian ja Ugandan ohjelmissa puuta säästävistä uuneista hyötyy noin 2 700 perhettä. Kenian uuniprojektille on yhteistyössä WV Australian kanssa hankittu myös Gold Standard -sertifiointi. Kenian Mogotiossa on laskettu perheiden käyttävän nyt noin 30 prosenttia vähemmän puuta: jokainen perhe jättää luontoon noin 1,5 tonnia puuta vuodessa ja säästää noin 11 euroa kuussa. Samalla naisilla ja lapsilla jää enemmän aikaa tehdä muita asioita kuin etsiä polttopuita. Mogotiossa vesametsätalouden ja puuta säästävien uunien huomattiin lisänneen alueen metsäpeittoa 62 prosenttia kolmessa vuodessa.

Ohjelmissa on otettu käyttöön myös uusiutuvan energian ratkaisuja. Kenian Kisumussa työskentelemme suomalaisen Solar Fire Concentration (SFCO) -yrityksen kanssa Weconomy-ohjelman kautta. SFCO on kehittänyt ainutlaatuisen aurinkoenergiateknologian, joka tekee pienyritysten energiansaannista halvempaa ja varmempaa. Auringon säteet ohjataan peilien kautta lämpöenergiaksi. Menetelmässä käytetään paikallisesti saatavilla olevia materiaaleja ja sitä voidaan hyödyntää lähes missä tahansa lämpöä tarvitsevassa prosessissa. Aurinkoenergian käyttö pienentää alueen ympäristönkuormitusta ja parantaa paikallisten ympäristötietoutta. Kaikissa ohjelmissamme koulutetaan katastrofivalmiudesta sekä päivitetään vuosittain valmiussuunnitelmat. Yhteistyötä on tehty lisäksi koulujen, paikallisradioiden ja meteorologian laitosten kanssa. Säännöllisesti toistuvia säiden aiheuttamia ongelmia on pyritty myös estämään: Sri Lankan Kalpitiyassa 616 perhettä hyötyy uudesta tulvavallista. Alueella, jossa normaalisti tulvii kolmesti vuodessa, lapset pääsevät nyt turvallisesti ja säännöllisesti kouluun. Ilmasto- ja ympäristötoimia yhteisöjen haavoittuvuuden vähentämiseksi on yhä lisättävä. Luomuviljelyn osalta on opittu, että luomutuotteille on rakennettava enemmän linkkejä kaupunkien markkinoille, jotta viljelijät pysyvät luomutuotannossa. Vesametsätalous puolestaan on osoittautunut oivalliseksi suojautumiskeinoksi kuivuuden vaikutuksilta, joten panostusta siihen on lisättävä. Aurinkoenergiapilotti tuki pienyrittäjiä Keniassa Solar Fire Concentration (SFCO) -yrityksen kanssa tehdyt kaksi ensimmäistä pilottihanketta kohdennettiin erityisesti naisten ja nuorten ryhmiin. Hankkeen tuloksena maapähkinävoita tuottava Yier Ngima -ryhmä on onnistunut lopettamaan puuhiilen kulutuksen aurinkoisina päivinä, jolloin työntekijät eivät myöskään altistu myrkylliselle savulle. Koptigein leipomo on puolestaan vähentänyt sähkönkulutustaan huomattavasti ja lisännyt säästyneiden sähkökustannusten myötä tuotantoaan. Yllättävät sähkökatkot eivät enää vaikuta heidän liiketoimintaansa. Yhteensä jo noin 120 henkilöä hyötyy uudesta teknologiasta. Jatkossa laajennamme yhteistyötämme Keniassa muun muassa kalankuivatukseen ja pakolaisleireille sekä muihin WV:n kohdemaihin.

2.5 VAMMAISUUS Vammaisuus on yksi kansainvälisen World Visionin määrittelemistä läpileikkaavista teemoista. World Visionin työssä sovelletaan vammaisuuden sosiaalista mallia, joka tunnistaa ulkoisten tekijöiden roolin vammaisuuden tuottamisessa ja korostaa vammaisten kokemaa eriarvoisuutta. Vammaisuutta aiheuttavat asenteet, tietämättömyys ja ympäristön esteellisyys. Vammaiset ihmiset eivät ole vain avuntarvitsijoita ja hyödynsaajia, vaan ensisijaisesti osallistujia ja kumppaneita. SWV on jatkanut kaikissa ohjelmamaissaan eriarvoisuuden vähentämistä. Tavoitteena on, että ohjelmien ja hankkeiden ravitsemukseen, terveyteen, koulutukseen ja ihmisarvoiseen työhön ja toimeentuloon keskittyvät toimet hyödyttävät ensisijaisesti yhteisöjen kaikkein köyhimpiä ja haavoittuvimmassa asemassa olevia jäseniä. Olemme jatkaneet vammaisten lasten ja aikuisten integrointia ohjelmien hyödynsaajiksi, vaikuttajiksi ja päätöksentekijöiksi. SWV on toiminut aktiivisesti kansainvälisen WV-verkoston vammaisinkluusiotyön johtoryhmän jäsenenä. Suomessa SWV on yhdessä Vammaiskumppanuus ry:n kanssa koordinoinut ja tukenut suomalaisten kansalaisjärjestöjen vammaisinkluusiotyötä kehitysmaissa. SWV:n ohjelmissa Latinalaisessa Amerikassa on tuettu erityisesti vammaisten lasten koulunkäyntiä. Perun Renacerin ohjelmassa 94 prosenttia vammaisista lapsista kävi esikoulua, kun vuoden 2015 seurantatilanteessa tämä luku oli vain 43 prosenttia. Alakoulua käyvien vammaisten lasten osuus oli noussut 44 prosentista 92 prosenttiin ja yläkoulua käyvien vammaisten osuus 31 prosentista 90 prosenttiin. Afrikan ohjelmissa on siirrytty yleisesti vammaisinklusiivisen vesi- ja sanitaatioinfrastruktuurin rakentamiseen. Tähän on vaikuttanut myös se, että SWV on ulkoasiainministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön tuella rakentanut toimivia inklusiivisen vesi- ja sanitaatiotyön malleja pakolaisleireillä Ugandassa ja Keniassa. Intian ohjelmissa on panostettu siihen, että vammaiset yhteisöjen jäsenet osallistuvat toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi on tuettu ruohonjuuritason vammaisjärjestöjen perustamista. Vammaisinkluusion jatkuvasta vahvistumisesta huolimatta vammaisuuden sosiaalisen mallin ydinperiaatteiden toteutuminen vaihtelee vielä eri ohjelmien ja ohjelmamaiden välillä. Tähän on syytä kiinnittää huomiota. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että eri tavoin vammaiset ihmiset, erityisesti kehitysvammaiset, hyötyvät ja osallistuvat yhtä lailla. Kaikissa ohjelmissamme on edelleen isoja haasteita mahdollistaa vammaisten nuorten ja aikuisten itsenäinen toimeentulo.

2.6 HYVÄ HALLINTO JA KANSALAISVAIKUTTAMINEN CITIZEN VOICE AND ACTION Kansalaisvaikuttaminen on kuluneen vuoden aikana tehostunut kaikissa ohjelmamaissamme. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että kansalaisjärjestöjen liikkumatila mm. Intiassa on kaventunut. Mitä enemmän kehitysmaiden nopea talouskasvu tuottaa eriarvoistumista, sitä tärkeämpää on antaa haavoittuvimmille asukkaille vaikutuskeinoja alueidensa palveluntarjontaan. World Visionin Citizen Voice and Action -mallissa yhteisöä autetaan saamaan paikallispäättäjät ja viranhaltijat yhteiseen dialogiin palvelujen parantamiseksi. Kansalaisvaikuttamisella on kyetty vaikuttamaan paikallistason budjetointiin sekä paljastamaan väärinkäytöksiä ja heikkolaatuisia infrastruktuurihankkeita. Pitkäjänteinen työ, jossa asukkaita koulutetaan paikallisesta lainsäädännöstä, oikeuksistaan sekä parhaista keinoista vaikuttaa niihin, tuottaa tulosta niin koulutuksessa, terveydessä kuin lastensuojelussa. Erityisesti lastensuojelun parantaminen kansalaisvaikuttamisen avulla on kohentunut vuonna 2016. Useissa ohjelmissa Citizen Voice and Action -ryhmät raportoivat ja seuraavat lastensuojelurikkomuksia. Ugandan Busiassa alueen lastensuojelukomitea tekee säännöllistä yhteistyötä Voice and Action -ryhmän kanssa sekä tukee myös lasten parlamenttia sellaisten asioiden esillä pitämisessä kuten esimerkiksi lapsiavioliitot, lasten uhraaminen, syntymärekisteröinti ja koulupudokkaat. Intian Indoressa lastensuojeluaktiivit raportoivat poliisille kidnappaustapauksesta ja ryhmä paljasti kokonaisen salakuljetusliigan. Koulujen toiminta on parantunut kansalaisvaikuttamisen avulla eri ohjelmamaissa. Intian ohjelmissa CVA -ryhmät auttavat koulupudokkaita takaisin kouluun. Kenian ohjelmissa CVA-ryhmät ovat lobanneet paikallishallinnolta apua orpojen lasten koulumaksuihin. Ugandan ohjelmissa kansalaisvaikuttamisella on saatu käyntiin pysyvä kouluruokailu. Sekä Intiasta että Ugandasta raportoidaan opettajien tekevän nyt pitempiä työpäiviä kuin aikaisemmin. Oppilaat saavat siis useamman tunnin opetusta päivässä kuin ennen. Terveydenhuollon tasossa on tapahtunut paljon muutoksia kansalaisvaikuttamisen avulla. Useisiin terveyskeskuksiin on saatu CVA-toiminnan myötä lisää henkilökuntaa, lääkkeitä ja välineitä. Kuluneen kolmen vuoden aikana Ugandan Busian terveyskeskuksen henkilöstömäärä on saatu nostettua jo 84 prosenttiin siitä, mitä maan terveyslaki edellyttää. Nyt keskuksessa synnyttää noin 200 äitiä kuussa, kun aiemmin luku oli vain 30. Kenian Ng oswetissa on saatu jo ohjelman ensimmäisenä toimintavuotena palautettua käyttöön kadoksissa ollut ambulanssi. Intiassa vajaakäytöllä olleita varhaiskasvatuskeskuksia on avattu, kun kansalaiset ovat vaatineet parempia tiloja tai henkilöstöä. Samoissa keskuksissa mitataan myös lasten ravitsemusta ja ohjataan aliravittuja lapsia kuntoutukseen. Kansalaisvaikuttamisella on pystytty vaikuttamaan myös vammaisten ja muiden haavoittuvimpien ryhmien asemaan. Intiassa yhä useampi vammainen on saanut invaliditeetistaan todistuksen, jolla hän on oikeutettu valtion matkustustukiin ja eläkkeisiin. Myös muiden haavoittuvimpien ihmisten oikeuksia on onnistuttu vahvistamaan muun muassa valtion ruoka-apuohjelman väärinkäytöksiä oikaisemalla. Perussa kaukaisen Phinayan vuoristokylän asukkaat lobbasivat korkealle vuoristoon asuntolan opettajille, jotta nämä pysyisivät kylässä. Lisäksi asukkaat onnistuivat vaikuttamaan yksityiseen palveluntuottajaan, joka avasi uuden bussilinjan Sicuanin kaupunkiin. Yleisesti palvelujen tasoa on valvottu esimerkiksi vaatimalla huonosti rakennettuja teitä, terveysasemia ja varhaiskasvatuskeskuksia korjattaviksi ennen avaamista. Kansalaisvaikuttamisella on puututtu myös naisten asemaan kuten perimysoikeuteen ja sukupuolielinten silpomiseen. Tästä huolimatta naisten osuus Citizen Voice and Action -ryhmissä on yhä alhaisempi kuin miesten. Naisten aktiivisempaan osallistumiseen kansalaisvaikuttamistyössä panostamme jatkossa lisää. Samoin on tarvetta integroida kansalaisvaikuttaminen entistä paremmin uusien ohjelmamaidemme työhön sekä metsitykseen ja muihin ympäristökysymyksiin.

Kansalaisvaikuttaminen tuottaa tuloksia Intiassa Harishankar Patel on yksi Chandikarin kylän Citizen Voice and Action -aktiiveista. Kylässä on tapahtunut paljon muutoksia sen jälkeen, kun World Vision alkoi vuonna 2013 kouluttaa asukkaita paikallisvaikuttamisen menetelmistä. Paikallinen Citizen Voice and Action -ryhmä vaati muun muassa opettajia hoitamaan virkavelvollisuutensa. Aiemmin opettajat tekivät luvatta neljän tunnin työpäiviä, vaikka lasten koulupäivät olivat kuusituntisia. Joinain päivinä opettajat vain jättivät tulematta. CVA-ryhmä puuttui asiaan ja sulki koulun portit, kunnes asia korjattaisiin. Opettajat alkoivat tulla ajallaan ja nykyään aktiivit käyvät joka toinen päivä koululla tarkistamassa tilanteen. Lapset saavat kymmenen tuntia enemmän opetusta viikossa. Lisäksi paikallinen varhaiskasvatuskeskus, joka oli ennen vajaakäytöllä, toimii nyt ryhmän aktiivisuuden ansiosta täydellä teholla. Ryhmäläiset ovat myös identifioineet lapsia, jotka eivät ole käyneet koulua, ja saaneet 14 lasta takaisin kouluun. Chandikarissa ei ennen tiedetty kaikista Intian valtion tarjoamista tukiohjelmista. World Visionin koulutuksen ja CVA-ryhmän aktiivisuuden myötä kylän maidontuottajaryhmä osasi hakea valtion lainaa ja sai sen. 24 hengen osuuskunnan lehmät tuottavat nyt 100 litraa maitoa päivässä. Vielä 1,5 vuotta sitten tuotanto oli vain 20 litraa päivässä. Maitoauto hakee maidot meijerille kahdesti päivässä.

2.7 ELINKEINOMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN JA WECONOMY-OHJELMA Suomen World Visionin ohjelmatyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on lasten pysyvästi parantunut ruokaturva ja huolenpito huoltajien toimeentuloa vahvistamalla ja monipuolistamalla. Perheiden ja yhteisöjen kestävä toimeentulo on edellytys sille, että köyhyys poistuu pysyvästi. Vuonna 2016 tehty SWV:n ohjelman evaluaatio osoittaa, että toimeentuloa parantavat toiminnot ovat olleet tehokkaita. Evaluaatiossa suositetaan, että nämä toimet aloitettaisiin jo hankkeiden varhaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä kaikissa ohjelmissamme on mukana elinkeinokomponentteja ja hankkeisiin otetaan mukaan erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia perheitä. Vaikutukset on nähtävissä muun muassa Intian Sagarissa ja Indoressa, missä tehtiin viime vuonna ohjelmien loppuevaluaatiot: Sagarissa erittäin köyhien kotitalouksien osuus laski 10 vuodessa 33 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Indoressa 62 prosenttia köyhyysrajan alapuolella elävistä perheistä koki, että heidän taloudellinen asemansa on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana. SWV:n maaseutuohjelmissa suurin osa ihmisistä on pienviljelijöitä, joilla on puutteelliset taidot ja tiedot kehittää elinkeinojaan. Perheet elävät kädestä suuhun ja sadot riippuvat sääoloista. Viljelijöillä ei ole markkinoinnin tai myynnin osaamista, joten sisäänostajat ja välittäjät vievät suurimman osan tuloista. SWV tukee ohjelmissaan maatalouselinkeinojen kehittämistä monipuolisesti. Vettä säästävät viljelytekniikat, kastelujärjestelmät ja veden saatavuuden parantaminen ovat lisänneet niin maanviljelystä kuin karjankasvatuksesta saatavia tuloja. Esimerkiksi Intian Sagarissa jo 83 prosenttia viljelijöistä sai viime vuonna kaksi satoa, kun vuonna 2010 tähän ylsi vain 38 prosenttia. Maanviljelijöitä on kannustettu järjestäytymään, jotta he saisivat tukea toisiltaan ja pystyisivät toimimaan tehokkaammin. Ugandan Kirewassa viljelijäyhdistys on rakentanut yhteisen viljavaraston, palkannut asiantuntijan tarkkailemaan viljan markkinahintoja ja luomaan kontakteja ostajiin sekä aloittanut yhteismarkkinoinnin kunnan kanssa. Kenian Ng oswetissa viljelijät ovat tehneet oppimiskäyntejä muihin alueen kyliin ja alueelle perustetut malliviljelmät toimivat oppimisympäristönä kastelujärjestelmien käytössä ja kehittyneempien lajikkeiden testaamisessa. Sri Lankan Ehetuwewassa maidontuottajat perustivat oman ryhmän ja Perun Mosoq Ayllussa marsujen kasvattajien, maidon jalostajien ja käsityöläisten tuotteita välitetään myyntiin kyliin ja kaupunkeihin. Kaupungeissa yrittäjyyden merkitys korostuu, kun ruuan saanti on perheen tuloista kiinni. Ugandan Busiassa yritystoiminnasta tuloja saavien perheiden osuus kasvoi vuodessa 47 prosentista 54 prosenttiin. Tämän seurauksena 52 prosenttia vanhemmista pystyi huolehtimaan lapsistaan hyvin (40 % vuonna 2015). SWV tukee erityisesti naisten ja nuorten ryhmiä vaihtoehtoisten elinkeinojen luomisessa. Tätä tehdään myös maaseudulla, missä maanviljelyksestä syntyvät tuotokset ovat olleet perinteisesti miesten hallussa. Kenian Meibekissä ryhmät harjoittavat monenlaista liiketoimintaa, kuten kanojen kasvatusta, hu-

najantuotantoa sekä telttojen ja tuolien vuok raus ta. Lisäksi ne ylläpitävät myllyjä ja mopopesuloita. Useissa ohjelmissa kotipuutarhoissa kasvatettavat vihannekset tuovat lisätuloja naisille. Sri Lankan Kalpitiyassa naisten ryhmä aloitti orkideoiden viljelyn. Ugandan Nabuyogassa yritystoiminnasta saatavista tuloista hyötyy jo 62 prosenttia kotitalouksista, kun neljä vuotta sitten luku oli vain 22 prosenttia. SWV tukee myös säästöryhmiä, jotka toimivat sysäyksenä yrittäjyyden kehittämiselle. Niiden kautta voi aueta pääsy kunnan kehitysohjelmiin tai yksityisiin mikrolainoihin. Sodasta ja tsunamista kärsineillä alueilla Itä- Sri Lankassa tuettiin paikallisen yhteistyön määrärahojen turvin käsityöhanketta, jossa koulutettiin naisia monipuolistamaan tuotevalikoimaansa sekä luotiin heille markkinapaikkoja ja myyntitilaisuuksia. Useissa ohjelmissamme pyritään parantamaan myös vammaisten ihmisten toimeentulomahdollisuuksia. Esimerkiksi Sri Lankan Kalpitiyassa vammaisten muodostama tuottajaryhmä sai tukea kynttilöiden valmistukseen. Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa Weconomy -innovaatio-ohjelman avulla avaa yhteisöille pääsyn uusiin tietoihin, taitoihin ja toimeentulomahdollisuuksiin. Sri Lankassa käynnistettiin kestävän matkailun aloite kahdessa kylässä maan luoteis- ja itäosissa. Suomalainen startup-yritys Duara Travels vie matkailijan majoittumaan paikallisen kotiin ja matkailija pääsee aidosti tutustumaan alueen arkeen. 70 prosenttia majoitustuloista menee yhteisölle. Lisäksi aloitimme Weconomy-yhteistyön Solar Fire Concentration Oy:n kanssa, katso lisää kappaleesta 2.4. Haastavat ilmasto-olosuhteet useilla alueilla näkyivät jonkin verran viime vuoden tuloksissa. Useissa maissa myös korkea inflaatio vie osan perheiden parantuneesta tulotasosta. Haasteita toi World Visionin kansallisten toimistojen siirtyminen uuteen toimintamalliin, jossa jokainen aluekehitysohjelma toteuttaa vain yhtä tai kahta teknistä ohjelmaa kuten esimerkiksi terveys, koulutus tai toimeentulo. Muun muassa näihin kysymyksiin paneudumme jatkossa. Panostus yrittäjyyteen, maatalouselinkeinojen kehittäminen ammattimaisiksi sekä yhteistyö yksityisen sektorin kanssa ovat jatkossakin SWV:n elinkeinojen kehittämistoimintojen keskiössä.

Nuorilla on tulevaisuus myös maaseudulla Ugandassa monet nuoret muuttavat kaupunkeihin paremman toimeentulon toivossa, sillä he eivät näe perinteistä maatalouselinkeinoa houkuttelevana. Valitettavasti useat heistä päätyvät kadulle tai palaavat kotiseudulleen tyhjin käsin. Nabuyogassa ryhmä nuoria päätti ryhtyä muuttamaan asenteita. Young Ambassador for Rural Development (YARD) sai alkunsa, kun nuoret huomasivat, ettei yhteisössä ollut tarjolla kiinnostavia töitä. Monet heistä olivat ajautuneet uhkapelaamaan tai käyttämään huumeita vailla mielekästä tekemistä. Nuoret saivat idean kokeilla kaupallista riisinviljelyä. Innokas ryhmä pääsi mukaan WV:n yrittäjyyskoulutukseen, jonka aikana he oppivat ryhmässä toimimisen taitoja, johtajuutta ja varainhankintaa. Koulutuksen ansiosta nuoret alkoivat säästää ja viime vuonna he saivat näiden varojen turvin vuokrattua pienen maa-alan. WV tuki nuoria siemenviljan ja auran hankinnassa ja loi heille yhteydet kunnan maatalousneuvojiin, jotka opastivat ryhmää viljelytekniikoissa sekä viljan käsittelyssä ja varastoinnissa. Aloitteelliset nuoret keksivät anoa kunnalta oikeutta käyttää sen omistuksessa olevaa hylättyä varastoa, johon he rakensivat kunnolliset viljan kuivatusjärjestelmät ja varastointitilat sekä riisimyllyn. Vaikka Nabuyogassa kärsittiin viime vuonna kuivuudesta, YARD-ryhmä sai ensimmäisen vuoden sadoksi 33 säkillistä riisiä ja noin 1 000 euron tulot. Tämä innosti nuoria jatkamaan yritystoimintaa ja he perustivat kylään toimiston, hankkivat lisää laitteita ja vuokrasivat lisää maata. WV jatkoi ryhmän tukemista kirjanpitotaitokoulutuksella ja tutustutti heidät mikrolainoittajaan. YARD:n tavoitteena on seuraavaksi laajentaa muihin viljelylajikkeisiin, aloittaa viljan tukkumyynti ja opettaa muille nuorille yrittäjyyttä. Ryhmän jäsen Ochieng Jude kertoo: Elämäni oli hyvin vaikeaa koulun jälkeen, töitä ei ollut ja minulla oli tapana viettää päivät uhkapelien parissa. Nyt olen yksi tuottoisimmista yhteisöni jäsenistä ja olen aktiivisesti mukana maanviljelybisneksessä. Lisäksi opetan kyläläisille lastensuojelua. Kuulun myös kylämme CVA-ryhmään. Ryhmämme toimii roolimallina koko kunnan alueella, koska sen jäsenet ovat todella muuttaneet elämänsä.

3 TULOKSELLISUUS JA VAIKUTTAVUUS SWV:n kehitysyhteistyöohjelmasta kuudessa maassa hyötyi vuonna 2016 reilut 400 000 suoraa hyödynsaajaa. Taulukossa 14 esitetään hyödynsaajien jakauma ohjelmamaittain ja sukupuolittain. Taulukko 14: SWV:n ohjelman suorien hyödynsaajien määrä Ohjelmamaa Miehet Naiset Pojat alle 18 Tytöt alle 18 Kaikki Intia 29.974 29.674 20.775 21.580 102.003 Sri Lanka 22.042 22.091 7.778 7.708 59.619 Kenia 35.203 37.408 36.451 36.991 146.593 Uganda 15.933 16.800 14.593 15.113 62.439 Kolumbia 1.205 1.446 1.512 1.724 5.887 Peru 8.004 8.397 4.447 4.667 25.515 Kaikki 112.361 (28 %) 115.816 (29 %) 85.556 (21 %) 87.783 (22 %) 401.516 (100 %) Kuvio 1 osoittaa, että kehitysyhteistyövaroilla tehtiin ohjelmissamme eniten terveyteen ja ravitsemukseen, elinkeinojen kehittämiseen ja nuorisotyöllisyyteen, lastensuojeluun ja koulutukseen liittyvää työtä. Ohjelman painopistealueista sukupuolten välisen tasa-arvoon ja vammaisinkluusioon ohjatut varat eivät näy erikseen, koska nämä teemat toteutettiin integroituina eri sektorien työhön. Suuri osa ilmastomuutokseen sopeuttavista toi- mista näkyy Suomen World Visionin rahoituksessa elinkeinojen sekä vesi- ja sanitaatiotyön alla. Esimerkiksi luomuviljelyn ja osuuskuntien tukeminen vaikuttaa suoraan asukkaiden kykyyn kohdata vaihtelevan sään aiheuttamat kriisit alueellaan. Teemme myös paljon vesijärjestelmien korjausta ja laajentamista. Näillä toimilla on olennainen vaikutus yhteisöjen kyvyssä sopeutua ilmastomuutokseen. Kuvio 1: Kehitysyhteistyövarojen käytön jakautuminen eri toimintasektoreille 2016 1 2 1. Terveys ja ravitsemus 25,5 % 2. Elinkeinot ja nuorisotyöllisyys 19,4 % 3. Lastensuojelu 19,4 % 4. Koulutus 19 % 5. Vesi ja sanitaatio 11,2 % 6. Hyvä hallinto, kansalaisvaikuttaminen 3,1 % 7. Ilmasto ja ympäristö, katastrofivalmius 2,4 % 7 6 3 5 4

Tämän raportin maakohtaisissa osioissa (kappaleet 1.1 1.6) on esitetty, millä tavoin Suomen World Visionin ohjelmatyö on tukenut kuuden ohjelmamaamme kansallisen World Visionin päätavoitteiden toteutumista lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lisäksi luvussa kaksi on tarkasteltu työn edistymistä ja tuloksia liittyen temaattisiin painopistealueisiimme sekä Weconomy- ja Citizen Voice and Action -toimintamalleihimme. Suomen World Visionin tukemien ohjelmien ja niihin sisältyvien hankkeiden vaikuttavuutta seurataan jokaiselle hankkeelle asetettujen toiminta-aluekohtaisten tavoitteiden kautta. Näiden indikaattoreiden numeerista etenemistä seurataan indikaattorien seurantataulukoiden avulla, joista aluekehitysohjelmat lähettävät tietoa puolivuotis- ja vuosiraporteissaan. Jokaisen ohjelman alussa alueella suoritetaan lähtötasomittaus eli baseline, jonka pohjalta indikaattoreiden tavoiteluvut määritellään. Joka viides vuosi ohjelmissa suoritetaan vuosittaista monitorointia laajamittaisempi evaluaatio. Monitoroinneissa ja evaluaatioissa tietoa indikaattoreista hankitaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti monipuolisesti eri lähteistä. Lisäksi Suomen World Visionin ohjelmatyöntekijät seuraavat indikaattoreista lähetettyjen tietojen paikkansapitävyyttä vähintään kerran vuodessa tehtävillä kenttävierailuilla. Vierailuilla hankkeiden etenemistä arvioidaan hyödynsaajien ja paikallisten yhteistyökumppanien kanssa käytyjen keskustelujen sekä hyödynsaajilta ja kumppaneilta kuultujen kokemusten avulla. Kansainvälinen World Vision on laatinut lasten hyvinvointia eri näkökulmista mittaavan indikaattorivalikoiman: The Compendium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes 2011. Se sisältää laajan valikoiman mittareita, jotka liittyvät muun muassa lasten terveyteen ja koulutukseen sekä perheiden toimeentuloon. Valikoiman pääindikaattoreita on määrä käyttää kaikissa World Visionin ohjelmissa kaikkialla maailmassa. Vuodesta 2013 alkaen kansainvälinen World Vision on tuottanut vuosittain raportin, jossa näiden yhteisten indikaattorien pohjalta tarkastellaan järjestön kehitysyhteistyön tuloksia ja vaikuttavuutta maailmanlaajuisella tasolla. Suomen World Vision pyrkii vahvistamaan kehitysyhteistyönsä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden todentamista koko ohjelman tasolla. Seuraavat pylväsdiagrammit kuvaavat ohjelmatyömme tuloksellisuuden trendiä kuuden Compendium-indikaattorivalikoimasta valitun pääindikaattorin osalta kuluvalla ohjelmakaudella. Ensimmäinen pylväs/luku kuvaa tilannetta vuoden 2014 lopussa eli juuri ennen kuluvan ohjelmakauden alkua, toinen luku taas tilannetta vuoden 2016 lopussa. Taulukossa N viittaa kyseiseen indikaattoritiedon antamien aluekehitysohjelmien määrään (ohjelmien kokonaismäärä on 18). Täyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus (N = 13) Turvallisesti syntyneiden osuus (klinikka, koulutettu kätilö) (N = 12) 77,4 % 84,6 % 73,9 % 81,9 % 2014 2016 2014 2016

Alipainoisten alle 5-vuotiaiden lasten osuus (N = 11) Funktionaalisesti lukutaitoisten lasten osuus (N = 12) 53,7 % 41,9 % 31 % 21 % 2014 2016 2014 2016 Peruskoulun (6 vuotta) suorittaneiden 12 18-vuotiaiden lasten osuus (N = 7) Asianmukaisista lastensuojelun raportointimekanismeista tietävien lasten osuus (N = 5) 72,1 % 82,9 % 65,8 % 77 % 2014 2016 2014 2016 Vuoden 2016 aikana kuusi aluekehitysohjelmaamme evaluoitiin. Taulukkoon 15 on koottu evaluaatioiden keskeisimpiä huomioita ja löydöksiä. Narratiiviset tiivistelmät näistä evaluaatioista ovat raportin liitteenä 1.

Taulukko 15: Vuonna 2016 tehtyjen ohjelmaevaluaatioiden päätuloksia Evaluoitu ohjelma Myönteistä kehitystä Haasteita Kenia, Mogotion aluekehitysohjelma Kokonaiskesto: 2007 2022 Evaluoitu toimintakausi: 2012 2016 Kenia, Tinderetin aluekehitysohjelma Kokonaiskesto: 2007 2016* Evaluoitu toimintakausi: 2007 2016 Kenia, Sookin aluekehitysohjelma Kokonaiskesto: 2008 2016* Evaluoitu toimintakausi: 2008 2016 Uganda, Nabuyogan aluekehitysohjelma Kokonaiskesto: 2004 2020 Evaluoitu toimintakausi: 2012 2016 Intia, Sagarin aluekehitysohjelma Kokonaiskesto: 2010 2016* Evaluoitu toimintakausi: 2010 2016 Intia, Indoren aluekehitysohjelma Kokonaiskesto: 2007 2016* Evaluoitu toimintakausi: 2007 2016 35 prosenttia kotitalouksista saa puhdasta vettä kuivalla kaudella (yhdeksän prosenttia 2012) ja sadekaudella 71 prosenttia (21 prosenttia 2012). Alle 2-vuotiaiden lasten äideistä 84 prosenttia oli synnyttänyt nuorimman lapsensa terveyskeskuksessa (15 prosenttia vuonna 2012). Kotitalouksista 60 prosentilla on käymälä (33 prosentilla 2012). Puhdasta käyttövettä saavien osuus on kasvanut ohjelman alun 13 prosentista 35 prosenttiin. Kuoppakäymälää käyttävien osuus on kasvanut 63 prosentista (vuonna 2008) 94 prosenttiin. Alipainoisten lasten määrä on vähentynyt 29 prosentista (vuonna 2008) 13 prosenttiin. Peruskouluun ja päiväkotiin kirjautuneiden tyttöjen ja poikien osuus yli kaksinkertaistui ohjelma-aikana. 11 13 vuotiaiden funktionaalinen lukutaito englannin kielessä on kasvanut vuoden 2013 19 prosentista 79 prosenttiin. Aliravittujen alle 2-vuotiaiden lasten osuus on laskenut 24 prosentista (vuonna 2013) kahdeksaan prosenttiin. 84 prosenttia vanhemmista pystyy tarjoamaan lapsille monipuolisen ravinnon (31 prosenttia alkumittauksessa). Alle 2-vuotiaista lapsista 78 prosenttia on noudattanut rokotusohjelmaa (alkumittaus 35 prosenttia). Maataloudesta saadut tulot olivat kasvaneet. Alkumittauksessa tyypillisin tuloluokka oli 10 000 50 000 Ugandan shillinkiä, nyt suurin osa sai 101 000 200 000 shillinkiä. Kaikkein köyhimpien ihmisten osuus on laskenut kymmenessä vuodessa 33 prosentista kahdeksaan prosenttiin vastaajien itsearvioinnin mukaan. 83 prosenttia pienviljelijöistä saa kaksi satoa vuodessa (38 prosenttia alkutilanteessa). 79 prosenttia lapsista saa kattavan rokotussuojan (35 prosenttia alkutilanteessa). Täyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus on noussut 26 prosentista (vuonna 2009) 79 prosenttiin. Alipainoisten lasten osuus on laskenut 50 prosentista (vuonna 2009) 29 prosenttiin. Peruskoulun suorittaneiden lasten osuus on kasvanut 62 prosentista (vuonna 2013) 87 prosenttiin. 99 prosenttia yhteisön jäsenistä sanoo erilaisten lastensuojelu- ja oikeusjärjestelmien toimivan. 70 prosenttia kotitalouksista oli kärsinyt ruoan puutteesta viimeisen vuoden aikana. 43 prosenttia lapsista kokee, ettei heidän ole ollut koskaan mahdollista jakaa ajatuksiaan yhteisönsä aikuisille. 18 prosentilla alle 5-vuotiaista lapsista on syntymätodistus. Vain noin joka neljäs äiti imettää lastaan puolivuotiaaksi suositusten mukaisesti. Vedenpuutteen takia vain 36 prosentilla talouksista on käsienpesupaikka. Tyttöjä uhkaavat raiskaukset ja lapsiavioliitot. Lasten krooninen aliravitsemustaso on pysynyt kuitenkin käytännössä ennallaan koko ohjelma-ajan (noin 50 prosenttia). Peruskoulusta valmistumisprosentti on pojilla 60 prosenttia ja tytöillä 30 prosenttia. Lapsista 61 prosenttia kokee olonsa yhteisössä turvalliseksi aina. Suosituimpien viljelykasvien vuotuiset sadot ovat laskeneet 2008 2009 toteutetun valtion maatalouskyselyn tilanteesta. Syitä tämän taustalla ovat säämuutokset, köyhä maaperä, tuholaiset ja taudit sekä varojen puute. Miesten negatiiviset asenteet vaikeuttavat perhesuunnittelua ja ehkäisyn käyttöä. Koulupudokkuus on yleistä etenkin kahdeksannen luokan jälkeen. Rintaruokinta on lisääntynyt 44 prosentista 48 prosenttiin. Elinkeinojen kohentamista alueella vaikeuttavat alkoholismi, sairaudet, suuret perhekoot, maattomuus ja nomadien liikkuva elämäntapa. 11 13 vuotiasta funktionaalisesti lukutaitoisia on vain 22 prosenttia. 41 prosenttia vanhemmista nesteyttää ripulia sairastavia lapsiaan oikein. Alueen oma-apuryhmien toiminta on puutteellista. * SWV:n työ ohjelmassa päättyi alkuperäistä suunnitelmaa aikaisemmin. Evaluaatiossa tarkasteltiin koko toteutunutta ohjelma-aikaa

VUODEN 2016 IMPACT -SEMINAARI Järjestämme vuosittain Impact -seminaareja, joiden tarkoitus on vahvistaa aluekehitysohjelmien työntekijöiden osaamista sekä jakaa eri ohjelmissa saatuja oppeja. Vuonna 2016 Impact-seminaari järjestettiin Helsingissä. Viikon mittaiseen seminaariin osallistui edustajia Intian, Perun, Kenian ja Ugandan aluekehitysohjelmista sekä Irakista ja Ruandasta, missä aloitimme kehitysyhteistyön vuonna 2017. Seminaarissa käytiin läpi keskeisiä oppeja kuluvan ohjelmakauden temaattisista kehittämisalueista: gender ja tasa-arvo, yritysyhteistyö, nuorisotyöllisyys, vammaisuus, inklusiivinen vesi- ja sanitaatiotyö humanitaarisissa kriisikonteksteissa, ilmasto ja ympäristö, hyvä hallinto ja kansalaisvaikuttaminen sekä koulutus ja terveys. Päivien pääsisällöstä vastasivat ohjelmaalueiden työntekijät. Lisäksi seminaariin osallistui vierailevia puhujia, jotka käsittelivät gender-teemaa, vammaisuutta ja yritysyhteistyötä. Kävimme myös tutustumassa Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos!-nuorisotyöhön sekä Lyhty ry:n kehitysvammaisille nuorille suunnattuun Lamppu-oppimiskeskukseen. Seminaariin osallistuneita kannustettiin jakamaan saamiaan oppeja ja seminaariraporttia muiden Suomen World Visionin tukemien aluekehitysohjelmien sekä kansallisen toimiston edustajien kanssa. 4 OHJELMAN TOTEUTUKSEN TUKITOIMINNOT 4.1 VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMISTYÖ Toimintavuonna 2016 ohjelma- ja kehitysviestinnän sekä vaikuttamistoiminnan tavoitteena oli strategian mukaisesti vahvistaa suomalaisten ymmärrystä kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta sekä vahvistaa suomalaisten myönteistä suhtautumista kehitysyhteistyön tukemiseen. Kehitysyhteistyön tuloksista ja kehityspolitiikan ajankohtaisista aiheista pyrittiin viestimään suomalaisia kiinnostavalla ja läheisellä tavalla. Tärkeimpiä työkaluja tässä työssä olivat alati kasvava kumppaneiden ja puolestapuhujien verkosto sekä monikanavainen viestintä; erityisesti sosiaalisen median sisällöt sekä medialle suunnitellut kenttämatkat, jotka räätälöitiin ajankohtaisten kehityspoliittisten teemojen ja ohjelmatyömme ympärille. Keskeisiä viestinnällisiä teemoja sekä ohjelma- että kehitysviestinnässä eri kanavissa olivat mm. lapsen oikeudet, lastensuojelu, yrittäjyys, tasa-arvo sekä kansalaisvaikuttaminen. Lisäksi vuoden aikana esiin nousivat pakolaiskriisit ja vammaistyö humanitaarisissa kriiseissä. Ohjelmaviestintä Toimintavuoden aikana Suomen World Visionin ohjelmaviestinnässä panostettiin tulosten ja aikaansaatujen muutosten viestimiseen. Kumppanuuksia ja verkostoja kasvattamalla pystyimme viestimään kehitysyhteistyön tuloksista uusille yleisöille sekä vahvistamaan järjestön tunnettuutta tehokkaana kehitysyhteistyön tekijänä ja kehityspoliittisena vaikuttajana. Kaikessa ohjelmaviestinnässä pyrimme entistä selkeämmin tuomaan esiin lapsen äänen. Tärkeimpiä ohjelmaviestinnän työkaluja olivat medialle suunnatut kenttämatkat, yhteistyö kummien ja lähettiläiden kanssa, aktiivinen sisällöntuotanto sosiaalisen median kanaviin, sähköiset uutiskirjeet sekä World Vision -lehti. Toimintavuotta rytmittivät teemakampanjat. World Vision jatkoi tiivistä yhteistyötä suomalaisten tv-kanavien kanssa ja syksyllä toteutettiin jo toistamiseen sisällöllinen yhteistyö Nelosen kanssa. World Vision: Sami Hedberg & ystävät stand up -show ja konsertti esitettiin loppuvuonna parhaa-

seen katseluaikaan viisi kertaa. Esitykset keräsivät yhteensä noin 500 000 katsojaa. Yhteistyö mahdollisti työmme tulosten esittelyn uusille yleisöille kustannustehokkaasti. Ohjelmassa pääsivät ääneen myös suomalaiset kummit. He kertoivat, mitä kehitysyhteistyö heille merkitsee ja mitä auttaminen heille antaa. Vuoden aikana jatkettiin tuloksellista yhteistyötä mediatalojen ja free-toimittajien kanssa, mikä toi entistä enemmän näkyvyyttä kehitysyhteistyön teemoille. Esimerkiksi helmikuussa toteutettu silpomisen vastainen Pelasta pimppi -kampanja herätti runsaasti kiinnostusta mediassa. Kampanja tavoitti eri kanavissa noin miljoona suomalaista. Kahdeksan median edustajaa vieraili tutustumassa Suomen World Visionin kehitysohjelmiin raportoiden niistä laajasti eri medioihin. Mediamatka syyskuussa Keniaan poiki useita lehti- ja televisiojuttuja muun muassa Ylen uutisiin ja MTV3:n Huomenta Suomeen. Viestintätiimi tuki toimittajien vierailuja avustamalla juttuideoiden työstämisessä sekä järjestämällä haastatteluja ohjelmamaista. Järjestön lähettilässtrategian mukaisesti kolmelle tuoreimmalle World Vision -lähettiläälle muotoutui vuoden aikana selkeä oma temaattinen viestintätehtävä sekä nimikkohanke, jolle he myös aktiivisesti etsivät tukijoita omista verkostoistaan. Doula, fysioterapeutti Piritta Hagman toimii puolestapuhujana lapsi- ja äitiysterveysteemoissa. Nuorisotähti ja laulaja Robinilla on nimikkohanke Kenian Ngoswetissa. Hänen teemansa on lasten oikeuksien edistäminen ja lasten taitojen kehittäminen. Yrittäjä, koomikko Sami Hedbergin nimikkoprojekti on Ugandassa, ja hän puhuu nuorisotyöllisyyden ja nuorten voimaantumisen puolesta. Heidän lisäkseen lähettiläinä jatkavat huippukokki Tomi Björck, näyttelijä Risto Kaskilahti, taiteilija Paola Suhonen ja urheilijalegenda, kirjailija Wilson Kirwa. Toimintavuonna Sami Hedberg matkusti Ugandaan tapaamaan kummityttöään ja aloittamaan nuorisotalon rakentamisen köyhille katulapsille. Matkalta tehtiin useita lehtijuttuja ml. reportaasi Seuraan. Lokakuussa 2016 lähettiläs Tomi Björck ja Farang-ravintola järjestivät jo perinteeksi muodostuneen Farang for Sri Lanka -hyväntekeväisyysillallisen, jonka varat lahjoitettiin aliravitsemukseen vastaiseen työhön Sri Lankassa. Joulukuussa humanitaarinen avustustyömme Irakissa oli aiheena Ylen aamutelevisiossa sekä Ilta-Sanomissa ja Ylen ruotsinkielisissä uutisissa.

Toimintavuoden aikana järjestettiin kummien opintomatka Keniaan. Vuosittain järjestettävien opintomatkojen tavoitteena on rohkaista ja innostaa kummeja toimimaan kehitysyhteistyön puolestapuhujina omissa verkostoissaan ja mediassa. Matkan jälkeen osallistujat järjestivät useita tilaisuuksia eri puolella Suomea ja antoivat haastatteluja radioon sekä maakunta- ja paikallislehtiin. Monipuolisen mediatyön lisäksi toimintavuonna keskityttiin sosiaalisen median kanavien kehittämiseen. Nostimme keskusteluun ohjelmastrategiasta kumpuavia teemoja painottaen kehitysyhteistyön tuloksia. Ohjelmatyön teemojen lisäksi sosiaalisen median kanavissa keskityttiin kummiuteen ja hyväntekemiseen. Sosiaalisen median ohella järjestön työstä viestittiin säännöllisesti verkkosivuilla, sähköpostitse sekä vuosikirjeiden ja -raporttien avulla. World Vision -lehti ilmestyi toimintavuonna kerran ja esitteli kattavasti sekä ohjelmatyön teemoja että laajempia kehityspoliittisia aiheita. Lehden lisäksi julkaistiin sähköinen uutiskirje, joka ilmestyi vuoden aikana seitsemän kertaa. Sähköinen kirje täydensi perinteistä lehteä, varmisti säännöllisen viestinnän tukijoille ja muille kiinnostuneille ja tuki ohjelmaviestinnän tavoitteita. Suomen World Visionin verkkopalvelun kehittäminen jatkui. Sen avulla ajankohtaista tietoa kentältä on saatu tukijoille monipuolisemmin ja selkeämmässä muodossa. Toimintakauden aikana järjestettiin ravintola Apollossa Helsingissä viisi suosittua Ladies After Work -tapahtumaa, joissa musiikki- ja asiantuntijavieraiden ohessa kerrottiin Suomen World Visionin ohjelmatyöstä. Puhujavieraina oli muun muassa lääkäri Emilia Vuorisalmi sekä psykologi Ilona Rauhala. Lisäksi järjestön työtä esiteltiin muun muassa Maailma kylässä -festivaaleilla sekä yritysten tapahtumissa. SWV:n viestintä osallistui kansainvälisen World Vision -verkoston globaalin viestinnän kehittämiseen edellisvuosien tapaan ja hyödynsi verkoston tarjoamia viestintäpalveluita erityisesti katastrofitiedottamisessa. Viestintä nähdään SWV:lla vahvasti koko järjestön tehtävänä ja viestintätiimi palvelee ja tukee koko henkilökuntaa. Toimintavuonna järjestettiin myös viestintäakatemian alainen mediakoulutus kaikille työntekijöille.

Kehitysviestintä ja vaikuttamistyö Toimintakaudella kehitysviestinnän ja vaikuttamistyön pääteemoja olivat lasten oikeudet ja lastensuojelukysymykset, vammaisten oikeudet sekä yritysyhteistyöhön liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Erityisesti esiin nostettiin tyttöjen sukupuolielinten silpominen ja gender, kansalaisvaikuttaminen, vammaisten ja lasten olot kriisialueilla sekä nuorisotyöllisyys. Kehityspoliittisessa työssä painottui vahvasti kumppanuudet muiden järjestöjen ja yritysten kanssa, vaikuttaminen käynnissä oleviin kehityspoliittisiin prosesseihin sekä omien asiantuntijoiden aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Vaikuttamistyön kohteena olivat suomalaiset ja EU-tason päättäjät ja virkamiehet sekä yritykset. Lisäksi SWV osallistui julkiseen keskusteluun kehityspolitiikasta sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa. Järjestön asiantuntijat antoivat haastatteluja ja tuottivat asiantuntija- ja mielipidekirjoituksia esimerkiksi lasten asemasta konfliktien keskellä. Yhteistyökumppaneita vaikuttamistyössä olivat muun muassa kattojärjestö Kepa ry, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys sekä lapsijärjestöt (Pela, Plan ja Unicef). Suomen World Vision osallistui lapsijärjestöjen yhteiseen kannanottoon yritysvastuun edistämiseksi ja samassa yhteydessä järjestettiin Lapsisotilaaksi vai yritysjohtajiksi -keskustelutilaisuus eduskunnan tiloissa. Lisäksi SWV:n asiantuntija oli mukana vaikuttamassa Human Rights Due Diligence In Risk Countries -asiakirjan syntyyn ja sisältöön. Asiakirjapaperi ohjeistaa yrityksiä huomioimaan ihmisoikeudet työssään. Humanitaarisen avun päivänä Suomen World Vision järjesti ulkoasianministeriön ja Kynnys ry:n kanssa median edustajille vammaisuutta kriisikonteksteissa käsittelevän tilaisuuden. Vaikuttamistyö YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden parissa jatkui. Afrikan ohjelmatyöntekijämme puhui Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan Kehitysyhteistyöviikoilla YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja järjestön työstä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen World Visionin hallituksen jäsen osallistui Marrakeshin ilmastokokoukseen. Lisäksi kokoukseen osallistui kansainvälisen World Visionin edustajisto. Suomen World Vision osallistui myös eduskunnan Perjantai-ryhmän toimintaan ja järjestön ohjelmajohtaja toimi WISE:n (Laajan turvallisuuden verkoston) hallituksen jäsenenä. Lisäksi ohjelmajohtaja osallistui ulkoasiainministeriön ohjelmatuki-instrumenttityöryhmän toimintaan. Jatkoimme aktiivista vaikuttamista kehitysmaihin suuntautuvien innovaatioiden edistämisessä ja eri yritysyhteistyön muotojen kehittämisessä. Järjestön kokemuksia innovaatiotoiminnasta esiteltiin ja uusia kumppanuuksia tunnusteltiin monilla eri foorumeilla. Esimerkiksi start-up-tapahtuma Slushissa verkostoiduimme erityisesti vesisektorin yritysten kanssa ja InnoFrugal konferenssissa keskustelimme suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksista kriisialueilla. SWV ja LähiTapiola Pääkaupunkiseutu järjestivät toimintavuonna aamiaisseminaarin, jossa vaikutettiin kestävän liiketoiminnan ja yritys-järjestöyhteistyön kehitykseen sekä yritysten tietoisuuteen kehitysmaiden ongelmista ja mahdollisuuksista. Aasian ohjelmatyöntekijämme puhui Sri Lankan bisnesdelegaatiolle Sri Lankan yritysyhteistyöhankkeesta kiertävän suurlähettilään pyynnöstä. Järjestön oppeja yritysyhteistyöstä jaettiin myös Kepan yritysyhteistyökoordinaatiokokouksissa, joiden toimintaan järjestön edustaja osallistui. Suomen World Visionin asiantuntijat ovat jatkaneet toimintaansa World Vision -verkoston asiantuntijayhteisöissä erityisesti vammaisuuden, tasa-arvon sekä lasten oikeuksien ja suojelun parissa. World Visionin sektorienvälistä yhteistyötä esiteltiin muun muassa kambodzalaisen The Cooperation Committee for Cambodia (CCC) kattojärjestön edustajalle, joka oli Suomessa Kepan kutsumana. Toimintavuonna järjestön asiantuntijat toimivat myös muissa verkostoissa, kuten Vastuullinen lahjoittaminen ry:ssä, Finnish Water Forumissa ja Suomen ekumeenisessa neuvostossa. Euroopan unionin kehityspolitiikkaan olemme vaikuttaneet Kehys ry:n sekä World Visionin oman World Vision EU Representation -toimiston kautta. Lisäksi yhteistyö muiden eurooppalaisten World Vision -toimistojen sekä Geneven World Vision -toimiston kanssa on ollut tiivistä.

4.2 VARAINHANKINTA JA LAHJOITTAJASUHTEET Varainhankinnan tavoitteena oli strategian mukaisesti mahdollistaa riittävät resurssit laadukkaan ja vaikuttavan ohjelmatyön toteuttamiseen. Lahjoittajasuhteita hoidettiin siten, että lahjoittajat halusivat jatkaa tukemista ja kertoa toiminnasta lähipiirilleen ja laajemmallekin yleisölle. Viestintä, varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoito toimivat integroidusti ja tehokkaasti. Viestintä toi näkyville ohjelmasta esiin nousevia tarpeita ja tuloksia suuren yleisön tietoisuuteen. Näitä samoja teemoja nostettiin esiin myös yksityisessä varainhankinnassa. Tuloksista, tarpeista sekä onnistumisista ja haasteista kerrottiin lahjoittajille kattavasti ja avoimesti. Uusien lahjoittajien tavoittamiseksi hyödynnettiin TV-yhteistyötä, online-kanavia, printtimediaa, radiota, tapahtumia sekä suoramarkkinointia. Valituissa medioissa toimme esille saavutettuja tuloksia, olemassa olevia tarpeita sekä kehitysyhteistyön avulla toteutettavia pysyviä ratkaisuja haasteiden voittamiseksi. Markkinointiviestinnässä tavoitteenamme on vakuuttaa lukija tai kuulija siitä, että kehitysyhteistyössä apu menee perille ja saa aikaan pysyviä muutoksia. Monikanavaiseen markkinointiin sisältyneet advertoriaalit eli lehtijutun muotoon kirjoitetut ja taitetut lehti-ilmoitukset, jotka muistuttavat pitkälti julkaisun toimituksellista sisältöä, ovat olleet toimiva tapa kertoa kehitysyhteistyöstä kattavammin. Näitä artikkelin muotoon tehtyjä ilmoituksia olemme hyödyntäneet sekä perinteisissä printtimedioissa että digimedioissa. Ne ovat antaneet muun muassa lapsille, perheille, kummimatkalaisille tai lähettiläille mahdollisuuden kertoa kehitysyhteistyön merkityksestä ja pysyvistä muutoksista. Vakuuttavien advertoriaalien lisäksi erityisen onnistunut ja toimiva konsepti oli lähettiläämme Sami Hedbergin ja Nelosen kanssa tuotettu TV-ohjelma, joka tavoitti hyvin uusia mahdollisia lahjoittajia. World Visionin ohjelmatyön saavutukset tulivat TV-ohjelmassa laajasti esille viestinnän tuottamien sisältöjen kautta ja muu TV-ohjelman viihteellinen

sisältö tehtiin varainhankinta-tiimin ja tuotantoyhtiön toimesta. Nykyiset lahjoittajamme olivat tärkeä voimavara sekä säännöllisen yksityisen tulovirran takaamiseksi että puolestapuhujina, jotka kertoivat eteenpäin omia hyviä kokemuksiaan. Opintomatkalla Keniassa mukana ollut kummimme Riitta-Leena Manninen kertoi: Tämä matka on kyllä konkretisoinut sitä, että miten käytännönläheistä kehitysyhteistyö on ja mitä täällä paikan päällä tapahtuu. Ja apu menee perille ja vaikuttaa arjen asioihin, sellaisiin joita pidän tärkeänä. Musta oli oleellista nähdä, että tässä World Visionin toiminnassa on selkee tavote ja aikataulu. Mikä tärkeintä niin koko kyläyhteisö on mukana toiminnassa ja kantamassa vastuuta näistä parannuksista. Ja sitten kun toiminta kylässä loppuu, niin kyläyhteisö on valmis itse jatkamaan tätä työtä. Viestimme kaikille tukijoille säännöllisesti eri viestintäkanaviemme kautta pitkin vuotta. Sähköiset viestintäkanavat ja World Vision -lehti olivat tärkeitä monipuolisten viestien välittämisessä ja kohdentamisessa eri tukija- ja lahjoittajaryhmille. Kummeille oli tärkeää myös kummilapselta tuleva viestintä, etenkin vuosiraportti, joka konkretisoi mitä tuella oli saatu aikaan ja mitä muutos tarkoittaa yksittäisen lapsen tasolla. Nykyisten tukijoiden kannalta merkittävä tapahtuma oli lokakuussa Impact Assesment -kokouksen yhteydessä järjestetty ilta kaikille lahjoittajillemme. Impact Assesment -kokoukseen osallistui työntekijöitä kaikista toimintamaistamme. Lahjoittajilla oli mahdollisuus tavata työntekijöitämme ja he kuulivat suoraan kentältä kerätyin esimerkein, miten työ etenee ja millaisia vaikutuksia sillä on lasten elämään. Tilaisuuden aikana pidetyt puheenvuorot myös tallennettiin ja jaettiin, jotta myös sellaiset lahjoittajat, joilla ei ollut mahdollisuutta tulla paikalle, pääsivät kokemaan esitykset. Ne ovat edelleen katsottavissa Facebookissa.

4.3 HALLINTO JA TALOUS World Vision -verkoston taloushallinto on tehokasta ja luotettavaa. Hallintoa valvotaan ja tarkastetaan säännöllisesti vuosittain sekä sisäisesti (kansainvälinen tarkastusryhmä) että ulkopuolisten tilitarkastajien toimesta. Suomen World Visionin talouden kehittämistä on jatkettu systemaattisesti vahvistamalla taloushallinnon työkaluja, johtamista ja riskienhallintaa. Prosesseja kehitetään edelleen tukemaan organisaation tarpeita erityisesti ohjelmatalouden ja toiminnan johtamisen näkökulmasta. Luomme prosesseja, jotka mahdollistavat säännöllisen raportoinnin yhteisesti sovituista mittareista sekä ulkoisen laskennan vaatimusten täyttymisen. Budjetoimme ja seuraamme talouden mittareita