Suomen World Vision Loppuraportti Ohjelma lasten hyvinvoinnin- ja oikeuksien toteutumiseksi

Transkriptio

1 Suomen World Vision Loppuraportti Ohjelma lasten hyvinvoinnin- ja oikeuksien toteutumiseksi

2 TIIVISTELMÄ Suomen World Visionin (SWV) kumppanuus ohjelma Yhteinen tehtävämme lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi on ollut toimintaamme ohjaava suunni telma tällä kolmivuotisella raportointikaudella. Sen mukaisesti toimintamme on perustaltaan lapsilähtöistä sekä oikeus- ja yhteisöperustaista. Toteutimme ohjelmakaudella kehitysyhteistyötä Inti assa, Sri Lankassa, Kambodzassa, Perussa, Kolumbiassa, Irakissa, Ugandassa, Ruandassa ja Keniassa. Työmme pääasiallisina muotoina ovat pitkäkestoiset aluekehitysohjelmat (Area Develop ment Programmes), joita oli käyn nissä yhteensä 21. Lyhyempiä erityishankkeita on ollut käynnissä neljä: nuorisotyöllisyyshankkeet Irakissa, Keniassa ja Ruandassa sekä tyttöjen sukuelinten silpomista vastustava hanke Keniassa. Valtion tuen leikkausten seurauksena jouduimme tekemään päätöksen viiden pitkäkestoisen aluekehitys ohjelman ennenaikaisesta lopettamisesta vuonna Ohjelman viimeisen toteutumisvuoden aikana Perun ja Kolumbian aluekehitysohjelmat siirrettiin myös kokonaisuutena pois ulkoministeriön rahoituksesta yksityisen rahoituksen piiriin. Tämä tuki strategiaamme siirtyä seuraavan ohjelmakauden aikana yhä enemmän hauraisiin ja vähiten kehittyneisiin maihin. Toimintavuoden 2017 aikana aloitimme myös vuoden kestävät nuorisotyöllisyyspilotit Irakissa ja Ruandassa ja Aasiaan maaportfolioon tuli uusi vähiten kehittyneiden maiden joukkoon kuuluva ohjelmamaa; Kambodza. 2. Ohjelmakaudella erityisen huomion ja kehittämisen kohteina ja painopisteinä ovat olleet lasten oikeudet ja lastensuojelu, sukupuolten tasa-arvo, elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen ja nuoriso työllisyys sekä ilmasto ja ympäristö. Lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, että eri tavoin vammaiset lapset ja aikuiset huomioidaan ohjelmissamme. Ohjelmakaudella on myös hyödynnetty erityi sesti kahta toimintamallia Citizen Voice and Action -kansalaisvaikuttamista sekä Weconomya ja muuta innovaatiotoimintaa joita kehitetään ja hyödynne tään em. temaattisten alueiden vahvistamiseksi. SWV:n kehitysyhteistyöohjelmasta hyötyi vuonna noin hyödynsaajaa. Ohjelmatyöhön käytettiin yhteensä 17,4 miljoonaa euroa. Näistä 11,7 miljoonaa euroa oli ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukea ja 5,7 miljoonaa euroa Suomen World Visionin omarahoitusosuutta. Hanketoimintaan käytettiin 13,6 miljoonaa euroa. Suurin osa kehitysyhteistyöhön menevistä varoista käytettiin terveyteen ja ravitsemukseen, veteen ja sanitaatioon, elinkeinojen kehittämiseen ja nuorisotyöllisyyteen, lastensuojeluun ja koulutuksen edistämiseen. Työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on seurattu koko ohjelman tasolla käyttämällä seitsemää pääindikaattoria, jotka on valittu kansainvälisen World Visionin mittarivalikoimasta. Ohjelmien ja hankkeiden väli- tai loppuevaluaatioita tehtiin 14 ohjelmakauden aikana, ja evaluaatioiden päätulokset esitetään koottuna tässä raportissa. Tämän lisäksi koko ohjelman vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on evaluoitu koko ohjelman kattavalla evaluaatiolla vuonna Suomen World Visionin tulokset Alipainoisten alle 5-vuotiaiden lasten osuus 9 prosenttiyksikköä laskua Täyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus 9 prosenttiyksikköä nousua Turvallisesti syntyneiden lasten osuus (klinikka, koulutettu kätilö) 11 prosenttiyksikköä nousua Funktionaalisesti lukutaitoisten lasten osuus 11 prosenttiyksikköä nousua Peruskoulun (kesto 6 vuotta) suorittaneiden vuotiaiden lasten osuus 11 prosenttiyksikköä laskua Omavaraisesti lastensa tarpeisiin vastaavien kotitalouksien osuus 7 prosenttiyksikköä laskua Asianmukaisista lastensuojelun raportointimenetelmistä tietävien nuorten osuus 6 prosenttiyksikköä laskua

3 3. Järjestömme talouden kehittämistä on jatkettu systemaattisesti vahvistamalla taloushallinnon työkaluja, johtamista ja riskienhallintaa. Vuosi vuodet pitivät sisällään suuria henkilöstöön kohdistuneita muutoksia. Julkiseen kehitysapuun kohdistuneiden määrärahaleikkausten seurauksena Suomen World Vision joutui vähentämään henkilös töään noin puoleen edellisvuodesta vuonna Toimikauden aikana järjestössämme aloittivat myös uusi toiminnajohtaja sekä uusi talous-ja hallintojohtaja. Järjestömme ohjelmaviestinnässä panostettiin tulosten ja aikaansaatujen muutosten viestimiseen. Tärkeimpiä ohjelmaviestinnän työkaluja olivat medialle suunnatut kenttämatkat, yhteistyö kummien ja lähettiläiden kanssa, aktiivinen sisällöntuotanto sosiaalisen median kanaviin, sähköiset uutiskirjeet sekä World Vision -lehti. Kehitysviestinnän ja vaikuttamistyön pääteemoja olivat lasten oikeudet ja lastensuojelukysymykset, vammaisten oikeudet sekä yritysyhteistyöhön liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.

4 4. SISÄLLYS 1. Johdanto 6 2. Maaportfolio Aasia 2.2. Afrikka 2.3. Latinalainen Amerikka 2.4. Lähi-itä 3. Painopisteet Lapsen oikeudet ja lastensuojelu 3.2. Sukupuolten välinen tasa-arvo 3.3. Nuorisotyöllisyys 3.4. Vammaisinkluusio 3.5. Ilmasto ja ympäristö 4. Tulokset Lapsen oikeus terveelliseen kasvuun ja kehitykseen 4.2. Lapsen oikeus koulutukseen 4.3. Lapsen oikeus kokea rakkautta, osallisuutta ja turvallisuutta 4.4. Lapsen oikeus huolenpitoon (perheiden toimeentulo) 5. Tukitoiminnot 57 Kuvaajat: World Vision, Sara Pihlaja, Pasi Liesimaa, Kaisu Jouppi, Martiina Woodson, Mirja Palmanto, Saara Nokelainen, Laura Oja, Nina Kaverinen, Maija Seppälä, Merja Tikkanen-Vilagi, Kirsi Tuura, Sami Kulju, Pauliina Koponen, John Schenk.

5 5. LYHENTEET ADP CBO CVA CV ECOPAD EU FARC FGM FMNR KEO-70 LDC LEAP OCHA SFCO SKYE SWV UM WHO WV YK Area Development Programme Community Based Organization Citizen Voice and Action Curriculum Vitae Equipo Comunitario Para la Acción Humana y el Desarrollo Euroopan Unioni Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia Female Genital Mutilation Farmer Managed Natural Regeneration Ulkoministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö Least Developed Countries Learning through Evaluation with Accountability and Planning Office for the Coordination of Humanitarian Affairs Solar Fire Concentration Oy Skills and Knowledge for Youth Economic Empowerment Suomen World Vision Ulkoministeriö World Health Organization World Vision Yhdistyneet kansakunnat

6 1. JOHDANTO Suomen World Visionin (SWV) kumppanuusohjelma Yhteinen tehtävämme lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi on ollut toimintaamme ohjaava suunnitelma. Ohjelman kehitysteorian perustana on: Lapsilähtöisyys Oikeusperustaisuus lasten oikeudet Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet Voimaantuminen empowerment Parhaat käytänteet ja innovatiivisuus Kristillinen identiteetti Suomen World Visionin kehitystavoite (Goal) on lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä. Kehitysyhteistyöohjelmamme välitön tavoite (Outcome) ja samalla panos koko verkoston työhön on lapsen hyvinvoinnin pysyvä paraneminen kohdealueillamme. Ohjelman totetuksen avulla saavutimme kehitystavoitteemme hyvin; esimerkiksi terveystyössä on saatu keskimäärin 10 prosenttiyksikön parannus lasten aliravitsemukseen, rokotuksiin ja turvallisiin synnytyksiin. Samoin lasten lukutaito on parantunut. Elinkeinoihin, koulunkäyntiin ja lastensuojeluun taas voidaan nähdä vaikuttaneen negatiivisesti varsinkin Itä-Afrikan kuivuus. Lisäksi monien vanhempien aluekehitysohjelmien loppuminen heikentää tulosten keskiarvoa. Myös kokonaishyödynsaajien määrä toteutui sen ollessa yli Tästä kokonaismäärästä lapsia suorina hyödynsaajina oli noin 43 prosenttia. Tulosten puitteissa voidaan nähdä, että aikuiset hyödynsaajina edesauttavat lasten hyvinvoinnin paranemista välillisesti esimerkiksi toimentulon lisääntymisen kautta. Teemme työtä kahdella ruohonjuuritasolla: kehitysyhteistyökohteissamme maaseudulla ja kaupungeissa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Työmme keskiössä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevan lapsen hyvinvointi. Ravitsemus, puhdas vesi, terveys, koulutus ja elinkeinomahdollisuuksien vahvistaminen ovat kehitysyhteistyömme ydinosaamista. 6. Kuluneena ohjelmakautena toteutimme kehitysyhteistyötä Aasiassa; Kambodzassa, Intiassa ja Sri Lankassa, Afrikassa; Keniassa, Ugandassa ja Ruandassa, Latinalaisessa Amerikassa; Kolumbiassa ja Perussa sekä Lähi-Idässä; Irakissa. Ohjelman viimeisen toteutumisvuoden aikana Perun ja Kolumbian aluekehitysohjelmat siirrettiin kokonaisuutena pois ulkoministeriön rahoituksesta yksityisen rahoituksen piiriin. Tämä tuki strategiaamme siirtyä seuraavan ohjelmakauden aikana yhä enemmän hauraisiin ja vähiten kehittyneisiin maihin. Toimintavuoden 2017 aikana aloitimme myös vuoden kestävät nuorisotyöllisyyspilotit Irakissa ja Ruandassa ja Aasiaan maaportfolioon tuli uusi vähiten kehittyneiden maiden joukkoon kuuluva ohjelmamaa; Kambodza. Kehitysyhteistyömme pääasiallisina muotoina ovat olleet aluekehitysohjelmat (Area Development Programme), joita ohjelmakauden aikana on ollut käynnissä yhteensä 21. Aluekehitysohjelmat toimivat rajatulla maantieteellisellä alueella, joka kattaa yleensä yhden piirikunnan (district) tai vastaavan hallinnollisen aluekokonaisuuden ja näiden alueiden sisällä köyhimmät ja kehittymättömimmät kylät ja yhteisöt. Ohjelmat kestävät tavallisesti vuotta. Aluekehitysohjelmien sijainti on valittu kumppanimaiden World Vision -toimistojen suositusten perusteella siten, että ne toimivat kyseisen maan kaikkein köyhimmillä ja haavoittuvimmilla alueilla. Aluekehitysohjelmilla on oma paikallinen tiiminsä, jota vetää tiiminjohtaja. Huomionarvoista on se, että tiimien työntekijät asuvat ja elävät aluekehitysohjelmien toiminta-alueella ja seuraavat näin jatkuvasti oman asuinalueensa tilannetta, kehitystä ja avun perillemenoa. Aluekehitysohjelmien lisäksi toteutamme mahdollisuuksien mukaan lyhyempiä, temaattisia erityishankkeita, joiden tärkein tavoite on uusien toimintamuotojen kehittäminen myöhemmin skaalattaviksi. Ohjelmakauden aikana erityishankkeita on ollut käynnissä neljä (nuorisotyöllisyyshankkeet Irakissa, Keniassa ja Ruandassa sekä tyttöjen sukuelinten silpomista vastustava hanke Keniassa). Aluekehitysohjelmien- ja erityishankkeiden yhteydessä on myös toteutettu yritysten kanssa tehtyä Weconomy-työtä. Ohjelman tuotokset (Output) ovat seurausta alue-

7 7. kehitysohjelmien ja muiden hankkeiden aktiviteeteista (Activities). Tuotosten toteutumista on seurattu indikaattoreilla, joista osa on koko World Vision -verkoston laatimia ja suosittelemia ja osa kunkin ohjelman ja ohjelma-alueen ominaislaatuun liittyviä. Kunkin temaattisen sektorin painoarvo eri ohjelmissa ja ohjelmamaissa on riippunut ohjelmakauden aikana siitä, mitkä sektorit on valittu kunkin kumppanimaan tai aluekehitysohjelman toiminnan keskiöön. Näihin valintoihin Suomen World Vision on voinut vaikuttaa vain rajallisesti. Tärkeintä on ollut kuulla ja kunnioittaa yhteisön omaa näkemystä. Ohjelman valittu toimintatapa PAINOPISTEALUEET TOIMINTAMALLIT TOTEUTUNEET OLOSUHTEET TOTEUTUNEET OIKEUDET Lapsen oikeudet ja lasten suojelu (sis. päihdetyö) Sukupuolten välinen tasa-arvo Elinkeinomahdollisuuksien kehittäminen (erit. nuoret) Ilmasto ja ympäristö Citizen Voice and Action malli Weconomy ja muu innovaatiotoiminta Turvallinen koti Tasa-arvo ja roolimallit Voimaantuneet yhteisöt Perheiden toimeentulo Turvallinen ympäristö Lasten hyvinvointi (Child Well-Being Outcomes) LAPSET: - kasvavat terveinä - kouluttautuvat elämää varten - saavat kokea rak kautta - saavat osallistua ja kokea huolen pitoa ja turvalli suutta Näiden tavoitteiden toteutumista on seurattu seuraavin indikaattorein: Lapsen oikeus terveelliseen kasvuun ja kehitykseen (Outcome 1) - Täyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus - Turvallisesti syntyneiden lasten osuus - Alipainoisten alle 5-vuotiaiden lasten osuus Lapsen oikeus koulutukseen (Outcome 2) - Funktionaalisesti lukutaitoisten lasten osuus - Peruskoulun (6 vuotta) suorittaneiden vuotiaiden lasten osuus Lapsen oikeus kokea rakkautta, osallisuutta ja turvallisuutta (Outcome 3) - Asianmukaisista lastensuojelun mekanismeista tietävien nuorten osuus Lapsen oikeus huolenpitoon (perheiden toimeentulo) (Outcome 4) - Niiden perheiden osuus, jotka pystyvät itsenäisesti vastaamaan lasten materiaalisiin perustarpeisiin

8 8. World Visionin hankesuunnittelu, -toteutus ja -hallinnointi perustuu hankesykliajatteluun. Tämä on osa World Vision -verkoston hankehallinnon kokonaisohjeistusta, hankehallintomallia, jota kutsutaan nimellä LEAP (Learning through Evaluation with Accountability and Planning). LEAP-hankehallinnon kokonaisohjeistusta toteutetaan kauttaaltaan World Visionin kansainvälisessä verkostossa. Työmme tuloksellisuutta seurataan jatkuvasti. Suomen World Visionin tukemien ohjelmien ja niihin sisältyvien hankkeiden tuloksellisuutta seurataan jokaiselle hankkeelle asetettujen toiminta-aluekohtaisten tavoitteiden kautta. Näiden indikaattoreiden numeerista etenemistä seurataan indikaattorien seurantataulukoiden avulla, joista aluekehitysohjelmat lähettävät tietoa puolivuotis- ja vuosiraporteissaan. Jokaisen ohjelman alussa alueella suoritetaan lähtötasomittaus eli baseline, jonka pohjalta indikaattoreiden tavoiteluvut määritellään. Joka viides vuosi ohjelmissa suoritetaan vuosittaista monitorointia laajamittaisempi evaluaatio. Ohjelmien ja hankkeiden väli- tai loppuevaluaatioita tehtiin 14 ohjelmakauden aikana. (Liitteenä tiivistelmät ohjelmakauden aikana toteutetuista evaluaatioista). Tämän lisäksi ohjelman vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta on arvioitu koko ohjelman kattavalla evaluaatiolla vuonna (Raportti liitteenä.) Ohjelmatyön evaluaatio Kirstiina Mikkola Consultingin toimesta SWV:n kehitysyhteistyöstä tehtiin keväällä 2017 ulkopuolinen evaluaatio (Kristiina Mikkola Consulting). Evaluaation mukaan SWV:n kehitysyhteistyö kokonaisuudessaan ja sen keskiössä oleva työ haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten auttamiseksi ja lasten oikeuksien toteuttamiseksi on relevanttia ja laadukasta. Työ arvioitiin hyvin suunnitelluksi ja kustannustehokkaaksi. Kaiken kaikkiaan SWV:n holistinen toimintatapa (kehitysyhteistyö, vaikuttamistyö, viestintä, varainhankinta ja kummitoiminta) ja holistinen lähestymistapa yhteisöjen kehittämiseen ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen todettiin hyvin toimiviksi. SWV:n työ on myös kestävää, sillä ihmisiä tuetaan erilaisten yhdistysten kuten osuuskuntien ja säästöryhmien perustamisessa, jotka jatkavat alueidensa kehittämistä WV:n ohjelman päätyttyä. Kestävyyttä ja vaikuttavuutta edistävät myös WV:n toimintatavassa keskeisessä asemassa olevat kumppanuudet paikallisten viranomaisten ja esimerkiksi koulujen ja klinikoiden kanssa. Lisäksi kestävyyttä ja vaikuttavuutta edistää se, että ihmisiä ja yhteisöjä voimaannutetaan toimimaan viranomaisten kanssa ja myös vaatimaan näiltä oikeuksiaan esimerkiksi palveluihin. Tämä WV:n Citizen Voice And Action -malli on evaluaation mukaan erinomainen esimerkki oikeusperustaisuudesta ja toimivasta yhteisötason vaikuttamistyöstä. CVA-mallin kautta voidaan edistää viranomaisten tilivelvollisuutta ja parhaimmassa tapauksessa vaikuttaa kansallisen tason päätöksentekoon. Evaluaation mukaan Suomen World Visionin työ on hyvin linjassa Suomen kehityspolitiikan painopisteiden kanssa, ml. tyttöjen ja naisten oikeudet. Läpileikkaavien teemojen osalta evaluaatio nostaa esille SWV:n tekemän hyvän vammaistyön. Evaluaation suosituksia käytettiin hyväksi SWV:n uuden ohjelman ( ) suunnittelussa.

9 9. Monitoroinneissa ja evaluaatioissa tietoa indikaattoreista hankitaan sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti monipuolisesti eri lähteistä. Lisäksi Suomen World Visionin ohjelmatyöntekijät seuraavat indikaattoreista lähetettyjen tietojen paikkansapitävyyttä vähintään kerran vuodessa tehtävillä kenttävierailuilla. Vierailuilla hankkeiden etenemistä arvioidaan hyödynsaajien ja paikallisten yhteistyökumppanien kanssa käytyjen keskustelujen sekä hyödynsaajilta ja kumppaneilta kuultujen kokemusten avulla. Vuosittain järjestämme Impact-seminaareja, joiden tarkoitus on vahvistaa aluekehitysohjelmien työntekijöiden osaamista sekä jakaa eri ohjelmissa saatuja oppeja. Vuoden 2015 aikana seminaarit järjestettiin maanosittain. Afrikan ohjelmien vaikuttavuustyöpaja järjestettiin Ugandassa ja Aasian ohjelmien työpaja Intiassa. Latinalaisessa Amerikassa ei työpajaa järjestetty vuonna Vuosina 2016 ja 2017 Impact-seminaari järjestettiin Helsingissä. Viikon mittaisiin seminaareihin osallistui edustajia Intian, Perun, Kenian ja Ugandan aluekehitysohjelmista sekä Irakista, Kambodzasta ja Ruandasta, missä aloitimme kehitysyhteistyön vuonna Seminaarissa käytiin läpi keskeisiä oppeja kuluvan ohjelmakauden temaattisista kehittämisalueista: gender ja tasa-arvo, yritysyhteistyö, nuorisotyöllisyys, vammaisuus, inklusiivinen vesi- ja sanitaatiotyö sekä lastensuojelu humanitaarisissa kriisikonteksteissa, ilmasto ja ympäristö, hyvä hallinto ja kansalaisvaikuttaminen sekä koulutus ja terveys. Päivien pääsisällöstä vastasivat ohjelma-alueiden työntekijät. Lisäksi seminaariin osallistui ulkoministeriön edustaja sekä muita vierailevia puhujia, jotka käsittelivät gender-teemaa, vammaisuutta, lastensuojelua ja yritysyhteistyötä. Seminaariin osallistuneita kannustettiin jakamaan saamiaan oppeja ja seminaariraporttia muiden Suomen World Visionin tukemien kehitysyhteistyöohjelmien sekä kansallisen toimiston edustajien kanssa. Kumppanuudet ja kestävyys Lasten asemaa ja hyvinvointia voi parantaa pysyvästi vain kohdistamalla apu koko yhteisölle sekä tekemällä yhteistyötä asukkaiden kanssa, sillä he ovat ensisijaisesti vastuussa oman elinympäristönsä kehityksestä. Yhteisöjen jäsenet määrittelevät muutoksen ja kehityksen tavoitteet sekä seuraavat ja arvioivat niiden toteutumista ja tarvittaessa muokkaavat tavoitteitaan. Ohjelman alkuvaiheessa keskeinen tavoitteemme on aina mobilisoida yhteisöjä muodostamaan paikallistason kehittämistyöryhmiä ja oma-apuryhmiä sekä vahvistaa ja tukea niitä saamaan juridisesti virallinen asema ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan toimijoina. Itsenäiset ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan toimijat tukevat ohjelman kestävyyttä. Esimerkiksi ohjelmakaudella päättyneessä Meibekin aluekehitysohjelmassa Keniassa rekisteröity vesikomitea toimii itsenäisesti ja on onnistuneesti hakenut paikallista rahoitusta (Constituency Development Fund). Kansalaisvaikuttaminen on yksi kestävimmistä ja kustannustehokkaimmista tavoista edistää inhimillistä kehitystä. Kansalaisvaikuttamista tehdään kaikissa Suomen World Visionin kumppanimaissa. World Visionin tapa tehdä kansalaisvaikuttamista tunnetaan nimellä Citizen Voice and Action. Kansalaisvaikuttamisella on saatu parannettua julkista opetusta, terveydenhuoltoa sekä lainvalvontaa. Citizen Voice and Action on edullinen toimintatapa, joka perustuu olemassa olevaan lainsäädäntöön ja julkisen sektorin rakenteisiin. Tulokset ovat kestäviä, koska ne eivät alun alkaenkaan perustu ulkoisiin resursseihin.

10 10. Citizen Voice and Action World Vision -verkostolla on oma vaikuttamisen työkalu, jota kutsutaan nimellä Citizen Voice and Action (CVA). CVA-työkalulla autetaan kansalaisia valvomaan oikeuksiaan ja peräänkuuluttamaan valtioilta laadukkaita peruspalveluja. Citizen Voice and Action antaa yhteisöille konkreettisia työkaluja, joilla valvoa oikeuksiensa toteutumista. Ainoastaan paikalliset yhteisöt itse voivat ylläpitää oikeusperustaisuutta kestävästi. CVA-työkalua käytetään erityisesti koulutus- ja terveyspalveluiden sekä lastensuojelumekanismien parantamiseen. Tällä hetkellä tätä lähestymistapaa käytetään yli 500 World Visionin projektissa 50 maassa. Citizen Voice and Action lisää kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa antamalla kansalaisille keinoja valvoa oikeuksiaan dialogissa valtion palveluntarjoajien kanssa. Menetelmää on käytetty menestyksellisesti myös sellaisissa maissa, kuten Intia, Uganda ja Kambodza, missä kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa rajoitetaan laajasti. Citizen Voice and Action -lähestymistavassa asukkaat oppivat maansa lainsäädännöstä ja pääsevät selville siitä, mitkä palvelut laki heille takaa. Seuraavaksi yhteisöt työskentelevät yhteistyössä palveluntarjoajien ja viranomaisten kanssa ja tarkistavat esimerkiksi koulussa tai terveysasemalla, vastaako todellisuus sitä, mitä laissa säädetään. Asukkaat täyttävät itse säännöllisesti arviointitaulukkoa. Lopulta asukkaat ja viranomaiset tekevät yhdessä suunnitelman, miten muuttaa tilanne koulussa tai terveysasemalla kohti laissa edellytettyä tasoa. Toiminnan seurauksena palkataan usein lisää henkilökuntaa, valvotaan paremmin olemassa olevaa toimintaa kuten opettajien opetusaikoja tai rakennetaan lisätiloja. Ohjelmissa itsenäiset ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan toimijat tukevat myös ohjelman kestävyyttä. Sri Lankan ja Intian aluekehitysohjelmissa toimivat koulutoimikunnat (School management/ development committee) valvovat oppilaiden, heidän vanhempiensa ja koulun henkilökunnan voimin koulujen tilojen sekä opetuksen laatua. Kolumbian Nace la Esperanzassa lukuisat nuoret ovat mukana Rauhanrakentajissa, jotka haluavat tehdä Nacesta alueen, jonka kehittymistä eivät estä konfliktit ja kiistat, ja joissa kaikki kunnioittavat toisiaan. ECO- PAD-yhdistykseen kuuluvat kymmenet nuoret ovat olleet laatimassa asuinalueelleen kriisivalmiussuunnitelmaa, istuttaneet puita ja edistäneet asukkaiden tietoisuuttaa ympäristöstä huolehtimisesta. Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Ugandassa World Vision toimii osana kansalaisjärjestöjen verkostoja, jotka vaikuttavat aktiivisesti kansallisen tason budjetointiin terveysja koulutussektoreilla. Intiassa yhteistyötä tehdään esimerkiksi lasten auttavaa puhelinta ylläpitävän Childline-järjestön kanssa. Yritysten roolit yhteiskunnallisina toimijoina ja globaalien haasteiden ratkaisijoina ovat viime vuosina nousseet yhä enemmän esiin. World Visionin ruohonjuuritason verkosto sekä paikallisten olosuhteiden tuntemus toimivat alustana osallistavalle innovaatiotyölle, jonka kautta ihmisoikeusperustaisuus, yhteisöjen tarpeet ja toiminnan kestävyys voidaan huomioida. Innovaatiotoiminta tukee World Vision -verkostoa tuomalla uusia asiantuntijoita eri sektoreilta mukaan yhteisöjen ongelmien ratkaisemiseen. Lisäksi yhdessä kohteessa kehitetyt ja toimiviksi todetut ratkaisut voidaan skaalata nopeasti, jolloin ne lisäävät hyvinvointia myös muilla ohjelma-alueilla globaalia verkostoamme hyödyntäen. Yksi keskeisistä tehtävistämme on vahvistaa ja tukea aluekehitysohjelmien myötä paikallistasolle perustettuja kehittämistyöryhmiä ja

11 11. oma-apuryhmiä. Weconomy-ohjelman yhteistyökumppaneilla on tässä merkittävä rooli. Kumppanitahot tuovat yhteisöihin uutta osaamista ja tukea ja innostavat paikallisryhmiä toimimaan oman toimeentulonsa parantamiseksi. Kuluneen ohjelmakauden aikana SWV on tehnyt yhteistyötä kuuden yrityksen kanssa Weconomy-ohjelmatyön puitteissa. 2. MAAPORTFOLIO 2.1. AASIA Intia Konteksti ja haasteet Intian World Vision tähtää strategiassaan lasten terveyden turvaamiseen ja erityisesti aliravitsemuksen kitkemiseen, laadukkaan koulutuksen kehittämiseen, lastensuojelun ja lasten osallistumisoikeuden turvaamiseen, perheiden kestävien toimeentulomahdollisuuksien luomiseen sekä hyvän hallinnon kehittämiseen. Vuosina Intiassa koettiin erityisen pahaa kuivuutta. Vuonna 2016 jopa neljänneksen väestöstä arvioitiin elävän kuivuudesta kärsineillä alueilla. Koska enemmistö kansasta saa edelleen elantonsa maanviljelystä, kuivuuden vaikutukset ovat merkittävät, ja muun muassa siirtolaisuus kaupunkeihin on lisääntynyt. Kuivuus vaikuttaa lapsiin paitsi veden, ravinnon ja hygienian puutteena myös monien vanhempien poissaolona. Lastensuojelun kysymykset ovat siten entistäkin olennaisempia Intiassa. Tutkimusten mukaan jopa puolet intialaisista lapsista on kohdannut jonkinlaista seksuaalista hyväksikäyttöä tai ahdistelua. Erityisesti maaseudulla lasten hyväksikäyttö on yhä tabu ja siten sen kitkeminen vaatii paljon työtä. Riippumattomista tiedotusvälineistä, vahvasta kansalaisyhteiskunnasta ja riippumattomasta oikeuslaitoksesta huolimatta Intiassa on vakavia ihmisoikeusongelmia. Sukupuolten epätasa-arvo on suurta, ja kasteilla on yhä rooli yhteiskunnassa. Raportointijaksolla, joka ajoittuu Narendra Modin suuren vaalivoiton jälkeiseen aikaan, myös hindunationalismi on suuressa nousussa Intiassa. Yhä enemmän valtaa kerääntyy yhdelle puolueelle ja oppositio heikkenee. Kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemisesta on myös merkkejä. World Vision pitää tärkeänä ylläpitää paikallistason dialogia ja kansalaisten mahdollisia vaikuttaa päätöksiin laadukkaiden terveys- ja koulutuspalveluiden aikaansaamiseksi.

12 12. Tulokset Suurista haasteista huolimatta Suomen World Visionin Intian ohjelmissa on kyetty vähentämään lasten aliravitsemusta, parantamaan hygieniaa ja sanitaatiota sekä varhaislapsuuden terveyspaleluiden toimivuutta alueella sekä kohentamaan kansalaisyhteiskunnan toimivuutta hankealueilla. Lasten aliravitsemus ja vähäinen saniteettitilojen käyttö ovat ne kaksi teemaa, joissa Intiassa laahataan muun yleisen kehitystason jäljessä. Taso on naapurimaihinkin verrattuna heikko. Nämä johtavat suhteellisen korkeaan lapsikuolleisuuteen 48/1000. World Vision Intia onkin päättänyt keskittyä useimmissa ohjelmissa lasten ja äitien terveydenhuollon parantamiseen sekä sanitaatiojärjestelmien kehittämiseen. Nämä ovat ensisijaisia myös Suomen World Visionin tukemissa Intian ohjelmissa. Sekä Madhya Pradeshin että Chattisgarhin osavaltioissa, joissa Suomen World Vision toimii, noin 40 prosenttia lapsista on alipainoisia. Neljässä ohjelmassa saatiin vuosina vähennettyä alle 5-vuotiaiden lasten aliravitsemusta niin, että alipainoisten lasten määrä on laskenut 46 prosentista 33 prosenttiin. Kaksi ohjelmista loppui rahoitusvähennysten vuoksi vuonna 2016, ja kahdessa vuonna 2017 jatkuneessa ohjelmassa keskimääräinen aliravitsemus saatiin laskemaan jo alle 30 prosentin. Käytännössä aiemmin vain puolet lapsista oli normaalipainoisia, nyt kaksi kolmesta. Intian ohjelmissamme on tehty paljon hygieniakoulutuksia sekä rakennettu vessoja ja vesijärjestelmiä. WV:n tuen ansiosta Intian ohjelmissa on rakennettu noin 1400 vessaa. Osan vessoista WV on kustantanut esimerkiksi leskille ja vammaisille henkilöille. Monessa paikassa on myös saatu yhteistyössä valtion ja muiden järjestöjen kanssa asukkaita itse motivoitua rakentamaan perheelleen vessa. Intian ohjelmissamme on keskimäärin ohjelmakauden aikana saatu lisättyä alueiden vessakantaa ja siten parempaa sanitaatiota 50 prosenttiyksiköllä. Sen sijaan lastenripulin hoito vaatii edelleen vahvistusta. Nyt Intian ohjelmissa (alueesta riippuen) vain prosenttia ripuloivista lapsista saa asianmukaista hoitoa. Samoin keuhkokuumeen ja hengitystien sairauksien hoito jää monilla alueilla liian vähälle huomiolle. Intian ohjelmissa on viimeisten vuosien aikana panostettu paljon kansalaisvaikuttamisen toimintojen vakiinnuttamiseen ohjelma-alueilla. World Visionin Citizen Voice and Action -mallissa yhteisöä autetaan saamaan paikallispäättäjät ja viranhaltijat yhteiseen dialogiin palvelujen parantamiseksi. Citizen Voice and Action -menetelmällä onkin saatu erinomaisia tuloksia. Vajaakäytöllä olleita varhaiskasvatuskeskuksia on avattu, kun kansalaiset ovat vaatineet parempia tiloja tai henkilöstöä. Samoissa keskuksissa mitataan myös lasten ravitsemusta ja ohjataan aliravittuja lapsia kuntoutukseen. Menetelmällä on paljastettu väärinkäytöksiä ja heikkolaatuisia infrastruktuurihankkeita. Yhä useampi vammainen on saanut todistuksen invaliditeetistaan, jonka avulla hän on oikeutettu valtion matkustustukiin ja eläkkeisiin. Tähän on päästy tekemällä yhteistyötä valtion terveystyöntekijöiden, ravitsemusklinikoiden ja varhaiskasvatuskeskusten kanssa. Aliravittujen lasten tilannetta tarkkaillaan ja heidän vanhempiaan koulutetaan säännöllisesti.

13 13. SWV:n tukemat ohjelmat Intiassa OHJELMA PAINOPISTEET ALKOI PÄÄTTYY AVUNSAAJAT Rajnandgaon, aluekehitysohjelma Äitien ja lasten terveys ja ravitsemus, koulutus M: 6500 N: 6500 P: 5500 T: 5500 Hoshangabad, aluekehitysohjelma Äitien ja lasten terveys ja ravitsemus, naisten oikeudet, koulutus M: 9041 N: 7940 P: 6552 T: 3777 Indore, aluekehitysohjelma Toimeentulo, nuorisotyöllisyys, terveys, koulutus M: 7995 N: 7442 P: 6552 T: 5922 Sagar, aluekehitysohjelma Maatalous, naisten oikeudet, koulutus, äitien ja lasten terveys ja ravitsemus M: 6438 N: 7792 P: 4666 T: 6281 Yavatmal, aluekehitysohjelma Maatalous, äitien ja lasten terveys ja ravitsemus M: N: 6312 P: 930 T: 1116 Yhteensä:

14 14. Kambodza Konteksti ja haasteet Kambodza kuuluu yhä Aasian ja koko maailman vähiten kehittyneisiin maihin, vaikka se kehittyykin nopeaa tahtia. Suomen World Visionin Santukin hanke on aloitettu vuoden 2017 alussa. Santukia tukivat aiemmin Australian ja Taiwanin tukitoimistot, mutta niiden oli rahoituspulassa vetäydyttävä alueelta. Suomen World Vision taas on nähnyt aiheelliseksi vetäytyä Sri Lankasta, joka alkaa kehitystasoltaan lähestyä keskituloisia maita. Uudeksi kohteeksi valikoitui Santuk. Kambodzan World Vision tähtää strategiassaan lasten terveyden turvaamiseen ja erityisesti aliravitsemuksen kitkemiseen, lasten luku- ja laskutaidon kehittämiseen, lastensuojelun, lasten osallistumisoikeuden ja lapsille turvallisen elinympäristön turvaamiseen, sekä nuorisotyöllisyyden kohentamiseen. Kambodzassa käydään vuoden 2018 kesällä parlamenttivaalit. Oppositio on ollut maassa ahtaalla ja vaalit aiheuttavat jonkin verran jännitteitä. Muita haasteita ovat siirtolaisuuden suuri määrä. Jopa neljännes väestöstä tekee siirtotöitä Thaimaassa tai maan sisällä. Siirtolaisuus vaikeuttaa lasten tilannetta. Yksinhuoltajien tai lasten johtamissa talouksissa kasvavat lapset altistuvat muita helpommin hyväksikäytölle, kaltoinkohtelulle ja puutteille ravitsemuksessa ja koulutuksessa. Jopa 41 % Kambodzan lapsista on edelleen kroonisesti aliravittuja. Myös vesi- ja sanitaatiopalveluissa on paljon puutteita: Suomen World Visionin toiminta-alueella alkutilanteessa 19 prosentilla perheistä oli tarpeeksi puhdasta vettä käytettävissään ympäri vuoden. 62 prosentilla perheistä ei ole vessaa, joten he ulostavat ulkosalla ja levittävät siten tauteja ympäristöön. Tulokset Ensimmäisen toimintavuoden aikana Kambodzan ohjelmassa on panostettu erityisesti lastensuojelun sekä veden saannin ja sanitaation parantamiseen. Siirtolaisuuteen on puututtu varsinkin säästöryhmätoiminnalla. Santukissa on pystytty kohentamaan 20 koulun ja seitsemän terveyskeskuksen toimintaa, koska asukkaat on koulutettu valvomaan saamiaan palveluita. Näin terveyskeskusten aukiolo on lisääntynyt ja osa on nyt auki lain edellyttämät 24 tuntia vuorokaudessa. Asukkaat tietävät nyt, mikä on terveyskeskusmaksun oikea hinta ja pääsevät helpommin hoitoon. Ohjelman työn seurauksena tarkoituksenmukaisesti rintaruokittujen lasten määrä nousi 76 prosentista 97 prosenttiin ja ammattilaisen avustamien synnytysten määrä nousi 79 prosentista 93 prosenttiin. Lisäksi vuoden aikana saatiin vähennettyä merkittävästi ulkosalla ulostamista. Alueelle rakennettiin yli 600 vessaa, minkä seurauksena vessojen käyttö kasvoi 48 prosentista 64 prosenttiin. Lisäksi 300 asukasta hyötyi viimeisen vuoden aikana rakennetuista kaivoista ja vesilähteistä. SWV:n tukemat ohjelmat Kambodzassa OHJELMA PAINOPISTEET ALKOI PÄÄTTYY AVUNSAAJAT Santuk, aluekehitysohjelma Äitien ja lasten terveys ja ravitsemus, vesi- ja sanitaatio, lastensuojelu M: 7198 N: 7615 P: 4810 T: 3970

15 Sri Lanka Konteksti ja haasteet Sri Lankan World Vision tähtää strategiassaan lasten aliravitsemuksen kitkemiseen, lasten laadukkaan koulutuksen ja elämäntaitojen kehittämiseen, perheiden kestävien toimeentulomahdollisuuksien luomiseen, sekä lastensuojelun ja lasten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen. Ilmastonmuutoksesta johtuvat lämpötilavaihtelut sekä muutokset vuotuisissa sademäärissä ovat haaste Sri Lankan maataloudelle ja ruokaturvalle. Myös siirtotyöläisyys, lasten hyväksikäyttö ja kaltoinkohtelu sekä aikuisten alkoholismi ovat maassa merkittäviä ongelmia. Vuoden 2015 alussa Sri Lankassa valtaan astui uusi presidentti Maithripala Sirisena, jonka hallintokauden aikana kehitysyhteistyöjärjestöjen työn on koettu helpottuneen uuden avoimemman ja järjestöihin myönteisemmin suhtautuvan ilmapiirin ansiosta. Sisällissodan päättymisen jälkeen Sri Lankan talous- ja työllisyystilanne on parantunut huomattavasti. Järjestöjen tehtävänä on pitää esillä ja vähentää eriarvoisuutta sekä esimerkiksi lasten aliravitsemusta. Monilta osin Sri Lanka on kuitenkin jo keskituloisten maiden kehitystasolla. Esimerkiksi lapsikuolleisuus on Sri Lankassa 9, mikä vastaa lähes Bulgarian tasoa ja YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä Sri Lankan on sijalla 73 eli samalla tasolla Turkin ja Albanian kaltaisten maiden kanssa. Maan yleisen kehitystason nousun takia myös Suomen World Vision pitää perusteltuna vetäytyä Sri Lankasta. Kalpitiyan ohjelmassa tehdään vuonna 2018 loppuevaluaatio ja ohjelma tuodaan päätökseensä. Tulokset Kalpitiyan ohjelmassa Sri Lankassa lasten ravitsemuskysymyksiä lähestytään mahdollisimman monipuolisesti. Perheitä on autettu perustamaan kasvimaita ja 15. monipuolistamaan elinkeinojaan, jotta lapset saavat mahdollisimman monipuolista ravintoa. Äidit ja esikoulunopettajat ovat osallistuneet ravitsemuskoulutuksiin ja aliravittuja lapsia on otettu erityisseurantaan ja kuntoutukseen. Ohjelman aikana on saatu laskettua alipainoisten lasten määrää 35 prosentista 22 prosenttiin. Ohjelman alkaessa siis useampi kuin joka kolmas lapsista oli alipainoinen. Nyt enää joka viides. Koska myös hyvällä sanitaatiolla ja hygienialla on tärkeä merkitys lasten ravitsemuksessa, yhteistyössä paikallisten partnereiden kanssa Kalpitiyassa on rakennettu vessoja kotitalouksille. Vuosina ohjelman tuella rakennettiin 255 vessaa. Koko ohjelman aikana vessoja on tähän mennessä rakennettu 750. Ehetuwewassa puolestaan noin 100 uutta perhettä saa puhdasta vettä sinne rakennetusta vedenpuhdistuslaitoksesta. Ohjelmassa on myös kohennettu perheiden toimeentulomahdollisuuksia. Kalpitiyan alueella on yleistä, että lapsiperheiden vanhemmista toinen on lähtenyt siirtotyöläiseksi Persianlahden maihin. Tällöin kotiin jääneen vanhemman vastuu lapsista on suurempi ja läsnäolo yhä tärkeämpää. Harmillisen monissa perheissä kotiin jäänyt vanhempi joutuu kuitenkin tienaamaan perheelle tuloja peltotöissä muiden pelloilla ja lapset joutuvat pärjäämään yksin. Tähän on saatu ohjelman kautta helpotusta erilaisilla elinkeinotoiminnoilla. Alueelle on muodostettu säästöryhmiä, joissa toimii nyt 132 perhettä. Ryhmistä perheet voivat ottaa lainaa silloin, kun joku perheestä sairastuu tai lasten koulumaksut ylittävät hetkellisesti perheen maksukyvyn. Aiemmin monet perheistä joutuivat velkakierteeseen otettuaan ulkopuolisia korkeakorkoisia lainoja. Vuosittain noin 700 perhettä on saanut tukea kasvimaan ylläpitoon. Alueen viljelijöitä on saatu rekisteröityä uusiin ammatteihin kuten guavan vientiin sekä orkideankasvattajiksi. Lapsiperheiden tulot Kalpitiyassa ovat nousseet merkittävästi. Ohjelman alkaessa kansallisen köyhyysrajan alapuolella oli 48 % kotitalouksista, nyt enää 5 %.

16 16. SWV:n tukemat ohjelmat Sri Lankassa OHJELMA PAINOPISTEET ALKOI PÄÄTTYY AVUNSAAJAT Kalpitiya, aluekehitysohjelma Äitien ja lasten terveys ja ravitsemus, vesi- ja sanitaatio, koulutus, elinkeinot M: N: P: 5247 T: 5191 Ehetuwewa, aluekehitysohjelma Lasten ravitsemuksen, terveyden ja kehityksen tukeminen, yhteisön toimeentulo M: 5274 N: 5240 P: 2531 T: 2517 Yhteensä:

17 2.2 AFRIKKA 17. Kenia Konteksti ja haasteet Kenian talouskasvu on viime vuosina ollut suhteellisen hyvää ja maa kuuluu jo alemman keskitulon kategoriaan, mutta noin 40 % maan väestöstä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella. Kenian tilanteeseen ohjelmakaudella vaikuttivat etenkin poikkeuksellinen kuivuus vuosina , sekä vuoden 2017 vaalit ja niihin liittyneet epävarmuus ja levottomuudet. Koko Itä-Afrikkaa vaivannut kuivuus koetteli SWV:n ohjelma-alueita. Yhteisöjen vesilähteet kuivuivat, ja esimerkiksi jotkin patoaltaat olivat täysin kuivia ensimmäistä kertaa lähes 40 vuoteen. Kuivuus vaikutti voimakkaasti yhteisöjen elämään. Naisten ja lasten ajasta aikaisempaa suurempi osa kului veden hakuun, joten lapset jäivät välillä pois koulusta. Karjaa kuoli ja vesiperäiset sairaudet sekä aliravitsemus lisääntyivät. Vuoden 2017 elokuussa Keniassa järjestetyt vaalit, joissa valittiin sekä paikallishallinnon ja parlamentin edustajat että maan presidentti. Vaalit aiheuttivat pitkän tauon monien uudistusten etenemisessä, ja presidentinvaalien tulosten ja läpinäkyvyyden kyseenalaistaminen johti uusiin vaaleihin lokakuussa Oppositiojohtaja Raila Odinga ei asettunut enää ehdolle uusissa vaaleissa, ja presidentti Uhuru Kenyatta valittiin toiselle kaudelle. Levottomuudet tai niiden uhka varjostivat elämää etenkin Nairobin slummeissa, kuten Kariobangissa, jossa SWV:lla oli vuonna 2017 käynnissä nuorisotyöllisyyshanke. Hanke pureutui yhteen Kenian polttavimmista haasteista eli nuorten suureen osuuteen väestöstä: jo 60 prosenttia kenialaisista on alle 24-vuotiaita. Kenian World Visionin strategian vuosille painopisteitä ovat: 1) Perheiden parantunut toimeentulo, resilienssi ja kyky toimia katastrofitilanteissa. 2) Lasten lisääntynyt suojelu ja pääsy laadukkaaseen koulutukseen, sekä 3) Lasten ja heidän perheidensä kohentunut terveys ja ravitsemus. Tulokset SWV työ Keniassa vastaa hyvin Kenian World Visionin strategiaa, jolla pyritään vastaamaan maan keskeisiin kehityshaasteisiin. Ohjelmakaudella SWV:n tuella parannettu vesi-infrastruktuuri sekä Kenian World Visionin hätäaputoimet pahiten kärsineillä alueilla takasivat sen, että SWV:n ohjelma-alueilla vältyttiin kuivuuden pahimmalta seurauksilta. Kaikissa pitkäkestoisissa aluekehitysohjelmissa on keskitytty veteen ja elinkeinomahdollisuuksien parantamiseen. Ohjelmissa maanviljelijöitä on esimerkiksi opastettu kuivuutta kestävien lajikkeiden käyttöön sekä poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varautumiseen. Kuivuuden takia joissakin ohjelman tuloksissa tapahtui kuitenkin notkahdus ohjelmakauden lopulla. Äiti-lapsiterveys on ollut SWV:n työn keskiössä, samoin kuin perheiden toimeentulon vahvistaminen. Parantunut terveys- ja tulotilanne heijastuu esimerkiksi lasten aliravitsemukseen, joka on parantunut kaikissa Kenian ohjelmissa. Kun vuonna 2015 Kenian ohjelmien alle 5- vuotiaista lapsista oli 26 % aliravittuja, niin vuonna 2017 aliravittuja oli enää 15 %. Vuonna 2017 päättyneessä Meibekin aluekehityshankkeessa (ks. liitteen oleva loppuevaluaation tiivistelmä) saatiin parannettua laajasti vesi- ja sanitaatiotilannetta, sekä myöskin äitiysterveyttä. Esimerkiksi noin 84 % synnyksistä Meibekin alueella tapahtuu terveyskeskuksissa, kun koko maakunnan osuus on 42 %. Alle 5-vuotiaiden lasten rokotusaste Meibekissä on 98 %, kun maakunnan alueella luku on noin 86 %.

18 18. SWV:n tukemat ohjelmat Keniassa OHJELMA PAINOPISTEET ALKOI PÄÄTTYY AVUNSAAJAT Meibeki, aluekehitysohjelma Paikallisten voimavarojen vahvistaminen, lasten oikeudet M: N: P: 5496 T: 5550 Mogotio, aluekehitysohjelma Lasten terveys, vesi, lasten osallistuminen M: 5590 N: 5250 P: 3000 T: 3000 Ngoswet, aluekehitysohjelma Paikallisten voimavarojen vahvistaminen, ruokaturva, vesi, lastensuojelu ja osallistuminen M: 7071 N: 9729 P: T: Sook, erityishanke *muuttunut erityishankkeeksi aluekehitysohjelmasta Erityishanke sukuelinten silpomisen vähentäminen M: 5370 N: 5891 P: T: Tinderet, aluekehitysohjelma vesi Lasten oikeudet ja lastensuojelu M: 4269 N: 4101 P: 6151 T: 6403 Kariobangi, erityishanke Nuorisotyöllisyys M: 135 N: 156 Yhteensä:

19 19. Meibeki - kaiken takana on vesi Aluekehitysohjelma Meibekissä päättyi vuoden 2017 lopussa. Kolmentoista vuoden aikana alueella tapahtui monenlaisia muutoksia parempaan, jotka liittyvät tavalla tai toisella veteen. Meibekiin on rakennettu yli 200 kilometrin mittainen vesiputkisto, ja hyödynsaajia on yli Vielä kymmenen vuotta sitten perheet elivät kädestä suuhun ja keskittyivät lähinnä henkiinjäämiseen. Vesi on avannut lukuisia mahdollisuuksia ansaita elantoa ja perheiden toimeentulo on parantunut. Maanviljely on lähellä olevan kasteluveden ansiosta tuottavampaa. Alueen ihmiset ovat myös voineet hankkia suuria, tuottavampia lehmiä, nyt kun niille riittää tarpeeksi juotavaa. Näin ihmisten ravitsemus on monipuolistunut ja terveys on kohentunut. Meibekin muutos tulee moninkertaistumaan seuraavan, vielä syntymättömän, sukupolven kohdalla. WV:n ohjelman alkaessa vuonna 2004 useat teini-ikäiset olivat jo äitejä ja isiä. Monet teiniäidit joutuivat jättämään koulunsa kesken ja lastenhoito ja vedenkanto täyttivät heidän päivänsä. Pojat olivat raskaassa fyysisessä työssä pelloilla tai paimenessa. Nykyään nuorimmat synnyttäjät ovat vuotiaita, ja heidän lapsensa saavat syntyä klinikalla; 84 % alueen synnytyksistä tapahtuu terveysasemalla. Kun World Vision aloitti työnsä Meibekissä, peruskoulun aloitti 53 % lapsista, ja vain kolmannes lapsista kävi koulua säännöllisesti. Kouluja oli vähän, koulurakennukset olivat huonossa kunnossa eivätkä opettajat halunneet jäädä pitkäksi aikaa seudulle, jossa ei ollut edes vettä. Koululaisten koetulokset olivat maakunnan huonoimmat. Monet lapsista, erityisesti tytöt, jättivät koulun kesken, sillä vanhemmat tarvitsivat lapsiaan vedenhaussa. Nyt kun puhdas vesi on saatu lähelle, lapset voivat koulupäivän jälkeen keskittyä läksyjen tekoon. Peruskorjattujen luokkahuoneiden myötä kouluihin on saatu päteviä opettajia. Lasten oppimistulokset ovat nousseet häkellyttävästi. Koululaiset valmistuvat nyt maakunnan toiseksi parhaimmilla arvosanoilla. Alueella on useita lukioita asuntoloineen, ja lahjakkaat oppilaat saavat stipendejä, jotka auttavat opiskelusta aiheutuvissa kustannuksissa. Yliopiston etäopetuspisteessä voi opiskella esikoulun tai peruskoulun opettajaksi. Ammattikouluissa myös vähävaraisemmat perheet voivat kouluttaa lapsensa. Vuosikymmenen aikana meibekiläiset ovat oppineet toimimaan yhdessä ja ajamaan koko yhteisölle tärkeitä asioita. Viranomaisetkin ovat huomanneet, että asukkaat osaavat vaatia palvelujaan ja ratkaista ongelmiaan. Siksi seudulle on avattu uusia kunnallisia palveluita kuten kouluja ja ensikoti. Myös naiset ovat nykyään päättämässä yhteisistä asioista. Meibekiläisillä on voimakas tahto viedä asioita eteenpäin omin voimin ja paikallishallinto on sitoutunut rahoittamaan putkiston jatkamista yhä syrjäisempiin kyliin.

20 20. Ruanda Suomen World Vision aloitti Bulizan nuorisotyöllisyysohjelman Ruandassa vuonna Ruandan World Vision on uusi kumppani Suomen World Visionille. Ruanda on yksi maailman vähiten kehittyneistä valtioista. Suomen World Vision on sitoutunut työskentelemään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi, ja aloitimme työn Ruandassa ollaksemme linjassa tämän sitoumuksen kanssa ja kasvattaaksemme vähiten kehittyneiden maiden osuutta maaportfoliossamme. Konteksti ja haasteet Ruandan valtio on useiden vuosien ajan tehnyt merkittäviä panostuksia maan kehittämiseksi ja erityisesti infrastruktuurin ja lainsäädännön parantamiseksi. Lainsäädäntö ei kuitenkaan toteudu kaikilta osin vielä käytännössä ja esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimitila on osin rajoitettua. Ruandan väestöstä 60 prosenttia on alle 24-vuotiaita. Heille työpaikkojen löytäminen maatalouden ulkopuolelta on kasvava haaste. Maatalous on edelleen Ruandan suurin työllistäjä, mutta vanhanaikaisten menetelmien ja happaman maaperän takia maatalouden tuottavuus on alhainen. Muun talouden kehittymistä haittaavat edelleen puutteellinen tie- ja sähköverkosto. Vaikka suuri osa ruandalaisista aloittaa koulunkäynnin, on koulupudokkuus iso ongelma. Keskimäärin koulua käydään 3,8 vuotta, ja vain 33 % oppilaista jatkaa yläkouluun. Vuonna 2015 vain 60 prosenttia lapsista valmistui peruskoulusta. Yksi suuri syy koulupudokkuuteen on köyhyys. Arviolta 29 prosenttia 5 14-vuotiaista lapsista on lapsityöläisiä. Koulupudokkuudesta johtuen nuorilla on huonot mahdollisuudet kannattavan työn löytämiseen. Ruandan World Visionin tavoitteena on parantaa lapsen, heidän perheidensä ja yhteisöjen hyvinvointia vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä valikoiduissa yhteisöissä joustavaa elinkeinotoimintaa, parantamalla äitiys-ja pikkulapsiterveyttä, ravitsemusta ja sanitaatiota, kehittämällä koulutusta ja nuorten elämänhallintaa sekä parantamalla lasten henkistä hyvinvointia ja suojelua. Tulokset Vuonna 2017 Ruandassa ohjelmassamme on perustettu tai tuettu yhteensä 30:n säästöryhmän toimintaa. Näihin ryhmiin kuuluu 695 nuorta ja monet jäsenistä ovat ottaneet ryhmistä lainaa omaan elinkeinotoimintaansa. Suomen World Visionin tuen ansiosta 106 nuorta on saanut ammattikoulutuksen ja 222 nuorta on perustanut yrityksiä osuuskuntaperiaatteella. Projektissa koulutettiin myös vammaisia nuoria muun muassa saippuan ja mehun valmistuksesta. Lisäksi koulutettiin vammaisia ja muita nuoria ompelijan ammattiin. Vuoden 2017 aikana selvisi, että paikallishallitus suunnittelee vaateteollisuuden kehittämistä projektin toiminta-alueella, joten koulutetuille käsityöläisille on entistä enemmän kysyntää. SWV:n tukemat ohjelmat Ruandassa OHJELMA PAINOPISTEET ALKOI PÄÄTTYY AVUNSAAJAT Buliza, nuorisotyöllisyysohjelma Nuorten työllisyys, elämäntaidot M: 89 N: 151

21 21. Uganda Konteksti ja haasteet Ugandan suurin haaste on kasvava ja nuori väestö. Väkiluku kasvaa 3,2 prosentin vuosivauhtia, perhekoot ovat suuria, ja puolet ugandalaisista on alle 15-vuotiaita. Maan kehityksen kannalta keskeinen haaste on lasten ja nuorten koulutus ja työmahdollisuuksien luominen nuorille. Suurin osa maan asukkaista saa elantonsa maanviljelyksestä, mutta nuoret eivät näe maanviljelyä houkuttelevana ammattina. Toisaalta pienviljelijöillä on puutteellinen tietämys tehokkaista viljelymenetelmistä sekä poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varautumisesta, mikä haittaa elinkeinon kehittymistä ammattimaiseksi. Aliravitsemus on Ugandassa yleisin alle 5-vuotiaiden lasten kuolinsyy. Vuodet olivat Ugandassa poikkeuksellisen kuivia. Kuivuus vaikutti lasten hyvinvointiin monella eri tasolla. Ruokaturva ja elinkeinojen kehittämistoimet ottivat takapakkia. Perheväkivalta lisääntyi tiukan taloustilanteen takia ja lasten koulunkäynti ja oppimistulokset kärsivät, sillä kouluissa ei pystytty tarjoamaan ruokaa, lapsia tarvittiin kotitöihin ja opettajat keskittyivät hankkimaan lisätuloja koulun ulkopuolelta. Myös varhaisten avioliittojen arvioidaan lisääntyneen, kun köyhät perheet päätyivät naittamaan tyttönsä tulojen toivossa. Ugandassa jopa neljänneksellä vuotiaista tytöistä on jo lapsia. Ugandassa järjestettiin vuonna 2016 vaalit, joissa valittiin presidentti sekä edustajat parlamenttiin ja kunnanvaltuustoihin. 30 vuotta hallinnut presidentti Yoweri Museveni sai jatkokauden. Vaalit sujuivat melko rauhallisesti, mutta ne toivat esille kansalaisyhteiskunnan kaventuneen tilan. Opposition toimintaa rajoitettiin, sosiaalisen median kanavia suljettiin ja vaalien läpinäkyvyydessä oli useita puutteita. Ohjelmakauden lopulla myös klaanien väliset erimielisyydet hidastivat uudistusten etenemistä Tororon alueella. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen onkin yksi suurimmista tehtävistä Ugandan tulevaisuuden kannalta ja tähän pureudutaan SWV:n ohjelmissa. Uudella ohjelmakaudella kuivuuden aiheuttamiin ja muihin aiemmin tunnistettuihin ongelmiin paneudutaan yhä hanakammin erityisesti elinkeinojen kehittämisen keinoin ja lastensuojelumekanismeja parantamalla. Busian kaupunkiohjelmassa on myös vahva terveyskomponentti, joka pureutuu erityisesti nuoren kaupunkiväestön haasteisiin. Nämä painopisteet vastaavat hyvin myös Ugandan WV:n strategiaa vuosille Sen painopisteitä ovat 1) Alle 5-vuotiaiden lasten, nuorten sekä hedelmällisessä iässä olevien naisten terveys ja ravitsemus, 2) Pienviljelijöiden ja nuorten toimeentulo sekä taloudellinen voimaantuminen, 3) 3 18-vuotiaiden lasten ja nuorten laadukas koulutus ja elämäntaidot, sekä 4) Tyttöjen ja poikien suojelu hyväksikäytöltä, heitteillejätöltä ja muilta väkivallan muodoilta. Tulokset Haasteista huolimatta ohjelmakaudella on saatu aikaan hyviä tuloksia maanviljelyn tehostamisessa, elinkeinojen monipuolistamisessa ja säästötoiminnan aloittamisessa. Viljelijät ovat järjestäytyneet ja saavat nyt parempaa katetta myymälleen sadolle. Kuivuutta kestäviä kasveja on otettu käyttöön ja pääsyä säätietoihin on edistetty. Perheiden toimeentulo on parantunut, naiset saavat lisätuloja pienyrityksistä ja yhä useammalla nuorella on ammattiin johtava koulutus tai oma yritys. Kansalaisvaikuttamisen ansiosta asukkaat, viranomaiset, vanhemmat ja monet muut toimijat työskentelevät yhdessä. Kansalaisvaikuttamisella on saatu parannettua muun muassa terveysasemien toimintaa, minkä seurauksena lasten rokotuskanta nousee tasaisesti. Vuonna 2014 Ugandan ohjelmiemme alueella vasta hieman yli puolet lapsista oli kattavasti rokotettuja, mutta vuonna 2017 jo 80 prosenttia. Kansalaisvaikuttamista on käytetty myös lastensuojelurikkomusten tunnistamiseksi, niiden estämiseksi ja hyväksikäyttötapausten oikeudenmukaisen käsittelyn ja ratkaisemisen takaamiseksi.

22 22. SWV:n tukemat ohjelmat Ugandassa OHJELMA PAINOPISTEET ALKOI PÄÄTTYY AVUNSAAJAT Kirewa, aluekehitysohjelma Lastensuojelu ja lasten osallistuminen, ruokaturva ja toimeentulo, terveys ja hiv/aids * M: 8500 N: 8500 P: 6000 T: 6000 Nabuyoga, aluekehitysohjelma Koulutus, terveys ja hiv/aids, toimeentulo * M: 2500 N: 2600 P: 1250 T: 1300 Busia, aluekehitysohjelma Kansalaisvaikuttaminen, lastensuojelu ja osallistuminen, terveys, toimeentulo M: 4933 N: 5700 P: 7343 T: 7813 Yhteensä: * Ohjelmat yhdistettiin vuodesta 2017 alkaen yhdeksi Kirewa-Nabuyogan ohjelmaksi, jonka painopisteinä ovat elinkeinojen kehittäminen, lasten suojelu ja osallistuminen. Ohjelma jatkuu vuoteen 2023.

23 LATINALAINEN AMERIKKA Kolumbia Konteksti ja haasteet Yli viisikymmentä vuotta kestäneen konfliktin jälkeen Kolumbiaan saatiin vihdoin rauha vuonna 2016, kun hallitus ja FARC allekirjoittivat rauhansopimuksen. Maassa vuosikausia jatkunut sisällissota on yksi maailman pisimmistä konflikteista. Konfliktista huolimatta Kolumbian taloudellinen ja poliittinen kehitys on ollut varsin vakaata ja maassa on vahvat demokraattiset instituutiot. Vaikka Kolumbia on nykyään keskituloinen maa, taloudellinen vauraus on kuitenkin jakautunut hyvin epätasaisesti. Kolumbia on taloudellisesti yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista. Noin kolmasosa väestöstä elää köyhyydessä ja köyhyys on keskittynyt erityisesti maaseudulle. Kolumbian haasteena on rauhanprosessin kestävyyden varmistaminen. Konfliktien seurauksena maassa on 3 5 miljoonaa sisäistä pakolaisia, joiden elinolot olisi saatava vakaiksi. Kokaiinin tuottaminen, huumerikollisuus ja korruptio ovat edelleen isoja ongelmia maassa. Pitkittynyt konflikti on osaltaan aiheuttanut myös sen, että maa on investoinut enemmän rahaa sotatoimiin kuin esimerkiksi opetukseen. Kolumbian World Visionin strategian ( ) päätavoitteena on edistää kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja erityisesti kaupungeissa elävien lasten ja nuorten hyvinvointia ja suojelua sekä voimaannuttaa ja mobilisoida lapsia ja nuoria solidaarisuuden edistämiseen ja vaikuttamistyöhön. Kolumbian World Visionin ohjelmatyö keskittyy lasten ja nuorten huolenpitoon ja kykyjen kehittämiseen sekä yhteisöjen turvallisuuteen ja rauhanrakentamiseen. Kuluneen raportointikauden aikana Suomen World Vision tuki Kolumbiassa kahta ohjelmaa, jotka sijaitsevat kumpikin Soledadin kunnassa, 3,7 miljoonaan asukkaan Barranquillan suurkaupunkialueella. Ohjelmista Vida en Abundancia lakkautettiin vuoden 2015 lopussa rahoitusleikkausten vuoksi ja sulautettiin osittain Nace la Esperanza -ohjelmaan. Lisäksi Nace la Esperanzan aluekehitysohjelmaa rahoitettiin tammikuusta 2017 lähtien pelkästään omarahoituksella

24 24. eli ohjelman viimeisinä vuosina siihen ei ole enää käytetty valtionavustuksia. Kolumbian suotuisasta kehityksestä johtuen ohjelman lopettamisajankohtaa aikaistettiin alkuperäisestä (vuosi 2020) siten, että se päättyy jo syyskuussa Ohjelman loppuevaluaation tiivistelmä on raportin liitteenä. Kolumbian siirtyminen pois valtionavustusten piiristä on myös vaikuttanut siihen, että käsillä olevassa raportissa Kolumbiaa koskevat tiedot ovat vain ajalta Tulokset Oikeusperustaisuus on ollut keskeisellä sijalla raportointikaudella toteutetuissa Kolumbian ohjelmissa. Suomen World Visionin tuella on tuettu yhteisöjen järjestäytymistä ja erityisesti lasten ja nuorten osallistumista paikalliseen päätöksentekoon. Lapsille ja nuorille on kerrottu heidän oikeuksistaan ja aiheesta on koulutettu myös lasten vanhempia ja yhteisön muita jäseniä. Esimerkiksi vuonna 2016 Nace la Esperanzan ohjelmassa 87 lasta ja nuorta sai koulutusta lasten ja nuorten oikeuksista ja apua tarjoavista tahoista. Samalla kehitettiin lasten ja nuorten vastuullista päätöksentekokykyä mahdollisten riskitekijöiden (teiniraskaudet, jengit, huumeet jne.) yhteydessä. Lisäksi vanhempia ja huoltajia koulutettiin näistä riskitekijöistä ja siitä, mitkä tekijät uhkaavat lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista. 67 perhettä sai koulutusta lasten ja nuorten suojelusta ja siitä, kuinka heidän tulisi toimia, mikäli kohtaavat lastensuojelurikkomuksia. Nuorille on tarjottu elämäntaitoja ja opastusta seksuaaliterveyteen. Työn ansiosta Nace la Esperanzan ohjelmassa teiniraskaudet ovat vähentyneet, sillä ohjelman loppuevaluaation mukaan vuonna 2011 ensimmäisen lapsensa alle 18-vuotiaana synnyttäneiden osuus oli 47 prosenttia ja vuonna 2018 vastaava luku oli 25 prosenttia. Vuonna 2016 Nace la Esperanzan ohjelmassa 252 lasta ja nuorta osallistui aktiivisesti vapaa-ajanryhmiin, joissa he saivat opastusta muun muassa elämäntaitoihin, rauhanrakentamiseen ja ympäristönsuojeluun sekä kierrätysmateriaaleista valmistettavien käsitöiden tekoon. Erityisen merkittävä asema oli lasten ja nuorten rauhanryhmällä Gestorez de Paz, jossa lapset ja nuoret oppivat solidaarisuutta toisiaan kohtaan sekä ottamaan yhteiskunnallista vastuuta. Ohjelmissa on myös tarjottu vanhemmille ja huoltajille tietoa siitä, mikä merkitys hellyyteen perustuvalla kasvatuksella on lasten ja vanhempien välille suhteelle ja lasten kokonaiskehitykselle. Vuonna 2016 Nace la Esperanzassa 74 perhettä osallistui vanhemmille suunnattuun hellyyskoulutukseen, jossa heille annettiin tietoa lastenkasvatuksesta ja vanhempien tuen merkityksestä. Lisäksi ohjelma-alueen asukkaat ovat saaneet koulutusta kansalaisvaikuttamisesta ja kansainvälisen World Visionin käytössä olevan CVA-vaikuttamistyökalun käytöstä. SWV:n tukemat ohjelmat Kolumbiassa OHJELMA PAINOPISTEET ALKOI PÄÄTTYY AVUNSAAJAT Nace la Esperanza, aluekehitysohjelma Lasten ja nuorten suojelu, terveys- ja ravitsemustilanne, yhteisöjen voimaannuttaminen, rauhanrakennus M: 77 N: 779 P: 1299 T: 1390 Vida en Abundancia, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten perustarpeet M: 4850 N: 4850 P: 3250 T: 3250 Yhteensä:

25 25. Peru Konteksti ja haasteet Perussa taloudellinen ja poliittinen kehitys on ollut viime vuosina vakaata ja viime vuosikymmenen aikana talouskasvu on ollut nopeaa. Työllisyysasteen ja tulotason nousut ovat vähentäneet merkittävästi äärimmäistä köyhyyttä. Vielä vuonna 2005 äärimmäisessä köyhyydessä eli lähes 30 prosenttia väestöstä. Vuonna 2015 osuus oli enää yhdeksän prosenttia. Talouskasvusta huolimatta poliittinen ja taloudellinen valta on jakaantunut varsin epätasaisesti, ja erityisesti maan syrjäisillä alueilla on yhä lukuisia köyhyystaskuja. Viime vuosina El Niño -ilmiön voimistuminen on entisestään lisännyt maaseudulla elävien haasteita. Perun hallitus on viime vuosina panostanut voimakkaasti lasten lukutaidon kehittämiseen, sillä maan saamat Pisa-tulokset ovat olleet äärimmäisen heikkoja. Maan syrjäseuduille on kuitenkin vaikea saada pätevää ja kaksikielistä (ketsua ja espanja) henkilökuntaa. Myös terveyspalvelujen saatavuus on usein heikkoa ja välimatkat pitkiä. Lisäksi lastensuojelukysymyksiin liittyy vielä monin paikoin haasteita. Suomen World Visonin Perussa sijaitsevista ohjelmista El Salvadorin ohjelma toimii pääkaupungissa Limassa. Renacerin ohjelma toimii Ayacuchon kaupunkia ympäröivällä maaseudulla ja Mosoq Ayllu puolestaan Cuscon alueella. Kaikki em. ohjelmat ovat olleet kummilapsiohjelmia ja kaikki evaluoitiin vuonna Perun ohjelmia on rahoitettu tammikuusta 2017 lähtien pelkästään omarahoituksella eli niihin ei ole enää käytetty valtionavustuksia. Perun siirtyminen pois valtionavustusten piiristä on myös vaikuttanut siihen, että käsillä olevassa raportissa Perua koskevat tiedot ovat vain ajalta Tulokset Perun World Visionin kansallisen strategian mukaisesti ohjelmakauden aikana on keskitytty hyvin vahvasti oppimisedellytysten kehittämiseen. Aiemmalla ohjelmakaudella World Visionin tuella perustetut varhaiskasvatuskeskukset siirtyivät raportointikauden aikana Perun valtion hallinnoimiksi, ja se on myös palkannut keskuksiin vakituisia varhaiskasvatusopettajia. Koulutuksen osalta ohjelmien painopiste siirtyi varhaiskasvatuksesta ala- ja yläkoululaisiin. Keskeisenä tavoitteena on kohentaa 6 11-vuotiaiden lasten lukutottumuksia kannustamalla koululaitoksia innovatiivisten oppimismenetelmien käyttöön ja lasten elämäntaitojen kehittämiseen. Vuonna 2016 Renacerin ohjelma-alueen 27 koulusta 26 koulussa käytettiin reissureppu-menetelmää lasten lukemistottumusten lisäämiseksi ja 27 opettajaa sai koulutusta uusista, innovatiivisista opetusmenetelmistä. Lasten vanhempia on koulutettu sellaisista tavoista, joiden avulla he voivat itse edistää lastensa oppimista hellyyden osoittamisen kautta. Samalla heille on annettu tietoa lasten koulutuksen merkityksestä. Tavoitteena on myös, että myös ohjelma-alueella asuvien lasten kodeissa olisi asialliset tilat lasten oppimista varten. Perun World Visionin strategiassa terveyden osalta kohderyhmänä ovat olleet erityisesti alle 5-vuotiaat lapset, joiden terveydentilan kohentamisessa aliravitsemuksen kitkeminen on ollut keskeistä. Esimerkiksi Renacerin ohjelmassa toteutetun evaluaation mukaan alle 5-vuotiaiden lasten anemia on laskenut 69,4 prosentista (vuosi 2014) ohjelma-alueen kunnissa 38,9 prosenttiin (Tambillo) ja 47,9 prosenttiin (Acocro) vuonna Suomen World Visionin ohjelmissa alle 5-vuotiaiden lasten terveyttä on kohennettu tarjoamalla vanhemmille koulutuksia terveellisen ravinnon valmistamisesta ja edistämällä yhteisöjen hygieniakäytäntöjä. Myös perheiden asumismuotoja on muutettu aiempaa terveellisempään suuntaan. Esimerkiksi El Salvadorin ohjelmassa toteutetun vaikuttamistyön ansiosta kaiken kaikkiaan 8765 alle 5-vuotiasta lasta hyötyy parantuneesta kasvunseurannasta ja ravitsemuksesta. Kaikissa Perun ohjelmissa on painotettu vahvasti sitä, että yhteisöjen johtajat ja muut alueelliset toimijat ottaisivat itse mahdollisimman suuren vastuun yhteisöjensä lasten terveydentilan ja turvallisuuden seuraamisesta.

26 26. SWV:n tukemat ohjelmat Perussa OHJELMA PAINOPISTEET ALKOI PÄÄTTYY AVUNSAAJAT Mosoq Ayllu, aluekehitysohjelma Lasten suojelu, koulutus ja elämäntaidot, nuorten yritteliäisyys ja yrittäjyys M: 575 N: 723 P: 811 T: 785 El Salvador, aluekehitysohjelma Lasten suojelu, koulutus ja elämäntaidot, nuorten yritteliäisyys ja yrittäjyys M: 289 N: 439 P: 2373 T: 2671 Renacer, aluekehitysohjelma Lasten suojelu, koulutus ja elämäntaidot, nuorten yritteliäisyys ja yrittäjyys M: 280 N: 750 P: 580 T: 620 Yhteensä: LÄHI-ITÄ Suomen World Visionin tavoitteena on laajentaa ohjelmatyötään konflikteista kärsiviin tai niistä toipuviin. hauraisiin valtioihin sekä vahvistaa omaa osaamistaan niissä toimimisessa. SWV otti tärkeän ensiaskelen tähän suuntaan vuoden 2016 alkupuolella, jolloin se käynnisti ulkoministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön (KEO-70) rahoituksella vuoden mittaisen vammaisinklusiivisen vesi- ja sanitaatioprojektin Kirkukissa, Irakissa. Tämän kumppanuuden pohjalle käynnistettiin nuorisotyöllisyyteen liittyvä pilottiprojekti yhteistyössä Kurdistanin World Visionin kanssa vuonna Irak Konteksti ja haasteet Irakin Kurdistanin alueen World Visionin strategia vuosille painottaa erityisesti kriisiavun toimittamista sekä resilienssin ja kriisistä toipumisen tukemista lapsille, kaikista haavoittuvimmille ja heidän perheille. Irakin pakolaisten määrä on noin ihmistä, joista 96% ovat Kurdistanin alueella. Lisäksi Irakissa on lähes 3,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Strategiaa toteutetaan seuraavien toimintojen kautta: 1) vesi- ja sanitaatio 2) lapset ja nuoret hätätilanteissa, 3) ruoka-, raha- ja perusturva, 4) terveys sekä 5) taloudellinen kehitys. Lisäksi läpileikkaavina teemoina ovat suojelu mukaanlukien lastensuojelu, tasa-arvo ja konfliktisensitiivisyys. Taloudellisen tilanteen, turvattomuuden ja pitkittyneen konfliktin vuoksi suurin osa Irakin nuorista ei näe tulevaisuutta kotimaassa. Jo vuonna 2013 tehty tutkimus totesi, että prosenttia nuorista halusi poistua maasta. Hallitus on suurin työnantaja Irakissa, ja vaikka suurin osa rahoista tulee öljystä, vain yksi prosentti ihmisistä työskentelee öljyalalla. Vain 17 prosenttia kokonaistyövoimasta on naisia.

27 27. Lisäksi Irakissa on noin 2 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua. Kurdistanin alueella vain 30 prosenttia leirien ulkopuolella olevista lapsista pääsee kouluun. Vastaava luku pakolaisleirien sisällä on 45 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi lapsi ja nuori on vaarassa jäädä ilman koulutusta, eikä heillä täten ole tulevaisuudessa tarvittavia taitoja löytää tarkoituksenmukaista työtä. YK:n OCHA:n mukaan 5,2 miljoonaa ihmistä Irakissa tarvitsee apua. 75 prosentilla maansisäisistä pakolaisista ei ole riittäviä tuloja perustarpeiden turvaamiseen. Samaan aikaan Irakissa on suuri tarve ammattitaitoiselle työvoimalle, sillä maa pyrkii rakentamaan sodan runtelemat alueet. Lisäksi etenkin kotiseudultaan muuttamaan joutuneet nuoret ovat ilman mielekästä toimintaa. Tulokset Pakolaisleirillä asuvia nuoria koulutettiin yrittäjyydestä, johtamistaidoista, aktiivisesta kansalaisuudesta ja itsenäisyydestä yhteisöhankkeissa, jotka nuoret itse suunnittelivat. Projektissa käytetiin World Visionin SKYE-klubimallia. Nuoria kannustettiin perustamaan omat keittiöpuutarhat, joiden avulla he oppivat uusia ruuanlaittotaitoja. Keittiöpuutarhat tekivät leirien ympäristöstä viihtyisämpiä. Niiden huomattiin myös helpottavan nuorten sodasta johtuvien traumojen käsittelyä. Perheet saivat taloudellista hyötyä kasvattamistaan vihanneksista. Taloudellinen hyöty oli vahvempi niiden osallistujien parissa, jotka osallistuivat koulutuksiin, saivat sertifikaatin ja myivät tuotteitaan markkinoilla. Kuitenkin myös ne perheet, jotka eivät käyneet kursseja vaan oppivat taitonsa muilta yhteisön jäseniltä, raportoivat taloudellisesta hyödystä. Tämä osoittaa, että taitoja jaettiin ja puutarhoja pidettiin laajemminkin leirialueella. Tulosten kestävyyteen vaikuttaa perheiden innostus työn jatkamiseen. Sitä vaikuttaa olevan. Kurssin päätyttyä 77 prosenttia opiskelijoista ilmoitti saavansa tuloja. Kuusi kuukautta myöhemmin luku oli noussut 97 prosenttiin. Tämä viittaa siihen, että viljelyä on jatkettu ja liiketoimintataitoja on vahvistettu ja niiden hyödyntämistä jatkettu. Viljelyn kustannukset ovat myös olleet erittäin alhaiset, koska osallistujia on koulutettu tekemään omia lannoitteita, käyttämään olemassa olevia vesilähteitä (mukaan lukien sadeveden varastointia) ja omia siemeniä edellisistä sadoista. Osallistujat ovat jakaneet oppejaan muille leirillä asuville, jotka myös raportoivat saavansa taloudellista hyötyä viljelyistä. Hankkeen loppuessa keittiöpuutarhat ovat yleisiä leirialueella ja yhteistä viljelymaata on jo noin neliömetriä. Hallitus onkin lahjoittanut leirin vieressä sijaitsevaa kunnallista maa-aluetta viljelykäyttöön. Tämä on tarkoitettu osuuskuntataloudelle, jossa leirillä asuvat voivat toteuttaa suurempaa ja säännöllisempää viljelyä laajemmille markkinoille. Koulutukseen osallistuneista 17 on saanut kansainvälisen akkreditoinnin viljelytaidoistaan ja 10 sertifikaatin osaamisestaan. Lisäksi keittiöpuutarhat ovat parantaneet hyvin kuivaa ilmanlaatua ja rauhoittaneet ilmapiiriä sosiaalisesti monimutkaisessa pakolaisleiriympäristössä. Näitä tuloksia ei ole selkeästi mitattu, mutta niiden psykososiaaliset vaikutukset ansaitsevat tunnustuksen. Kenttävierailun aikana tuli selvästi esiin, miten kotipuutarhojen hoitaminen tuo rytmiä ja tarkoitusta elämään olosuhteissa, joissa toivottomuus on läsnä. SWV:n tukemat ohjelmat Irakissa OHJELMA PAINOPISTEET ALKOI PÄÄTTYY AVUNSAAJAT Nuorisotyöllisyyden edistämisprojekti Koulutus, toimeentulo, ympäristö Pojat ja tytöt: 67

28 28.

29 3. PAINOPISTEET LAPSEN OIKEUDET JA LASTENSUOJELU Toiminta Ohjelmamme vuosille rakentuu lapsen oikeuksien perustalle. Se on pohjana myös järjestömme strategialle, koko kansainvälisen World Vision -verkoston tavoitteille sekä ohjelmatyölle. Sitoutumalla lapsen oikeuksien sopimukseen maailman valtiot ovat ottaneet vastuun siitä, että kaikki lapset voivat yhtä lailla nauttia oikeuksistaan. Vastuunkantajia ovat kaikki aikuiset, perheet, yhteisöt sekä yksityinen ja julkinen sektori. Näiden vastuunkantajien tunnistaminen ja tukeminen on oikeusperustaisen työmme keskiössä. Lasten mahdollisuus osallistua merkityksellisesti yhteisöjensä kehittämiseen ja vaikuttaa omaan elämäänsä on lasten oikeuksien toteutumisen keskiössä. Tällä hetkellä kaikissa ohjelmissamme toimii lapsille ja nuorille järjestettyjä kerhoja ja parlamentteja, joissa lapsille kerrotaan heidän oikeuksistaan ja joissa he oppivat ilmaisemaan itseään ja tuomaan esiin omia mielipiteitään. Lapsille opetetaan rakentavia tapoja kertoa omia ajatuksiaan vanhemmilleen, esittää ratkaisuja käytännön ongelmiin sekä rakentaa rauhaa. Lapset eivät ole passiivisia sivustaseuraajia, vaan aktiivisia toimijoita ja vaikuttajia ikänsä edellyttämällä tavalla. Ryhmissä tytöt ja pojat oppivat toimimaan yhdessä ja tukemaan toisia. Näin lapsista kasvaa uusi tasa-arvoa ja yhteistyötä kunnioittava sukupolvi. Lastensuojelu on tärkeä osa World Visionin toimintaa ja yksi World Visionin keskeisistä lasten hyvinvoinnin mittareista (Child Well-being Indicators). Suomen World Visionin ohjelmatyössä lapsia suojellaan tukemalla lastensuojelurakenteita ja -toimintatapoja sekä kannustamalla yhteisön jäseniä, vanhempia ja lapsia tuomaan esiin lastensuojelurikkomuksia. Lastensuojelutyön merkityksen vahvistuminen WV-verkostossa näkyy hyvinvointimittareiden lisäksi siinä, että lastensuojelu on integroitu kaikkien ohjelmamaidemme kansallisiin strategioihin. Useassa maassa se on yksi pääpainopisteistä. Tämä näkyy myös ohjelmasuunnitelmissa, joihin yhä useammin kuuluu myös lastensuojeluun liittyviä tavoitteita ja indikaattoreita tai jopa erillisiä lastensuojeluprojekteja (Intia, Kambodza, Kenia, Uganda). Esimerkiksi Perussa Suomen World Visionin lastensuojeluaktiviteetit käsittelevät väkivallan perimmäisiä syitä ja keskittyvät kapasiteetin vahvistamiseen eri tasoilla lapsista ja perheistä kouluihin ja lastensuojeluyksiköihin. Tämän avulla on rakennettu luottamusta yhteisön ja valtion viranomaisten välille ja vahvistettu viranomaisten valmiuksia. Nämä yhdessä lisäävät vastuullisuutta ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, suojelussa ja täyttämisessä. Tulokset Yhteensä noin lasta osallistui lastenkerhojen toimintaan vuosittain. Kerhoissa on käsitelty lasten arkeen vaikuttavia asioita, kuten sukupuolten välisiä eroja, koulupudokkuutta, varhaisia avioliittoja ja elämäntaitoja. Koulujen oppilaskunnat ovat olennainen keino opastaa lapsia vaikuttamistyöhön. Perussa lapsia on koulutettu myös osallistuvan budjetoinnin käyttöön. Toisinaan lapset tuovat esille konkreettisia parannusehdotuksia kylän arkeen. Intian Sagarissa aktiiviset lastenkerholaiset ovat saaneet äänensä kuuluville seudun liikenteeseen liittyvissä asioissa. Lasten tekemän lobbauksen seurauksena yhdessä kylässä muutettiin nopeusrajoituksia rakentamalla hidaste ja toisessa kylässä aloitettiin uuden tien rakentaminen. Joissakin kerhoissa lapset ovat tuoneet esille, jos joku koulutovereista ei ole ollut pitkään aikaan koulussa. Näin koulupudokkaita on saatu palautettua takaisin kouluun. Lasten aktiivinen ja ikätasoinen osallistuminen auttaa siten myös ehkäisemään lasten hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, erityisesti lapsityövoiman käyttöä, lapsiavioliittoja, lasten kaltoinkohtelua ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Kun näihin lastensuojelukysymyksiin saadaan puututtua, on lapsilla merkittävästi paremmat mahdollisuudet edetä elämässä ja osallistua täysipainoisesti esimerkiksi kouluopetukseen (Outcome 2). Lastensuojeluun liittyvät tulokset on raportoitu outcome-tasolla kohdassa Lapsen oikeus kokea rakkautta, osallisuutta ja turvallisuutta.

30 30. - Ohjelmakauden aikana yhteensä noin lasta osallistui lastenkerhojen toimintaan vuosittain ja oppi omista oikeuksistaan sekä itsensä suojelemisesta. - CVA-vaikuttamistyön ansiosta Perun Renaceissa Tambillon kunnassa saatiin neuvoteltua sopimus uudenlaisesta lasten ja äitien suojeluun keskittyvästä keskuksesta, josta hyötyy yli 900 alle 5-vuotiasta lasta. - Intian ohjelmissa toimi yhteensä 121 lastensuojeluyksikköä. - Ugandan Busiassa World Vision tuki paikallishallintoa laatimaan ja hyväksymään lastensuojeluasetuksen. Intialaiset lastensuojeluaktiivit auttoivat estämään kidnappauksen Kaksi siepattua pikkulasta saatiin pelastettua Intiassa. Nelilapsisen intialaisperheen lapset Arachana ja Shiva siepattiin vuodenvaihteessa, kun he olivat viemässä roskia läheiselle kaatopaikalle. Vanhemmat huomasivat nopeasti lastensa katoamisen ja pyysivät apua lähialueen asukkailta. Pyyntö kantautui Intian Indoressa toimivan lastensuojeluyksikön tietoon. World Visionin kouluttamat vapaaehtoiset olivat yhteydessä poliisiin ja vaativat sitä reagoimaan lasten katoamiseen. Indoren ohjelmassa on panostettu lastensuojeluun ja se on tuottanut tulosta. World Visionin kouluttamissa lastensuojeluyksiköissä toimii 430 aktiivijäsentä. Shiva-poika löytyi vapaaehtoisten ja poliisin yhteistyöllä nopeasti, mutta Arachana-tyttö pysyi kateissa. Kuusi päivää kestäneiden sitkeiden etsintöjen jälkeen tyttö paikallistettiin 50 kilometrin päästä kodistaan. Lapset ovat nyt turvassa vanhempiensa luona. Poliisi paljasti pidätyksen yhteydessä lasten kidnappauksiin erikoistuneen rikollisliigan. Siepatut lapset oli tarkoitus myydä eteenpäin agenteille, kertoi liigaan kuulunut nainen poliiseille. World Vision on tehnyt työtä lastensuojeluyksiköiden toiminnan vakiinnuttamiseksi. Yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä poliisin ja lasten auttavan puhelimen Child Linen kanssa. Lastensuojeluyksiköt ovat aiemminkin saaneet ratkottua lastensuojelurikoksia. Hylätty vauva on päässyt viranomaisten turvaan ja pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on saanut oikeutta, kun tekijä vangittiin. Lastensuojeluyksiköt tekevät paljon ehkäisevää työtä, kuten puhuvat lapsiavioliittoja ja lapsityötä vastaan. World Visionin koulutuksen ansiosta Indoren slummin ohjelma-alueen nuorista 90,5 prosenttia tietää, kenen puoleen kääntyä ja minne ilmoittaa, jos kohtaa lastensuojelurikkeitä tai väkivaltaa. Jo se, että hädän hetkellä tietää, että voi hakea apua ja muistaa nopeasti kenen puoleen kääntyä, on iso muutos. Nopeus saattaa ratkaista lapsen kohtalon esimerkiksi kidnappaustilanteissa.

31 3.2. SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO Toiminta Kuluneen raportointikauden aikana sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen oli yksi Suomen World Visionin työn painopistealueista. Tasaarvon edistämisen tavoitteena oli edistää lasten hyvinvointia lisäämällä niin tyttöjen kuin poikienkin yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua ja kouluttautua elämää varten sekä saada kokea rakkautta, huolenpitoa ja turvallisuutta. Tyttöjen ja naisten haavoittuvuuteen liittyviä toimintoja ovat olleet erityisesti varhaisten avioliittojen estämiseen tähtäävä työ sekä tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastainen työ. Tasa-arvon lisäämiseksi ohjelmissa on pyritty lisäämään naisten osallistumista yhteisöjen päätöksentekoelimiin ja kannustamaan miesten osallistumista muun muassa lastensuojeluun. Käytännössä tasa-arvokysymyksiä edistettiin ohjelmatyössä painottamalla erityisesti naisten ja tyttöjen osallistumista ja voimaannuttamista. Osa vanhemmista vastustaa yhä tyttölasten osallistumista yhteisöjen kehittämiseen vetoamalla esimerkiksi siihen, että tytön paikka on enemmän kotitöiden parissa kuin kodin ulkopuolisiin toimiin osallistumisessa. Monissa ohjelmissa tytöt myös lopettavat koulunkäynnin jo ennen yläkoulun päättämistä muun muassa teiniraskauksien ja vanhempien tuen puuttumisen vuoksi. Seksuaali- ja lisääntymisterveys sekä -oikeudet ovat oleellinen osa kaikille kuuluvia ihmisoikeuksia. Tyttöjen ja poikien seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutuminen on edellytyksenä koulussa pysymiselle, opintojen loppuun saattamiselle (Outcome 2). Poikien koulunkäynti saattaa puolestaan vaarantua työelämän siirtymisen vuoksi. Molemmissa tapauksissa vanhempia ja muita yhteisöjen jäseniä on koulutettu lasten ja nuorten koulunkäynnin tärkeydestä. 31. Edistämme myös vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutumista. Naisiin ja lapsiin kohdistuvan perheväkivallan ehkäiseminen ja apua tarjoavista palveluista tiedottaminen on keskeinen osa ohjelmatyötämme. Erityisesti Perun, Kolumbian ja Kambodzan ohjelmissa yhteisöjen jäsenille on tarjottu tietoa myös väkivaltaan pohjautuvan kasvatuksen haitoista ja hellyyden merkityksestä lasten kasvatuksessa. Perheiden sisäistä dynamiikkaa ja sukupuolirooleihin liittyviä käsityksiä on pyritty muuttamaan muun muassa kouluttamalla yhteisöjen jäseniä isien tärkeästä roolista lasten kasvatuksessa ja kehityksessä. Ugandan Busiassa tässä työssä käytettiin apuna ns. positiivisen vanhemmuuden mallia. Tulokset Kirewan ohjelmassa Ugandassa käytettiin CVA-vaikuttamistyökalua yhteisön jäsenten kouluttamisessa siitä, kuinka gender- ja tasa-arvoasiat liittyvät kiinteästi myös omaisuusasioihin, omistajuuteen ja omaisuuden perimiseen kuolemantapauksissa. Yhteisöissä uskotaan perinteisesti, että tyttären ei tulisi periä isänsä omaisuutta. Tämä on edelleen suuri haaste jopa hyvin koulutetuille ihmisille. Ohjelma kuitenkin vähitellen edistää ajatusten, asenteiden ja tapojen muutosta paikallisen vaikuttamistyön kautta. Tasa-arvotyön ansiosta Perun Renacerissa johtoasemassa olevien naisten osuus on noussut lähes kaksinkertaisesti, sillä vuonna 2014 luku oli 28,7 prosenttia ja vuoden 2016 evaluaatiossa 55,1 prosenttia. Naisten taloudellisen aseman kohentamiseksi heitä on myös kannustettu liittymään mukaan erilaisiin oma-apuryhmiin ja pienyrittäjien ryhmiin. Tällä on olennainen merkitys lasten huolenpidon toteutumiseen (Outcome 3). Intian ja Sri Lankan ohjelmissa naisilla on ollut keskeinen rooli yhteisöjen oma-apuryhmien toiminnoissa. Esimerkiksi Intian Indoressa on havaittavissa voimakasta naisten taloudellista voimaantumista. Tosin esimerkiksi Ugandan Kirewassa sosiaaliset ja kulttuuriset käytännöt estävät edelleen miehiä tukemasta naisia ruoantuotannossa, mutta sen sijaan miehet haluaisivat mieluusti olla yksin vastuussa myymisestä. Varhaiset avioliitot ja teiniraskaudet aiheuttavat haasteita erityisesti tyttöjen koulunkäynnille. Ohjelmissa on pyritty vähentämään esimerkiksi lapsiavioliittojen solmimista ja kampanjoitu ehkäisyn ja lisääntymisterveyteen liittyvien kysymysten edistämiseksi. Latinalaisessa Amerikassa teiniraskaudet ovat iso ongelma. Loppuevaluaation mukaan Nace la Esperanzan ohjelmassa Kolumbiassa teiniraskaudet ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi, sillä vuonna 2011

32 32. ensimmäisen lapsensa alle 18 vuotiaana synnyttäneiden osuus oli 47 prosenttia ja vuonna 2018 vastaava luku oli enää 25 prosenttia. Intian Indoressa on saatu vähennettyä tyttöjen lapsiavioliittoja ja Ugandan Kirewa-Nabuyoga -ohjelmassa tyttöjen asemaa saatiin kohennettua, kun lapsiavioliitot kieltävä paikallislaki saatiin hyväksyttyä vuonna Nuorten sekä molempien sukupuolten tarpeet huomioon ottavat riittävät terveyspalvelut vaikuttavat äitien ja lasten terveyteen (Outcome 1) ja väestönkasvuun. Keniassa on edistytty erityisesti naisten sukupuolielinten silpomisen vastaisessa työssä. Esimerkiksi Sookissa tyttöjen sukupuolielintensilpominen on vähentynyt niin merkittävästi, että vuoden 2008 lähtötasosta (95,9 %) laskua on yli 20 prosenttiyksikköä ja taso on nyt 73 %. Tilanteen muuttumisessa on ollut keskeistä operaation haitoista tiedottaminen ja uusien vaihtoehtoisten aikuistumisrituaalien tukeminen. Tasa-arvotyön haasteena on ihmisten konkreettisen käyttäytymisen muutoksen hitaus. Vaikka heillä olisikin tietoa uusista toimintatavoista, joillakin yhteisön jäsenillä voi olla syvään juurtuneita perinteisiä uskomuksia ja toimintamalleja, jotka ovat ristiriidassa sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa. Ohjelmissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että samalla kun näitä perinteisiä kysymyksiä haastetaan, tarjotaan kaikille sukupuolille mahdollisuus osallistua tasavertaisesti ohjelmien toimintoihin. Lisäksi joissakin ohjelmissa on merkkejä siitä, että kuivuus on heikentänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa, kun huoli toimeentulosta kiristää perheenjäsenten välejä ja lisää alkoholismia. Perun Renacerissa johtoasemassa olevien naisten osuus on noussut lähes kaksinkertaisesti, sillä vuonna 2014 luku oli 28,7 prosenttia ja vuoden 2016 evaluaatiossa 55,1 prosenttia. Kenian Sookissa nuorten naisten FGM-esiintyvyys (female genital mutilation) on merkittävästi pienentynyt vuoden 2008 lähtötilanteen (95,9 %) ja vuoden 2016 evaluaatioraportin välillä (73 %). Intian Sagarissa 2149 lasta osallistui toimintavuotena 2016 elämäntaitokoulutukseen, jossa he oppivat myös ystävystymään yli sukupuolirajojen.

33 33. Silpomisessa ei ole mitään hyvää, ja se täytyy sanoa ääneen Suomen World Vision tekee naisten sukupuolielinten silpomisen vastaista työtä Sookin alueella Länsi-Keniassa. Losokolianin perheessä on kolme sukupolvea vahvoja naisia. Vasta World Visionilta saatu tieto ja naapurin kuoleminen verenvuotoon katkaisivat silpomistradition perheessä. Nyt tyttöjen tähtäin on hyvien naimakauppojen sijasta yliopisto-opinnoissa. Cheptoi on moninkertainen isoäiti, joka ei tiedä omaa ikäänsä. Cheptoilla on kuusi tytärtä. - Sukupuolielinten silpomisen takia synnytykset olivat kaikki todella vaikeita, Cheptoi kertoo. Myös kuudesta tyttärestä kaksi vanhinta on silvottu. He kumpikin saivat lapsia todella nuorina. - Silloin en tiennyt paremmista vaihtoehdoista. Päätin kuitenkin olla silpomatta neljä nuorinta tytärtäni, sillä katsoin vierestä kun naapurin tyttö kuoli silpomisesta johtuviin komplikaatoihin ja verenvuotoon. En halunnut olla vastuussa heidän kärsimyksestään, Cheptoi kertoo surullisena. Cheptoin neljä nuorempaa tyttöä välttivät silpomisen. - Kun naapurit näkivät, että tyttöjäni ei enää silvottu, hekin uskalsivat luopua perinteestä. Uskon että käytäntö on kuolemassa. Silpomisessa ei ole mitään hyvää, ja se täytyy sanoa ääneen. Olen tehnyt kaikille selväksi, että tyttärieni kanssa naimisiin haluavan tulee hylätä silpomisperinne ja kouluttaa itsensä. Onneksi näistä asioista voi jo puhua avoimemmin, ja naisen rooli ei ole enää vain vaimona ja äitinä olemista ja muista huolehtimista, Cheptoi kuvaa Sookin alueella World Visionin tuella tapahtunutta muutosta. Dotmillan vanhin tytär on 15-vuotias Joyline. Häntä ei ole silvottu, eikä tulla silpomaan. - Silpominen ei kuulu enää meille. Käytäntö on perheessäni jätetty taakse jo kauan aikaa sitten Minä haluan opiskella ja mennä yliopistoon, Joyline toteaa ja hymyilee. Mies olisi halunnut naittaa kaikki tyttäret alkoholisoituneille ystävilleen, mutta Cheptoi vastusti tätä. Tukea päätöksessään pysymiselle hän sai alueen johtajalta sekä World Visionilta. Perheen talous on ollut tiukilla, mutta maissin viljelyistä saaduilla tuloilla sekä World Visionin avulla kaikki nuoremmat tytöt ovat voineet käydä koulua. Cheptoin vanhin tytär Domtilla on 28-vuotias ja asuu äitinsä naapurissa. - Olin 10- tai 11-vuotias kun minut silvottiin. Kolmen ensimmäisen lapseni synnytykset olivat silpomisen takia vaikeita, sillä repesin ja minuun sattui. En kuitenkaan kanna äidilleni kaunaa silpomisesta, sillä hän ei tiennyt paremmasta. Silloin silpominen oli käytäntö, josta ei kerta kaikkiaan poikettu. Kaikki luokkani tytöt silvottiin, Dotmilla toteaa.

34 3.3. NUORISOTYÖLLISYYS Toiminta Suomen World Visionin tapa tukea nuorten työllistymistä on kokonaisvaltainen. Tuemme nuorten työllistymistä parantamalla ammattiosaamista, tukemalla yrittäjyyttä, kehittämällä nuorten työelämä-ja elämänhallintataitoja, sekä auttamalla nuoria uravalinnoissa. Nuoriksi määrittelemme vuotiaat. Näiden nuorten auttaminen tukee paitsi heitä itseään usein myös laajempaa perhettä, sillä enemmistöllä heidän ikäisistään on kohdemaissamme jo omia lapsia sekä nuorempia sukulaisia tuettavanaan. Nuorisotyöllisyys vaikuttaa siksi olennaisesti perheiden kestävän toimeentulon ja lasten huolenpidon toteutumiseen (Outcome 4). Vuosina tuimme nuorisotyöllisyyttä neljässätoista pitkäkestoisessa aluekehitysohjelmassa sekä kolmessa erityisprojektissa. Nuorisotyöllisyyden edistämiseksi tekemämme työ vaihtelee maanosittain. Päätoiminnot ovat ammattikoulutus, elämäntaitojen opetus ja mentorointi, yritystoiminnan sekä rahoituksen ja lainanhankinnan opettaminen. Tulokset Vuosina Suomen World Vision mahdollisti 777 nuoren ammattikoulutuksen. Ohjelmissamme nuorille on annettu ammattikoulutusta muun muassa kauneudenhoito-, leipomo- ja mekaniikka-aloilla. Ammattikoulutusta tarjottiin Afrikan ja Aasian aluekehitysohjelmissa, sekä Kenian Kariobangin ja Ruandan Bulizan nuorisotyöllisyysprojekteissa. Nuoret ovat saaneet ammattikoulutuksen joko paikallisissa oppilaitoksissa tai ovat opiskelleet ammattiin oppisopimusharjoittelussa. Aasian aluekehitysohjelmissa ylä-asteikäiset nuoret ovat saaneet opinto-ohjausta osana nuorisotyöllisyyden tukemista. Monet ammattikoulutuksen saaneista nuorista ovat perustaneet oman yrityksen. Vuosina työmme ansiosta on aloitettu noin 430 nuorten omistamaa yritystä. Nuorten perustamat yritykset vaihtelevat yhden hengen yrityksien ja osuuskuntien välillä. Nuorten yrittäjyyttä olemme tukeneet erityisesti Afrikan aluekehitysohjelmissa sekä nuorisotyöllisyysohjelmissa. Olemme tukeneet nuoria yrittäjiksi antamalla heille yrittäjyyskoulutusta, sekä yrityksen perustamiseen tarvittavia aloituspakkauksia (starter 34. kits), kuten esimerkiksi ompelukoneita tai hiustenkuivaajia. Nuoria yrittäjiä on tuettu luomaan markkinayhteyksiä, sekä rekisteröimään yrityksensä. Afrikassa Meibekin, Ng oswetin ja Kirewa-Nabuyogan maaseutuohjelmissa on ammattikoulutuksen lisäksi pyritty tekemään maanviljelystä nuorille kiinnostava ja kannattava työmahdollisuus. Myös Irakin nuorisotyöllisyysprojektissa nuoret kehittivät permakulttuuria pakolaisleirillä. Nuoria syyrialaispakolaisia kannustettiin yrittäjyyteen ja aktiiviseen osallistumiseen nuorten itsensä johtamien yhteisökehitysprojektien avulla. Tavoitteena oli saada osallistujille lisätuloja viljelystä ja auttaa nuoria hankkimaan työllistymistä tukevaa osaamista. Perun aluekehitysohjelmissa keskityttiin nuorten yrittelijäisyyskoulutuksiin alueiden yläkouluissa. Nuoret opiskelijat ovat opetelleet yrittäjyyteen liittyviä asioita teoriassa, sekä perustamiensa omien pienyritysten avulla. World Vision on auttanut oppilaitoksia yrittelijäisyyskoulutuksen tarjoamisessa, jotta myös syrjäseutujen nuoret saisivat valmiuden tehdä kiinnostuksensa mukaista työtä tulevaisuudessa. Yrittäjyystaitojen kehittäminen on linjassa Perun valtion opetussuunnitelman kanssa. Opiskelijoiden vanhempia olemme kannustaneet tukemaan lapsiaan yrittäjyyteen, sekä auttamaan heitä elämäntaitojen kehittämisessä. Olemme tukeneet nuoria mentoritoiminnan kautta. Vuonna 2017 joukko asiakastietojärjestelmä-yritys Salesforce:n Suomen myyjiä toimi mentoreina kuudelle Kariobangin nuorisotyöllisyysohjelman yritykselle. Kuukausittaisissa verkkotapaamisissa mentorit auttoivat yrityksiä ratkomaan myyntiin, markkinointiin ja toiminnan kannattavuuteen liittyviä ongelmia. Mentoritoimintaa on myös paikallisesti Afrikan nuorisotyöllisyysprojekteissa ja aluekehitysohjelmissa. Aiemmin projektissa koulutetut nuoret tai muut alueen vapaaehtoiset ovat toimineet projekteissa tukihenkilöinä ja auttaneet yritystoimintaan ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Nuorisotyöllisyysprojekteissa 378 nuorta sai elämäntaito-opetusta ohjelmakauden aikana. Kenian ja Ruandan nuorisotyöllisyysohjelmissa nuorille on annettu elämäntaito-opetusta osana työllisyyden tukemista. Elämäntaito-opetuksen keskiössä on nuorten

35 35. itsetunnon tukeminen ja vastuun ottaminen omasta elämästä. Nuorisotyön hyödynsaajiksi on valittu yhteisöjen heikoimmassa asemassa olevia nuoria, joilla on taustalla esimerkiksi päihde-ja ihmissuhdeongelmia. Esimerkiksi Kariobangin nuorisotyöllisyysprojektissa oli projektille nimikoitu ammattitukihenkilö, jonka kanssa nuoret pystyivät keskustelemaan henkilökohtaisen elämän kipukohdista. Elämäntaito-opetuksessa käytiin lisäksi läpi seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä asioita. Useissa projekteissa nuorille on opetettu lisäksi työelämätaitoja, kuten kommunikointi- ja ryhmätyötaitoja sekä tieto- ja viestintätekniikkaa. Lisäksi nuoria on eri ohjelmissa autettu työnhaussa esimerkiksi CV-työpajojen avulla ja opettamalla käyttämään internetin työnhakusivustoja. Vuosina on tuettu tai perustettu noin säästöryhmää, joihin on osallistunut arviolta nuorta ja aikuista. Säästöryhmissä nuoret ja aikuiset ovat oppineet rahankäyttöä, ja säästöryhmän jäsenyys on mahdollistanut nopean ja vaivattoman lainannoston omia äkillisiä tarpeita tai oman yritystoiminnan aloittamista varten. Ryhmät määräävät itse säästötavoitteensa ja neuvottelevat yhdessä annetuista lainoista ja lainojen ehdoista. Osana työllisyyden tukemista olemme tarjonneet opetusta taloustaidoissa kuten lainarahan hyödyntämisessä yritystoiminnan aloittamisessa ja kasvattamisessa. Nuoria on opastettu ja autettu käyttämään paikallisia rahoitus- ja pankkipalveluita, ja lähes kaikissa aluekehitysohjelmissa ja nuorisotyöllisyysohjelmissa olemme tukeneet säästöryhmien toimintaa. Työtämme nuorisotyöllisyyden vahvistamiseksi ovat vaikeuttaneet Ugandassa ja Keniassa kuivuus, sekä Kenian vaalilevottomuudet vuonna Kuivuus ja vaaleista johtuvat levottomuudet ovat vaikuttaneet hintojen nousuun, mikä on vaikeuttanut ihmisten toimeentuloa. Puutteellinen markkinatuntemus on myös ollut haaste joissain ohjelmissa. Se on ollut syynä joidenkin yritysten heikkoon menestykseen. Mikroyritysten markkinoinnin taidoissa ja linkkien luomisessa on vielä monin paikoin tekemistä. Yhtenä haasteena on myös nuorisotyöllisyystyön korkea kustannus. Esimerkiksi ammattikoulutuksen tukeminen on usein kallista ja hyödynsaajamäärät jäävät siksi alhaisiksi. Uusien yritysten kestävyyttä vahvistamme mentoritoiminnalla, sekä kannustamalla nuoria liittymään säästöryhmiin. Myös tekemämme työn holistisuus tukee nuorten menestyksekästä siirtymistä työelämään. Nuorilla on paremmat edellytykset pärjätä työelämässä, kun he ovat saaneet tarvitsemaansa henkistä ja sosiaalista tukea % Kariobangin nuorisotyöllisyysprojektin nuorista oli vuoden 2017 lopussa työllistynyt omaan yritykseen tai muualle perulaista yläkoululaista on saanut yrittäjyyskoulutusta vuosina El Salvadorin aluekehitysohjelmassa - Sri Lankan World Visionin ja maakuntahallinnon yhteistyön ansiosta seitsemässä yläkoulussa Kalpitiyassa on pätevä koulukuraattori, jolta nuoret saavat myös opinnon ohjausta.

36 36. Tulevaisuuden siemeniä Irakin pakolaisleireillä Gawilan pakolaisleirissä Irakin Kurdistanissa asuu noin 7500 pakolaista, joiden koti leiri on ollut vuodesta Suomen World Vision työskenteli vuonna 2017 alueella nuorten syyrialaispakolaisten tilanteen parantamiseksi. Innovatiivisessa nuorisotyöllisyysprojektissa kehitettiin nuorten kansalaistaitoja ja osallisuutta sekä nuorten työllistymistä ja pakolaisleirin viihtyvyyttä nuorten johtamien yhteisöprojektien, sekä permakulttuurikoulutusten avulla. Permakulttuuri tarkoittaa rakennetun ympäristön suunnittelua luontoa kunnioittaen. Yksi projektin hyödynsaajista, 17-vuotias Saihan, on asunut leirillä neljä vuotta. Saihan oli epävarma siitä, mitä tulevaisuus Irakissa toisi tulleessaan. Hän oli iloinen mahdollisuudesta päästä kehittämään itseään nuorisotyöllisyysprojektissa. Siinä perustettiin kaksi aktiivista nuorten ryhmää, jotka ovat käynnistäneet vapaaehtoistyöprojekteja leirin olojen parantamiseksi. Nuoret ovat esimerkiksi alkaneet tuottaa oliiviöljysaippuaa ja perustaneet yhteisviljelmän. Saihan kertoo, että nuoret ovat hyödyntäneet saamaansa permakulttuurikoulutusta myös kotioloissa viljelemällä muun muassa tomaattia ja munakoisoa. Projektissa annettiin hyvin konkreettisia oppeja, kuten miten testata, soveltuuko jokin tietty vesi kasteluvedeksi. - Meille opetettiin myös, kuinka testata eroa hyvien ja huonojen siementen välillä. Kun laitat siemenen veteen, hyvät siemenet putoavat pohjalle ja huonot siemenet jäävät kellumaan veden pinnalle, sillä ne ovat kuolleita, Saihan kertoo. Kotipuutarhat ovat levinneet leirissä projektin ulkopuolistenkin perheiden käyttöön. Uusien taitojen hankkiminen, yhdessä tekeminen ja karujen leiriolojen viheriöittäminen ovat lisänneet pakolaisten henkistä hyvinvointia. Projekti on kohentanut perheiden toimeentuloa ja monipuolista ruokavaliota. Siinä koulutettiin 37 nuorta ja nuorten ryhmiin liittyi 30 jäsentä, suurin osa tyttöjä. Naisten ja tyttöjen aktiivinen osallistuminen projektiin on tärkeä tulos. Projektihenkilökunta huomasi tyttöjen itsetunnossa sekä vastuunottamisessa muutoksen parempaan. Saihan todistaa henkilökunnan havainnot oikeiksi ja toteaa olevansa koulutuksen ansiosta luottavaisempi omiin kykyihinsä oppia uusia asioita. Saihan otti projektin kuluessa päävastuun oman nuortenryhmänsä toiminnasta. Saihan tahtoo jakaa eteenpäin oppimiaan asioita ja uskoo, että yhteistyöllä myös pakolaisleiristä saadaan parempi paikka elää.

37 3.4. VAMMAISINKLUUSIO Kansainvälinen World Vision teki vammaisten ihmisten huomioimisesta järjestön ohjelma- ja vaikuttamistyössä läpileikkaavan teeman vuonna Suomen World Visionille vammaisten ihmisten huomioiminen kehitysyhteistyöohjelmissa on ollut tärkeää ohjelmakaudella. Sen vuoksi tässä raportissa esitetään myös vammaisinkluusiotyötämme, vaikka se ei ohjelmakaudella ole ollut erillinen painopiste. Kansainvälinen World Vision on tuottanut vuonna 2014 vammaisinkluusiostrategian, jonka laatimisessa myös Suomen World Vision oli mukana ja joka on ohjannut järjestömme vammaisinkluusiotyötä ohjelmakaudella. Toiminta World Visionin työssä sovelletaan vammaisuuden sosiaalista mallia, joka tunnistaa ulkoisten tekijöiden roolin vammaisuuden aiheutumisessa ja korostaa vammaisten kokemaa eriarvoisuutta. Vammaisuutta aiheuttavat asenteet, tietämättömyys ja ympäristön esteellisyys. Vammaiset ihmiset eivät ole vain avuntarvitsijoita ja hyödynsaajia, vaan ensisijaisesti osallistujia ja kumppaneita. SWV on jatkanut ohjelmakaudella eriarvoisuuden vähentämistä kaikissa ohjelmamaissaan. Tavoitteena on ollut, että ohjelmien ja projektien ravitsemukseen, terveyteen, koulutukseen, lastensuojeluun ja elinkeinomahdollisuuksien kohentamiseen liittyvät toimet hyödyttävät yhteisöjen köyhimpiä ja haavoittuvimmassa asemassa olevia jäseniä. Olemme jatkaneet vammaisten lasten ja aikuisten osallistamista ohjelmien hyödynsaajiksi, vaikuttajiksi ja päätöksentekijöiksi. Vammaisten auttaminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Esimerkiksi vammaisen lapsen kouluunpääsy mahdollistaa hänen kasvamisensa yhdeksi toimeentulon tuojaksi sen sijaan, että joku muu perheen jäsenistä joutuu jäämään kotiin hänen kanssaan. Parhaassa tapauksessa vammaisia autettaessa ei toteuteta ainoastaan heidän oikeuksiaan vaan myös perheen muiden lasten ja aikuisten oikeutta koulutukseen (Outcome 2) ja toimeentuloon (Outcome 3). 37. Tulokset SWV:n ohjelmissa Latinalaisessa Amerikassa on tuettu erityisesti vammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä. Perun El Salvadorin ohjelmassa vahvemman inklusiivisen opetuksen painotuksen myötä 50 vammaista lasta on päässyt kouluopetukseen ja myös hyötymään koulujen uudenlaisista kirjoista, leluista ja peleistä. Mosoq Aullyn ohjelmassa vammaisten lasten koulunkäynti on lisääntynyt paikallisen Apaine-vammaisjärjestön kanssa tehdyn yhteistyön myötä. Renacerin ohjelma-alueen 94 vammaisesta lapsesta perusopetukseen osallistuu nyt 88. Myös Kolumbian ohjelmissa vammaisten lasten ja nuorten koulunkäynnin edistäminen on ollut huomion alla. Lisäksi vammaisten nuorten yrittäjyystaitoja on tuettu. Läheistä yhteistyötä on tehty Cencaes-nimisen koulun kanssa, jossa vammaiset lapset ja nuoret ovat osallistuneet yhdessä muiden lasten kanssa esimerkiksi taide- ja ammattiopetukseen. Yhdessä muiden järjestöjen kanssa World Vision on tukenut myös vammaisten ihmisten kuntoutusta ja apuvälineiden saamista. Afrikan ohjelmissa Ugandassa ja Keniassa on lisätty vesi- ja sanitaatiorakentamisen ja -palvelujen vammaisinklusiivisuutta. Tähän on vaikuttanut myös se, että SWV on ulkoministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön tuella toteuttanut inklusiivisia vesi- ja sanitaatioprojekteja pakolaisleireillä kummassakin maassa. Nämä projektit ovat tuottaneet malleja toimivista ratkaisuista myös kehitysyhteistyöohjelmiin. Vammaisten lasten vanhempia on tuettu säästöryhmien perustamisessa kummassakin maassa. Ruandassa vuonna 2017 käynnistettyyn nuorisotyöllisyysprojektiin on osallistunut 64 eri tavoin vammaista nuorta, mikä on 27 prosenttia kaikista projektin hyödynsaajista. Osa heistä on toiminut myös projektin säästöryhmien kouluttajina ja muiden nuorten mentoreina. Aasiassa Intian ohjelmissa on panostettu siihen, että vammaiset yhteisöjen jäsenet osallistuvat toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi on tuettu ruohonjuuritason vammaisjärjestöjen perustamista sekä sitä, että vammaiset ihmiset saavat virallisen

38 38. todistuksen vammastaan, joka mahdollistaa heille erilaisia laissa säädettyjä etuuksia. Sri Lankan Kalpitiyassa vammaisten lasten koulunkäyntiä on tuettu rakentamalla kahteen kouluun erityisopetukseen tarkoitettu luokka. Vaikka vammaisten lasten ja aikuisten huomioiminen on vahvistunut koko ohjelmakauden kaikissa ohjelmissamme, tämä työ ei ole valmis. Vammaisuuden sosiaalisen mallin ydinperiaatteiden toteutuminen vaihtelee vielä eri ohjelmien ja ohjelmamaiden välillä. Vammaisten lasten ja nuorten mahdollisuus koulunkäyntiin ontuu paikoin. Vammaisten nuorten ja aikuisten mahdollisuudet ammattiin ja itsenäiseen toimeentuloon on kohentunut määrätietoisen työn tuloksena, mutta tämän tukemista on tarpeen jatkaa. On tärkeää, että ohjelma-alueillamme ymmärretään huomioida muutkin kuin liikuntavammaiset; esimerkiksi aistivammaiset ja kehitysvammaiset. Tällä hetkellä ohjelmissamme vammaisiksi hyödynsaajiksi kirjattujen määrä on vasta noin yksi prosentti, joka ei toki vastaa ohjelma-alueella asuvien vammaisten ihmisten määrää. WHO:n arvion mukaan vammaisten keskimääräinen osuus maailman väestöstä on 15 prosenttia. WHO laskee tähän mukaan kuuluvaksi esimerkiksi erilaisista vaikeammin havaittavista neurologisista vammoista kärsivät sekä liikuntarajoitteiset vanhukset. Ohjelmien henkilökuntaa ja kumppaneita on syytä kouluttaa ja täydennyskouluttaa säännöllisesti vammaisten huomioimiseen liittyvistä asioista ja yhteistyösuhteita paikallisiin vammaisjärjestöihin on syytä solmia ja vahvistaa. SWV on toiminut aktiivisesti kansainvälisen WV-verkoston vammaisinkluusiotyön johtoryhmän jäsenenä. Suomessa SWV on yhdessä Vammaiskumppanuus ry:n kanssa koordinoinut ja tukenut suomalaisten kansalaisjärjestöjen vammaistyötä kehitysmaissa. Vammaisten oikeus peruspalveluihin ja osallistumiseen Intiassa Shivraj on 18-vuotias vammainen nuorukainen Chandikarin kylästä Hoshangabadista Intiasta. Sen jälkeen kun World Vision perusti kylään kansalaisvaikuttamisen ryhmän, moni asia on muuttunut. Koulutuksien myötä kylissä on opittu pitämään puoliaan ja huolehtimaan erityisesti yhteisön heikoimmista jäsenistä. Shivraj ja moni muukin vammainen on saanut invaliditeettitodistuksen, ja sen myötä pienen elinikäisen työkyvyttömyyseläkkeen. kutsua. Aiemmin me vammaiset ajattelimme itsekin, että emme kykene mihinkään. Nyt moni meistä on innostunut perustamaan pienyrityksiä. Itsellänikin on nykyään viisi puhvelia ja kaksi lehmää, josta saan itselleni tuloja. Osallistun aktiiviesti myös valtion tarjoamien peruspalveluiden kuten kouluruokailun laadun valvontaan. On meidän oma tehtävämme olla yhteydessä piirikunnan viranomaisiin ja korjata puutteet. Vammainen Laxman näyttää esimerkkiä siitä, miten vammankin kanssa voi elää täysivaltaisena yhteisön jäsenenä. Hän on mukana sekä World Visionin hänen kyläänsä perustamassa 13-henkisessä kansalaisvaikuttamisryhmässä että vammaisryhmässä. - World Visionin työn ansiosta olen ymmärtänyt, että voin tehdä ihan kaikkea samaa kuin vammattomatkin. Osallistun kokouksiin ja koulutuksiin vaikka aina ei olisi edes tullut

39 3.5. ILMASTO JA YMPÄRISTÖ 39. Raportointikaudella useiden ohjelmien alueella kärsittiin poikkeuksellisista sääoloista. Sri Lankassa vuosi 2017 oli kuivin vuosikymmeniin. Intiassa oli erityisen kuivaa vuonna Jopa neljänneksen kansasta arvioitiin asuvan kuivuudesta kärsineillä alueilla, ja maassa mitattiin ennätyslämpötiloja. Ugandassa syksyn 2016 sateet jäivät tulematta, samoin Keniassa, jossa loppuvuoden 2016 kuivuus oli pahinta vuosikymmeniin. Kun lähimmät joet, purot ja vesilähteet ovat kuivia, joutuvat ihmiset vaeltamaan pitkiäkin matkoja veden perässä. Keniassa monet lapset ovat olleet pois kouluista, sillä heitä tarvitaan vedenhakuun. Ugandassa kouluruokailu on häiriintynyt, opetustulokset ovat laskeneet ja varhaiset avioliitot lisääntyneet kuivuuden takia. Vedenpuute altistaa taudeille ja romuttaa perheiden elinkeinot. Tästä seuraa myös maansisäistä siirtolaisuutta. Ilmastomuutos ja luonnonvarojen kestämätön käyttö saattavat tehdä kehitysyhteistyön tulokset tyhjiksi, mikäli niihin ei puututa. Siksi ohjelmissamme tehdään varsinkin ilmastomuutokseen sopeuttavia toimia, mutta myös ilmastomuutoksen hillitsemistä. Toiminta Tärkeimmät ilmastomuutokseen sopeuttavat toiminnot ohjelmissamme liittyvät vedensaantiin ja elinkeinoihin, hillitsemistoimet taas metsitykseen ja uusiutuvaan energiaan. Puhtaan ja riittävän veden saannin turvaaminen on olennainen osa aluekehitysohjelmiamme. Veden merkitys näkyy erityisesti asukkaiden terveydessä ja elinkeinoissa (Outcome 1 ja Outcome 3). Lisäksi myös koulunkäyntiin säästyy aikaa (Outcome 2), kun sitä ei turhaannu vedenhakuun. Teemme metsitystyötä, koska maaperän kyky sitoa kosteutta ja ravinteita on heikentynyt monilla ohjelma-alueillamme ja pohjaveden taso laskenut. Lisäksi elinkeinojen monipuolistaminen ja katastrofivalmius antavat sopeutumiskeinoja säävaihteluihin. Tulokset Ohjelmissa on tehty työtä veden puhdistamiseksi, vesialueiden suojelemiseksi sekä sanitaation ja hygienian parantamiseksi. Kenian Mogotiossa rakennettiin 1200 asukkaan käyttöön vesiputki yhdessä paikallishallinnon kanssa sekä varustettiin 700 ihmiselle kaivoja aurinkokäyttöisillä pumpuilla. Aiemmin alle kymmenes sai puhdasta vettä kuivalla kaudella, nyt enemmän kuin joka kolmas. Kambodzan Santukissa 300 ihmistä hyötyy alueelle vuoden aikana rakennetuista kaivoista ja vesilähteistä. Intian Sagarissa World Vision toimitti hätäapuna vettä tankeissa 24 pahimmin kärsineeseen kylään. Lisäksi kaivoja korjattiin ja varustettiin motorisoiduilla pumppuilla. Näin veden saatavuus parani, ja perheet saavat nyt kyläkaivoista vettä kahdeksan kuukauden sijaan kymmenenä kuukautena vuodessa. Asukkaiden vedenjonotusaika myös lyheni, jolloin aikaa jää jatkossa enemmän elinkeinojen harjoittamiseen. Metsitystyö vaikuttaa elinkeinoihin ja vedensaantiin. Kenian Mogotiossa on laskettu perheiden käyttävän nyt n. 30 prosenttia vähemmän puuta. Jokainen perhe jättää luontoon nyt n. 1,5 tonnia puuta vuodessa ja säästää n. 11 euroa kuussa. Naisten ja lasten ajasta jää päivittäin enemmän muuhun käyttöön. Mogotiossa vesametsätalouden ja puuta säästävien uunien huomattiin lisänneen alueen metsäpeittoa 62 prosenttia kolmessa vuodessa. Ugandan Kirewassa 300 maanviljelijää harrastaa tiloillaan vesametsätaloutta, jossa kannoista valitaan parhaiten menestyvät versot uusiksi puiksi. Vesametsätaloutta levitetään alueelle myös koulujen kautta. Metsäkatoa vastaan taistellaan myös energiatehokkaiden uunien avulla. Perun, Kenian ja Ugandan ohjelmissa puuta säästävistä uuneista hyötyy n perhettä. Kenian uuniprojektille on yhteistyössä WV Australian kanssa hankittu Gold Standard -sertifiointi. Yhteisöjen selviytymiskeinoja on kohennettu myös elinkeinojen kautta. Intian Sagarissa 2016 tehdyssä loppuevaluaatiossa todettiin, että kolmannes viljelijöistä on aloittanut luomuviljelyn alueella. World Visionin työn seurauksena myös valtio edistää nyt luomuviljelyä alueella. Viljelijät käyttävät luonnonmukaisia lannoitteita ja tuholaisten torjunta-aineita, kuten eläinten virtsaa ja matokompostoinnin nestetuotteita sekä säästävät merkittävästi, koska kemikaaleihin ei kulu rahaa. Ohjelmissa on otettu käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja. Kenian Kisumussa työskentelemme suomalaisen Solar Fire Concentration (SFCO) -yrityk-

40 40. sen kanssa Weconomy-ohjelman kautta. SFCO on kehittänyt ainutlaatuisen aurinkoenergiateknologian, joka tekee energiansaannin halvemmaksi ja varmemmaksi pienyrityksille. Menetelmässä käytetään paikallisesti saatavilla olevia materiaaleja, ja sitä voidaan hyödyntää lähes missä tahansa lämpöä tuottavassa prosessissa. Lisäksi aurinkoenergian käyttö pienentää alueen ympäristönkuormitusta ja parantaa paikallisten ympäristötietoutta. Ensimmäiset pilottihankkeet kohdennettiin erityisesti naisten-ja nuortenryhmiin, muun muassa leipomoihin ja kalankuivattamoihin. Hankkeen tuloksena esimerkiksi Koptigein leipomo on vähentänyt sähkönkulutustaan huomattavasti ja lisännyt säästyneiden sähkökustannusten myötä tuotantoaan. Lisäksi ennalta arvaamattomat sähkökatkot eivät vaikuta heidän liiketoimintaansa. Yhteensä noin 250 henkilöä hyötyy jo uudesta teknologiasta. Ilmasto- ja ympäristötoimia yhteisöjen haavoittuvuuden vähentämiseksi on yhä lisättävä. Luomutuotteille on rakennettava enemmän väyliä markkinoille kaupunkeihin asti, jotta viljelijät pysyttelevät luomutuotannossa. Vesametsätalous puolestaan on osoittautunut oivalliseksi suojautumiskeinoksi kuivuuden vaikutuksilta, joten panostusta siihen on lisättävä. Kaikissa ohjelmissamme tehdään myös koulutusta katastrofivalmiudesta sekä päivitetään vuosittain valmiussuunnitelmat. Yhteistyötä on tehty lisäksi koulujen, paikallisradioiden ja meteorologian laitosten kanssa. Säännöllisesti toistuvia säiden aiheuttamia vaikeuksia on pyritty myös estämään: Sri Lankan Kalpitiyassa 765 perhettä hyötyy uudesta tulvavallista. Alueella, jossa normaalisti tulvii kolmesti vuodessa, lapset pääsevät nyt turvallisesti ja säännöllisesti kouluun. - Perun, Kenian ja Ugandan ohjelmissa puuta säästävistä uuneista hyötyy n perhettä. - Mogotiossa vesametsätalouden ja puuta säästävien uunien huomattiin lisänneen alueen metsäpeittoa 62 % kolmessa vuodessa. Perheet käyttävät nyt n. 30 % vähemmän puuta. - Intian Sagarissa kolmannes viljelijöistä on aloittanut luomuviljelyn.

41 41. Metsityksellä monipuolisempia elinkeinoja Länsi-Keniassa on hyvin tuloksin käytetty metsitysmenetelmää, joka perustuu olemassa olevien kotoperäisten puiden lisäämisen vesomalla. Monien entisten kaadettujen metsien alla on valtava juuristo kuin maanalainen metsä miljoonine puineen odottamassa kasvamistaan. Farmer Managed Natural Regeneration on systemaattinen tapa tämän maanalaisen metsän uudelleen kasvattamiseksi. Enää maanviljelijöiden ei tarvitse huolehtia taimien istuttamisesta ja kastelemisesta. Puuta ei tarvitse kastella, koska siinä on juuret valmiina, eikä viljelijöille tule mitään kustannuksia. Heidän tarvitsee huolehtia ainoastaan olemassa olevista puista leikkaamalla niistä pois turhat oksat, jotta puu saa voimaa kasvaa ylöspäin. Oksat voi käyttää polttopuuksi tai aidaksi tai jättää maahan maatumaan. Tämä on ilmastoälykäs keino kasvattaa puustoa ja siten maanviljelijöiden elinkeinoja. Lombogishun kylässä Mogotiossa asuva Nancy Kimboi (kuva) on todellinen supernainen. Hän on ollut yksi FMNR-metsityshankkeen pioneereista. Kantojen eloon herättämiseen perustuvan metsityksen myötä hän on onnistunut kasvattamaan parempaa rehua eläimilleen, joka johti maidon määrän moninkertaistumiseen. Hän sai maitoa myyntiin ja pääsi mukaan toisen järjestön ohjelmaan, jossa hänelle asennettiin aurinkokennoilla toimiva pakastin maidon säilytykseen. Nancy on lisäksi alkanut hunajatarhuriksi ja ottanut käyttöönsä puuta säästävän lieden. Metsityksellä on ollut monipolviset vaikutukset Nancyn elämään. Nancynkin tilanne on silti hauras, sillä säävaihtelut heiluttavat elinkeinoja, vaikuttavat rehun määrään ja vähentävät muun muassa lehmien maidontuotantoa.

42 4. TULOKSET 42. Ohjelman tulokset on raportoitu käyttäen aina olemassa olevaa dataa, joka vaihtelee käynnissä olevien ohjelmien mukaan. Vuosina loppui viisi ohjelmaa, ulkoministeriön tuen ulkopuolelle siirtyi viisi Latinalaisen Amerikan ohjelmaa ja toisaalta käynnistettiin kaksi uutta ohjelmaa. Lisäksi Ugandassa yhdistettiin Kirewan ja Nabuyogan ohjelmat yhdeksi. (Vuonna 2015 loppui Intiassa Yavatmalin ohjelma. Vuonna 2016 lopetettiin Intiassa Sagarin ja Indoren ohjelmat, Sri Lankassa Ehetuwewan ohjelma sekä Keniassa Tinderetin ohjelma. Vuonna 2015 aloitettiin Keniassa uusi Ngoswetin ohjelma ja Kambodzassa 2017 Santukin ohjelma.) Näin ollen eri vuosina on ollut käynnissä eri lukumäärä ohjelmia ja ohjelmat ovat olleet eri vaiheessa kehityskaartaan. Lisäksi joistain tuloksista kuten turvallisten synnytysten määrästä ja funktionaalisesta lukutaidosta ei ole kaikilta vuosilta saatu vertailukelpoista dataa. Kunkin vuoden tulosten lukumäärä N vaihtelee siis paljon, mutta tarjoaa suuntaa-antavan otoksen tuloksista LAPSEN OIKEUS TERVEELLISEEN KASVUUN JA KEHITYKSEEN Toiminta Pyrkimys lasten terveys- ja ravitsemustilan kohentamiseen oli listattu kaikkien niiden maiden strategioissa, joissa Suomen World Visionilla oli kuluneella raportointikaudella aluekehitysohjelmia. Suomen World Visionin työn tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, johon kuuluu oleellisesti lasten oikeus kasvaa terveinä. Tämä puolestaan edesauttaa heidän mahdollisuuksia menestyä kouluopinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Suomen World Visionin raportointikauden aikana terveysprojektien keskiössä on ollut odottavien äitien ja alle 5-vuotiaiden lasten terveys ja erityisesti aliravitsemuksen kitkeminen. Puhdas vesi ja sanitaatio ovat myös olleet keskeinen osa aluekehitysohjelmien terveysprojekteja. Erityisesti Afrikan ohjelmissa tärkeällä sijalla on ollut lisäksi hiv- ja aids-työ. Lapsikuolleisuuden vähentäminen on ollut keskeinen yleistavoite kaikessa terveystyössä. Lapsiin kohdistuvan terveystyön keskeisenä pyrkimyksenä on ollut lasten aliravitsemuksen vähentäminen. Sen kannalta on tärkeää huomata, että odottavien äitien lisäksi ravitsemusinterventiot on kohdistettava myös nuoriin tyttöihin, koska aliravituilla äideillä on suurempi riski synnyttää aliravittuja lapsia. Lisäksi ensimmäisinä ikävuosina koetun vakavan aliravitsemuksen seuraukset ovat usein pysyviä ja ne vähentävät merkittävästi lasten kognitiivisia, motorisia ja sosiaalisia taitoja myöhemmissä ikävaiheissa. Aliravitsemuksen ja anemian vähentämiseksi lasten huoltajille on tarjottu koulutusta edullisen ja terveellisen ruoan valmistamisesta paikallisista raaka-aineista. Koulutuksissa on käsitelty myös laajemmin terveyden edistämistä ja erilaisten sairauksien, kuten hivin, malarian, denguen ja ripulitautien ehkäisemistä sekä rintaruokinnan edistämistä. Tulokset Ohjelmakauden aikana olemme seuranneet terveys- ja ravitsemustyön vaikuttavuutta käyttämällä kansainvälisen World Visionin lasten hyvinvoinnin indikaattorikokoelmasta (the Compendium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes) kolmea valittua indikaattoria: Täyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus Turvallisesti syntyneiden lasten osuus (klinikka, koulutettu kätilö) Alipainoisten alle 5-vuotiaiden lasten osuus

43 43. Alipainoisten alle 5-vuotiaiden lasten osuus N:17 N:13 N:14 N:8 Täyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus N:17 N:15 N:15 N:8

44 44. Turvallisesti syntyneiden lasten osuus (klinikka, koulutettu kätilö) N:14 N:13 N:15 N:7

45 45. Työn ansiosta lasten aliravitsemus on laskenut Suomen World Visionin rahoittamissa ohjelmissa 28 prosentista (2014) 19 prosenttiin (2017). Yksittäisissä ohjelmissa esimerkiksi Intiassa saatiin vuoden 2017 aikana kuntoutettua yli 700 aliravittua lasta, ja alipainoisten osuus toimialueiden lapsista on nyt laskenut alle 30 prosenttiin. Vielä vuonna 2011 toiminta-alueellamme 46 prosenttia lapsista oli alipainoisia. Ugandan Busiassa rintaruokittujen alle puolivuotiaiden vauvojen osuus kasvoi kahdessa vuodessa 18 prosentista 57 prosenttiin vuosien 2014 ja 2016 välillä. Koulutusten ohella terveyttä on kohennettu edistämällä terveyspalvelujen, kuten rokotusten ja seksuaaliterveyden saatavuutta. Latinalaisessa Amerikassa perhesuunnittelu on jo luonteva osa ohjelma-alueidemme arkea, mutta Afrikassa ja Aasiassa tähän liittyy yhä haasteita. Kuluneen ohjelmakauden aikana lasten perusrokotusten kattavuus on noussut 80 prosentista (2014) 89 prosenttiin (2017). Turvallisten synnytysten osuus on noussut kohentuneiden terveyspalvelujen ja tiedottamisen ansiosta 77 prosentista (2014) 80 prosenttiin (2017). Terveystyön kolmas tärkeä osatekijä liittyy hygieniaolojen kehittämiseen ja puhtaan juomaveden saatavuuteen. Sanitaatiotilanteen kohentamiseksi ohjelma-alueidemme yhteisöihin on rakennettu käymälöitä ja väestölle on annettu tietoa perushygieniasta ja muun muassa käsienpesun tärkeydestä. Esimerkiksi Aasian ohjelmissa rakennettiin vuosien välillä noin 2400 vessaa. Kuivuuden ja tulvien aikaan asukkaitten terveyttä on ylläpidetty esimerkiksi tulvavallien ja vedenjakelun avulla. on terveyskeskusmaksun oikea hinta ja pääsevät helpommin hoitoon. Keniassa raskaana olevien äitien ja vastasyntyneiden terveyttä on edistetty Weconomy-yhteistyössä suomalaisen Logonet-yrityksen kanssa jakamalla Finnish Baby Aid Kit -äitiyspakkauksia Turkanan alueella Kakuman pakolaisleirillä ja sitä ympäröivissä yhteisössä. Äitiyspakkaukset on kehitetty parantamaan synnytyksen turvallisuutta ja vastasyntyneiden perushoitoa alueilla, joissa olosuhteet ovat haastavat ja terveydenhuolto on vaatimatonta tai vaikeasti saavutettavissa. Terveystyön haasteena on, että ihmisten terveyskäytäntöjen muutos ei tapahdu pelkästään uuden tiedon myötä, vaan tiedon muuttuminen konkretiaksi vaatii tiedon syvällistä sisäistämistä ja todellista valmiutta muutokseen. Tämä vie usein pitkänkin ajan. Lisäksi rajusti vaihtelevat sääolot vaikuttavat hygieniaan, ruokaturvaan ja asukkaiden terveyteen. Yhteisöjen vapaaehtoisilla terveystyöntekijöillä on työmme onnistumisen kannalta merkittävä asema, sillä heidän kauttaan vapaaehtoisille ajetut opit siirtyvät syrjäisimpienkin kylien asukkaille. Raportointikauden aikana monissa ohjelmissa terveysoloja on saatu kohennettua myös kansalaisvaikuttaminen ja CVA-työkalun avulla. Esimerkiksi Kambodzan Santukissa on kohennettu alueen seitsemän terveyskeskuksen toimintaa, kun asukkaat on koulututtu valvomaan saamiaan palveluita. Terveyskeskusten aukiolo on lisääntynyt, ja osa on nyt auki lain edellyttämät 24 tuntia vuorokaudessa. Asukkaat tietävät nyt, mikä

46 46. Aliravittu Ansuriya pelastui Ansuriya, 6, leikkii muiden lasten mukana koulun pihalla. Viisi vuotta sitten se ei ollut itsestään selvää. Ansuriya oli vain päivien päässä menehtymisestä. Noin 2,5-kiloisena syntynyt tyttö oli vielä puolivuotiaanakin lähes saman painoinen. Mielenterveysongelmista kärsineet vanhemmat eivät osanneet hoitaa lastaan, joten World Vision tarttui tilanteeseen. Ansuriya lähetettiin kahdeksi viikoksi valtion ravitsemuskeskukseen kuntoutukseen. Sen jälkeen tytön äiti otettiin mukaan ravitsemuskoulutukseen ja lasta seurattiin kotikäynneillä. Kahden kuukauden kuluttua Ansuriya oli saanut kaksi kiloa lisää painoa ja pelastunut. Ansuria on yksi niistä lapsista, joiden elämään World Visionin työllä on ollut suuri vaikutus Chattisgarhin Rajnandgaonissa ja Madhya Pradeshin Hoshnagabadissa. Kaikki yhteisöjen alle 5-vuotiaat aliravitut lapset on rekisteröity tuellamme valtion terveydenhuoltojärjestelmään ja heidät pyritään kuntouttamaan normaalipainoisiksi. Aliravittujen lasten painoa ja kuntoa on seurattu säännöllisesti 12, 30 ja 90 päivän välein. Äitejä on koulutettu lasten ravitsemuksesta hyvin konkreettisilla tavoilla, kuten korostamalla lukutaidottomille esimerkiksi eriväristen ja siten eri ravintoaineita sisältävien raaka-aineiden merkitystä lautasella. Heti syntymästä alkavan lapsen rintaruokinnan ja teinityttöjen ja äitien raskauden ajan ravitsemuksen tärkeyttä on painotettu asukkaille.

47 4.2. LAPSEN OIKEUS KOULUTUKSEEN 47. Toiminta Kansainvälinen World Vision on asettanut yhdeksi tärkeimmäksi globaaliksi tavoitteeksi tyttöjen ja poikien mahdollisuuden kouluttautua elämää varten. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelmassa päätimme, että keskitymme aluekehitysohjelmiemme koulutusprojekteissa erityisesti esi- ja peruskoulutuksen laadun ja oppimistulosten kohentamiseen sen sijaan, että tarkastelisimme vain koulun aloittaneiden ja sen läpikäyneiden tyttöjen ja poikien määriä. Ohjelmakaudella ohjelmamaissamme on panostettu koulutussektoriin jossakin määrin eri tavoin ja eri määrin. Koulutuksen painoarvo on riippunut siitä, mitkä sektorit kyseisen maan World Vision ja kyseinen kehitysohjelma on asettanut keskiöön (ns. Technical Programmes). Tulokset Lasten koulunkäyntiin vaikuttavat voimakkaasti muutokset ympäristön tilassa (erityisesti kuivuus) ja perheiden toimeentulossa sekä koulutien ja koulujen turvallisuus. Myös näihin vaikuttamalla vaikutetaan siis koulussa käyntiin ja oppimistuloksiin. Olemme seuranneet ohjelmakaudella lasten koulutukseen liittyvän työn tulostrendejä käyttämällä kahta indikaattoria, jotka on valittu kansainvälisen World Visionin lasten hyvinvointia koskevasta indikaattorikokoelmasta the Compendium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes 2011: Funktionaalisesti lukutaitoisten lasten osuus Peruskoulun (kesto 6 vuotta) suorittaneiden vuotiaiden lasten osuus Funktionaalisesti lukutaitoisten lasten osuus N:17 N:15 N:14 N:5

48 48. Peruskoulun (kesto 6 vuotta) suorittaneiden vuotiaiden lasten osuus N:16 N:9 N:11 N:5 11-vuotiaiden lasten funktionaalista lukutaitoa on seurattu lähes kaikissa ohjelmissa vuosina Funktionaalisen lukutaidon trendi on kasvava, vaikka yleisesti funktionaalisen lukutaidon taso on vielä suhteellisen matala (2017:61 %). Koulutuksen tukeminen on painopisteenä vain muutamassa aluekehitysohjelmassa. Peruskoulun suorittaneiden vuotiaiden osuudessa on ollut vaihtelua vuosien välillä. Vuosien tuloksiin sisältyvät vielä Latinalaisen Amerikan ohjelmat, joissa kouluakäyvien lasten osuus on 90 prosentin tienoilla ja ylikin. Vuoden 2017 tuloksiin nämä ohjelmat eivät enää sisälly, koska ne siirtyivät julkisesta tuesta yksityisen tuen piiriin. Vuoden 2017 tuloksista voi myös huomata, että lasten koulussakäyntiin ja peruskoulun suorittamiseen vaikuttaa perheiden taloudellinen tilanne, sillä peruskoulun suorittaneiden osuus laski kaikissa Ugandan ohjelmissa vuosien 2015, 2016 ja 2017 välillä merkittävästi. Uganda kärsi vuonna 2017 kuivuudesta, mikä on vaikuttanut perheiden toimeentuloon ja kykyyn kouluttaa lapset. Yleisesti ottaen muissa ohjelmissa peruskoulusta valmistuneiden lasten osuus on ollut kasvava. Intian ohjelmissamme on panostettu erityisesti varhaiskasvatukseen ja tukiopetukseen. Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määrä on kasvanut paljon. Esimerkiksi Sagarin ohjelman evaluaation (2016) mukaan päiväkodissa kirjoilla olevien 2 6-vuotiaiden lasten määrä oli kasvanut 26 prosentista (2010) 89 prosenttiin (2016). Asukkaat peräänkuuluttavat nykyään myös itse varhaislapsuuteen kuuluvia palveluita lapsilleen. Myös Sri Lankassa ja Keniassa esikouluopetukseen on panostettu ohjelmakaudella ja siten kohennettu lasten oppimisen valmiuden perusteita. Latinalaisen Amerikan ohjelmamaissamme lasten ja nuorten oppimisedellytysten vahvistaminen on ollut erittäin keskeisellä sijalla. Perussa World Vision on järjestänyt opettajille lisäkoulutusta uusista opetusmenetelmistä ja lasten vanhempia on valistettu koulutuksen tärkeydestä lasten elämän kannalta. Kouluihin on järjestetty innovatiivisia oppimistiloja ja kirjastoja, joissa lasten ja opettajien käytössä on kirjoja, pelejä ja soittimia. Yläkouluikäisiä lapsia ja nuoria on koulutettu elämäntaitoihin liittyvistä asioista sekä elämänsuunnitelmien tekemisessä. Vuoden 2016 evaluaation mukaan 83 prosentilla El Salvadorin ohjelma-alueen kouluista oli käytössä innovatiivisia opetusmenetelmiä, kun vielä vuonna 2013 osuus oli vain 25 prosenttia. Mosoq Ayllussa lasten funktionaalinen lukutaito on noussut 21 prosentista (vuosi

49 ) 68 prosenttiin (vuosi 2016). Intiassa alakouluikäisiä on tuettu tukiopetuksella. Vuosien aikana noin lähtötasomittauksissa heikot tulokset saanutta lasta pääsi osallistumaan World Visionin järjestämään puolen vuoden mittaiseen tukiopetukseen hindin ja englannin kielissä sekä matematiikassa. Tukiopetusta saaneet koululaiset ovat menestyneet kokeissa selvästi paremmin kuin ennen. Funktionaalisesti lukutaitoisten lasten määrä on kasvanut Intian ohjelmissamme yhteensä vuoden 2014 noin 35 prosentista noin 45 prosenttiin. Koulupudokkuus on Intiassa vähentynyt, mutta on silti edelleen haaste. Tyttöjen kohdalla yleisin syy koulun kesken jättämiseen on pitkä koulumatka ja heidän kokemansa häirintä, poikien kohdalla töihin meneminen. Olemme hankkineet tytöille polkupyöriä koulumatkoja varten, kouluttaneet lapsia ja vanhempia koulunkäynnin tärkeydestä ja vahvistaneet paikallisia lastensuojelumekanismeja. Sri Lankassa Kalpitiyan ohjelmissamme peruskoulun käynti on noussut 14 prosenttia. Kun toiminta aloitettiin kouluun osallistui 81 prosenttia peruskouluikäisistä ja nyt ohjelman loppuessa 95 prosenttia. Kambodzan Santukin aluekehitysohjelma käynnistettiin vuonna Sen osalta ei voida vielä esittää koulutussektoriin liittyviä tuloksia. kuivuuskausi on vähentänyt sitä. Myös Keniassa lasten oppimistulosten koheneminen on jumiutunut. Toisaalta Nairobin Kariobangin slummin nuorisotyöllisyysprojektin tuloksena vanhempien tulotason koheneminen on lisännyt lasten koulunkäyntiä. Jotkut projektin yhteydessä perustetuista yrityksistä ovat myös keskittyneet toiminnassaan lasten hyvinvoinnin ja koulutuksen edistämiseen, kuten Digitoto, joka on myynyt kouluille tietokoneopetusta. Keniassa, Ugandassa, Intiassa, Kambodzassa ja Perussa yhteisöjen asukkaat ovat tukeneet lasten koulunkäyntiä myös paikallisvaikuttamisen työkaluilla ja yhteistoiminnalla (Citizen Voice and Action, CVA). Esimerkiksi Kenian Mogotion CVA-työryhmä on kartoittanut alueen huonoimmat koulut ja hankkinut julkista rahoitusta kouluinfrastruktuurin ja opetusmateriaalien parantamiseksi. Keniassa ja Ugandassa on CVA-työllä saatu esikoulutiloja kunnostetuksi ja esikouluopettajia koulutetuksi. Intian ohjelmissa on käyty läpi varhaiskasvatuskeskusten toimintaa ja saatu vaikutettua alakoulujen opettajiin, jotta nämä tekevät työpäivänsä täysimääräisenä. Kun vanhemmat vahtivat viranhaltijoiden toimintaa, oppilaat saavat siis päivässä useamman tunnin opetusta kuin ennen. CVA-ryhmät auttavat myös säännöllisesti koulupudokkaita takaisin kouluun. Koulutussektori ei ole ollut ohjelmakaudella erityisessä keskiössä Kenian ja Ugandan ohjelmissamme. Lisäksi molemmissa Afrikan maissa koulutulosten etenemisessä on haasteita etenkin kuivuuden takia. Ugandan ohjelmissa aiemmin tukiopetusta saaneiden yläkouluikäisten oppimistulokset ovat kohentuneet, mutta alakoulua käyvien lasten oppimistulokset ovat laskeneet ohjelmakauden loppua kohti. Iso syy tähän on ollut kuivuus. Lapsia on tarvittu avuksi vedenhakuun ja kotitöihin. Vanhemmat eivät ole pystyneet järjestämään lapsille ruokaa kouluun, mikä on myös ollut osasyynä koulunkäynnin vähentymiseen. Lapsiavioliitot ovat lisääntyneet tyttöjen kohdalla. Kouluvaatteiden ja muiden kouluvarusteiden puute on estänyt köyhimpien lasten koulunkäyntiä. Afrikan ohjelmissamme ympäristön vaikutus koulunkäyntiin on näkynyt erityisen selvästi. Metsitystyö vapauttaa lapsille aikaa koulunkäyntiin, mutta

50 50. Kuvista sanoihin Minua kiinnostivat aikaisemmin vain kirjojen kuvat. Mutta nyt, kun saan koulusta mukaani reissurepun kirjoineen, istumme kotona aina ennen päivällistä yhdessä vanhempieni ja sisareni kanssa lukemassa kertomuksia ja tarinoita. Isä ja äiti neuvovat minua vaikeiden kohtien lukemisessa. Kun tarina on luettu, kirjoitamme siitä vielä vihkoon pienen yhteenvedon. Olen iloinen reissurepusta ja siitä, että perheeni ja sukulaiseni auttavat minua nyt enemmän oppimisessa ja kotitehtävissäni, kertoo kahdeksanvuotias perulainen Yenifer-tyttö. Reissureput on WV:n kehittämä konsepti, jonka Perun valtio on adoptoinut. Ne on otettu käyttöön Acocron ja Tambillon piirikuntien kouluissa innostamaan lapsia lukemaan ja oppimaan yhdessä vanhempiensa ja muiden perheenjäsentensä kanssa. Reissureppuja käytetään myös Kolumbiassa.

51 4.3. LAPSEN OIKEUS KOKEA RAKKAUTTA, OSALLISUUTTA JA TURVALLISUUTTA 51. Lapsilähtöisyys World Vision -verkostossa tarkoittaa sitä, että toimintamme suunnitellaan ja resurssit kohdennetaan edistämään lasten hyvinvointia. Yhteisöjen kehittämistä lähestytään lasten tarpeista ja oikeuksista. Kaiken toiminnan päämääränä on lasten aseman parantaminen ja heidän oikeuksiensa tukeminen. Kansainvälinen World Vision on asettanut yhdeksi tärkeimmäksi globaaliksi tavoitteeksi tyttöjen ja poikien mahdollisuuden osallistua, kokea huolenpitoa ja kasvaa turvallisessa ympäristössä. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelmassa päätimme, että keskitymme työssämme toimintoihin, jotka varmistavat, että yhteiskuntien resursseista suunnataan lasten aseman turvaamiseen ja parantamiseen riittävä osa. Lapsia on suojeltava, ja heille on annettava mahdollisuus osallistua ja ilmaista mielipiteensä. Lasten kaikenlaiseen kaltoinkohteluun on puututtava rohkeasti. Olemme toimineet ohjelmakaudella pitkäjänteisesti muuttaaksemme sellaisia asenteita, arvoja, rakenteita ja lakeja, jotka vaikuttavat haitallisesti lasten elämään ja estävät heidän oikeuksiensa toteutumista. Erityistä huomiota vaatii kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten lasten oikeuksien turvaaminen. Toiminta Lastensuojelurikkomusten ehkäisemiseksi ja lasten oikeuksien edistämiseksi on lisätty paikallishallintojen ja yhteisöissä toimivien organisaatioiden kykyä toimia ongelmien ennaltaehkäisyssä, lastensuojelussa sekä lasten ja nuorten oikeuksien monitoroinnissa ja mahdollisten väkivaltatapausten löytämisessä ja raportoimisessa. Yhteisön jäseniä, johtajia, vapaaehtoisia ja kirkkojen jäseniä on koulutettu lastensuojelusta. Kestävyyden takaamiseksi olemme aktivoineet kansalaisyhteiskuntaa myös lastensuojelun saralla Citizen Voice and Action -toimintamallin avulla. Paikallisvaikuttamista tekevät CVA-ryhmät ovat puuttuneet lastensuojelukysymyksiin ja pyrkineet vahvistamaan paikallisia rakenteita. Samalla on edistetty myös ohjelma-alueilla toimivien lasten oikeuksien puolustajien työtä. Heidän tehtävänä on toimia väkivaltatapausten paljastamiseksi ja lasten oikeuksien edistämiseksi. Vaikuttamistyötä on tehty joka vuosi mm. lasten parlamenttien ja paikallishallinnon dialogien kautta. Yksi suurimmista haasteista on aikuisten ja lasten rajallinen tietämys oman maan laeista ja omista oikeuksista. Osittain tästä johtuen lasten oikeuksia rikotaan jatkuvasti. Lakien yksityiskohdat ovat tuntemattomia sekä vastuunkantajille että oikeushaltijoille. Valitettavasti vastuunkantajat saattavat hyödyntää tätä tilannetta. Jatkamme kaikissa ohjelmissa CVA:n ja lastensuojeluohjelman toteuttamista, jotta kansalaiset oppisivat tuntemaan omat oikeutensa paremmin ja sitä kautta tarvittaessa puolustautumaan. Esimerkiksi Ugandan Busiassa CVA-ryhmä järjesti neljä keskustelutilaisuutta 210 esimerkiksi seurakunnista ja kuntaelimistä tulleiden alueellisten vastuunkantajien kanssa. Tulokset Lasten hyvinvointiin liittyvän työn tulostrendejä olemme seuranneet käyttämällä lastensuojeluun linkittyvää indikaattoria, joka on valittu kansainvälisen World Visionin lasten hyvinvointia koskevasta indikaattorikokoelmasta the Compendium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes 2011: Osuus nuorista, jotka tietävät mihin raportoida lastensuojelurikkomus

52 Asianmukaisista lastensuojelun raportointimenetelmistä tietävien nuorten osuus 52. N:8 N:9 N:15 N:8 Suurin syy lastensuojeluun liittyvän indikaattorin heikentymiseen löytyy Ugandasta, jossa ohjelman ensimmäisten vuosien aikana oli käynnissä lastensuojeluun liittyvä erilliskampanja. Kampanjan tuloksena tietoisuus lisääntyi merkittävästi. Tiedotuksen onkin oltava jatkuvaa, jotta tietoisuuden taso lasten ja nuorten keskuudessa säilyy korkeana. Tulevaisuudessa tähän on panostettava ja pyrittävä vaikuttamaan viranomaisiin, jotta he ottavat oman vastuunsa tiedotukseen liittyen kestävyyden takaamiseksi. Laajemmin voidaan todeta, että lastensuojelussa mittauskäytäntöjen parantaminen ja tabujen kohtaaminen näkyy datassa heikentyneinä tuloksina. Aiempien vuosien mittaustavat ovat siis antaneet liian optimistisen kuvan tilanteesta ja vasta viime vuosina on päästy lähemmäs todellisuutta siitä, kuinka moni lapsi ja nuori todella osaa raportoida näkemänsä lastensuojelurikkeet. Haasteena ja riskinä on yhä monessa paikassa lastensuojelurikkomusten jääminen raportoimatta, väärinkäytösten sopiminen vanhojen käytäntöjen mukaan esimerkiksi perheiden kesken sekä lainvalvojien lahjonta. Nämä haasteet nousivat esille esimerkiksi Kenian Meibekin loppuevaluaatiossa. Ugandan Busiassa myös lastensuojelurikkomusten pitkä prosessointiaika on vaikuttanut siihen, että niiden raportointi on edellisen vuoden aikana laskenut. Ugandan Kirewa-Nabuyoga ohjelma-alueella pitkään jatkunut kuivuus on lisännyt erityisesti miesten alkoholinkäyttöä, joka on vuorostaan lisännyt lapsiin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Evaluaatioraportissa todetaankin, että lasten kuritusväkivalta on noussut alkukartoituksen 62 prosentista 72 prosenttiin. Haasteeseen on vastattu ottamalla käyttöön postitive parenting- ja Channels of Hope for Child Protection -koulutusmallit, joita käytetään myös monessa muussa kohdemaassamme. Työmme ansiosta esimerkiksi Perun Renacerin ohjelmassa niiden miesten ja naisten osuus, jotka tuntevat lasten oikeudet ja suojelun, on noussut 41,3 prosentista (vuosi 2014) 90,6 prosenttiin (vuosi 2016). El Salvadorin ohjelma-alueella 69 vapaaehtoista tarkkailee haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilannetta ja vie eteenpäin tapauksia, joissa havaitaan lastensuojelurikkomuksia. Vuonna 2016 yhteistyössä toisen alueella toimivan paikallisjärjestön kanssa saatiin raportoitua 184 tapausta ja koulutettua 1192 perhettä lastensuojelusta. Ugandan Busias-

53 53. sa World Vision tuki paikallishallintoa laatimaan ja hyväksymään lastensuojeluasetuksen. Tämä parantaa vastuukantajien kykyä käsitellä lasten hyväksikäyttötapauksia. Pitkäkestoisen gendertyömme vaikutus näkyy Kenian Sookissa, jossa tyttöjen oikeus omaan kehoon toteutuu nyt selkeämmin, kun sukupuolielinten silpominen on vähentynyt viidenneksellä alueella, jossa lähes kaikki silvottiin ennen LAPSEN OIKEUS HUOLENPITOON (PERHEIDEN TOIMEENTULO) Perheiden ja yhteisöjen toimeentulomahdollisuuksien parantaminen on yksi Suomen World Visionin työn keskeisimmistä tavoitteista. World Visionin kehitystavoitteena on lasten oikeuksien toteutuminen. Perheiden toimeentulon kohentumisen ansiosta vanhempien on mahdollista huolehtia entistä paremmin esimerkiksi lastensa koulunkäynnistä ja terveydestä. Perheiden ja yhteisöjen toimeentulojen parantamiseksi tehdään työtä lähes kaikissa Suomen World Visionin tukemissa ohjelmissa. Suurin osa työstämme sijoittuu maaseudulle, jossa tuemme maanviljelijöiden tulonsaantia. Kaupunkiohjelmissa ja pienissä määrin myös maaseutuohjelmissa olemme tukeneet perheiden toimeentuloa ammattikoulutuksilla ja yrittäjyyskoulutuksilla. Elinkeinojen monipuolistaminen on yksi tärkeimmistä tavoista, joilla olemme pyrkineet parantamaan perheiden tulotasoa. Maanviljelijäperheiden kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi naisten työllistymisen tukemista, jotta perheessä olisi useampi tienaaja. Naisten työllisyyttä tuetaan eritysesti oma-apuryhmien kautta, joissa osallistujille annetaan yrittäjyyskoulutusta ja tuetaan aloittamaan omia lisätienestiä tuovia sivuyrityksiä, esimerkiksi kanojen kasvatusta ja juhlatelttojen vuokrausta. Maatalouteen työllistymisen lisäksi olemme tukeneet yrittäjyyttä ja yksityiselle sektorille työllistymistä etenkin urbaaneissa ohjelmissamme, mutta myös maaseudulla. Tulokset Suomen World Visionin perheiden toimeentuloa voimistavan työn keskeisimpänä tavoitteena on perheiden ja yhteisöjen tulotason nousu. Ohjelmakauden aikana olemme seuranneet perheiden toimeentulon tulostrendiä käyttämällä kansainvälisen World Visionin lasten hyvinvoinnin indikaattorikokoelmasta (the Compendium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes) valittua indikaattoria: Omavaraisesti lastensa tarpeisiin vastaavien kotitalouksien osuus

54 Omavaraisesti lastensa tarpeisiin vastaavien kotitalouksien osuus 54. N:10 N:13 N:8 Perheiden omavaraisuuden trendiä alettiin seurata ohjelmakauden alussa, vuonna Vuonna 2016 indikaattori näytti kasvua lähes kaikissa ohjelmissa, mutta vuoden 2017 tulokset olivat lähes kaikissa indikaattorin raportoineissa hankkeissa laskusuuntaiset. Kenian ja Ugandan ohjelmissa vuonna 2017 perheiden toimeentuloa heikensivät Kenian presidentinvaalien levottomuuksista ja Itä-Afrikan kuivuudesta seurannut yleinen hintatason nousu. Lisäksi myös toimeentulo-indikaattorissa näkyy Latinalaisen Amerikan ohjelmien poistuminen julkisen tuen piiristä yhteistulosten laskuna vuoden 2016 keskiarvossa. Vuonna 2017 Afrikan ohjelmien lisäksi indikaattori raportoitiin Sri Lankan Kalpitiyan ohjelmasta, jossa perheiden toimeentulo oli parantunut lähes 30 prosenttiyksikköä, sekä ensimmäistä kertaa Kambodzan Santukin ohjelmasta. Vuonna 2016 tehty SWV:n ohjelman evaluaatio osoittaa (Mikkola, 2016), että toimeentuloa parantavat toimintomme ovat olleet tehokkaita. Esimerkiksi Intian Indoren aluekehitysohjelman evaluaatiossa vuonna 2016 todettiin, että 98 prosentilla hankkeen hyödynsaajaperheistä vuotuinen toimeentulo oli parantunut. Maaseudulla toimeentulojen kasvuun vaikuttaa tuottavuuden lisääntyminen. Eri aluekehitysohjelmissamme Keniassa, Ugandassa, Intiassa ja Sri Lankassa on keskitytty viljelymenetelmien opettamiseen, sekä esimerkiksi kastelu-ja vedentalteenottomenetelmien opettamiseen. Keskeisessä roolissa on myös ollut luomuviljelymenetelmien opettaminen viljelijöille. Ugandan Nabuyogan ohjelman vuoden 2016 evaluaation mukaan maataloudesta saadut tulot olivat kasvaneet alueella. Maataloudesta elantonsa saaneiden tyypillisin tuloluokka oli noussut alkumittauksen Ugandan shillingistä Ugandan shillinkiin. Perheiden tulotason kasvattamisen lisäksi tärkeä osa työtämme on tulojen vakiinnuttaminen. Olemme tukeneet maanviljelijöitä muodostamaan viljelijäryhmiä, joiden kautta viljelijät saavat tukea markkinointiin ja ostajien kartoittamiseen. Ugandan Kirewan ohjelmassa viljelijäyhdistys on hankkinut oman riisimyllyn sekä viljavaraston. Kenian Meibekin loppuevaluaatiossa (2017) todettiin, että 95 prosentissa alueen kotitalouksista vähintään yhdellä aikuisella on säännölliset tulot. Ohjelmien oma-apuryhmissä on usein säästötoi-

55 55. mintaa, joka lisää perheiden resilienssiä. Pääosa oma-apu- ja säästöryhmien jäsenistä on naisia. Tämä on tärkeää, sillä naisten ansaitsemat tulot koituvat usein suoremmin lasten hyödyksi. Yhteisestä kassasta lainataan tarvittavia alkupääomia mikroyritysten perustamiseen tai lainalla hankitaan karjaa, maata, kulkuvälineitä tai asuntoja. Kambodzan Santukin säästöryhmät säästivät puolessa vuodessa vuonna 2017 n dollaria ja kokonaispääoma 342 jäsenellä on nyt hienot dollaria. Useissa ohjelmissa kotipuutarhoissa kasvatettavat vihannekset tuovat lisätuloja naisille. Sri Lankan Kalpitiyassa naisten ryhmä aloitti orkideoiden viljelyn. Pienyrittäjyys mahdollistaa perheille maataloudelle vaihtoehtoisten tulonlähteiden saamisen. Ugandan Nabuyogassa yritystoiminnasta saatavista tuloista hyötyi vuonna 2016 jo 62 prosenttia kotitalouksista, kun vuonna 2012 luku oli vain 22 prosenttia. Elinkeinojen tukemisen kautta Intian Sagarin ohjelmassa tukemiemme tulot nousivat vuosien 2010 ja 2016 välillä. Vuonna 2010 vain kahdeksan prosenttia tienasi vähintään 100 rupiaa kuukaudessa, kuusi kuukautta vuodesta, kun 2016 vähintään 100 rupiaa tienaavien osuus oli kasvanut 65 prosenttiin. Perun ja Kolumbian ohjelmissa on keskitytty nuorten ja aikuisten yrittäjyyden tukemiseen. Esimerkiksi Kolumbian Nace la Esperanzan -ohjelmassa 54 henkilöä sai 2016 World Visionin ja kunnan yhteistyössä järjestämää koulutusta yrittäjyydestä ja työllistymisestä. Koulutukseen osallistuneet henkilöt ovat olleet myöhemmin oikeutettuja saamaan Kolumbian valtion taholta pienyrittäjyyteen liittyvää lisäkoulutusta sekä konkreettista apua yrityksen perustamisessa tarvittaviin materiaalihankintoihin. Olemme tukeneet tietoisesti myös vammaisten nuorten ja aikuisten työllistymistä ammatti-ja yrittäjyyskoulutuksilla, sekä tukemalla eri tavoin vammaisten nuorten ja aikuisten osallistumista säästö-ja tuottajaryhmiin. Esimerkiksi Bulizan nuorisotytöllisyysprojektissa Ruandassa 18 vammaista nuorta kouluttautui saippuan, mehun ja kynttilöiden valmistukseen. He aikovat käyttää saamaansa koulutusta elinkeinojen hankkimiseen. Nuoret raportoivat, että koulutus on lisännyt heidän itseluottamustaan ja uskoa siihen, että he voivat olla hyödyksi yhteisöilleen. Vammaisten mahdollisuudet ansaita elantoa muiden tavoin tukevat myös kaikkia niitä lapsia, jotka elävät heidän perheissään. Ohjelmakaudella tavoitteena oli kehittää uusia ja innovatiivisia keinoja elinkeinomahdollisuuksien vahvistamiseksi osana ohjelmatyötämme. Suomen World Visionin Weconomy-ohjelma mahdollistaa suomalaisen yksityisen sektorin osaamisen valjastamisen kehittyvien maiden elinolosuhteiden parantamiseen. Vuosina yritysyhteistyö tuotiin aiempaa tiiviimmäksi osaksi ohjelmatyötämme. Esimerkiksi vuonna 2017 aloitettu yhteistyö suomalaisen Shadeshares yrityksen kanssa mahdollistaa Kenian Nairobin slummiohjelman nuorten työllistymisen aurinkolasikehysten tuotantoon ja uusien taitojen oppimisen. Weconomy-työ rahoitetaan ulkoministeriön rahoituksen ulkopuolelta. Toimeentulojen parantamisen suurimpia haasteita ovat olleet eri maissa hintojen nousu, esimerkiksi kuivuudesta tai inflaatiosta johtuen. Toisinaan markkinoiden tuntemus on ohjelmissa puutteellista ja ammattiin kouluttautuminen ei tuokaan tuloja, kun kysyntä ei ole kohdallaan. Mikroyritysten markkinoinnin taidoissa ja linkkien luomisessa on vielä monin paikoin tekemistä. Vuonna 2016 haasteita toi World Visionin kansallisten toimistojen siirtyminen uuteen toimintamalliin, jossa jokainen aluekehitysohjelma toteuttaa vain yhtä tai kahta teknistä ohjelmaa, kuten esimerkiksi terveyttä, koulutusta tai toimeentuloa. Tämä kavensi osaltaan joidenkin ohjelmien tekemää elinkeinoja tukevaa työtä.

56 56. Maanviljelystä liiketoimintaa Ugandassa Maanviljelys on merkittävä tulonlähde miljoonille ugandalaisperheille, mutta suurin osa viljelystä tapahtuu pientiloilla, ja esimerkiksi viljelytekniikat ovat kehittymättömiä ja toiminta ei ole useinkaan suunnitelmallista. SWV:n ohjelma-alueella Kirewassa tuhannet pienviljelijät ovat järjestäytyneet ja liittyneet osuuskuntaan. Vertaistuki on korvaamatonta sekä elinkeinon ammattimaistamisessa että ilmastonmuutokseen varautumisessa. Osuuskuntamaksuilla on palkattu teknikko, joka opastaa jäseniä muun muassa viljelymenetelmien kehittämisessä sekä kotieläinten hoidossa ja lääkitsemisessä. Lajikkeita on monipuolistettu ja joitakin lajikkeita, kuten valkosipulia ja riisiä, kasvatetaan myyntiin lisätulojen saamiseksi. Kastelujärjestelmiä on kehitetty ja vesametsätaloudella (Farmer Managed Natural Regeneration) puustoa on lisätty. Se parantaa maaperän ravinteikkuutta ja vedensitomiskykyä. Osuuskunta on ottanut käyttöön arvoketjumallin, jossa pureudutaan viljelystoiminnan kannattavuuteen kokonaisvaltaisesti (Local Value Chain Development). Aiemmin viljelijäperheet saattoivat rahapulassaan myydä koko sadon sisäänostajille huonoon hintaan, eikä ruokaa ollut perheelle riittävästi ennen seuraavan sadon kypsymistä. Viljelijöiden kansalaisvaikuttamistoiminnan ansiosta alueella on tullut voimaan säännös, joka pakottaa jokaisen perheen jättämään tietty määrä sadosta omaksi ruuakseen. Osuuskunta on rakentanut varastotiloja sadon säilytystä varten, joten he voivat myydä sadon juuri silloin, kun siitä saa parhaan mahdollisen hinnan. Viljelijät ovat tutkineet markkinoita ja asiakkaiden tarpeita ja tietävät, mistä lajikkeista he saavat parhaan mahdollisen tuoton. Osuuskunta on lisäksi hakemassa viranomaisilta laatusertifikaattia, jonka saaminen mahdollistaisi sadon myymisen esimerkiksi suurille elintarviketehtaille. Yksi osuuskunnan jäsenryhmistä on myös perustanut yritystoiminnan paikallisen siemenviljan myynnin ympärille. Osuuskunnan yhteyteen on perustettu myös kyläpankki, joka tarjoaa pienlainoja viljelijöille. Pankki tukee myös naisten ja nuorten säästöryhmiä, joita Kirewan ja Nabuyogan alueelle on perustettu jo 331. Säästötoiminnan kautta erityisesti naiset ovat voineet aloittaa yritystoiminnan, kuten vaatteiden tai vihannesten myynnin tai käsitöiden valmistuksen, joilla he hankkivat itselleen lisätuloja. Säästötoiminta myös tukee yhteisöjä silloin, kun kuivuuden tai muiden haasteiden takia sadot jäävät alhaiseksi, kuten kävi vuonna Lisäksi naisten asema alueella on parantunut, kun he ovat osoittaneet olevansa omavaraisia ja arvokkaita yhteisön jäseniä. Vuonna 2017 osuuskunta aloitti myös Suomen tukemalla Nabuyogan ohjelma-alueella sekä viereisellä Payan alueella. Maanviljelystä on vihdoin tulossa perheille kannattavaa liiketoimintaa, josta myös nuoret ovat kiinnostuneita. Osa nuorista on palannut kaupungissa vietettyjen vuosien jälkeen takaisin kotiseudulleen harjoittamaan arvostettua ammattia. Lasten ravitsemus on parantunut, ja jo 91 prosenttia lapsista nauttii monipuolista ravintoa (Ugandan kansallinen keskiarvo 73 %).

57 5. TUKITOIMINNOT 57. Viestintä ja vaikuttaminen Ohjelmakaudella ohjelma- ja kehitysviestinnän sekä vaikuttamistoiminnan tavoitteena on ollut strategian mukaisesti vahvistaa suomalaisten tietoisuutta ja ymmärrystä kehityspoliittisista kysymyksistä, erityisesti lapsen oikeuksista, sekä vahvistaa suomalaisten myönteistä suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Viestinnällisesti erityistä huomiota kiinnitettiin kehitysyhteistyön tuloksellisuuden viestimiseen. Keskeisiä teemoja niin ohjelma- kuin kehitysviestinnässä olivat lapsikuolleisuus sekä lastensuojelu. Tärkeitä aiheita olivat myös pakolaiskriisit, vammaisten oikeudet, lasten oikeuksien edistäminen hauraissa konteksteissa, kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset sekä kehitysyhteistyön tulevaisuus. Uusien teemakampanjoiden, yhteistyökumppaneiden ja puolestapuhujien avulla tavoitettiin ryhmiä, joita perinteisempi kehitysviestintä ei ole tehokkaasti tavoittanut. Kaikessa viestinnässä tuotiin entistä selkeämmin esiin lapsen ääni. Ohjelmaviestintä Ohjelmakaudella panostettiin kehitysyhteistyön tulosten viestimiseen. Kauden ensimmäisellä puoliskolla teemallisesti korostui lapsikuolleisuuden vähentäminen ja lapsen oikeus terveyteen. Teema näkyi läpileikkaavana kaikessa viestinnässämme. Muita kauden erityisteemoja olivat lastensuojelu, yrittäjyys ja toimeentulo, tasa-arvo sekä kansalaisvaikuttaminen. Toimintavuosia rytmittivät monikanavaiset teemakampanjat kuten silpomisen vastainen Pelasta pimppi sekä yrittäjyyttä ja toimeentuloa käsittelevä Investoi ihmeeseen. Tärkeimpiä ohjelmaviestinnän työkaluja olivat aktiivinen toimittajapalvelu, yhteistyö kummien, lähettiläiden ja muiden puolestapuhujien kanssa, mediamatkat, aktiivinen sisällöntuotanto sosiaalisen median kanaviin sekä verkkopalveluun, uutiskirjeet (7 / vuosi), vuosikirjeet kummeille sekä World Vision-lehti. Ohjelmakaudella tehtiin aktiivista ja hedelmällistä yhteistyötä suomalaisten mediatalojen sekä freelance-toimittajien ja -kuvaajien kanssa. Yhteistyö tuotti paljon näkyvyyttä työn teemoille sekä tuloksille. Esimerkiksi 2016 ja 2017 silpomisen vastaiset vaikuttamiskampanjat tavoittivat molempina vuosina noin miljoona suomalaista. Keväällä 2017 julkistettu äitiyspakkausprojekti tuotti puolestaan kymmeniä juttuja mediaan ja nosti esiin äitiysterveys- ja yritysyhteistyön teemat. Aiheesta kirjoittivat mm. HS ja STT. Kaikkina toimintavuosina järjestettiin mediamatkoja, joille osallistui laaja-alaisesti eri medioiden edustajia. Niiltä tuotettiin ajankohtaista sisältöä sekä printtiettä sähköisiin medioihin. Esimerkiksi vuonna 2017 järjestettiin yhteensä viisi matkaa, joista yksinomaan yhdeltä syntyi 28 juttua, jotka tavoittivat noin kaksi miljoonaa suomalaista. Viestintätiimi tuki toimittajien vierailuja avustamalla juttuideoiden työstämisessä sekä järjestämällä haastatteluja ohjelmamaista. Matkat räätälöitiin sekä ajankohtaisten kehityspoliittisten teemojen että ohjelmatyömme ympärille. Ohjelmakaudella käynnistyi myös uudenlainen sisällöllinen yhteistyö tv-kanavan kanssa. Kauden aikana toteutettiin kolme stand up- ja/tai musiikkiohjelmaa Nelosen kanssa. Viestintä toteutti ohjelmiin useita videoinserttejä, joissa nostettiin esiin mm. pakolaiskriisi- ja lastensuojeluteemat. Yksi lähetys uusintoineen keräsi parhaimmillaan yhteensä noin katsojaa. Ohjelmakauden aikana nimitettiin myös kuusi uutta World Vision -lähettilästä, joista jokaiselle muotoutui oma temaattinen viestintätehtävä. Uusiin lähettiläisiin kuuluvat mm. psykoterapeutti Maaret Kallio (lastensuojelu) sekä fysioterapeutti Piritta Hagman (lapsi- ja äitiysterveys). Ohjelmakaudella panostettiin digitaalisen viestintään; isoin ponnistus oli uuden verkkopalvelun toteuttaminen sekä sosiaalisten mediakanavien, ja niiden sisällöntuotannon kehittäminen. Esimerkiksi Facebook-seuraajiemme määrä kaksinkertaistui ohjelmakauden aikana ja oli kauden päättyessä yli Viestintä nähdään SWV:lla vahvasti koko järjestön tehtävänä, ja viestintä palvelee ja tukee koko henkilökuntaa. Toimintakaudella järjestettiin viestintäkoulutuksia eri aiheista kuten asiantuntija- ja mielipidekirjoituksista sekä mediahaastatteluista. Viestintä osallistui aktiivisesti myös kansainvälisen World Vision -verkoston viestinnän kehittämiseen ja

58 58. hyödynsi verkoston tarjoamia sisältöjä ja viestintäpalveluita. Kehitysviestintä ja vaikuttamistyö Toimintakauden aikana kehitysviestinnän ja vaikuttamistyön pääteemoja olivat lapsen oikeudet (erityisesti lasten oikeus terveyteen sekä lastensuojeluun liittyvät teemat) sekä vammaisten oikeudet, yritysvastuu, kansalaisvaikuttaminen, vammaisten ja lasten olot kriisialueilla ja nuorisotyöllisyys. Kehityspoliittisessa työssä painottui vahvasti kumppanuus muiden järjestöjen ja yritysten kanssa, vaikuttaminen käynnissä oleviin kehityspoliittisiin prosesseihin sekä omien asiantuntijoiden aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Teemoista pyrittiin viestimään mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla innovatiivisesti eri kanavia käyttäen. Tukena myös tässä oli alati kasvava kumppaneiden ja puolestapuhujien verkosto. SWV vaikutti suomalaisiin päättäjiin sekä osallistui julkiseen keskusteluun kehityspolitiikasta sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Järjestön asiantuntijat antoivat toimintakauden aikana useita kymmeniä haastatteluja sekä tuottivat kirjoituksia. Ulostulot käsittelivät esimerkiksi lapsityötä, tyttöjen silpomista sekä lasten asemaa konfliktien keskellä. Myös humanitaariset kriisit näkyivät järjestön viestinnässä ja toimittajia palveltiin näissä aiheissa aktiivisesti. Toimintakauden aikana toimitukset tekivät asiantuntijoidemme avulla useita juttuja ja haastatteluja kehitysyhteistyön ja -politiikan ajankohtaisista aiheista. Teemoja olivat mm. silpominen (Seura, Sunnuntaisuomalainen), Itä-Afrikan kuivuus (Yle) ja Irakin pakolaistilanne (Ilta-Sanomat, Yle). Kehityspoliittisessa vaikuttamisessa keskityimme käynnissä oleviin prosesseihin kuten Post-2015, eduskuntavaalit sekä uusi kehityspoliittinen toimenpideohjelma. Palvelimme kansanedustajia lapsen oikeuksiin liittyvissä kehityspoliittisissa kysymyksissä. Pidimme teemaa esillä myös ulko- ja muissa ministeriöissä sekä yrityksissä. Yhteistyökumppaneita vaikuttamistyössä olivat muun muassa kattojärjestöt Kepa ja Kehys. Muiden lapsijärjestöjen kanssa tehtiin yhteistyötä mm. yritysvastuukysymyksissä sekä laajemmalla koalitiolla humanitaarisen avun päivinä. SWV osallistui toimintakaudella myös Lapsen Oikeuksien viestinnän yhteistyöverkoston toimintaan Suomessa. Järjestön asiantuntijat vierailivat useissa eri tilaisuuksissa puhumassa eri kohderyhmille kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikan ajankohtaisista teemoista. Lisäksi SWV järjesti loppuvuodesta 2016 ja 2017 Impact-seminaarit, jotka kokosivat World Visionin kansainvälisiä asiantuntijoita Suomeen ja he antoivat useita radio- ja lehtihaastatteluja. SWV jatkoi aktiivista vaikuttamista kehitysmaihin suuntautuvien innovaatioiden edistämisessä ja eri yritysyhteistyön muotojen kehittämisessä. SWV:n asiantuntijat toimivat aktiivisesti World Vision -verkoston asiantuntijayhteisöissä erityisesti vammaisuuden, tasa-arvon sekä lasten oikeuksien ja -suojelun parissa. Myös kaikissa SWV:n kumppanimaissa tehtiin jatkuvaa kansalaisvaikuttamista Citizen Voice and Action (CVA) -mallin mukaisesti. EU:n kehityspolitiikkaan vaikutettiin Kehyksen ohella myös jäsenvaltioiden World Vision -toimistojen sekä World Vision EU Representationin kautta. Hallinto ja talous World Vision -verkoston taloudenpito ja hallinto on tehokasta ja luotettavaa. Järjestön sisäistä johtamisjärjestelmää on kehitetty ohjelmakaudella vastaamaan paremmin muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Tavoitteena on taata sujuva päätöksenteko ja kyky mukautua ennakoimattomissakin muutoksissa. Järjestön toiminnan johtamista on tiivistetty ja yhteistyötä hallituksen ja sen komiteoiden kanssa on terävöitetty. Johtoryhmä kokoontuu kerran viikossa ja hallitus 4-5 kertaa vuodessa. Hallituksen komiteat, Fundraising & Marketing-, Governance- ja Audit & Risk Management komiteat, kokoontuvat aina ennen kutakin hallituksen kokousta, mikä on myös kansainvälisen World Vision verkoston ohjeistuksen mukaista. Hallintoa valvotaan ja tarkastetaan säännöllisesti vuosittain sekä sisäisesti (WV -kansainvälinen tarkastusryhmä) että ulkopuolisten tilitarkastajien toimesta. Luomme ja kehitämme prosesseja, jotka mahdollis-

59 59. tavat säännöllisen raportoinnin yhteisesti sovituista mittareista sekä ulkoisen laskennan vaatimusten täyttymisen. Budjetoimme ja seuraamme talouden mittareita kassavirran näkökulmasta siten, että hankkeisiin lähetettävä raha voidaan maksimoida. Koko kansainvälisen World Vision -verkoston käytössä on yhteisiä tietokantoja ja työkaluja, kuten hankkeiden budjetti- ja rahoitussitoumustietokanta sekä talousraporttitietokanta. Nämä yhtenäiset järjestelmät helpottavat ja tehostavat talouden asianmukaista hallinnointia ja seurantaa sekä Suomessa että kohdemaissa. Suomen hallituksen vuonna 2015 tekemän kehitysavun määrärahaleikkauksen johdosta Suomen World Visionin kehitysyhteistyöhön liittyvä valtionapu pieneni vuonna 2016 yhteensä 2,39 miljoonalla eurolla. Leikkaus oli 43 prosenttia siitä, mitä SWV:lle oli hallintopäätöksellä myönnetty vuodelle 2016 ja 38 prosenttia vuosien valtionavun keskiarvosta. Sopeuttamistoimet aloitettiin heti sekä kentän että Suomen päässä. Kenttään kohdistuneet leikkaukset olivat noin 25 prosenttia toimintavuoden 2016 budjetoidusta ohjelmarahoituksesta. Suomen World Visionin toimintakyvyn säilyttämiseksi organisaation on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota uusien rahoituslähteiden löytämiseen sekä talouden ja tuottavuuden seurantaan. Vuosina ohjelmatyöhön käytettiin yhteensä 17,4 miljoonaa euroa. Näistä 11,7 miljoonaa euroa oli ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötukea ja 5,7 miljoonaa euroa Suomen World Visionin omarahoitusosuutta. Hanketoimintaan käytettiin 13,6 miljoonaa euroa. Suurin osa kehitysyhteistyöhön menevistä varoista käytettiin terveyteen ja ravitsemukseen, veteen ja sanitaatioon, elinkeinojen kehittämiseen ja nuorisotyöllisyyteen, lastensuojeluun ja koulutuksen edistämiseen (kaavio). Ohjelmakaudella 19 prosenttia varoista kohdennettiin LDC-maihin. Seuraavalla ohjelmakaudella SWV siirtää toiminnan painopistettä vahvemmin hauraisiin ja vähemmän kehittyneisiin maihin. Jo vuonna 2017 on aloitettu yhteistyö Irakissa, Ruandassa ja Kambodzassa. Temaattinen varojen käyttö

60 60. Henkilöstö Ohjelmakaudella toiminnanjohtajaksi valittiin Tiina Antturi. Hän aloitti aloitti työssään Edellä mainittujen kehitysyhteistyöhön kohdistuvien määrärahaleikkausten seurauksena Suomen World Vision joutui vähentämään henkilöstöä noin puoleen edellisvuodesta. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena ja muilla toimilla henkilöstöä vähennettiin 40 henkilöstä 22 henkilöön. Organisaation vahvistukseksi palkattiin talous- ja hallintojohtaja Mirkka Vikström, joka aloitti tehtävässään Ohjelmajohtajana jatkoi Annette Gothóni ja varainhankinnasta vastaavana johtajana Sirpa Solehmainen. Vuoden 2016 aikana toteutettiin organisaatiomuutos. Tähän liittyi muun muassa matriisimainen tekeminen ja vastuunotto, johtaminen selkeämmin yhteisistä tavoitteista käsin, kansainvälisen organisaation parempi hyödyntäminen, hierarkioiden purkaminen ja päällekkäisyyksien vähentäminen. Uusi organisaatiorakenne mahdollistaa osaamisen hyödyntämistä koko organisaation laajuisesti, mikä lisää työn tuottavuutta. Tämä mahdollistaa paremman vaikuttavuuden toteutumisen ohjelmissa pienemmillä resursseilla. Henkilöstöä on valmennettu sekä sisäisesti että ulkoisten palveluntarjoajien toimesta kohtaamaan muutoksen mukanaan tuomat haasteet Henkilöstön keskuudessa tehtiin toimintakauden jokaisena vuonna World Visionin kansainvälisen organisaatiomallin mukainen vuosittainen Our Voice -henkilöstökysely. Kyselyn tulokset ovat ilmentäneet, että tehdyt muutokset organisaatiossa ovat olleet oikeansuuntaisia ja että henkilöstön sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on edelleen korkealla tasolla. Liitteet: - Evaluaatiot - Talous - SWV Indikaattorit

61 Meillä on visio maailmasta, jossa ei ole köyhyyttä ja jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus kasvaa terveenä, saada huolenpitoa ja käyttää lahjojaan. Työmme tuloksia näemme joka päivä pienissä ja suurissa asioissa: Kulauksessa puhdasta vettä siellä, missä vesi oli ennen likaista. Terveessä lapsessa perheessä, jossa taudit ja puute olivat arkipäivää. Eloisassa luokkahuoneessa kylässä, jossa ei ollut kouluja. Lapsen hymyssä joka on toivoa täynnä. Suomen World Vision on lasten elinoloja ja oikeuksia edistävä kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö. Suomen World Vision Puh worldvision.fi