Lasten ohjelma. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Lasten ohjelma Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi LOPPURAPORTTI 1

2 Julkaisun kuvat: Sara Pihlaja, Martiina Woodson, Toni Vallasjoki, Minna Annola, Sami Kulju, Heidi Heikkinen, Saara Nokelainen, William Rivera, Katri Koivula ja Juha Virtanen, Ulla Tervo, Merja Tikkanen-Vilagi, World Vision 2 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

3 Tiivistelmä Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi, Lasten ohjelma , on ollut ohjelmakaudella työtämme ohjaava suunnitelma. Sen mukaisesti kehitysyhteistyömme on perustaltaan lapsilähtöistä sekä oikeus- ja yhteisöperustaista. Ohjelma on tukenut World Vision -verkoston globaalia tavoitetta lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien paremmasta hyvinvoinnista ja pitänyt ohjenuorana koko verkoston asettamia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita lasten hyvinvoinnin pysyväksi parantamiseksi perheissä ja yhteisöissä. Olemme toteuttaneet kehitysyhteistyötä Aasiassa Intiassa ja Sri Lankassa, Latinalaisessa Amerikassa Perussa ja Kolumbiassa sekä Afrikassa Ugandassa ja Keniassa. Kehitysyhteistyömme pääasiallisin muoto on monisektoriset ja pitkäkestoiset aluekehitysohjelmat, joita ohjelmakaudella oli käynnissä 20. Ohjelmatyön painopisteinä ovat olleet nuorisotyöllisyys ja ammattikoulutus, yritysyhteistyö sekä ohjelmatyön vaikuttavuus. Sen lisäksi, kansainvälisen World Visionin asettamista läpileikkaavista teemoista erityisen huomion alla ovat olleet sukupuolten välinen tasa-arvo, lasten suojelu ja lasten oikeudet, vammaisuus sekä ilmasto ja ympäristö. Työ on ollut tuloksellista. Keskeistä on se, että ohjelma-alueilla on onnistuttu rakentamaan luottamukselliset yhteistyösuhteet paikallishallinnon ja muiden paikallisten kumppanien kanssa. Yhteisöjen ihmisten mobilisoiminen erilaisiksi paikallisiksi kansalaisjärjestöryhmiksi, osuuskunniksi ja oma-apuryhmiksi on myös onnistunut hyvin. World Visionin kansalaisvaikuttamisen mallia, Citizen Voice and Action, sovelletaan yhä yleisemmin eri maissa ja sen kautta on saatu vahvistettua muun muassa terveyspalveluja, kouluopetusta ja kouluruokailua. Lasten koulunkäynnin arvostuksessa on tapahtunut paljon edistystä. Lapsityövoiman käyttö on vähentynyt. Odottavien äitien sekä pienten lasten terveyspalvelujen käyttö on lisääntynyt. Samoin kattavan rokotussuojan saaneiden pienten lasten määrä on kasvanut selvästi. Määrätietoinen ohjaus luonnonmukaisempaan maanviljelyyn on myös tuottanut tulosta. Kuivilla maaseutualueilla investoiminen vedenkeruu- ja kastelujärjestelmien kehittämiseen on parantanut ympärivuotista ruokaturvaa ja toimeentuloa. Yhä useammat nuoret ovat saaneet ammatin ja työllistyneet. Toisaalta lasten aliravitsemuksen vähentäminen on osoittautunut edelleen haastavaksi. Monien niin sanotusti köyhimmistä köyhimpien perheiden on vaikeaa päästä pois köyhyydestä. Vaikka lasten koulunkäynti on lisääntynyt, oppimistulokset jäävät joissakin ohjelmissa puutteellisiksi. Olemme havahtuneet siihen, että runsas alkoholin käyttö perheissä ylläpitää vahvasti köyhyyden kierrettä ja se on myös suuri lastensuojelullinen haaste. SWV on pyrkinyt toimintakaudella vahvistamaan ohjelmatyön vaikuttavuuden todentamista. Aluekehitysohjelmista tulevan raportoinnin tarkkuuteen on kiinnitetty entistäkin enemmän huomiota ja ohjelmatiimin jäsenet ovat tarkastelleet työn tuloksellisuutta säännöllisillä kenttämatkoillaan. Kansainvälinen World Vision on laatinut koko verkoston käyttöön yhtenäisen valikoiman lasten hyvinvointiin liittyvistä indikaattoreista The Compendium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes. Tavoitteena on tuottaa niiden kautta säännöllistä tietoa World Visionin työn vaikuttavuudesta maanosa- ja globaalitasolla. Tässä raportissa esitetään näihin indikaattoreihin pohjautuvaa tietoa SWV:n ohjelmatyön tuloksellisuudesta lasten turvalliseen synnytykseen, lasten kattavaan rokotussuojaan, rintaruokinnan kattavuuteen, lasten alipainoisuuden vähentämiseen sekä koulunkäyntiin liittyen ohjelmakauden aikana.

4 Vuoden 2012 lopussa päättyi Intiassa vuodesta 1995 lähtien toiminut Ambegaonin aluekehitysohjelma. Taulukko osoittaa, millaisia saavutuksia onnistunut ohjelma voi saada aikaan. Alueella asui noin lasta. Ohjelman päättyessä jokainen lapsi aloitti koulun ja melkein jokainen yläasteen. Kaikki lapset saivat tarvittavat perusrokotukset ja aliravitsemus oli melkein voitettu. Ambegaon Aliravitut lapset 56 % 6,6 % Rokotetut lapset 50,7 % 100 % Peruskoulun aloittavat lapset 37 % 100 % Yläasteen aloittavat lapset 25 % 95 % Toimintakauden aikana SWV on kehittänyt ja laajentanut humanitaarista toimintaansa. Järjestölle myönnettiin ECHO-kumppanuusstatus vuonna Vuoden 2014 alkupuolelta lähtien SWV on toiminut kumppanina Ulkoasiainministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksikön (KEO-70) kanssa. Sen tuella kehitettiin vammaisinklusiivista vesi- ja sanitaatiotoimintaa pakolaisleirillä Keniassa ja Ugandassa. Katastrofikeräykset järjestettiin Syyrian, Haiyanin, Etelä-Sudanin, Ebolan ja Afrikan sarven humanitaarisiin operaatioihin. Yksityinen varainhankinta on keskittynyt pitkälti uusien kummien hankintaan, nykyisten kummien sitouttamiseen sekä kertalahjoitusten keräämiseen eettisessä lahjakaupassa ja katastrofivetoomusten avulla. Vaikka kausi oli haastava, uskollista kummia jatkaa kumppaneinamme ja kehitysmaiden lasten puolestapuhujina. Ohjelmaviestinnän tavoitteena on ollut kertoa suurelle yleisölle, kummeille, tukijoille ja päättäjille, miten työmme saa aikaan pysyviä muutoksia kehitysmaiden lasten elämässä. Medianäkyvyyttä ovat tuoneet lisäksi erityisesti kummien opintomatkat, joita järjestettiin ohjelmakaudella useita. Kehitysviestinnässä on viestitty lapsen oikeuksista ja lapsiköyhyyden syistä. Kehityspoliittisen vaikuttamistyön keskiössä ovat olleet omat vahvat ja aktiiviset kehitysyhteistyön asiantuntijat, käynnissä olevien prosessien vaikuttavuus sekä joukkovoima kumppanuuksien kautta. Yritysyhteistyössä olemme keskittyneet osallistavien innovaatioiden ja inklusiivisen liiketoiminnan kehittämiseen yhteistyössä suomalaisyritysten kanssa. Tämän tuloksena on syntynyt Weconomy Start -innovaatio-ohjelma yhteistyössä World Vision Intian, World Vision Lankan sekä Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa. Järjestön talouden kehittämistä on jatkettu systemaattisesti vahvistamalla järjestelmiä, johtamista ja riskien hallintaa. Henkilökunnan määrä kauden alussa oli 42 henkilöä ja kauden lopussa 40 henkilöä.

5 Sisällys 1. Lasten ohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 1.1 Suomen World Visionin ohjelmakausi Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen 1.3 Viestintä ja vaikuttaminen 1.4 Hallinto ja talous 2. Ohjelman toteutus kumppanimaissa Aasia 2.2 Afrikka 2.3 Latinalainen Amerikka 3. Ohjelmatyön painopistealueet 3.1 Nuorisotyöllisyys 3.2 Yritysyhteistyö 3.3 Vaikuttavuus 4. Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat 4.1 Sukupuolten välinen tasa-arvo 4.2 Lasten oikeudet ja lasten suojelu 4.3 Vammaisuus 4.4 Ilmasto ja ympäristö 5. Humanitaarinen apu Liitteet

6 Lyhenteet ADAPT ADP BEAM CBO CSA CVA CWBI ECHO EU EFF FIBS FMNR FRSC LRRD UDHS SWV WV YK Analysis, Design and Planning Tool for Child Protection Area Development Programme, Aluekehitysohjelma Business with Impact Community Based Organization Climate Smart Agriculture Citizen Voice and Action, WV:n kansalaisvaikuttamisen malli Child Well-Being Indicator European Comission s Humanitarian Aid and Civil Protection department, Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto Euroopan Unioni Eco-Friendly Farming FIBS yritysvastuuverkosto Farmer Managed Natural Regeneration (World Visionin) Financial Reporting Service Centre Linking Relief, Rehabilitation and Development Uganda Demographic Household Survey Suomen World Vision World Vision Yhdistyneet kansakunnat

7

8 1. Lasten ohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi 1.1 Suomen World Visionin ohjelmakausi Lasten ohjelman kausi käynnisti Suomen World Visionissa uuden strategiakauden. Tavoitteena oli sytyttää suomalaisia mukaan parantamaan pysyvästi kehitysmaiden lasten, heidän perheidensä ja yhteisöjen elämää ja panostaa erityisesti vaikuttavuuteen, kumppanuuksiin ja yhteisöihin. Vaikuttavuudella tarkoitamme ennen kaikkea haavoittuvimpien lasten hyvinvoinnin paranemista ja oikeuksien toteutumista. Sen eteen olemme työskennelleet kehitysyhteistyön ja -politiikan keinoin. Kumppanuudet niin yksityisten ihmisten, yritysten kuin julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ovat olleet tärkeä tuki tavoitteiden saavuttamisessa. Olemme rakentaneet yhteisöjä verkkoalustoille ja tapahtumien ja kohtaamisten kautta muun muassa sosiaalisen median, lähettiläsyhteistyön, mediakumppanuuksien ja korkeakoulu- ja yritysyhteistyön kautta. Olemme kehittäneet strategisen suunnitelmamme ja ohjelmatyömme vaikuttavuuden seurantaa määrätietoisesti. Yhteistyö medioiden kanssa on tuottanut tulosta. Sadat tuhannet suomalaiset ovat kuulleet työmme tuloksista. 119 kummia on käynyt tutustumassa kehitysyhteistyöhön kohdemaissa kolmen vuoden aikana ja puhunut kehitysyhteistyön puolesta paikallismedioissa ja verkossa. Kausi on ollut haastava taloustaantuman vuoksi. Siitä huolimatta uskollista kummia jatkaa kumppaneinamme ja kehitysmaiden lasten puolestapuhujina. Olemme vahvistaneet humanitaarisen avun osaamistamme ja toimintavalmiuttamme ohjelmakauden aikana. Uusia avauksia ovatkin ECHO-kumppanuussopimus Euroopan komission humanitaarisen avun toimiston kanssa sekä rahoitus Suomen ulkoasiainministeriön Humanitaarisen avun ja politiikan yksiköltä (KEO-70) Itä-Afrikan pakolaisleireille. Olemme myös ennakkoluulottomasti kehittäneet monitoimijayhteistyön mallia Aalto-yliopiston, Finpron ja yritysten kanssa köyhyyttä vähentävän kestävän liiketoimintamallin luomiseksi ja järjestöosaamisen hyödyntämiseksi yritystoiminnassa kehittyvillä markkinoilla. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi, Lasten ohjelma , on ollut ohjelmakaudella työtämme ohjaava suunnitelma. Lasten ohjelma on oikeusperustainen, lasten hyvinvointiin tähtäävä ohjelmastrategia. Sen mukaisesti kehitysyhteistyömme on ollut perustaltaan lapsilähtöistä ja yhteisöperustaista. Lasten ohjelma on tukenut World Vision -verkoston yhteistä, globaalia tavoitetta lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvoinnista. Ohjelma on tukenut koko verkoston asettamia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita lasten hyvinvoinnin pysyväksi parantamiseksi perheissä ja yhteisöissä. Keskeisimmät tavoitteet ovat olleet: vähentynyt 0 5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä parantunut 0 5-vuotiaiden lasten ravitsemustila lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi Suunnitelman mukaisesti SWV on tehnyt työtä kumppanimainaan Afrikassa Uganda ja Kenia, Aasiassa Intia ja Sri Lanka ja Latinalaisessa Amerikassa Peru ja Kolumbia. Tämän raportin luvussa 2 esitellään ja tarkastellaan kehitysyhteistyön toteutumista ja tuloksia näissä maissa. 8 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

9 Kummit viettivät lokakuussa 2014 kaksi unohtumatonta viikkoa Perussa. Matkan aikana kummit tutustuivat El Salvadorin sekä Mosoq Ayullun aluekehitysohjelmiin. Matkan tunteikkain osuus oli kummilasten tapaaminen. SWV asetti Lasten ohjelman painopisteiksi nuorisotyöllisyyden, yritysyhteistyön ja vaikuttavuuden kehittämisen ja vahvistamisen. Ohjelmakauden saavutuksia näillä alueilla tarkastellaan raportin luvussa 3. Kansainvälisen WV-verkoston asettamista läpileikkaavista teemoista erityisen huomion kohteena ovat olleet sukupuolten välinen tasa-arvo, lasten oikeudet ja lasten suojelu, vammaisuus sekä ilmasto ja ympäristö. Ohjelmakauden saavutuksia näillä alueilla tarkastellaan raportin luvussa Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen Ohjelmakauden aikana yksityinen varainhankinta on pitkälti keskittynyt uusien kummien hankintaan, nykyisten kummien sitouttamiseen sekä kertalahjoitusten keräämiseen eettisen lahjakaupan ja katastrofivetoomusten kautta. Suomen World Visionin tavoitteena on jatkuvasti kehittää tapoja lahjoittaa ja kertoa niistä siten, että jokainen lahjoittaja löytää helposti hänelle sopivan tavan tukea kehitysyhteistyötä ja olla mukana auttamassa. Taloudellinen taantuma on vaikuttanut ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen ohjelmakauden aikana. SWV:n kummihankinta on hieman vaikeutunut ja kummimäärät lievästi laskeneet. Yksityisen varainhankinnan kannalta juuri kummius tukee kehitysyhteistyön edistämistä parhaiten. Onneksi kummit kokevatkin toimintansa hyväksi tavaksi vaikuttaa ja nähdä konkreettisia muutoksia. Näin ollen yksittäisten kummien keskimääräinen kummitulo on kuitenkin noussut. Myös yrityssektoria on aktiivisesti haastettu mukaan kehitysyhteistyöhön. Heikko taloudellinen tilanne ja yritysten huomion kiinnittyminen muun muassa kotimaisiin keräyskohteisiin on tehnyt yrityslahjoitusten keräämisestä haastavaa. Yritysyhteistyössä onkin keskitytty osallistavien innovaatioiden ja inklusiivisen liiketoiminnan kehittämiseen yhteistyössä suomalaisyritysten kanssa. Tämän tuloksena syntyi Weconomy Start -innovaatio-ohjelma yhteistyössä World Vision Intian, World Vision Lankan sekä Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa. Ohjelma kehittämisek- 9

10 si saimme myös Tekesiltä yritysten tutkimus- ja kehittämisrahaa. Yhteistyön tuloksena syntyi toimintamalli, jonka kautta Suomen World Vision voi tuoda ohjelma-alueilleen uusia resursseja ja osaamista yksityiseltä sektorilta. Vuoden kestävässä Weconomy Start -innovaatio-ohjelmassa on tavoitteena, että yritykset kehittävät yhdessä World Visionin ohjelma-alueiden yhteisöjen kanssa ratkaisuja, jotka poistavat sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia, tuovat lisää hyvinvointia köyhille yhteisöille sekä synnyttävät yrityksille uutta kannattavaa liiketoimintaa. Kampanjoissa ja muussa viestinnässämme pääpaino on aina lapsissa toimintatapamme mukaisesti. Varainhankinnassa ja lahjoittajaviestinnässä tuodaan esiin saavutettuja tuloksia, viestitään olemassa olevista tarpeista sekä kehitysyhteistyön avulla toteutettavista pysyvistä ratkaisuista haasteiden voittamiseksi. Lahjoittajien toivotaan kokevan, että SWV on läheinen, osallistava ja uudistava osa heidän jokapäiväistä elämäänsä. He vakuuttuvat, että apu menee perille ja se saa aikaan pysyviä muutoksia ihmisten elämässä. Tavoitteena on, että lasten hyväksi tehty työ antaa tukijoille niin kokonaisvaltaisen kokemuksen, että heistä tulee kehittyvissä maissa elävien lasten puolestapuhujia. Uusia kummeja on hankittu pääasiallisesti integroiduilla varainhankintakampanjoilla. Niissä ostetut ja ansaitut sekä omat ja kumppanien tarjoamat mediat ovat kaikki tärkeässä roolissa tehokkaan varainhankinnan toteuttamiseksi. Päämedioina on käytetty televisiota, radiota, lehtiä sekä internetiä. Myös omat mediat, kuten SWV-lehti ja uutiskirje sekä Facebook ovat tärkeitä viestintävälineitä. SWV:n hankealueille on järjestetty säännöllisesti kummien opintomatkoja sekä lähettiläiden ja muiden lahjoittajien mediamatkoja. Niiden avulla on saatu paljon näkyvyyttä medioissa. Matkoille osallistuvilta on edellytetty kummiudesta ja kehitysyhteistyöstä viestimistä matkan jälkeen. Matkoja on tehty vuosina Peruun, Intiaan, Sri Lankaan, Keniaan ja Ugandaan. Niille on osallistunut yhteensä 119 kummia. Tämä on tukenut hyvin lahjoittajaviestintää ja yksityistä varainhankintaa, sillä paikanpäällä nähty ja koettu on antanut vakuuttavan kuvan toiminnan vaikutuksista ja luotettavuudesta. Matkoilla käyneet kummit osaavat kertoa kehitysyhteistyöstä monipuolisesti ja henkilökohtaisesti. Olemme järjestäneet useita kummitapaamisia eri puolilla Suomea, joissa kummeilla on ollut mahdollisuus perehtyä syvemmin kehitysyhteistyöhön ja tekemäämme työhön. Kummeille on lähetetty myös entistä enemmän tietoa toiminnastamme, ja etenkin sähköistä tiedonvälitystä on viime vuosina vahvistettu. Sähköiset kanavat ovat kustannustehokas tapa tavoittaa kummien lisäksi muutkin tukijat ja lahjoittajat. Myös asiakkaiden tiedusteluihin vastaaminen esimerkiksi Facebookin kautta on lisääntynyt. Yhteistyökumppanuudet eri alojen yritysten, markkinointia suunnittelevien ja tuottavien tahojen sekä medioiden kanssa ovat tukeneet vahvasti varainhankintaamme. Näin olemme voineet parantaa näkyvyyttämme potentiaalisissa lahjoittajaryhmissä, yksityisen varainhankinnan kustannukset ovat pysyneet alhaisina ja olemme voineet ohjata mahdollisimman ison osa kerätyistä varoista ohjelmatyöhön. Kumppaneiden valinnassa on pyritty ensisijaisesti huomioimaan potentiaalisen kummikohderyhmän mielenkiinnon kohteet. Näin kumppaneiden hyödyntäminen myös kummihankinnassa on luontevaa ja helppoa. Olemme näkyneet muun muassa yhteistyökumppaneiden tapahtumissa ja medioissa. Kaikessa viestinnässä käytetään medioita, joissa varainhankinta tapahtuu kustannustehokkaasti. Käyttäjät ohjataan suoraan worldvision.fi-sivustolle. Verkkopalvelumme on tärkeä tiedonlähde, jossa on perusteellisesti informaatiota aluekehitysohjelmista ja kummiudesta. Pääosa ryhtyy lahjoittajaksi juuri verkkopalvelun kautta. Merkittävä osa kummeista aloittaa kummiuden ystävänsä suosituksesta, jolloin nykyisiä kummeja on aktivoitu viestinviejänä muun muassa kummimatka-arvonnan avulla. Ruotsinkielinen väestö on yksi tärkeä lahjoittajaryhmä, joka on huomioitu eri varainhankintatoimenpiteissä. Yhteistyö kansainvälisen World Vision -verkoston sisällä tehostaa ja kehittää varainhankinnan konsepteja. Muun muassa kummihankinnassa hyödynnetään tehokkaasti hyväksi todettuja kansainvälisiä konsepteja järjestelmien mahdollistamissa rajoissa. Ohjelmakauden aikana kummiutta on kehitetty hyödyntäen nykyteknologian mahdollisuuksia siten, että kummius ajankohtaistuu, kehittyy ja palkitsee jatkuvasti. Sisältömarkkinointia ja -viestintää sosiaalisessa mediassa on kehitetty digitaalisen strategian mukaisesti järjestön asiantuntijaprofiilin ja varainhankinnan vahvistamiseksi. Ohjelmakauden lopussa lähes kehitysmaan lapsella oli kummi Suomen World Visionin kautta. Vaikka kummimäärä on lievästi laskenut ja Suomen talous on heikentynyt, SWV:n kehitysyhteistyöohjelman omarahoituksen osuus on toistaiseksi pystytty pitämään vahvana koko ohjelmakauden ajan sen päätyen euroon. 10 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

11 Lähettiläät Tomi Björck ja Paola Suhonen jakoivat osaamistaan ravitsemuskoulutuksissa Sri Lankassa ja elinkeinohankkeessa Perussa. Ohjelmakauden tavoitteena on ollut kertoa kokonaisvaltaisesti suurelle yleisölle, kummeille, tukijoille ja päättäjille, miten työmme saa aikaan pysyviä muutoksia kehitysmaiden lasten elämässä. Viestintätiimin vastuulla on ollut Suomen World Visionin identiteetin viestiminen ymmärrettävästi ja tehokkaasti niin, että yhä useammat suomalaiset innostuvat mukaan parantamaan pysyvästi lasten hyvinvointia. Kotimaassa on lisätty suomalaisten tietoutta ja myönteistä suhtautumista kehitysyhteistyöhön sekä lapsen oikeuksien toteutumiseen. Tiimi on keskittynyt tuottamaan kiinnostavia viestejä lapsen oikeuksista, kehityskysymyksistä, lapsiköyhyyden syistä sekä sen poistamiseen tähtäävästä työstä. Uusilla strategisilla valinnoilla on pyritty tavoittamaan ryhmiä, joita perinteinen kehitysviestintä ei tavoita. Ohjelmaviestintä 1.3 Viestintä ja vaikuttaminen Ohjelmakaudella on tehty useita uusia avauksia, joiden tavoitteena oli lisätä viestinnän nopeutta ja näkyvyyttä. Näitä ovat muun muassa digitaalisen videotuotannon lisääminen ohjelmatyöstämme sekä sosiaalisen median, erityisesti Facebookin ja Twitterin, tehokkaampi haltuunotto. Videoita on tuotettu muun muassa Keniasta, Ugandasta sekä Intiasta, missä dokumentoitiin laajasti 2012 joulukuussa päättyneen Ambegaonin aluekehitysohjelman tuloksia. Ohjelmakaudella on panostettu myös perinteisten viestintäkanavien kuten verkkosivujen, kummien vuosikirjeiden, WV-lehden sekä sähköisen uutiskirjeen kehittämiseen. Lisäksi ohjelmakaudella on uudistettu World Visionin blogi. Alkuvuodesta 2013 Suomen World Vision nimitti kolme uutta lähettilästä: suunnittelija Paola Suhosen, ravintoloitsija Tomi Björckin ja näyttelijä Risto Kaskilah- 11

12 den. Kunnialähettiläänä jatkoi satusetä ja kirjailija Wilson Kirwa. Lähettiläiden mukanaolo on tuonut viestinnälle uudenlaisia alustoja. Suhonen suunnitteli ja toteutti yhteistyössä perulaisten käsityöläisnaisten kanssa neulemalliston, jolla oli elinkeinoa tukeva vaikutus naisten yhteisössä. Tomi Björck vieraili Sri Lankassa ja osallistui perheille järjestettäviin ravitsemuskoulutuksiin. Kaikkien lähettiläiden avulla on saatu runsaasti näkyvyyttä Suomen World Visionin työn teemoille. Uudet lähettiläät julkistettiin Suomen World Visionin 30-vuotisjuhlassa tammikuussa Musiikkipainotteinen juhla toi yhteen järjestön tukijoita ja kumppaneita vuosien varrelta. Ohjelmakaudella on tehty aktiivista yhteistyötä viestimien kanssa aina isoista mediataloista freelance-toimittajiin. Yhteistyö ja toimittajavierailut kentälle ovat tuoneet paljon näkyvyyttä järjestön kehitysyhteistyön teemoille sekä työn tuloksille muun muassa MTV3:n ja Ylen ajankohtaisohjelmissa, Helsingin Sanomissa sekä aikakauslehdissä. Medianäkyvyyttä ovat tuoneet erityisesti kummien opintomatkat, joita järjestettiin ohjelmakaudella useita. Matkalla mukana olleet kummit toimivat aktiivisesti työn ja kummiuden puolestapuhujina niin mediassa kuin kotiseuduillaan. Kehitysviestintä Kehitysviestinnässä on viestitty lapsen oikeuksista ja lapsiköyhyyden syistä. Erityisesti on keskitytty lasten terveyteen ja lapsikuolleisuuteen World Visionin globaalin Child Health Now -kampanjan sekä järjestön oman lapsikuolleisuus-kampanjan yhteydessä. Kansainvälisen kampanjan teemoja sekä siihen liittyviä raportteja ja tutkimuksia on hyödynnetty aktiivisesti mediatiedotuksessa sekä sosiaalisessa mediassa. Viestintää humanitaarisista kriiseistä ja katastrofityöstä on tehostettu ja niihin liittyvässä tiedotuksessa hyödynnetty entistä enemmän kansainvälisen verkoston tuottamia materiaaleja ja palveluita. SWV on myös aktiivisesti mukana World Visionin globaalin verkoston viestinnän kehittämistyössä. Ohjelmakauden aikana valmistui muun muassa verkoston globaali viestintästrategia sekä sen jalkauttamisaikataulu. Yhteistyötä erilaisten kumppanien kanssa on vahvistettu pitkin ohjelmakautta. Viestinnällistä yhteistyötä tehtiin muun muassa Weconomy Start -yritysten sekä toisten järjestöjen kanssa - erityisesti kehityspolitiikkaan liittyvissä aiheissa. Lisäksi yhteistyö jatkui Joulupukkisäätiön kanssa. Kehitysviestinnässä huomioitiin keskeiset YK:n teemapäivät, erityisesti Lapsen oikeuksien päivä, vesipäivä sekä kansainvälinen naistenpäivä, joiden ympärille rakennettiin viestintäkokonaisuuksia. Asiantuntija- ja mielipidekirjoituksia tuotettiin entistä enemmän. Viestintä on tukenut myös oman organisaation osaamista järjestämällä Wiestintäakatemian puitteissa koulutusta eri aiheista. Asiantuntijat osallistuivat mediavalmennuksiin ja koulutusta tarjottiin kulttuurien välisestä viestinnästä, esiintymisestä sekä sosiaalisen median käytöstä. Vaikuttaminen Vaikuttamistyö nähdään SWV:ssä lasten hyvinvointia ja oikeuksia edistävänä yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteiden hoitamisena. Vaikuttamistyötä tehdään Suomessa, kumppanimaissa ja globaalisti kansainvälisen World Vision -verkoston koordinoimana muun muassa YK:ssa ja Euroopan unionissa. Kolme strategista painopistettä on ohjannut Suomen World Visionin kehityspoliittista vaikuttamistyötä ohjelmakaudella: omien vahvojen ja aktiivisten asiantuntijoiden rooli, vaikuttavuus käynnissä olevissa prosesseissa sekä joukkovoima kumppanuuksien kautta. SWV:n asiantuntijat ovat osallistuneet keskusteluun kehitysyhteistyöstä niin asiantuntijapiireissä kuin julkisilla foorumeilla ja medioissa. Olemme vaikuttaneet keskeisissä kansainvälisissä prosesseissa kuten kestävän kehityksen Rio sekä kestävän kehityksen tavoitteiden Post-2015-prosesseissa, joissa olemme tehneet yhteistyötä globaalin World Vision -verkoston ja suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa. SWV on vuosien varrella kartuttanut asiantuntemustaan lasten oikeuksista ja osallistumisesta, vammaiskysymyksistä, sukupuolten välisestä tasa-arvosta, lasten ja äitien terveydestä, esi-, perus- ja ammattikoulutuksesta, kansalaisvaikuttamisesta sekä ympäristö- ja ilmastokysymyksistä. Asiantuntijamme ovat toimineet World Vision -verkoston asiantuntijayhteisöissä, ja he vaikuttavat verkoston kantoihin muun muassa lapsen oikeuksissa ja suojelussa, vammaisten tyttöjen ja poikien oikeuksissa sekä tasa-arvokysymyksissä. Globaali vaikuttavuutemme asiantuntijoidemme kautta on suurempi kuin kokomme tai rahallinen kontribuutiomme verkostossa. Muun muassa koko verkoston vammaisinkluusiostrategian luomisessa SWV:llä oli ohjelmakaudella keskeinen rooli. Child Health Now, globaali lasten ja äitien terveyskam- 12 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

13 Parhaimmillaan jopa 90 prosenttia lapsista saa ohjelmaalueillamme perusrokotukset. panja on ollut merkittävä World Vision -verkoston ponnistus kuluneiden vuosien aikana. Kampanja on mobilisoinut lapsia, nuoria ja aikuisia toimimaan alle 5-vuotiaiden terveyden ja ravitsemuksen hyväksi paikallisesti ja globaalisti. Suomessakin toteutimme Nosta, postaa, vaikuta -kampanjan sosiaalisessa mediassa syksyllä Osanotto täällä jäi vaatimattomaksi, koska haastoimme ihmisiä vain sosiaalisen median keinoin, mutta globaalisti useat miljoonat ihmiset ovat kolmen vuoden aikana antaneet tukensa lasten oikeudelle terveyteen. Osallistujien viestit on toimitettu YK:n pääsihteerille Ban Ki-moonille. World Vision on julkaissut useita raportteja lasten ja äitien terveydestä. Esimerkiksi The Killer Gap (2013) käsitteli terveyseriarvoisuutta maailman eri maissa ja Post-2015 goals for children: Stop at nothing (2014) haavoittuvien lasten saattamista kestävän kehityksen tavoitteiden keskiöön. Olemme tiedottaneet raporteista ja toimittaneet niiden viestejä päätöksentekijöille, jotta Suomi ajaisi lasten ja äitien terveyttää kestävän kehityksen tavoitteisiin. Yksikään YK:n vuosituhattavoite ei ole täyttynyt hauraissa maissa ja ympäristöissä elävien lasten elämässä. Näiden lasten ja muiden kaikkein haavoittuvimpien lasten oikeudet tulee ottaa vahvasti kestävän kehityksen tavoitteisiin seuraavalle viidelletoista vuodelle. World Vision on ajanut erityisesti lasten terveyttä, ravitsemusta ja suojelua sekä ennaltaehkäistävien lapsikuolemien nollatavoitetta YK:n vetämässä Post-2015-prosessissa niin Kenian, Intian, Nicaraguan, jne kansallisissa konsultaatioissa kuin Suomen ulkoministeriön sidosryhmäkuulemisissa ja New Yorkin kokoushuoneissa. Suomessa olemme olleet suoraan yhteydessä virkamiehiin ja poliittisiin päätöksentekijöihin sekä tehneet yhteistyötä järjestöjen Post-2015 Taskforcen kanssa. Vaikuttamistyöstä huolimatta lapset ja heidän nykyisyytensä ja tulevaisuutensa ovat edelleen sivuosassa globaalilla kokonaisagendalla, vaikka Open Working Groupin tavoitteissa suojelua, kuolleisuutta ja terveyttä onkin huomioitu. Lapsijärjestöt tekevät läheistä yhteistyötä kehityspolitiikassa. Pelastakaa lapset, Allianssi ja SWV lähettivät kes- 13

14 tävän kehityksen Rio +20 -kokoukseen Rio de Janeiroon vuonna 2012 yhteisenä edustajanaan nuorisodelegaatti Cecilia Pellosniemen. Lapsen oikeuksiin ja yritystoimintaan liittyen olemme tehneet yhteistyötä Plan Suomi säätiön, Pelastakaa lasten ja Unicefin kanssa laatimalla yhteisiä lausuntoja työ- ja elinkeino- ja ulkoministeriölle Ruggien periaatteiden (ihmisoikeudet ja yritystoiminta) toiminnallistamisesta Suomessa. Järjestimme aiheesta yhdessä aamiaistilaisuuden kansanedustajille eduskunnassa loppuvuodesta Yhteistyötä lapsen oikeuksien ja yritystoiminnan tiimoilta on tarkoitus jatkaa uuden eduskunnan käynnistettyä työskentelynsä vuonna Weconomy-ohjelmasta saatuja kokemuksia kauppa- ja kehityspoliittisia tavoitteita tukevasta kestävästä liiketoiminnasta on aktiivisesti jaettu yritysten, ministeriöiden, yliopistojen ja kansalaisyhteiskunnan foorumeilla. SWV on vaikuttanut Team Finland -verkostossa kansalaisyhteiskunnan edustajana ja Tekesin ja ulkoministeriön kansallisen BEAM Business with impact -ohjelman synnyttämisessä. Olemme edistäneet kauppa ja kehitys -kysymyksissä innovatiivisia kumppanuuksia elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen, tutkimuslaitosten ja valtiollisten toimijoiden välillä Weconomy-kokemusten pohjalta ja pyrkineet luomaan uutta tilaa järjestöjen ruohonjuuritason osaamiselle ja roolille. SWV on osallistunut aktiivisesti eduskunnan Perjantairyhmään, joka kokoaa yhteen eduskunnan Väestö ja kehitys -ryhmän kansanedustajia, kehitys- ja asiantuntijajärjestöjä sekä ulkoministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita. Kehityspoliittisen toimenpideohjelman valmistuttua ryhmä valitsi erityiseksi seurannan kohteeksi läpileikkaavat tavoitteet eriarvoisuuden vähentämisestä ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Reilun kahden vuoden aikana on järjestetty seitsemän kehityspoliittista dialogia. Yhteisen pöydän ääreen on kokoontunut toimijoita, jotka eivät perinteisesti keskustele keskenään kehitysyhteistyöstä yrityksiä, monenvälisiä järjestöjä, virkamiehiä, konsultteja, tutkijoita, järjestöjä. Dialogisarjan ensimmäinen vaihe päätettiin pyöreän pöydän keskustelulla alkuvuonna Silloin todettiin, että tämän tyyppinen toimijat yhteen tuova käytäntö on hyödyllinen ja rakentaa yhteistyötä ja ansaitsee jatkoa. Euroopan unionin kehityspolitiikkaan olemme vaikuttaneet yhteistyössä Euroopan World Vision -toimistojen ja Brysselissä sijaitsevan World Vision EU Representation -toimiston kanssa. Toteutimme Euroopan parlamenttivaalien alla vuonna 2014 kampanjan, jossa haastoimme kaikissa Unioniin kuuluvissa World Visionin -maissa ehdokkaita ryhtymään lapsen oikeuksien puolustajiksi Euroopan unionissa (Child Rights Champions). Suomalaisista valituksi tulleista edustajista viisi tarttui haasteeseen ja on sitoutunut EU:n sisä- ja ulkopolitiikassa edistämään lapsen oikeuksia. Yhteistyötä edustajien kanssa jatketaan. Kampanjaa ja lapsen oikeuksien manifestia ovat olleet toteuttamassa yhteistyössä 14 järjestöä. Ohjelmakaudella SWV on ollut mukana Kepan kampanjoissa, Kehyksen hallituksessa, työryhmissä ja seminaareissa sekä Vastuullinen lahjoittaminen ry:ssä puheenjohtajana. SWV on toiminut aktiivisesti myös Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä, Suomen ekumeenisessa neuvostossa, Vastuullisen yritystoiminnan FIBS-verkostossa, Nuorisoverkostossa ja Lastensuojelun keskusliiton kansainvälisten asioiden neuvottelukunnassa. Myös kaikissa SWV:n kumppanimaissa tehdään kansalaisvaikuttamista. World Visionin oma erityinen kansalaisvaikuttamisen toimintamalli tunnetaan nimellä Citizen Voice and Action (CVA). Tavoitteena on joko vaikuttaa kansallisen tason tai aluehallinnon budjetointiin kuten tehdään jo Ugandassa, Keniassa ja Perussa tai oikaista yksittäinen ongelma esimerkiksi kylätasolla. Kansalaisvaikuttamisella on saatu parannettua opetuksen puitteita, terveydenhuoltoa sekä lainvalvontaa. Esimerkiksi Ugandan Busiassa on kansalaisvaikuttamisen avulla saatu laajennettua alueen terveyskeskusta, keskukseen lisää henkilökuntaa ja leikkaussali avattua. Intiassa Sagarin alueella kansalaisvaikuttamisella on katkaistu valtion kouluruokailuun tarkoitettujen rahojen väärinkäyttö. 1.4 Hallinto ja talous Talous ja talouden riskinhallinta Suomen World Visionin talouden kehittämistä on jatkettu systemaattisesti vahvistamalla järjestelmiä, johtamista ja riskien hallintaa. Prosesseja kehitetään edelleen tukemaan organisaation tarpeita ja vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan muuttuviin haasteisiin. World Vision -verkoston taloushallinto on tehokasta ja luotettavaa. Hallintoa valvotaan ja tarkastetaan säännöllisesti sekä sisäisesti että ulkopuolisten toimesta. Verkoston käytössä on jatkuvasti kehittyviä yhteisiä tietokantoja ja työkaluja, kuten hankkeiden budjetti- ja rahoitussitoumustietokanta sekä talousraporttitietokanta. Taloushallintoa helpottaa huomattavasti se, että Suomen ja kohdemaiden World Vision -toimistot käyttävät yhtenäisiä järjestelmiä. Haasteena on ohjelman vuosiraportointikau- 14 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

15 den ja tilikauden eriävyys. Ohjelmien ja hankkeiden suunnitelmat ja budjetit laaditaan ja päätetään kahdenvälisesti SWV:n ja kumppanimaan World Visionin kesken. Strategiaa ja resurssien kohdentumista tarkistetaan alueellisissa työryhmissä (Regional Working Groups), joissa Euroopalla on 1 2 edustajaa. Budjettisitoumukset tehdään dollareina ja teemme kurssisuojaukset mahdollisimman varhain kurssiriskien minimoimiseksi ja ennustettavuuden varmistamiseksi. SWV:n valtionavustuksella rahoitetuissa ohjelmissa ja hankkeissa noudatetaan kalenterivuosisykliä, joka poikkeaa kansainvälisen verkoston käyttämästä syyskuun lopussa päättyvästä tilikaudesta. Kaikissa ohjelmissa ja hankkeissa suoritetaan seuraavat tarkastukset: Kalenterivuoden tapahtumiin kohdistuva tarkastus ulkopuolisen tilintarkastustoimiston toimesta vuosittain World Visionin tilikauden tapahtumiin kohdistuva tarkastus ulkopuolisen tilintarkastustoimiston toimesta World Visionin sisäiset tarkastukset kansallisiin toimistoihin, ohjelmiin ja hankkeisiin Saamme etukäteen tiedon ohjelmamaihimme tehtävistä World Visionin sisäiseen tarkastuksen tekemistä tarkastuksista ja voimme tarvittaessa kertoa toiveitamme tarkastuskohteista. Kaikki tarkastusraportit ovat myös Suomen World Visionin käytettävissä. Toimistoihimme tehdään myös muutaman vuoden välein lähinnä hallintoon kohdistuva laaja vertaisarviointi eli Peer Review. Siitä saamme arvokasta tietoa tarvittavista kehittämiskohteista. Edellä kuvatun lisäksi vuonna 2012 toteutettiin Suomen ulkoministeriön toimesta säännönmukainen erityistilintarkastus, jonka operatiivisesti toteutti KPMG. Tarkastuksessa oli kyse Suomen World Visionin vastaanottaman valtionavustuksen hallinnoinnin tarkastamisesta. Tarkastus suoritettiin vuosilta ja se toteutettiin Suomessa, Keniassa ja Sri Lankassa. Manilassa sijaitseva kansainvälisen World Visionin Financial Reporting Service Centre (FRSC) palvelee koko järjestöä kehittämällä yhtenäistä talousraportointia ja toteuttamalla taloushallinnon laadun analyyseja. Se seuraa kansallisten toimistojen, tukitoimistojen ja ohjelmien taloustietojen oikeellisuutta, kokoaa niistä yhteenvetoja ja analysoi niitä eri toimistojen työn, päätöksenteon ja strategisten päätösten tueksi. SWV:n toiminnassa seurataan ja vahvistetaan koko ajan kumppaneiden taloushallinnon kapasiteettia sekä koulutetaan ja ohjataan hankkeiden henkilökuntaa valtionavustuksella rahoitettujen hankkeiden ja ohjelmien taloushallinnon erityisvaatimuksista. Erityistä huomiota kiinnitetään edelleen uusien yhteistyökumppanien mukaan ottamiseen, ohjelmien ja hankkeiden käynnistysvaiheisiin sekä henkilökunnan vaihtumiseen ohjelmissa ja ohjelmamaissa. Suomen World Vision on itsenäinen suomalainen järjestö ja rekisteröity yhdistys, jota johtaa ja valvoo hallitus. Suomen World Visionin hallitusta täydennetään yhdistyksen kevätkokouksessa hallituksen puheenjohtajan esityksestä hallituksen kokonaistavoiteprofiilin sekä hallituksen itsearvioinnin pohjalta. Henkilöstö Ohjelmakauden aikana henkilöstön määrä on pysynyt käytännössä lähes samana, joskin pitkällä aikavälillä suunta on hienoisesti laskeva. Henkilöstön vaihtuessa ja sijaistuksia suunniteltaessa jokaista rekrytointitarvetta on harkittu tarkkaan. Henkilökunnan määrä kauden alussa oli 42 henkilöä ja kauden lopussa 40 henkilöä, joista neljä määräaikaisella ja kolme osa-aikaisella sopimuksella. Lisäksi järjestömme on pyrkinyt ottamaan harjoittelijoita, siviilipalvelusmiehiä ja työkokeiluun osallistuvia eri tiimien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Ohjelmakauden aikana ohjelmatiimissä on panostettu uusien osaamisalueiden kehittämiseen. Vuonna 2012 käynnistettiin Weconomy-innovaatio-ohjelma, josta on kolmen vuoden aikana kehittynyt varteenotettava osa uudenlaista ohjelmatoimintaa syksyllä SWV rekrytoi ensimmäisen humanitaarisen apuun keskittyvän työntekijän. Tulokset humanitaarisen avun saralla ovat jo 1,5 vuodessa olleet rohkaisevia etenkin Kenian ja Ugandan pakolaisleirien vammaisten auttamisessa. Työhön liittyvät vaatimukset muuttuvat jatkuvasti, joten organisaatiota on pyritty kehittämään järjestön strategisia painopistealueita seuraten. Työyhteisön kehittämistarpeiden kartoittamiseen on saatu apua muun muassa kansainvälisen verkoston vuosittaisista henkilöstökyselyistä, johdon 360-kehittämisanalyyseistä sekä työterveyshuollon seurantaraporteista. Syksyllä 2014 ohjelmatiimissä käynnistettiin työtehtäviin liittyvä muutosprojekti yhteistoimintaneuvottelun luvun 6 mukaisin perustein, jotta uuden kumppanuusohjelman tavoitteet saavutettaisiin entistä paremmin ja tehokkaammin ja sektoraaliset ja toiminnalliset kehittämisalueet vahvistuisivat. Uuteen ohjelman toimintamalliin siirryttiin alkuvuodesta

16 Taulukko 1: Ohjelmatiimin asiantuntijuuden ja osaamisen osa-alueita YDINOSAAMINEN : Kehitysyhteistyön tuntemus Kehityspolitiikan tuntemus Hankehallinnoinnin osaaminen Talousseuranta ja talousosaamisen perusteet Projektien hallinta Varainhankinta Humanitaarinen avun toimintaperiaatteet, siviilikriisinhallinta Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja voimaannuttaminen Demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistäminen Uskonnollisen kontekstin ja arvopohjan ymmärtäminen ERITYISASIANTUNTIJUUS: Lapsen oikeudet ja lapsen suojelu Sukupuolten välinen tasa-arvo Vammaisten oikeudet ja vammaisinkluusio MUUT OSAAMISALUEET: Terveydenhuolto Vesihuolto ja sanitaatio Ravitsemus Hiv ja aids Päihteet ja mielenterveys Opetus ja kasvatus Varhaiskasvatus Nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutus Maatalous (sis. kalastus) Metsäpolitiikka ja -hallinto Ympäristöpolitiikka ja -hallinto, ympäristökasvatus Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kestävän taloudellisen kehityksen osaaminen ja taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen Yritysyhteistyö Rauhanrakentaminen ja konfliktien ratkaisu Katastrofien ehkäisy ja valmius (aluekehitysohjelmien sisällä) Grants ja julkisen rahoituksen osaaminen Weconomy osallistavat innovaatiot ja inklusiivinen liiketoiminta 16 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

17

18 2. Ohjelman toteutus kumppanimaissa Toteutimme ohjelmakaudella kehitysyhteistyötä Aasiassa Intiassa ja Sri Lankassa, Latinalaisessa Amerikassa Perussa ja Kolumbiassa sekä Afrikassa Ugandassa ja Keniassa. Kehitysyhteistyömme pääasiallisin muoto ovat olleet aluekehitysohjelmat (Area Development Programme), joita ohjelmakaudella oli käynnissä 20. Niistä Intian Ambegaonin ohjelma päättyi vuoden 2012 lopussa. Aluekehitysohjelmat toimivat rajatulla maantieteellisellä alueella, joka kattaa yleensä yhden piirikunnan (district) tai vastaavan hallinnollisen aluekokonaisuuden ja näiden alueiden sisällä köyhimmät ja kehittymättömimmät kylät ja yhteisöt. Hyödynsaajien määrä yhdessä aluekehitysohjelmassa vaihtelee noin ja ihmisen välillä. Ohjelmat kestävät tavallisesti vuotta. Elinkeinojen kehittämisprojekti Terveysprojekti Koulutusprojekti Kummiprojekti (osassa ohjelmia) Elinkeinojen kehittämisprojektit ovat sisältäneet esimerkiksi maanviljelyn kehittämistä sadeveden keräämisja kastelujärjestelmien rakentamisen ja uusien viljelylajikkeiden ja luonnonmukaisen viljelyn käyttöönoton avulla. Olemme tukeneet myös kasvavassa määrin erilaista osuuskunta- ja yrittäjyystoimintaa. Terveysprojektien keskiössä on ollut odottavien äitien ja alle 5-vuotiaiden lasten terveys, erityisesti aliravitsemuksen kitkeminen. Puhdas vesi ja sanitaatio ovat olleet Aluekehitysohjelma hyödyttää jopa ihmistä. Aluekehitysohjelmien sijainti on valittu kumppanimaiden World Vision -toimistojen suositusten perusteella siten, että ne toimivat kyseisen maan kaikkein köyhimmillä ja haavoittuvimmilla alueilla. Aluekehitysohjelmilla on oma paikallinen tiiminsä, jota vetää tiiminjohtaja (ADP Manager). Huomionarvoista on se, että tiimien työntekijät asuvat ja elävät aluekehitysohjelmien toiminta-alueella ja monitoroivat näin jatkuvasti oman asuinalueensa tilannetta, kehitystä ja avun perillemenoa. Aluekehitysohjelmat koostuvat projekteista, joista yleisimpiä ovat: 18 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

19 myös keskeinen osa aluekehitysohjelmien terveysprojekteja. Erityisesti Afrikan ohjelmissa tärkeällä sijalla on ollut hiv ja aids -työ. Koulutusprojekteissa olemme keskittyneet erityisesti esi- ja peruskoulutuksen laadun ja oppimistulosten kohentamiseen sen sijaan, että olisimme tarkastelleet vain koulun aloittaneiden ja läpäisseiden tyttöjen ja poikien määriä. Formaalin kouluopetuksen rinnalla olemme järjestäneet kaikissa ohjelmissamme elämäntaito-opetusta ja -kasvatusta (life skills) lasten kerhoissa. Nuorten ammatillisen koulutuksen ja työllistymisen eteen olemme toimineet sekä ohjelmien koulutus- että elinkeinoprojekteissa (ks. luku 3.1). Kaikissa aluekehitysohjelmissa on laadittu valmiussuunnitelma erilaisista kriiseistä ja katastrofeista selviytymisen varalle. Aluekehitysohjelmien lisäksi toteutamme mahdollisuuksien mukaan lyhyempiä, temaattisia erityishankkeita, joiden tärkein tavoite on uusien toimintamuotojen kehittäminen myöhemmin skaalattaviksi. Tällä ohjelmakaudella erityishankkeita on ollut käynnissä kaksi. Ohjelmien ja hankkeiden väli- tai loppuevaluaatioita tehtiin vuonna 2012 neljä, vuonna 2013 peräti yhdeksän ja vuonna 2014 neljä. Evaluaatioraporttien tiivistelmät ovat raportin liitteenä. 2.1 Aasia Intia Intiassa Suomen World Visionilla on viisi kehitysohjelmaa, joista neljä toimii Intian syrjäisellä maaseudulla ja Taulukko 2: Aasian ohjelmatoiminta Intia Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Ambegaon, aluekehitysohjelma Rajnandgaon, aluekehitysohjelma Maatalous, naisten oikeudet, terveys, koulutus Luonnonmukainen maatalous, perusopetus, äitien ja lasten terveys Hoshangabad, aluekehitysohjelma Indore, aluekehitysohjelma Äitien ja lasten terveys, naisten oikeudet, koulutus Toimeentulo, nuorisotyöllisyys, terveys, koulutus Yavatmal, aluekehitysohjelma Toimeentulo, kansalaisvaikuttaminen * Sagar, aluekehitysohjelma Inklusiivinen kehitys ja vammaisuus, erityishanke Maatalous, naisten oikeudet, koulutus, äitien ja lasten terveys ja ravitsemus Vammaisuus Sri Lanka Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Kalpitiya, aluekehitysohjelma Ehetuwewa, aluekehitysohjelma Koulutus, lasten terveys, ympäristöystävällinen maatalous Koulutus, lasten terveys, toimeentulo *Yavatmalin ohjelma siirretään Intian World Visionin rahoitettavaksi vuoden 2016 alusta lukien. 19

20 yksi Indoren slummissa. (Kuudes ohjelma, Ambegaon, päättyi vuonna 2012.) Ohjelmat sijaitsevat Keski-Intiassa, joka on inhimillisen kehityksen mittarein jäänyt pahasti jälkeen muun maan kehityksestä. Ohjelma-alueiden väestössä on monia alkuperäis- ja vähemmistökansoja. Köyhyyttä syventää vahva kastijako ja epäsuhtainen maanomistus, mikä on johtanut myös jännitteisiin ja väkivaltaan alueella. Intian World Visionin toteuttamissa oh- Intialainen maanviljelijä Prabmakas Vitthal Thakre sai Suomen World Visionilta lahjoituksena puolet kastelulaitteen hinnasta ja maksoi itse toisen mokoman. Maasta nousee nyt limittäin ja lomittain kurkumaa, inkivääriä, okraa, tomaatteja ja pinaattia. Parantuneen toimeentulon ansiosta on pystytetty kivitalo, keittöpuutarha, komposti, varasto ja hankittu lehmiä sekä kustannettu tyttäret lukioon. Ja pakkohan hyvää on jakaa. Tänään Prabmakes perehdyttää uusia viljelijöitä inkiväärituotannon saloihin. Kaikki tämä alkoi yhdestä sadettajasta. 20 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

21 jelmissa on työskennelty köyhistä köyhimpien toimeentulon, ruokaturvan sekä lasten terveyden ja koulutuksen parantamiseksi. Samalla olemme myös edistäneet vammaisten ihmisten sekä naisten ja tyttöjen asemaa. Ohjelmamme toimivat yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa ja yhteistyöllä on saatu valtion palveluja kyliin, joissa ne eivät aiemmin toimineet. Työmme on integroitua ja monisektoraalista. Ravitsemus ja terveys vaikuttavat lasten koulumenestykseen, maanviljelyllä ja yrittäjyydellä tuetaan vanhempien kykyä huolehtia lastensa tarpeista ja koulutuksesta. Lisäksi tukemalla kyläyhteisöjen organisoitumista intressiryhmiksi ja kouluttamalla ryhmiä varmistamme työmme jatkuvuuden ja parannamme kestävyyttä. Köyhien perheiden toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi olemme kouluttaneet maanviljelijöitä, monipuolistaneet viljelylajikkeita, tukeneet kastelua ja luomuviljelyyn siirtymistä. World Vision on tukenut yli 700 henkilöä pienyrityksen perustamisessa sekä mobilisoinut erityisesti naisia oma-apuryhmien jäseniksi. World Vision valitsee ensisijaisiksi hyödynsaajiksi varallisuuskartoituksen perusteella köyhistä köyhimpiin lukeutuvia perheitä tai haavoittuvassa asemassa olevia leskiä, maattomia ja vammaisia ihmisiä. Ohjelmiimme on vuoden 2014 loppuun mennessä perustettu yhteensä oma-apuryhmää. Ryhmille tarjottava koulutus ja niiden hätätilanteessa antamat pienlainat hyödyttävät lähes perhettä eli jopa ihmistä. Myös luomuviljelyn edistäminen takaa aiempaa vakaamman taloudellisen pohjan pienviljelijöille. World Vision on tukenut viljelijöitä koulutuksin ja välinein esimerkiksi kolmen vuoden aikana yli perhettä sai koulutuksen ja tarvikkeet ruokaturvaa tukevan kotipuutarhan perustamiseen. Nuorten jatkokoulutus ja työllistyminen väkirikkaassa, yhdessä maailman nuorimmista maista on suuri haaste. Olemmekin tukeneet nuoria järjestämällä ammatinvalinnanohjausta sekä köyhien perheiden lasten ammattikoulutusta. Äitien ja lasten ravitsemus ja terveys on ohjelmatyömme keskiössä Intiassa, vaikuttavathan ne kaikkiin muihin kehitysponnistuksiin, kuten lasten koulutukseen ja tulevaisuuteen monin tavoin. Lasten rokotussuoja on noussut ohjelmakauden alun prosentista 90 prosentin tuntumaan kaikissa ohjelmissa, valtaosa synnytyksistä tapahtuu turvallisesti ja kohtalokkaat sairaudet, kuten malaria ja ripuli, ovat vähentyneet. Ohjelmakauden alussa jopa yli 60 prosenttia ohjelmaalueiden lapsista oli alipainoisia köyhyydestä ja alhaisesta tietoisuudesta johtuen. Sitä on saatu laskettua prosenttiin ohjelmasta riippuen. Aliravitsemuksen peruuttamattomien seurausten vuoksi sen kitkeminen on yksi ohjelmiemme prioriteeteista. Kaikki yhteisöjen alle 5-vuotiaat aliravitut lapset on rekisteröity tuellamme valtion terveydenhuoltojärjestelmään ja heidät pyritään kuntouttamaan normaalipainoisiksi lähes aliravittua lasta osallistui ravitsemuskoulutuksiimme ja kuntoutukseen. Kylien sanitaatiota on parannettu rakentamalla käymälöitä sekä järjestämällä hygieniakoulutusta tuhansille ihmisille. Koska vastasyntyneiden terveydentila on riippuvainen äitien terveydestä, vuosittain tuhannet naiset ja tytöt saivat terveyskoulutusta Unicefin kehittämän Facts for Life -kurssin mukaisesti. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen saatavuus ja laatu ovat keskeisellä sijalla ohjelmissamme. World Visionin tuella on korjattu esikouluja, tuettu ilmaisen ruokailun toteutumista sekä koulutettu lastentarhanopettajia. Peruskoulun aloittaa yli 90 prosenttia lapsista, mutta opetuksen heikko laatu on edelleen suuri ongelma. Vuosienkaan opintien jälkeen lapsi ei usein osaa lukea tai kirjoittaa edes auttavasti. Ohjelmissamme painotetaan entistä enemmän lasten oppimistuloksia ja niiden lasten tukemista, jotka ovat vaarassa tippua koulusta kokonaan. Vuosien aikana lähtötasomittauksissa heikot tulokset saanutta lasta pääsi osallistumaan World Visionin järjestämään puolen vuoden mittaiseen tukiopetukseen. Tukiopetusta saaneet koululaiset ovat menestyneet kokeissa huomattavasti aiempaa paremmin aliravittua lasta on saanut apua. Tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä tai sen uhka on edelleen keskeinen syy tyttöjen koulutien katkeamiseen peruskouluun. Olemme hankkineet tytöille pyöriä koulumatkoja varten, opastaneet lapsia ja vanhempia koulutuksen merkityksestä sekä vahvistaneet paikallisia lastensuojelumekanismeja. Viiden ohjelman alueella on perustettu 99 lastensuojelukomiteaa, joissa on mukana lapsia, vanhempia, viranomaisia ja kyläpäättäjiä. 286 perustetussa lastenkerhossa yli lasta pääsee opiskelemaan lastenoikeuksia ja elämäntaitoja (Life skills). Tukemalla paikallista vaikuttamistyötä on saatu muun muassa kitkettyä korruptiota esi- ja peruskouluruokailusta sekä lisää opettajia kouluihin. 21

22 Vuosien aikana lähtötasomittauksissa heikot tulokset saanutta lasta pääsi osallistumaan World Visionin järjestämään 6 kuukautta kestävään tukiopetukseen. Tukiopetusta saaneiden koululaisten oppimistulokset ovat parantuneet selvästi ja he ovat menestyneet kokeissa hyvin. Koulutusaktiviteettien kautta on saatu parannettua lasten koulunkäyntimotivaatiota, mutta myös lisätty koko yhteisön omistajuutta lasten koulutuksesta. Joka kylässä olevia vanhempien ja opettajien yhteisiä yhdistyksiä on aktivoitu, ja ne ovatkin alkaneet ratkaista kouluissa havaittuja ongelmia. Yhden ohjelmamme alueella saatiin vuoden 2014 aikana ratkaistua 27 yhdistysten havaitsemaa ongelmaa. Esimerkiksi kouluihin palkattiin lisää opettajia, opettajat saatiin tulemaan säännöllisemmin kouluun ja valtio korjaamaan heikossa kunnossa olleita kouluja. Tukiopetusten järjestämisessäkin on silti haasteensa; syrjäisistä kylistä on vaikea löytää edes jollain tavalla päteviä tukiopettajaehdokkaita ihmisten alhaisen koulutustason vuoksi. Koska tukiopettajat ovat yleensä paikallisia nuoria, vaihtuvuus on suurta nuorten muuttaessaan muualle töiden tai opintojen perässä.

23 Haasteet Intian kohdalla haasteena on se, kuinka viestiä maaseudun köyhien todellisuudesta länsimaissa, mutta yhtä lailla paikallisille politiikoille. Kehitysrahoittajien vetäytyessä Intiasta, kapenevat myös köyhän valtaväestön mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin ja murtautua vuosisataisen kastijaottelun ja syrjinnän perinteestä. Maan lapsista 40 prosenttia on aliravittuja ja 80 prosenttia aneemisia. Valtaosa Intian väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, jopa 70 prosenttia alle kahdella dollarilla päivässä. Nämä luvut hätkähdyttäisivät missä päin tahansa maailmaa. Mutta kun puhutaan maailman toiseksi väkirikkaimmasta ja väestöltään pian maailman nuorimmasta valtiosta, tällä on suuri merkitys maailman kehitykseen globaalissakin mittakaavassa. Sri Lanka Raportointikautena Sri Lankassa toteutettiin kahta aluekehitysohjelmaa Ehetuwewassa ja Kalpitiyassa, joista viimeksi mainitussa jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan kummihanketta. Tänä aikana molemmissa aluekehitysohjelmassa toteutettiin ensimmäisten ohjelmakausien evaluaatiot, joiden pohjalta tehtiin uudet viisivuotissuunnitelmat. Ohjelmissa jatkettiin aliravitsemuksen vastaista työtä kartoittamalla aliravitsemuksesta kärsiviä lapsia ja jakamalla ravitsemustietoutta. Vanhemmille ja esikoulujen opettajille jaettiin tietoa terveellisen ja edullisen kotiruoan valmistamisesta, lastenhoidosta ja kotipuutarhaviljelystä. Raportointikauden aikana näiden koulutusten ansiosta saatiin kuntoutettua yhteensä 496 aliravittua lasta. Perusterveydenhuoltoa parannettiin myös neuvolatoimintaa kehittämällä. Kumpaankin ohjelmaan rakennettiin uudet neuvolat, joista Ehetuwewan neuvola rahoitettiin suomalaisen Naisverkoston yksityisellä tuella. Klinikoilla työskentelee valtion terveystyöntekijöitä ja valtio vastaa myös klinikoiden ylläpidosta. Lisäksi Ehetuwewan 23

24 Hammasklinikka hoitaa lapsen suut. aluesairaalan yhteyteen perustettiin alueen ensimmäinen hammasklinikka, joka parantaa alueella asuvan lapsen ja nuoren suuhygieniaa. Terveystyön ansiosta raskaana olevien äitien anemia on vähentynyt kummassakin Sri Lankan ohjelmassa niiden ensimmäisen ohjelmakauden aikana selvästi. Kalpitiyassa ohjelmatyön alkaessa 63 prosentilla raskaana olevista oli anemia, Ehetuwewassa 68 prosentilla. Evaluaatiossa vastaavat luvut olivat 28 ja 30 prosenttia. Hygienia- ja saniteettioloja on kohennettu myös rakentamalla raportointikauden aikana yhteensä 270 käymälää. Tämä on parantanut huomattavasti alueiden hygieniaoloja, sillä aiemmin monet perheet elivät täysin ilman vessoja. Lisäksi ulkopuolinen konsultti teki Kalpitiyan alueella vuonna 2012 ympäristökartoituksen, jonka suositusten pohjalta aloitettiin vuonna uudenmallisten ekovessojen pilottiprojekti. Kohdealueiden elinkeinopohjaa on vahvistettu kouluttamalla maanviljelijöitä uusista menetelmistä. Esimerkiksi Ehetuwewassa maidontuottajat ovat yhdistäneet voimansa ryhmittyessään useiden viljelijöiden muodostamiksi isommiksi järjestöiksi. Raportointikautena yhteensä 669 srilankalaista perhettä on saanut apua kotipuutarhojen perustamiseen ja eläinten kasvattamiseen. Lisäksi esimerkiksi Kalpitiyassa järjestettiin 67 koulutusta maatalouden ja karjanhoidon kehittämisestä. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 617 viljelijää. Maatalouden kehittyminen näkyy esimerkiksi siinä, että kun Ehetuwewassa ohjelman lähtömittausten mukaan vain vajaa 9 prosenttia viljelijöistä käytti parannettuja viljelytekniikoita, loppuevaluaation aikana luku oli lähes 39 prosenttia. Lisäksi Ehetuwewassa kaivettiin raportointikauden aikana 58 uutta sadevesien keruuallasta, ja saatiin valmiiksi uusi vesilaitos, joka hyödyttää 200 perhettä. Vesivarojen suojelun ja kestävän hyödyntämisen varmistamisek- 24 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

25 si kummassakin ohjelmassa on raportointikauden aikana toteutettu luonnonmukaisempaan maanviljelyyn tähtääviä 3 4-vuotisia erityisprojekteja (Kalpitiyassa yhteistyössä Oxfam Australian ja Ehetuwewassa World Vision Australian kanssa). Ihmisiä on koulutettu uusista elinkeinoista ja kannustettu heitä pienyrittäjyyteen. Lisäksi köyhille ja syrjäytymisvaarassa oleville 172 perheelle tehtiin Kalpitiyassa perhekohtaisia, konkreettisia suunnitelmia perheen tulevaisuudensuunnitelmien selkiyttämiseksi. Kalpitiyassa 39 paikallista pienyrittäjää perusti oman yrittäjäfoorumin, jossa valtion maksama konsultti tarjoaa heille kuukausittain pienyrittäjyyteen liittyvää koulutusta. Ehetuwewassa järjestettiin vuoden 2013 lopussa nuorisotyöllisyyttä koskeva seminaari, johon osallistui henkilökuntaa lähes kaikista Suomen World Visionin ohjelmamaista. Työ on ollut tuloksellista. Kalpitiyan evaluaation mukaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä väheni lähes 28 prosenttia ensimmäisen ohjelmakauden aikana 47 prosentista 19 prosenttiin. Raportointikauden aikana yhteensä 482 srilankalaista nuorta sai elämäntaitoihin ja uraneuvontaan liittyvää koulutusta. Tämän lisäksi kummassakin ohjelmassa suunniteltiin Weconomy-ohjelmien aloittamista. Käytännön haasteiden vuoksi työ saatiin aloitettua vain Australian World Visionin rahoittamassa aluekehitysohjelmassa maan itärannikolla. Kummassakin ohjelmassa otettiin merkittäviä askeleita koulutustyössä. Kylien omat järjestöt (CBO, Community Based Organizations) aloittivat omaehtoisen varainkeruun ja aktivoivat koulujen tukiyhdistyksiä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten auttamiseksi tarjoamalla heille esimerkiksi koulutarvikkeita ja stipendejä. Tämä on merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna, sillä aiemmin apua pyydettiin aina suoraan World Visionilta. Nyt alueen asukkaat sekä oma hankehenkilökunta ovat havainneet, että yhteisöt itse voivat olla merkittäviä varainkerääjiä ja sitä kautta muutoksentekijöitä alueensa kehittämisessä. Esimerkiksi yhteisöjen omien organisaatioiden järjestämä pienlainasysteemi hyödytti pelkästään Kalpitiyassa 758 henkilöä vuosien aikana. Lasten osallistumista on pyritty kehittämään erityisesti lasten kerhojen kautta. Kerhoissa lapsille on annettu johtajuuteen ja esiintymiseen liittyvää koulutusta sekä kerrottu lasten oikeuksista. Huolimatta lasten osallistumiseen liittyvistä haasteista raportointikauden aikana yhteensä 472 lasta osallistui aktiiviesti lasten kerhojen toimintaan. Lasten suojelun parantamiseksi ohjelmissa on järjestetty lukuisia aiheeseen liittyviä koulutuksia. Esimerkiksi vuosina Kalpitiyassa ihmistä sai siihen liittyvää tiedotusta. Lasten suojeluun liittyen Kalpitiyassa teiniraskauksien määrä on laskenut ensimmäisellä ohjelmakaudella huomattavasti. Ohjelma-alueiden katastrofivalmiutta on kehitetty yhdessä viranomaisten kanssa. Esimerkiksi Ehetuwewassa laadittiin raportointikauden aikana 18 kylätason katastrofisuunnitelmaa. Samalla alueen villielefanttiongelmaan saatiin merkittävä parannus, kun alueella toimivat kumppanit yhdistivät voimansa. Yhteistyön ansiosta yhteen yksittäiseen kylään vuonna 2012 rakennettu toimintamalli saatiin levitettyä myös kahteen muuhun kylään. Tämän johdosta muut samasta ongelmasta kärsineet kylät ovat heränneet vaatimaan toimenpiteitä. Tämä on selvä asennemuutos aiempaan verrattuna, sillä aiemmin ongelma nähtiin hyvin vaikeana ja World Visionilta pyydettiin taloudellista apua muun muassa elefanttiaidan rakentamiseen. Kalpitiyassa oli keväällä 2014 tulipalo, jossa 14 kalastajaperhettä menetti toimeentulonsa tulen tuhottua heidän kalastusvälineensä. Suomen World vision tarjosi heille hätäapuna dollaria uusien työvälineiden ostoon. Haasteet Lasten osallistuminen lasten kerhoihin on haasteellista molemmissa Sri Lankan ohjelmissa. Osallistumattomuus johtuu osittain ajan puutteesta, koska lapset joutuvat käymään lisäopetuksessa varsinaisen kouluopetuksen jälkeen. Poliittinen konteksti asettaa työlle omat haasteensa. Esimerkiksi vaikuttamistyön ja Citizen Voice and Action -toimintamallin edistämisessä ohjelmissa on yhä paljon kehitettävää, vaikka ensimmäiset merkit muutoksesta ovat jo näkyvillä. Työssä on myös keskitytty vahvasti maatalouden ja elinkeinopohjan kehittämiseen, eivätkä lasten osallistaminen ja lasten suojelu ole olleet niin merkittävästi esillä kuin eräissä muissa ohjelmamaissamme. Myös lasten terveyteen ja aliravitsemuksen vähentämiseen liittyy yhä todella isoja haasteita, sillä evaluaatioiden mukaan Kalpitiyassa alle 5-vuotiaiden krooninen aliravitsemus on yhä 16 ja Ehetuwewassa 23 prosenttia. Akuutista aliravitsemuksesta kärsii Kalpitiyassa 25 ja Ehetuwewassa 18 prosenttia lapsista. Lisäksi neljännes lapsista on kummassakin ohjelmassa yhä alipainoisia. Uusissa ohjelmasykleissä näihin ongelmakohtiin panostetaan entistä enemmän, sillä myös ohjelmissa ollaan hyvin tietoisia näistä puutteista. 25

26 Esikoulu- ja peruskouluopetuksen kohentamiseksi on tehty paljon yhteistyötä opetusviranomaisten kanssa. Kouluihin on laadittu erityisiä kehityssuunnitelmia ja esikoulujen opettajille annettu lisäkoulutusta. Raportointikauden aikana Kalpitiyassa kohennettiin neljä esikoulua ja virallisesti pätevien esikouluopettajien määrä nousi ensimmäisen ohjelmakauden evaluaation mukaan 25 prosenttia. Nyt 79 prosenttia esikouluopettajista on päteviä. Koulutusolojen parantuminen näkyy esimerkiksi siten, että ohjelman alkuvaiheessa Ehetuwewassa vain 8 prosenttia lapsista läpäisi koulun loppukokeet. Loppuevaluaatiossa luku oli noussut 22 prosenttiin. Vuosien aikana koulutuksen kohentamisesta on ohjelmissamme suoraan hyötynyt srilankalaista lasta.

27 2.1 Afrikka Kenia Keniassa on kuluneen kolmivuotiskauden aikana ollut käynnissä Meibekin, Mogotion, Tinderetin ja Sookin aluekehitysohjelmat. Lisäksi on tehty uuden Ng oswetin aluekehitysohjelman alkukartoitus ja toteutettu Kariobangin nuorisotyöllisyyshanketta. Keniassa kuluneen kolmivuotiskauden aikana kaikissa neljässä aluekehitysohjelmassa on tehty evaluaatiot (Meibekin, Mogotio, Tinderetin ja Sook), joiden pohjalta ohjelmissa on tehty uudet viisivuotisvaiheiden suunnittelut (ks. evaluaatiotiivistelmät). Ohjelmakauden aikana Keniassa on myös ollut käynnissä vaalien jälkeinen julkisten hallintorakenteiden uudelleenorganisointi. Tämä on tuonut paikalliselle henkilökunnalle haasteen luoda uusia kontakteja ja rakentaa uutta yhteistyötä. Samalla se on antanut mahdollisuuden osallistua paikallishallinnon aluekehityssuunnitelmien tekemiseen. Näin ohjelmien ja paikallishallinnon tavoitteet voidaan synkronisoida ja varmistaa paras mahdollinen vaikuttavuus. Vaikuttamistyö 165 kilometrin vesiputki on muuttanut ihmisen elämän. onkin tuonut tuloksia monessa Kenian ohjelmassa. Mogotiossa ja Sookissa valtio on avannut uuden terveysklinikan, ja Sookissa ja Meibekissä paikallishallinto on myöntänyt 2,5 miljoonaa Kenian shillinkiä (2 000 euroa) Meibekin vesiprojektin jatkolle. Meibekin ohjelman viimeisten vuosien aikana painopiste siirtyy kestävyyden varmistamiseen kansalaisvaikuttamisen kautta. Meibekin tärkeimpänä prioriteettina on alusta lähtien ollut ohjelman vesiprojekti, jonka tuella on rakennettu yli 165 kilometriä pitkä vesijohtoverkosto. Puhdas vesi on tuonut pysyvää positiivista muutosta yli Taulukko 3: Afrikan ohjelmatoiminta Kenia Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Meibeki, aluekehitysohjelma Paikallisten voimavarojen vahvistaminen, lasten oikeuksien edistäminen Mogotio, aluekehitysohjelma Lasten terveys, vesi, lasten osallistuminen Tinderet, aluekehitysohjelma Lasten oikeudet ja lastensuojelu, vesi Sook, aluekehitysohjelma Tyttöjen ja poikien tasa-arvo, koulutus Kariobangi nuorisotyöllisyys, erityishanke Uganda Nuorisotyöllisyys, koulutuksen dokumentoiminen, yrittäjyyden pilotoiminen Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Nabuyoga, aluekehitysohjelma Hiv ja terveys, koulutus, toimeentulo Kirewa, aluekehitysohjelma Ruokaturva, kansalaisvaikuttaminen, hiv ja aids Busia, aluekehitysohjelma Lastensuojelu, toimeentulo, terveys

28 ihmisen elämään. Projekti on nyt siirtynyt paikallisten hoidettavaksi. Ohjelman tuella ja kansalaisvaikuttamisen kautta on tehty töitä lasten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi alueella. Kuluneiden vuosien aikana esimerkiksi lasten syntymärekisteröinti on noussut huomattavasti 7,2 prosentista 40 prosenttiin. Uutena aloitteena ohjelma-alueella on käynnistetty myös alkoholityö. Alkoholia valmistaville vanhemmille on etsitty uusia elinkeinoja, ja heille on annettu kuntoutusta alkoholismista. Tulokset ovat olleet positiivisia, sillä lasten kaltoinkohtelu ja heitteillejättö on vähentynyt. Mogotiossa kansalaisvaikuttaminen ja yhteistyö terveysministeriön kanssa ovat johtaneet terveystilanteen huomattavaan paranemiseen alueella uuden terveyskeskuksen avaamisen myötä. Se on tuonut positiivista muutosta lasten terveyteen: Mogotion alueen lapsista 88 prosentilla on kaikki rokotusohjelman rokotukset, vastaavan luvun ollessa 79 prosenttia vuonna Raskaana olevien naisten neuvolakäynnit ovat myös lisääntyneet huimasti 75 prosentista 87 prosenttiin. Tämä näkyy myös klinnikkasynnytysten määrän nousussa. Sookissa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä on jatkettu kertomalla silpomisen aiheuttamista käytännön vaaroista ja kannustamalla tyttöjä jatkamaan koulunkäyntiä. Koulutuksen edistämiseksi on järjestetty keskustelutilaisuuksia ja tietoiskuja lasten oikeuksista. Koulua käyvien lasten määrä on lähes tuplaantunut vuodesta 2011 ja peruskoulun suorittaakin tällä hetkellä 72 prosenttia alueella asuvista lapsista. Kansalaisvaikuttamisen kautta Sookissa valtion on uuden klinikan lisäksi tukenut vesijohtoverkoston laajenemista neljään kouluun. Myös Tinderetissä lasten oikeuksien edistäminen ja lasten suojelu on ollut yksi keskeisimmistä teemoista. Evaluaatiotulokset kertovatkin, että työ on kantanut hedelmää; lastensuojelurikkomukset ovat laskeneet vuoden 2009 alkukartoituksen 92,4 prosentista 34,3 prosenttiin. Myös lapsityö on puolittunut kyseisenä aikana. Nairobissa sijaitsevassa Kariobangin slummissa toimineen nuorten ammattikoulutushankkeen pohjalle rakennetun pilotin avulla on selvitetty nuorten työllistymiseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja, dokumentoitu hankkeen tuloksia sekä suunniteltu uusi kolmivuotishanke. Slummissa etsivää sosiaalityötä teiniäitien parissa tekevä hivpositiivisten naisten ryhmä on ollut erityisenä keräyskohteena. Naistentalo Nairobiin -keräys on nettisivuston kautta saanut satoja ihmisiä tukemaan eri tavoin hankkeen etenemistä. Haasteet Vaikka positiivista kehitystä on tapahtunut kaikilla sektoreilla, myös haasteita riittää. Ohjelmakauden aikana Keniassa on toteutettu suuri hallinnollinen uudistus, joka on vaikuttanut myös Kenian World Visionin toimintaan ja rakenteisiin. Hallintouudistus on vaatinut paikalliselta henkilökunnalta paljon työtä uusien kontaktien ja yhteistyön rakentamiseksi. Tätä työtä jatketaan paikallisen vai- 28 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

29 kuttamisen ja CVA-työn kautta. Muutosten positiivisena seurauksena on voitu huomata lasten ja aikuisten aktiivisen osallistumisen ja kansalaisvaikuttamisen yleistyminen. Lasten suojelun tukemisessa olemme edistyneet paljon, mutta matkaa on vielä. Lasten suojelu on voimakkaasti mukana kaikissa Kenian ohjelmissamme. Myös lapset itse ovat nostaneet vanhempien alkoholinkäytön ja siihen liittyvän väkivallan esiin. Tämän lisäksi lasten oikeuksien toteutuminen, nuorten työllisyyden edistäminen, ja tasa-arvon kehittäminen ovat selkeitä kehittämisalueita. Uganda Ugandan ohjelmissamme on keskitytty lasten aseman parantamiseen, koulunkäynnin ja oppimisen edistämiseen, perheiden ruokaturvan ja toimeentulon parantamiseen sekä terveyspalveluiden ja -kasvatuksen lisäämiseen. Samat painopisteet ovat olleet keskeisiä kumppanimme Ugandan World Visionin strategiassa vuosille Maan tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana, vaikka yhteisöissä kytee potentiaalisia konflikteja resursseista ja maanomistuksesta. Perheväkivalta on edelleen yleistä, 56 prosenttia vuotiaista naisista kokee fyysistä väkivaltaa ja 28 prosenttia seksuaalista väkivaltaa vuosittain (UDHS 2011, Uganda Demographic Household Survey). Valtio on parantanut terveydenhuollon infrastruktuuria rakentamalla terveysasemia maaseudulla. Siitä huolimatta henkilökunnan puute, huono palkkaus ja lääkkeiden riittämättömyys ovat suuria haasteita. Uganda näyttää saavuttavan neljännen vuosituhattavoitteen lapsikuolleisuuden vähentämisessä sekä tavoitteet puhtaan juomaveden saannin ja perussanitaation järjestämisessä. Toisaalta äitiyskuolleisuus on korkea, ja hiv- ja aids-tartunnat ovat kääntyneet jälleen nousuun. Aliravitsemus on edelleen suurimpia haasteita. Terveysministeriön mukaan se aiheuttaa 60 prosenttia alle viisivuotiaiden kuolemista. Toinen haaste on voimakas väestönkasvu. Maan asukasluku on kaksinkertaistunut vuodesta Suomen World Vision toteuttaa Ugandassa kolmea aluekehitysohjelmaa, jotka ovat maaseudulla sijaitsevat Kirewa ja Nabuyoga sekä Kenian rajalla sijaitseva Busian kaupunkiohjelma. Kansalaisvaikuttamisen rooli työn voimavarana ja ohjenuorana on vahvistunut entisestään. Sen turvin on saatu kansalaisille laadukkaampia koulutus- ja terveyspalveluita. Kirewan ja Nabuyogan kaikissa julkisissa kouluissa toimii vanhempien kustantama kouluruokailu. Saavutus on seurausta usean vuoden työstä, jolloin koululainsäädän- Suomen World Visionin ohjelmatyöntekijät käyvät säännöllisesti tapaamassa ohjelmien hyödynsaajia ja seuraamassa avun perillemenoa. 29

30 tö käännettiin paikalliskielelle ja kylissä järjestettiin keskustelutilaisuuksia koulutuksen esteistä. Samoilla keinoilla on vaihdettu viranomaisia, poliiseja, kätilöitä ja opettajia, jotka eivät nauttineet asukkaiden luottamusta. Vaikuttamistyön tuloksia ovat myös Nyamalogon uusi terveysasema ja terveyskeskuksiin palkattu lisähenkilökunta. Jokaiseen kouluun on myös palkattu naisopettajia. Se on Maanviljelijöiden yhdistyksellä on taimen opetusviljelmä. tyttöjen koulunkäynnille välttämätöntä. Busiassa vaihdettiin puolestaan kaksi terveyskeskuksen työntekijää, jotka jäivät kiinni lahjusten pyytämisestä. Kansalaisvaikuttamisen avulla on myös saatu lisättyä Busian terveyskeskuksen henkilökuntaa ja avattua suljettuna ollut leikkaussali. Potilasmäärät ovat kaksi- tai jopa kolminkertaistuneet ja turvallisten synnytysten määrä lisääntynyt. Kansalaisvaikuttaminen toimii myös lasten äänitorvena. Busiassa toimii lastensuojelukomitea, joka raportoi viranomaisille lasten hyväksikäytöstä. Rajakaupungissa lapsia on hylätty kaduille tai he ovat joutuneet mukaan salakuljetukseen ja prostituutioon. Komiteassa on laaja kirjo yhteiskunnan edustajia kuten opettajia, kansanparantajia, baarien omistajia, vammaisia, uskonnollisia johtajia sekä taksinkuljettajia. Lisäksi ohjelmissa toimii lasten kerhoja ja parlamentteja. Jotta lasten hyvinvointi voi parantua, perheiden tulojen on kasvettava ja naisten päätösvallan lisäännyttävä. Ohjelmissa kiinnitetään erityistä huomiota näihin asioihin. Kirewassa maanviljelijöiden yhdistyksen toiminnassa on mukana jäsentä ja 100 viljelijäryhmää. Yhdistyksellä on taimen opetusviljelmä, jolla kasvatetaan sekä paikallisia että jalostettuja taimia. Perheiden ruokaturva on parantunut ja kolme neljästä perheestä syö kolme ateriaa päivässä, kun ohjelman alkaessa tähän pystyi vain joka kahdeksas perhe. Ohjelmissa toimii satojen ihmisten vahvuinen kyläterveystyöntekijöiden verkosto, jonka rooli perusterveydenhuollossa on korvaamaton. Nämä valtion vapaaehtoiset toimivat tiiviissä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. World Vision on kouluttanut vapaaehtoisia ja lahjoittanut kulkuvälineeksi polkupyöriä. Terveystyöntekijöiden ansiosta yli 80 prosenttia lapsista nukkuu malariaverkon alla. Haasteet Koulujen opetuksen taso on edelleen heikko, vaikka tulokset ovat ruokailun ja opettajien motivaation lisääntymisen myötä parantuneet. Esimerkiksi funktionaalinen lukutaito kuudesluokkalaisilla on Nabuyogassa 55 ja Kirewassa vain 33 prosenttia. Jatkamme opettajien kouluttamista ja perustamme muun muassa kirjastoja, joissa oppilaiden on mahdollista täydentää tietojaan. Varsinkin tytöillä koulu jää usein kesken teiniraskauden tai lapsiavioliiton takia. Lasten suojelussa on kampanjoitu voimakkaasti lapsiavioliittoja vastaan, ja sen tuloksena syntyi lakialoite lapsiavioliittojen lopettamiseksi. Lapsiavioliitoista tehtyjen ilmoitusten käsittelyä seurataan paikallistasolla. 30 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

31 2.2 Latinalainen Amerikka Kolumbia Kolumbiassa ohjelmatoimintaa toteutetaan kahdessa aluekehitysohjelmassa: Vida en Abundancia ja Nace la Esperanza. Ohjelmat sijaitsevat maantieteellisesti hyvin lähellä toisiaan. Yhteisöperustan vahvistamisen ja yhteisöjen organisoitumisen tukeminen on Kolumbian työn perusta, jolle kaikki toiminnot rakentuvat, ja jonka kautta luodaan toimintojen kestävyyttä. Ohjelmakauden aikana yhteisöperustaisten organisaatioiden verkostot ovat lujittuneet ja saaneet vahvempaa jalansijaa yhteisöissä. Kahdessa eri verkostossa toimi tällä hetkellä yhteensä 21 organisaatiota, Vida en Abundanciassa 11 ja Nace La Esperanzassa 10. Niiden joukossa on yhteisöjen päättäviä elimiä, kirkkoja, lasten ja nuorten rauhanryhmiä, terveys- ja koulutusvapaaehtoisia, katastrofien ehkäisyryhmiä sekä yliopisto-opiskelijoiden verkosto. Yli puolet yhteisöjohtajista on osallistunut johtamiskoulutuksiin, joista he ovat saaneet työkaluja voidakseen osallistua päätöksentekoprosesseihin, ajaa paremmin yhteisöjen oikeuksia ja edistää lasten ja perheiden hyvinvointia. Heitä ei voi enää yhtä helposti johtaa harhaan, minkä ansiosta julkisen sektorin suhtautuminen yhteisöihin on myös parantunut. Ohjelmien kestävien tulosten saavuttamisessa omien yhteisöjensä eteen töitä tekevillä vapaaehtoisilla on keskeinen merkitys. He muodostavat tärkeän voimavaran ja esimerkin. He myös levittävät tietojaan ja oppejaan eteenpäin. Vida en Abundancian evaluaation mukaan yli 85,5 prosenttia kotitalouksista oli sitä mieltä, että yhteisö on nyt sitoutunut edistämään lasten hyvinvointia ja oikeuksia. Alueen organisoituminen ja turvallisuustilanne on puolestaan parantunut 71,3 prosentin mielestä. Yhteistyö vanhempien, vapaaehtoisten ja viranomaisten kesken on tuottanut hedelmää myös koulutussektorilla. Lähestulkoon kaikki lapset pääsevät kouluun, Vida en Abundanciassa 99,8 ja Nace la Esperanzassa 96 prosenttia lapsista. Tosin julkisia kouluja ei ole riittävästi ja osa lapsista joutuu kouluun, jossa opetuksen taso on heikko. Olemme tehneet läheistä yhteistyötä alueen kahdeksan julkisen koulun kanssa kehittäen opetuksen laatua ja sisältöä erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen osalta. Tästä on hyötynyt lasta ja nuorta. Taulukko 4: Latinalaisen Amerikan ohjelmatoiminta Peru Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Mosoq Ayllu, aluekehitysohjelma Varhaiskasvatus, koulutus, elämäntaidot, yrittäjyys El Salvador, aluekehitysohjelma Renacer, aluekehitysohjelma Kolumbia Varhaiskasvatus, koulutus, elämäntaidot, yrittäjyys Varhaiskasvatus, lasten terveys ja ravitsemus Ohjelma Painopisteet Alkoi Päättyy Nace La Esperanza, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten terveys, koulutus Vida en Abundancia, aluekehitysohjelma Kansalaisyhteiskunta, lasten perustarpeet * *Vida en Abundancian ohjelma siirretään pois SWV:n ohjelmaportfoliosta vuoden 2015 lopussa. 31

32 Lähes kaikki lapset käyvät koulua. Yhteisöpohjan vahvistuminen ja ihmisten keskinäinen yhteistyö heijastuu myös toimeentulohankkeessa. Osa ohjelmien kautta tukea saaneista ja voimaantuneista pienyrittäjistä ja osuuskuntien jäsenistä on omalla esimerkillään näyttänyt, mikä vaikutus yhteistyöllä on koko yhteisön hyvinvoinnille. He ovat myös ryhtyneet opastamaan muita yrittäjyydessä. Tämä malli on levinnyt sellaisillekin alueille, missä WV ei ole läsnä. Toimeentulohankkeen kautta on tuettu 392 ihmistä, joista yli sata on alle 25-vuotiasta nuorta. Pyrimme ohjelmiemme kautta edistämään rauhan ja sovinnon rakentamista, konfliktien ehkäisyä sekä lasten ja nuorten osallistumista. Ohjelmakaudella yhteisöaktiiveja, myös nuoria, on koulutettu rauhanrakentamisessa, kansalaisuudessa ja väkivallan ehkäisemisessä yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen, yliopistojen, valtion toimijoiden sekä YK:n kanssa. Lasten ja nuorten rauhanryhmän toimintaa on myös jatkettu intensiivisesti, samoin yliopistoverkoston nuorten ryhmää, joka koostuu pääosin entisiä rauhanryhmäläisiä. Tällä hetkellä lasten ja nuorten rauhanryhmiin kuuluu noin 650 jäsentä ja yliopistonuoriin 38. Osa yliopistonuorista osallistuu myös paikallishallinnon päätöksentekoelimiin. He pyrkivät toimintansa kautta edistämään maan lakia, jonka mukaan nuorten osallistuminen on varmistettava. Yli tuhat lasta ja nuorta osallistuu viikoittain kerhoihin, joissa soitetaan, pelataan jalkapalloa, piirretään ja askarellaan. Mielekkään vapaa-ajan tarjoaminen on erittäin tarpeellista, sillä lapsilla ja nuorilla on riski ajautua jengeihin tai rikollisiksi helpon rahan toivossa. Huumeet ja prostituutio ovat myös iso ongelma ohjelma-alueilla, samoin teiniraskaudet. Vapaa-ajan kerhot ovat osoittautuneet myös hyviksi kanaviksi levittää tietoa lasten ja nuorten oikeuksista, edistää elämäntaitokasvatusta sekä antaa välineitä mahdollisten traumojen ja vaikeiden kokemusten käsittelemiseksi. Esimerkiksi musiikin keinoja on käytetty ongelmien työstämisessä. Kerhotoiminta on myös motivoinut lapsia ja nuoria käymään koulussa ja tavoittelemaan omia haaveitaan. Jotkut ovat jopa löytäneet kerhoista tulevan ammattinsa. Haasteet Kolumbiassa maan sisäinen konflikti on heijastunut vahvasti ohjelmatyöhömme. Ohjelma-alueemme ovat jatkuvassa muutoksessa: naapurustoihin saapuu uusia asukkaita usein väkivallan vuoksi maaseudulta paenneita ja toisaalta ihmisiä muuttaa lyhyelläkin varoitusajalla pois, usein turvallisuussyistä tai työn perässä. Tällä on vaikutuksia ohjelmatoiminnan dynamiikkkaan ja aktiviteettien toteuttamiseen. Väkivalta alueella on myös lisääntynyt rikollisjengien toiminnan takia, mikä vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä ihmisten osallistumishaluun sekä hyvän hallintokulttuurin ja demokratian edistämiseen. Rauhansopimuksen allekirjoittamista FARC:n (Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia. Vasemmistolainen sissiliike) kanssa toivotaan, mutta väkivallan kierrettä se tuskin lopettaa, pikemminkin päinvastoin. Jo aiemmin on havaittu, että väkivalta saa usein uusia muotoja. Kunta on yksi tärkeimmistä kumppaneistamme. Valitettavasti Soledadin kunta, jossa ohjelmamme toimivat, on yksi Kolumbian korruptoituneimmista. Apuriippuvuus ja riippuvuussuhteen katkaiseminen ovat myös haasteita, joissa on työsarkaa. Kolumbian omat kansalliset tukiohjelmat eivät helpota asiaa, vaan ylläpitävät riippuvuutta. 32 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

33 Sanavalmiit, rohkeat ja avoimet rauhanryhmiemme nuoret ovat mukana YK:n Reconciliarteprojektissa. Sitä toteutetaan yhteistyössä viiden Kolumbian valtion organisaation kanssa. Kyseessä on aloite, jossa taiteen ja kulttuurin kautta lapset ja nuoret rakentavat rauhaa ja antavat väkivallalle toisenlaiset, yhteiselon, kunnioituksen ja suvaitsevaisuuden kasvot. Lähes viisikymmentä vuotta jatkunut aseellinen konflikti on tehnyt Kolumbiasta yhden maailman väkivaltaisimmista. Kolumbiassa on yli viisi miljoonaa maansisäistä pakolaista. Moni Reconciliarte-projektin nuorista on itse pakolainen.

34 Peru Kaksi terveyspistettä tavoittaa lasta. Raportointikautena Perussa toteutettiin kolmea aluekehitysohjelmaa, joissa kaikissa jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan kummihankkeita. Ohjelmista El Salvador sijaitsee pääkaupungissa Limassa ja Mosoq Ayllun ja Renacerin ohjelmat Andien maaseutualueilla. Vuosien aikana kaikissa aluekehitysohjelmissa toteutettiin edellisten ohjelmakausien evaluaatiot. Niiden pohjalta tehtiin uudet viisivuotissuunnitelmat, jotka painottavat erityisesti lasten suojeluun liittyviä kysymyksiä. Lisäksi Perussa on implementoitu Kanadan World Visionin kanssa yhteistyössä rahoitettua tutkimusta julkishallinnon varojen tehokkaammasta käytöstä. Terveys- ja ravitsemustyössä on ollut keskeistä vanhempien kouluttaminen ja teoriatiedon muuttuminen käytännöksi. Ohjelmissa on aiempien vuosien tapaan jatkettu lasten terveyden parantamiseen ja aliravitsemuksen poistamiseen tähtäävää työtä. Ohjelmissa on panostettu erityisesti äitien ja raskaana olevien naisten kouluttamista ravitsemus- ja terveysasioissa. Esimerkiksi Mosoq Ayllussa pelkästään vuosien aikana 345 aikuista sai hygieniaan, lastenhoitoon ja ravitsemukseen liittyvää kolutusta. Lisäksi 400 vanhempaa sai tietoa siitä, kuinka hellyyden osoittamisella on merkitystä myös lapsen koulumenestyksen kannalta. Terveystyöllä on myös ollut vaikutusta, sillä esimerkiksi Renacerin loppuevaluaation mukaan terveyskoulutusten ansiosta 93 prosenttia alle 5-vuotiaiden lasten äideistä noudatti käsien pesuun ja puhtaan juomaveden käyttöön liittyviä ohjeita. Toisaalta vain 70 prosentilla alueen raskaana olevista on riittävä pääsy terveyspalveluihin, sillä ne sijaitsevat usein kaukana ja vaikean matkan päässä. Palvelujen saatavuuden kohentamiseksi El Salvadoriin perustettiin raportointikau- 34 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

35 Pariskunta työskentelee aktiivisesti kylän lasten suojelusta vastaavassa yksikössä Renacerin alueella. Perheen isällä on ollut vaikea lapsuus, eikä hän halua muiden lasten joutuvan kokemaan samaa. den aikana yhteisön aloitteesta kaksi pienimuotoista terveyspistettä. Uudet terveyspisteet ovat avoinna kahdesti viikossa ja päivittäin niissä vierailee 50 ihmistä. Kaikkiaan hyödynsaajina on yhteensä lasta. Työstä huolimatta esimerkiksi lasten kroonista aliravitsemusta mittaavat luvut ovat evaluaatioiden mukaan yhä aivan liian korkeat: El Salvadorissa 10, Mosoq Ayllussa 32 ja Renacerissa 40 prosenttia. Tämä johtuu rautapitoisten ruokien vähäisyydestä ja ripulitaudeista. Esimerkiksi Mosoq Ayllun ohjelma-alueella ripulitaudit olivat evaluaation mukaan yhä erittäin yleisiä, vaikka yli 80 prosenttia lapsista oli saanut niihin oikeanlaista nestehoitoa. Koulutuksessa painopiste on siirtynyt pikku hiljaa varhaiskasvatuksesta alakoululaisiin. Raportointikauden alkuvaiheessa koulutuksen suhteen pääpaino oli vielä edelleen varhaiskasvatuksessa. Kuten El Salvadorin evaluaatio osoittaa, ohjelmatyö on onnistunut muuttamaan merkittävästi vanhempien suhtautumista lasten varhaiskasvatukseen ja oppimisvalmiuksien selättämiseen. Myös esikouluopetukseen osallistuminen on noussut. Nyt lähes 80 prosenttia alueen 3 5-vuotiaista lapsista käy esikoulussa. Renacerin evaluaation mukaan lasten osallistuminen ohjattuun varhaiskasvatukseen nousi puolestaan ensimmäisen raportointikauden aikana 29 prosentista peräti 92 prosenttiin. Ohjelmalla on ollut tähän hyvin suuri vaikutus, sillä ensimmäisellä ohjelmakaudella alueelle perustettiin 7 alle 3-vuotiaille lapsille suunnattua varhaiskasvatuskeskusta. SWV:n ohjelmat ovat aktivoineet alueen vanhempia, koululaitoksia ja oppilaita lukutaidon kehittämistyössä. Lähes 80% lapsista käy esikoulua. Kouluissa on alettu soveltaa uudentyyppisiä opetusmetodeja, jotta lapset saataisiin innostumaan lukemisesta. Tähän liittyen myös opettajille on tarjottu täydentäviä koulutuksia. Mosoq Ayllussa kouluihin on saatu Perun opetusministeriöltä lapsille kehitettyjä tietokoneita, jotka ovat hyödyttäneet 650 lasta. Lisäksi 15 koulua varustettiin erityisillä innovatiivisilla oppimiskeskuksilla (Ludoteca). Esimerkkinä mainittakoon, että El Salvadorin evaluaation mukaan 55 prosenttia ala-asteikäisistä lapsista ymmärtää lukemansa tekstin, kun ohjelman alussa luku oli 32 prosenttia. 35

36 Vanhemmat ovat olleet mukana nuorten elämäntaitojen kehittämisessä. Lasten ja nuorten sosiaalisen ja taloudellisen yrittäjyyden tukemisesta on tullut keskeinen osa Perun uusia ohjelmasyklejä. Raportointikautena lapsille ja nuorille on järjestetty koulutuksia ja työpajoja, joissa käsitellään laaja-alaisesti elämäntaitoihin ja kansalaisvaikuttamiseen liittyviä asioita. Koulutusten aiheina ovat olleet esimerkiksi kansalaisuus ja demokratia sekä osallistuminen koulujen oppilaskuntien toimintaan sekä kunnanhallituksen osallistavan budjetoinnin päätöksentekoon. Lisäksi nuoret ovat toteuttaneet opettajan johdolla erilaisia sosiaalisia ja taloudellisia projekteja, kuten marsujen kasvatusta. Samoin vuonna 2013 El Salvadorissa toteutettiin grafiittitaidetta ja hip hop -tanssia sisältävä kaupunkifestivaali, johon osallistui 221 nuorta. Mosoq Ayllun ohjelmassa on edelleen jatkettu maidontuottajille, käsityöläisille ja marsunkasvattajille suunnattua talousprojektia, joka on edistänyt erityisesti lapsiperheiden ruokaturvaa ja hyvinvointia. Renacerin alueen lapsia ja isejä tutustumassa kotikylänsä uuteen lasten suojelusta vastaavaan yksikköön. Haasteet Ala-asteikäisten luetunymmärtäminen on parantunut. Aliravitsemus ja anemia eivät ole vähentyneet toivotussa määrin. Niistä kärsitään edelleen aivan liian paljon. Lisäksi monien teoriassa opittujen taitojen saaminen arkikäyttöön on ollut hidasta. Olisi myös tärkeää saada muutettua miesten ja naisten rooleja tasa-arvoisempaan suuntaan sekä lisättävä miesten ja vammaisväestön osallistumista ohjelman toimintoihin. Kehityksen kestävyyden varmistamiseksi paikallishallinnon kanssa tehtävään yhteistyöhön ja strategisten kumppanuuksien vahventamiseen on panostettava entistä enemmän vaikuttamistyön kautta. Tässäkin on omat haasteensa, sillä yhteisöjen johtajien saaminen mukaan ohjelman aktiviteetteihin on ollut toisinaan hankalaa. 36 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

37 Lapsia on kannustettu osallistumaan lastenkerhoihin ja oppilaskuntiin. Kerhoissa lapset oppivat elämäntaitoja, jotka liittyvät muun muassa hyvään itsetuntoon, viestimiseen, johtajuuteen, ympäristönsuojeluun ja lasten oikeuksien edistämiseen. Ohjelmien evaluaatioiden perusteella on ilmeistä, että yhteisöissä kiinnitetään entistä enemmän huomiota yleiseen turvallisuuteen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Työn ansiosta myös vanhemmat ovat alkaneet arvostaa lastensa koulutusta aiempaa enemmän.

38 38 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

39 3. Ohjelmatyön painopistealueet Suomen World Visionin ohjelmatyön painopisteiksi ohjelmakaudelle oli valittu nuorisotyöllisyys ja ammattikoulutus, yritysyhteistyö sekä ohjelmatyön vaikuttavuus. Painopistealueet valittiin erityisesti kentältä ja ohjelmista nousseista tarpeista. Lisäksi SWV haluaa olla yritysyhteistyössä innovatiivinen edelläkävijä ja uusien toimintatapojen kehittäjä. Painopisteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota ohjelmatiimin jäsenten kenttämatkoilla ja ohjelmasuunnittelussa. Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa on lisäksi toteutettu noin kerran vuodessa oppimisja jakamistyöpajoja, joihin kaikkien SWV:n tukemien ohjelmien henkilökuntaa on osallistunut. Ohjelmatyön painopistealueet ovat olleet osa näiden työpajojen ohjelmaa. 3.1 Nuorisotyöllisyys Maailman työjärjestö ILO:n mukaan maailmassa oli vuonna 2014 yli 74 miljoona työtöntä nuorta (15 24-vuotiasta), mikä on 40 prosenttia maailman työttömistä. Lisäksi sadat miljoonat nuoret työskentelevät harmaalla sektorilla tai ovat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Erityisen herkässä asemassa ovat nuoret naiset. Korkeat nuorisotyöttömyysluvut ovat todellisuutta jokaisessa maanosassa, mikä lisää sosiaalista tyytymättömyyttä, turhautuneisuutta sekä nuorten epätoivoa ja haavoittuvuutta. Tiedostaen maailmanlaajuiset haasteet nuorisotyöttömyyden ja -työllisyyden saralla, ohjelmakautemme yhdeksi painopisteeksi valittiin kolme vuotta sitten nuorisotyöllisyyden ja ammattikoulutuksen edistäminen. Teema nousi vahvasti esiin myös keskusteluissa kumppanimaidemme kanssa. Peruskoulun aloittaneiden oppilaiden määrä kasvaa ja kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyy. Julkista ja yksityistä ammattikoulutusta on tarjolla liian vähän. Se on etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten saavuttamattomissa. Monet nuoret, joista suuri osa on virallisesti vielä lapsia, ajautuvat hankkimaan toimentulonsa epävirallisella sektorilla, missä työturvaa ja -oikeuksia ei tunneta ja hyväksikäytön mahdollisuus on suuri. Nuorisotyöllisyyttä ja nuorten kapasiteettia työntekoon esimerkiksi elämäntaitoja vahvistamalla on edistetty kaikissa ohjelmamaissamme rohkaisevin tuloksin. Perussa nuorten yrittäjyyden ja elämäntaitojen vahvistamista on tuettu erityisesti yhteistyössä koulujen ja kunnan kanssa. El Salvadorin ohjelmassa tästä hyötyi 14 koulun 156 nuorta. Intian ohjelmatyön kautta motivoituneille, köyhimmistä perheistä oleville nuorille on myös tarjottu mahdollisuutta päästä jatkokoulutukseen, ammattikoulutukseen, kurssille tai perustaa oma yritys. Aloina ovat olleet muun muassa sairaanhoito- tai IT-opinnot, pyörän- ja kännykänkorjaus, kampaamo- ja kauneudenhoitoala sekä ompelu. Myös Intiassa nuorille on järjestetty uraohjausta ja elämäntaitokoulutusta ammatinvalinnan tueksi. Kenian Meibekin ohjelmassa yhteensä 48 muurari-, ompelija- ja puuseppäoppilasta valmistui ammattioppilaitoksista yrittäjätaidoilla vahvistettuna. Heistä jokainen on laatinut liiketoimintasuunnitelman, jonka toteuttamista tuetaan ohjelman puitteissa tarvikeavustuksin. Suomen World Vision on toiminut Nairobin Korokochon slummissa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2005 lähtien. Vuonna slummissa toteutettiin ammattikoulutushanketta, jonka puitteissa lähes tuhat köyhää nuorta sai koulutuksen ammattiin. Hankkeen hyvistä tuloksista innostuneena ja tarpeen yhä ollessa suuri, toteutettiin vuosina kaksi pilottihanketta (dokumentointiprojekti ja ryhmien koulutus jätteiden hyödyntämiseen), joiden avulla jatkoselvitettiin nuorten työllistymiseen liittyviä haasteita ja ratkaisuja. Tulosten pohjalta on suunniteltu uusi hanke vuosiksi Hankkeessa hyödynnetään jo opittua ja tuetaan 300 nuorta am- 39

40 3 500 koululaista on saanut yrittäjäkasvatusta. ta. Yhteisöissä on työvoimapisteitä, joissa on vahvistettu muun muassa aikuisten ja nuorten ammattietiikkaa sekä työnhaku-, ryhmätyö- ja viestintätaitoja. Lisäksi on annettu koulutusta esimerkiksi ansioluettelon muokkaamisessa ja haastattelutilanteissa toimimisessa. Kahden ohjelman alueelta 11 nuorta on työllistynyt naapurustonsa ulkopuolella sijaitsevaan yritykseen. Toimeentulo- mattiopinnoilla, neuvontapalveluilla sekä perustarvikkeilla, joiden avulla nuori voi käynnistää yritystoiminnan. Kolumbian ohjelmissa lasten ja nuorten yrittäjyys- ja elämäntaitoja on vahvistettu muun muassa tukemalla kouluja sekä edistetty nuorten uraohjausta ja työllistymistä yrityksiin. World Vision on tukenut kouluja yrittäjyyskasvatuksessa, mistä on hyötynyt lähes koululaishankkeen kautta on tuettu myös yli sadan nuoren pienyritystä. Yksi yrittäjyyden edistämisen muoto on ollut yliopisto-opiskelijoiden ja heidän perustamansa verkoston tukeminen. Verkosto on toteuttanut omissa yhteisöissään sosiaalihankkeita, joiden puitteissa he ovat voineet käytännössä soveltaa koulussa oppimiaan taitoja muiden hyväksi ja saaneet samalla arvokasta työkokemusta. Ugandassa nuorten ammattikoulutusta on tuettu kaikissa kolmessa ohjelmassa. Koulutettujen ja yrittäjinä työskentelevien määrät ovat moninkertaistuneet ohjelmien lähtötilanteeseen verrattuna. Myös asenteet ja arvostus ammattikoulutusta kohtaan on parantunut. Nabuyogan ohjelmassa 46,7 prosenttia nuorista on tähän mennessä saanut ammatti- ja yrittäjäkoulutusta (lähtötilanne 5 prosenttia). Kirewassa 64 prosenttia nuorista saa tuloja yrittäjänä (lähtötilanne 34 prosenttia). Busiassa nuor- Philip Agalo sai kampaajan koulutuksen World Visionin ammattikoulutushankkeessa. Nyt entinen slumminuori Nairobin Korokochosta työllistää 10 muuta omassa kampaamo-kauneushoitolassaan. 40 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

41 ten työllistyminen näkyy perheiden lisääntyneinä tuloina. Samoin yhteisöt ovat perustaneet Ugandassa ja Keniassa yhä enemmän yhteisiä säästämisryhmiä (saving groups). Vaikka Kenian huono turvallisuustilanne on vaikeuttanut toimeentuloa, lasten olot ja hyvinvointi ovat parantuneet, kun perheillä on rahaa syödä useampi ateria päivässä ja turvata lastensa tarpeita. Ohjelmien puitteissa tuettuja nuoria on kouluttautunut muun muassa kampaajiksi, catering- ja hotellialalle, ravintolan pitäjiksi, mekaanikoiksi, pyöränkorjaajiksi ja räätäleiksi. Sri Lankan ohjelmissa on kehitetty nuorten ammatillisia valmiuksia esimerkiksi käsityötaitojen, leivonnaisten tekemisen, hotellin johtamisen ja rakennustaitojen edistämiseksi sekä tuettu nuorten uraohjausta. Esimerkiksi Ehetuwewan ohjelmassa 494 nuorta on osallistunut uraohjaukseen ja 31 nuorta on saanut ammattikoulutusta. Kalpityassa amattikoulutusta on saanut 30 nuorta ja uraohjausta 134 nuorta. Kouluissa on myös pidetty tietoiskuja ammattiasioista ja vahvistettu lasten elämäntaitoja. Ohjelmakaudella on erityisesti rakennettu yhteistyötä hallituksen työllisyysviranomaisen NAITA:n ja ammattikoulutukseen keskittyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjelmankaudella Keniassa (2012) ja Sri Lankassa (2013) järjestettiin nuorisotyöllisyyspajat, joihin osallistui edustajat Suomen World Visionin kumppanimaista. Työpajojen aikana ryhmä jakoi keskenään hyviä käytäntöjä nuorisotyöllisyyden edistämisestä omilla alueillaan, keskusteli haasteista ja esteistä sekä ennen kaikkea oppi toisiltaan. Molempien työpajojen ohjelmaan kuului myös muiden kansalaisjärjestöjen ja ammattikoulutusta saaneiden nuorten tapaamisia. Työpajojen keskeisin oppi on holistinen lähestymistapa, johon kuuluvat sekä elämäntaidot, itsetunto ja itsetuntemus että ammatinvalinnan ohjaus Get the youth s mind out of the slums. Pysyvien tulosten aikaansaamiseksi myös markkinatuntemus, yrittäjäkoulutus ja neuvonta (muun muassa CV:n muokkaus ja haastattelutilanteet) ovat tärkeitä. Näitä teemoja onkin painotettu World Visionin nuorisotyöllisyyttä edistävissä projekteissa kaikissa ohjelmamaissamme. Myös koulutuksen laadun kehittäminen ja funktionaaliseen lukutaitoon panostaminen vaikuttavat positiivisesti nuorten työllisyyteen. Haasteet Henkilökunnallamme ei välttämättä ole kapasiteettia tukea nuoria taloushallinto- ja kirjanpito-opinnoissa, jota esimerkiksi omia yrityksiä perustavat nuoret tarvitsisivat. Tämän vuoksi pienyritykset johtavat usein vain hyvin marginaaliseen tulojen lisääntymiseen. Toinen haaste on se, etteivät syrjäisistä kylistä kotoisin olevat nuoret välttämättä sopeudu kaupunkiin ja isompiin keskuksiin. Vaikka heillä olisi valmis työpaikka World Visionin järjestämän ammattikoulutuksen tai oppisopimusjakson jälkeen, he palaavat mieluummin kotikyläänsä työttömiksi perheensä luo. Haasteena on myös se, että moni nuori työllistyy vain tilapäistöihin esimerkiksi maanviljelysektorille. Nuorilla ei ole myöskään tarvittavia teknisiä- ja teknologisia taitoja, joita tarvitaan kehittyvillä ja muuttuvilla työmarkkinoilla. Nuorisorikollisuuden ja väkivallan lisääntyminen ovat myös monin paikoin koventaneet lainsäädäntöä ja asenneilmastoa. Nuorten saamat tuomiot ovat lisääntyneet. Koventuneet asenteet näkyvät myös lehdistökirjoittelussa. 3.2 Yritysyhteistyö Suomen World Vision lähti ohjelmakauden aikana rakentamaan uutta strategiaa yhteistyöhön yksityissektorin kanssa. Organisaatio halusi panostaa entistä vahvemmin uusien yhteistyömallien kehittämiseen, sillä uudenlaisten kumppanuuksien rakentaminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa monimuotoista ja vaikuttavaa kehitysyhteistyötä. Vuonna 2012 yritysyhteistyön painopisteeksi nousivat erityisesti osallistavat innovaatiot ja liiketoiminnan kehittäminen yhteistyössä suomalaisyritysten kanssa. Tätä varten Suomen World Vision kehitti uuden toimintamallin, jota testattiin Intiassa ja Sri Lankassa. Weconomy Start -innovaatio-ohjelma kehitettiin heinäkuusta 2012 marraskuuhun 2014 yhteistyössä World Vision Intian, World Vision Lankan sekä Finpron ja Aalto-yliopiston kanssa. Konseptin kehittämiseen saatiin Tekesiltä yritysten tutkimus- ja kehittämisrahaa. Sen tavoitteena oli luoda malli, jonka kautta Suomen World Vision voisi tuoda ohjelma-alueilleen uusia resursseja ja osaamista yksityiseltä sektorilta. Vuoden kestävässä Weconomy Start -innovaatio-ohjelmassa yritykset kehittävät yhdessä World Visionin ohjelma-alueiden yhteisöjen kanssa ratkaisuja, jotka poistavat sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia ja tuovat lisää hyvinvointia köyhille yhteisöille. Yrityksille tulisi lisäksi syntyä uutta kannattavaa liiketoimintaa. Mallin kehittäminen onnistui suunnitellusti ja on odotettavissa, että Weconomy tuo jatkossa Suomen World Visionin ohjelmatyöhön uusia elementtejä. Vaikka kyseessä on yhteistyö yritysten kanssa, Suomen World Vision näkee Weconomyn ennen kaikkea ohjelmatyönä: siinä ratkaistaan köyhien yhteisöjen haasteita ja tuodaan yhtei- 41

42 söille resursseja heidän elinolosuhteidensa ja toimeentulonsa kehittämiseen. Ohjelma ei tuota lisätuloja Suomen World Visionille, vaan hyödyt menevät kohdeyhteisöille ja niissä toimiville aluekehitysohjelmille. Weconomy Start -ohjelmaa toteutettiin vuosina yhteensä kuuden yrityksen kanssa Intiassa ja Sri Lankassa. Koska kyseessä oli täysin uudenlainen yhteistyömalli, ei baseline-mittausta tulosten mittaamiseen tehty, vaan ohjelmaa arvioitiin matkan varrella sille asetettujen yleisten tavoitteiden perusteella: Onnistuuko se lisäämään hyvinvointia kohdeyhteisöissä, ja onnistuvatko yritykset luomaan toteutuskelpoisia liiketoimintasuunnitelmia? Näitä näkökohtia pohdittiin osallistavasti sekä järjestäjätahoja, osallistujayrityksiä, kohdealueiden yhteisöjä ja World Visionin työntekijöitä että muita sidosryhmiä kuullen. Yksi haaste Weconomy Start -ohjelman vaikuttavuuden mittaamisessa on, että vuoden kestävän ohjelman tarkoituksena on luoda implementointisuunnitelma ja pohja tuleville kehitystoimille ja liiketoiminnan aloittamiselle. Varsinainen pilotointi ja toiminta alkaa vasta vuoden jälkeen, jolloin voidaan tehdä baseline-mittaus ja alkaa mitata vaikuttavuutta yhteisöjen kannalta. Osana konseptin kehittämistyötä on kuitenkin aloitettu ohjelmalle soveltuvan yleisen vaikuttavuusmittariston suunnittelu. Lisäksi Weconomy Start -ohjelman vaikutuksista tehtiin evaluaatio keväällä Evaluaation perusteella voitiin todentaa seuraavia tuloksia: Intian Indoressa noin 70 henkilön ryhmä perusti oman yrityksen, joka tuottaa käsitöitä Suomalaiselle MNI Products -yritykselle sekä Intian markkinoille. Ryhmä koostuu pääasiassa musliminaisista ja marginaalisessa asemassa olleista henkilöistä. Tähänastisen toiminnan tuloksena naisten ja heidän perheidensä toimeentulo on parantunut. He kokevat voimaantuneensa ja saaneensa uusia taitoja käsityötaitojensa kehittämiseksi sekä yrittäjyydessä, markkinoinnissa ja myynnissä. Ryhmä suunnittelee toimintansa laajentamista voidakseen toimia agentteina muiden aluekehitysohjelmien vastaaville tuottajaryhmille. Sri Lankan Kalpitiyassa yhteisöt pääsivät mukaan kehittämään Biolanin kanssa liiketoimintamallia, jossa paikalliset pienviljelijät saisivat uutta toimeentuloa hoitamalla hotelleihin sijoitettuja kompostoreita ja myymällä niihin kariketta. Lisäksi hotellien ja viljelijöiden välistä arvoketjua kehitettäisiin niin, että viljelijät saisivat myytyä tuotteitaan hotellien ravintoloille. Mallia ei kuitenkaan toistaiseksi otettu käyttöön. Sri Lankan Itä-Provinssissa paikalliset käsityöläiset ja majatalojen pitäjät saivat uusia taitoja ja yhteyksiä tuotteidensa ja palvelujensa myymiseksi matkailijoille Trawise-yrityksen Salute the World -konseptin kautta. Noin 50 henkilön muodostama käsityöläisryhmä sai tuotesuunnittelu-, laatu- ja yrittäjyyskoulutusta ja on nyt vastaanottanut ensimmäiset tilauksensa. Yhteistyö jatkuu, ja sen odotetaan laajenevan vuoden 2015 aikana. Intian Jalnassa ideoitiin Fortumin kanssa malleja maataloudesta syntyvän biojätteen keräämiseen ja myymiseen biopolttoaineeksi suunnitelmissa olevan voimalan käyttöön. Mallin kautta yhteisöt saisivat toimeentuloa sekä vaihtoehtoisia energialähteitä muun muassa ruuanlaittoon. Tämä toisi mukanaan useita terveyshyötyjä ja parannuksia esimerkiksi naisten asemaan. Fortum keskeytti hankkeensa loppuvuodesta 2014 strategiamuutosten takia, mutta kehitetyt mallit ovat käyttökelpoisia, mikäli muita kiinnostuneita yrityksiä löytyy jatkamaan työtä. Scanhomes tutki Kalpitiyassa edullisen asumisen ratkaisuja ja etsi kumppaneita toteuttamaan liikeideaansa. He löysivät liiketoimintamahdollisuuden Puttalamista läheltä Kalpitiyaa. Tavoitteena on, että World Visionin aluekehitysohjelmien alueiden asukkaat voisivat jatkossa kouluttautua Scanhomesin konseptin kautta ja työllistyä rakennusalalle. Hankkeen jatko on vielä auki. Suomen World Vision näkee, että Weconomy-työ voi tukea uudella tavalla järjestön muuta ohjelmatyötä monella saralla. Tukitoimet voivat liittyä esimerkiksi alueiden taloudelliseen kehitykseen, nuorisotyöllisyyteen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Se voi myös kehittää veteen, sanitaatioon, jätehuoltoon, terveydenhuoltoon tai koulutukseen liittyviä ratkaisuja. Weconomy-työn erityispiirteitä ovat nopeus ja intensiivisyys. Kehitystoimet kohdistuvat spesifiin osa-alueeseen ja verrattain pieneen joukkoon hyödynsaajia. Onnistuneet konseptit voidaan skaalata melko nopeasti, jolloin hyödynsaajien määrä kasvaa. Onnistuessaan ohjelma-alueille syntyvät uudet taidot sekä lisääntyneet toimeentulomahdollisuudet jäävät elämään toiminta-alueilla. Kestävästi kehitetyn yritystoiminnan on tarkoitus olla pysyvää ja edelleen kehittyvää. Mikäli kiinnostuneita yrityskumppaneita löytyy, Suomen World Vision tulee laajentamaan Weconomy Start -ohjelmaa uusille alueille Intiassa ja Sri Lankassa sekä uusiin maihin Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, ensimmäiseksi vuoden 2015 aikana Keniaan. Myös muut World Vision -maat ovat kiinnostuneita mallista, joten sen odotetaan skaalautuvan lähivuosina World Visionin verkostossa eri maihin. 42 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

43 Weconomy-yhteistyössä mukana oleva Trawise tutustui Kalpityassa kotipuutarhaan. 3.3 Vaikuttavuus Suomen World Visionin tukemien ohjelmien ja projektien edistymistä seurataan erityisesti ohjelmien toimittamien puolivuotis- ja vuosiraporttien avulla. Kaikille ohjelmille on niiden suunnitelmadokumenttiin laadittu indikaattorit, joilla seurataan edistymistä keskeisillä toiminta-alueilla. Käytössä on niin kutsuttu Indicator Tracking Table, jossa edistyminen esitetään numeerisesti. Ohjelmien ja projektien alkaessa näiden indikaattorien lähtötason määrittämiseksi tehdään baseline-mittaus. Lisäksi asetetaan tavoitetaso vuosi- ja viisivuotisjaksoille. Puolivuotis- ja vuosiraporteissa esitettyjä tietoja verifioidaan SWV:n ohjelmatiimin työntekijöiden kenttävierailuilla, joita tehdään jokaiseen ohjelmaan vähintään kerran vuodessa. Pääosassa ovat tällöin hyödynsaajaryhmien, esimerkiksi naisten, lasten ja osuuskuntien sekä paikallisten yhteistyökumppanien tapaamiset ja heidän näkökulmiensa kuuleminen. Aluekehitysohjelmille tehdään viiden vuoden välein perusteellinen evaluaatio. Tämän raportin luvussa 2 esitellään kunkin kuuden ohjelmamaan osalta kyseisessä maassa ohjelmakaudella tapahtuneita tärkeimpiä saavutuksia ja edistysaskelia. Lisäksi tiivistelmät ohjelmakaudella tehdyistä evaluaatioista ja niiden tuloksista ovat tämän raportin liitteenä. SWV:n kehitysyhteistyöohjelma on tukenut World Vision -verkoston yhteistä, globaalia tavoitetta lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvoinnista. Vuoden 2011 lopulla kansainvälinen World Vision laati ja julkaisi koko verkoston käyttöön valikoiman lasten hyvinvointiin liittyvistä indikaattoreista, The Compendium of Indicators for Measuring Child Well-being Outcomes. Niiden pyrkimyksenä on tuottaa säännöllistä tietoa World Visionin työn vaikutuksesta lasten hyvinvointiin maanosa- ja globaalilla tasolla. Ohjelmakautemme aikana indikaattoreiden käytön jalkauttaminen ja raportointijärjestelmien vakiinnuttaminen ovat olleet käynnissä. 43

44 Kuvioissa 1 7 esitetään SWV:n ohjelmakauden toiminnan vaikuttavuutta eräiden World Visionin keskeisimpien lasten hyvinvointiin liittyvien indikaattorien valossa. Mukana ovat 19:stä SWV:n tukemasta aluekehitysohjelmasta kunkin indikaattorin osalta kaikki ne ohjelmat (N = niiden aluekehitysohjelmien määrä, joista tieto on saatu), joista tieto oli identifioitavissa vuoden 2012 alun ja vuoden 2014 lopun suhteen. Diagrammien vasemman laidan numerot viittaavat ohjelma-alueilla elävien lasten kokonaisprosenttimäärään. Ohjelmamme ovat olleet vuosina eri vaiheissa hankesykliä, eivätkä niiden kaikkien välievaluaatiot ole ajoittuneet samaan aikaan. Näin ollen osa esitetyistä monitorointiluvuista perustuu evaluaatioihin ja osa nopeammin tehtävään perusohjelmamonitorointiin. Kuvio 1: Täyden rokotussuojan saaneiden lasten osuus (N=14 / 74% ADP:ista) Kuvio 2: Turvallisesti syntyneiden (klinikka, kätilö) lasten osuus (N=13 / 68% ADP:ista) Kuvio 3: Alipainoisten alle 5-vuotiaiden osuus (N=13 / 68% ADP:ista) Kuvio 4: Riittävän pitkään rintaruokittujen lasten osuus (N=12 / 63% ADP:ista) Kuvio 5: Koulussa olevien vuotiaiden lasten osuus (N=10 / 53% ADP:ista) 44 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

45 Kuvio 6: Peruskoulun (6 vuotta) läpäisseiden lasten osuus (N=9 / 47% ADP:ista) Kuvio 7: Funktionaalisesti lukutaitoisten lasten osuus (N=5 / 26% ADP:ista) 45

46 Ambegaonin aluekehitysohjelman tuloksia Vielä 15 vuotta sitten pääosa Intian Maharashtran osavaltiossa sijaitsevan Ambegaonin väestöstä, noin ihmistä, eli köyhyydessä: puhtaasta vedestä oli pulaa, terveydenhuolto ja toimeentulo puuttui. Tyttöjen koulutusta ei arvostettu, eikä moni poikakaan päässyt kouluun. Vaikutti siltä, että köyhyyden kierre oli liian vahva katkaistavaksi. Muutos alkoi, kun Suomen World Vision käynnisti yhteistyön alueen kylien kanssa vuonna Ihmiset rohkaistuivat ja ryhtyivät aktiivisesti kehittämään kotiseutuaan. Tämä johti täyskäännökseen kymmenien tuhansien ihmisten elämässä. Syrjäinen seutu puhkesi kukkaan suomalaisten kummien ja muiden lahjoittajien tuella. Ambegaonin aluekehitysohjelma päättyi joulukuussa 2012 ja nyt seudun 29 kylässä jatketaan hyvinvoinnin rakentamista omin voimin. Ambegaonissa kestäviä tuloksia rakennettiin tiiviissä yhteistyössä paikallishallinnon, ruohonjuuritason järjestöjen sekä kyläläisten itsensä kanssa. Kyläyhteisöt olivat alusta alkaen aktiivisesti mukana kehitystyössä ja ottivat ajan kuluessa yhä enemmän vastuuta kotiseudun kehittämisestä. Vastuu kylien kehitysaloitteiden suunnittelusta, budjetoinnista, toteuttamisesta ja valvonnasta on nykyisin kylätoimikunnilla ja oma-apuryhmillä, ja ne toimivat aktiivisessa yhteistyössä Ambegaonin paikallishallinnon kanssa. Ambegaonin kyliin perustettiin lastensuojelukomiteoita lasten suojelun ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Valtion terveystyöntekijät opastivat yhteistyössä World Visionin kouluttamien vapaaehtoisten kanssa kylien asukkaita muun muassa lapsiavioliittojen haitoista ja lapsen oikeudesta kasvaa ja kehittyä aikuiseksi rauhassa. Ambegaonin kylien toimeentulo perustuu pääosin maatalouteen. Aluekehitysohjelman myötä viljelyskelpoisen maan pinta-ala kasvoi ja maatalouden tuottavuus parantui. Satoja saatiin aiemmin vain yksi, nyt jopa kolme vuodessa. Vesihuollon kehittämisen ansiosta pohjaveden taso nousi pysyvästi metrejä. Ambegaoniin rakennettiin tehokas neuvolajärjestelmä. Nyt vanhemmat ymmärtävät myös monipuolisen ravinnon merkityksen. Yhä useampi lapsi syntyy klinikoilla, jolloin äidin ja lapsen terveydentilasta kyetään huolehtimaan paremmin. Ambegaon Aliravitut lapset 56 % 6,6 % Rokotetut lapset 50,7 % 100 % Peruskoulun aloittavat lapset 37 % 100 % Yläasteen aloittavat lapset 25 % 95 % 46 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

47 Kansalaisvaikuttamisen tuloksia Citizen Voice and Action Citizen Voice and Action (CVA) on World Visionin malli, jolla edistetään sosiaalista vastuuta ja tilivelvollisuutta (social accountability) ja paikallistason kansalaisvaikuttamista (local advocacy). Malli perustuu ajatukseen siitä, että kaikilla ihmisillä on elämäntilanteesta riippumatta oikeuksia ja velvollisuuksia. Kansalaisvaikuttamista tukemalla voidaan edistää hyvää hallintoa, vahvistaa oikeusvaltiota, ehkäistä konflikteja sekä rakentaa rauhaa. CVA:n avulla kuntalaiset maaseudulla ja kaupungeissa voivat seurata viranomaisten toimintaa ja vaatia itselleen lain mukaan kuuluvia palveluja. Toimintatavan avulla kansalaiset saavat tietoa perusoikeuksistaan ja viranomaiset omista velvollisuuksistaan sekä luodaan toimiva keskusteluyhteys kansalaisten ja viranomaisten välille. Peruspalveluiden laatu paranee, kun viranomaiset kokevat olevansa tilivelvollisia niiden käyttäjille. Tavoitteena on, että yksilöt ja yhteisöt ovat tietoisia oikeuksistaan ja haastavat viranomaiset tai muut tahot toimimaan niin, että oikeudet toteutuvat. CVA:n avulla on muun muassa: Saatu kouluruokailu ohjelma-alueemme kouluihin, minkä avulla lasten oppimistulokset ovat parantuneet (Uganda) Saatu kitkettyä korruptiota kouluista. Esimerkiksi kouluruokailuun tarkoitetut rahat olivat päätyneet vääriin taskuihin (Intia) Saatu lisää lääkäreitä ja kätilöitä terveysasemille (Uganda) Opettajien läsnäolo julkisissa kouluissa on parantunut, myös terveystyöntekijöiden läsnäolo klinikoillaan on parantunut Terveyshenkilökunnan käyttäytyminen on parantunut, mikä on lisännyt synnytysten ja rokotettavien lasten määrää terveysasemilla (Uganda) Saatu tarvetta vastaavia lääkkeitä terveysasemille ja lääkkeiden jakelua seurataan paremmin (Uganda) Saatu terveystyöntekijöille työasut (Uganda) Lisäksi CVA-komiteoille raportoidaan yhä enemmän lastensuojelurikkomuksista Citizen Voice and Action -työkalu on käytössä yli 600 aluekehitysohjelmassa 45 maassa. Suomen World Visionin tukemista ohjelmamaista sitä käytetään tällä hetkellä eniten Ugandassa, Intiassa ja Keniassa. Työkalun käyttöä vahvistetaan koko ajan kaikissa SWV:n ohjelmamaissa. 47

48

49 4. Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat Suomen World Visionin ohjelmatyön läpileikkaavat teemat ovat linjassa ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen toimenpideohjelman kanssa, ja ne noudattavat kansainvälisen World Visionin ohjeistusta. Läpileikkaavat teemat kuluneella ohjelmakaudella olivat: Lasten suojelu Vammaisuus Hiv ja aids Sukupuolten välinen tasa-arvo Ympäristö (mukaan lukien ilmastonmuutos) Rauhan rakentaminen ja konfliktien ratkaisu Kristillinen arvopohja World Vision -verkostolla on omat ohjeistuksensa läpileikkaavien teemojen huomioimiseen ohjelmien ja hankkeiden suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa. Esimerkiksi ohjelmien ja hankkeiden suunnitelmadokumenteissa on selvitettävä, miten kaikki läpileikkaavat teemat huomioidaan ohjelmien toteutuksessa. Samoin ohjelmien ja hankkeiden vuosiraportointien sisältöformaatti edellyttää läpileikkaavien teemojen toteutumisen ja huomioimisen analysointia. Ohjelmakaudella läpileikkaavista teemoista erityisen huomion alla ovat olleet sukupuolten välinen tasa-arvo, lasten suojelu ja lasten oikeudet, vammaisuus sekä ilmasto ja ympäristö. SWV:n ohjelmatiimi on myös ryhtynyt tekemään tukemissaan ohjelmissa ja hankkeissa kartoituksia (mapping), joissa selvitetään ohjelmien henkilökunnan osaamistasoa sekä mahdollista lisäkouluttautumistarvetta yksittäisten läpileikkaavien teemojen suhteen. Vuonna 2012 tällainen kartoitus tehtiin ympäristöön, ilmastoon ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon sekä vuonna 2013 lasten suojeluun ja lasten oikeuksiin liittyen. 4.1 Sukupuolten välinen tasa-arvo Suomen World Visionin ohjelmatyössä sukupuolten tasaarvon edistämisellä tarkoitetaan sosiaalisten suhteiden ja köyhyyden syiden selvittämistä ja niiden muuttamista kestävän kehityksen edistämiseksi. Lasten ohjelmassa vuosille tavoitteena oli tasa-arvon edistämisen kautta vaikuttaa lasten hyvinvointiin kohdealueillamme. Tasa-arvotyön merkitys kestävälle kehitykselle on vahvistunut koko World Vision -verkostossa. Raportointijaksona on laadittu uusi Tasa-arvostrategia (2013), Tasa-arvon toimintaraami (Gender Framework for Action), koulutusaineisto (Gender Training Toolkit) ja nettikoulutusohjelma (Gender elearning Program), Channel of Hope for Gender -menetelmä uskonnollisille johtajille, Community Change -yhteisökeskustelutyökalu ja Men Engage -aloite sekä Tasa-arvon itsearviointityökalu. Myös kumppanimaidemme henkilökunta on osallistunut erilaisiin tasa-arvokoulutuksiin. Kokemuksia vaihdetaan Tasa-arvo-asioiden vertaisverkostossa (Gender Community of Practice), jossa toimii useita eri kysymyksiin paneutuvia työryhmiä. Vuonna 2012 Suomen World Vision teki kaikissa aluekehitysohjelmissaan kartoituksen, jossa selvitettiin, toimitaanko ohjelmatyössä tasapuolisesti sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Niin sanotussa gender-kapasiteetin kartoituksessa selvitettiin tasa-arvotilannetta, henkilökunnan käsityksiä tasa-arvokysymysten tärkeydestä omalla työalueellaan sekä tasa-arvoon liittyvien toimintojen määrää ja laatua vuosisuunnitelmissa, arvioinnissa ja koko suunnitteluprosessissa. Lisäksi kartoitettiin genderin osuutta vaikuttamistyössä ja näkemystä tasa-arvon ja lasten hyvinvoinnin yhteydestä. Keskeisiä tuloksia olivat tyttöjen koulunkäynnin lisään- 49

50 Evaluaatioissa käytetäään osallistavia menetelmiä ja mukaan otetaan myös tyttöjä ja poikia. Lapsille ja nuorille on voimaannuttavaa päästä itse arvioimaan yhteisöjen ongelmia ja esittää havaintonsa aikuisten edessä. Kuvassa tyttöjen ryhmä osallistuu Sagarin ohjelman evaluaatioon Intiassa. tyminen, naisiin ja tyttöihin kohdistuneen väkivallan yleisyys, naisten osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon ja naisten taloudellisen aktiivisuuden lisääminen. Aluekehitysohjelmissamme sukupuolten välinen tasa-arvo ja tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on integroitu kaikkeen työhön yhtä lailla koulutus-, terveys- kuin toimeentuloprojekteihinkin. Tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt esimerkiksi Intiassa, jossa oppimista on tuettu järjestämällä tukiopetusta ja tarjoamalla polkupyöriä turvaamaan koulumatkaa. Turvallisuus on tyttöjen koulunkäynnille tärkeää, sillä raskauden pelosta vanhemmat järjestävät tytöt usein nuorina naimisiin, jolloin koulunkäynti keskeytyy. Toinen tekijä on aikuistumiseen liittyvät haasteet. Jos kouluissa ei ole naisopettajia tai peseytymistiloja tai terveyssiteitä, tytöille tulee paljon poissaoloja ja koulunkäynti saattaa loppua. Kenian Sookissa tyttöjen sukuelinten silpominen on vähentynyt ja oppimistulokset parantuneet, kun sekä tytöille että pojille on rakennettu asuntoloita ja jaettu tietoa silpomisen haitoista. Kunnolliset fasiliteetit, asuntolat ja turvalliset koulumatkat tasoittavat tietä tyttöjen koulunkäynnille. Tärkeintä on kuitenkin vanhempien asenteet. Kun tyttöjen oikeus koulunkäyntiin tunnustetaan ja nähdään oppiminen investoinniksi tulevaisuuteen, tyttöjen koulunkäynti lisääntyy peruskoulussa ja sen jälkeen. Perun ja Kolumbian ohjelmissa isiä ja äitejä on erityisesti motivoitu tukemaan lasten oppimista kotona ja koulussa. Naisiin ja tyttöihin perheissä ja yhteisöissä kohdistuva väkivalta todettiin kartoituksessa suureksi ongelmaksi. Esimerkiksi Ugandassa yli puolet naisista kertoo kokeneensa väkivaltaa. Kirewan ja Nabuyogan ohjelmien alueella teiniraskauksia on edelleen paljon. Vuonna 2013 järjestettiin Tororossa viikon mittainen työpaja. Sen tuloksena piirikuntaan perustettiin tasa-arvotyön ohjausryhmä, joka seuraa tasa-arvon toteutumista muun muassa paikallishallinnossa. Tytöille ja pojille on aloitettu lisääntymisterveyttä ja tasa-arvoa käsittelevä koulutus asenteiden muokkaamiseksi. Nabuyogassa on terveystyössä kohdat- 50 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

51 tu joukko intersukupuolisia lapsia, ja sen myötä on keskusteltu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, vaikka aihe on Ugandassa edelleen tulenarka. Väkivaltaisiin riitatilanteisiin liittyy usein alkoholi, ja siihen on etsitty eri puolilla ratkaisua. Kolumbiassa uudenlainen maskuliinisuus on vähentänyt väkivaltaa ja parantanut perheenjäsenten keskinäisiä suhteita. Myös Ugandassa ja Perussa perhetyöstä on saatu hyviä tuloksia. Kansainvälinen World Vision -verkosto laati vuonna 2014 ohjeiston sukupuolittuneen väkivallan huomioon ottamisesta kriisitilanteissa ja hauraissa yhteisöissä. Yleisesti ottaen tieto naisten oikeuksista on lisääntynyt ohjelmissa ja naisten osuus yhteisten asioiden hoidossa kasvanut. Sri Lankan Ehetuwewassa todettiin vuonna 2012, että vaikka naiset osallistuvat yhteisiin toimiin, he osallistuvat harvoin päätöksentekoon. Vuonna 2014 nähtiin tyttöjen koulumenestyksen kohentuneen ja kerhojen kautta tytöt ovat päätyneet johtaviin asemiin kerhotoiminnassa. Myös Perusta ja Kolumbiasta on vastaavia kokemuksia. Monessa maassa naiset ovat aktiivisia terveysvapaaehtoisina ja pienyrittäjinä ja naisten oma-apuryhmien jäseninä. Omat säästöt ja tulonhankinta tuovat naisille sananvaltaa perheissä ja yhteisöissä. Ne antavat uskallusta liikkua kodin ulkopuolella ja vaatia naisille kuuluvia palveluita erityisesti terveyteen, koulutukseen ja sanitaatioon liittyvissä asioissa. Intian kaikissa ohjelmissa keskeisenä on raskaana olevien naisten terveydestä huolehtiminen. Yhtenä teemana koulutuksissa on tyttölasten oikeus jäädä henkiin. Tämä on tärkeää maassa, jossa tyttöjen osuus väestöstä pienenee. Miesten osallistuminen terveydenhoitoon on parantunut esimerkiksi Kenian Tinderetissä, jossa aiemmin pelkästään naisista koostuneessa terveysvapaaehtoisten ryhmässä kaksi kolmannesta on nyt miehiä. Naiset ja miehet osallistuvat lastenhoitoon ja neuvolakäynteihin. Tähän on esimerkiksi Ugandassa vielä pitkä matka. Perhesuunnitteluun suostuu miehistä vain joka kolmas, ja nopea väestönkasvu syö yhteisöjen kehittämisellä saavutettuja tuloksia. Tavoitteena on miesten laajempi mukaantulo esimerkiksi perhesuunnittelussa, äitiysterveydessä ja vastasyntyneiden hoidossa. Haasteina ovat raportoinnissa tietojen puutteellinen erittely sukupuolen mukaan, vaikka evaluoinneissa erittely on usein tehty. Vallitsevissa asenteissa on paljon työstettävää, jotta naisten ja tyttöjen syrjintä saataisiin kitkettyä. Haasteita ovat esimerkiksi kunniamurhat, lapsiavioliitot, lisääntymisterveyteen liittyvät asiat, seksuaalinen väkivalta ja sukuelinten silpominen. Unohtaa ei saa myös- kään tyttöjen ja naisten oikeutta koulutukseen, oman kehon hallintaan ja ylipäätään tyttölasten oikeutta jäädä henkiin. 4.2 Lasten oikeudet ja lasten suojelu Tavoitteena Lasten ohjelmassa kuluneella kolmivuotiskaudella oli lasten suojelun edistämisen kautta vaikuttaa lasten hyvinvointiin kohdealueillamme. Lasten suojelu on tärkeä osa World Visionin toimintaa ja yksi World Visionin keskeisistä lasten hyvinvoinnin mittareista (CWBI). Suomen World Visionin ohjelmatyössä lapsia suojellaan tukemalla lastensuojelurakenteita ja -toimintatapoja, sekä kannustamalla yhteisön jäseniä, vanhempia ja lapsia tuomaan lastensuojelurikkomuksia esiin. Lastensuojelutyön merkityksen vahvistuminen WV-verkostossa näkyy myös niin, että lasten suojelu on integroitu kaikkien ohjelmamaidemme kansallisiin strategioihin, useammassa yhtenä pääpainopisteistä. Tämä näkyy myös ohjelmasuunnitelmissa, joihin yhä useammin kuuluu myös lasten suojeluun liittyviä tavoitteita ja indikaattoreita tai jopa erillisiä lastensuojeluprojekteja (Intia, Kenia). Kansainvälisessä verkostossa ohjelmia suunnitellessa osana suunnitteluprosessia on otettu käyttöön ADAPTtyökalu (Analysis, Design and Planning Tool for Child Protection) lastensuojelutilanteen ja -tarpeiden kartoittamiseksi. Lisäksi lastensuojelutyötä tehtäessä työkaluna käytetään lasten suojelun toimintamallia (Systems Approach to Child Protection), joka painottaa holistista näkemystä lasten suojelusta (kuvio 8). Suomen World Vision on osallistunut aktiivisesti lastensuojeluasioiden vertaisverkoston toimintaan (Child Participation and Protection Community of Practice), jonka alaisuudessa toimii useita eri kysymyksiin paneutuvia työryhmiä. Vuonna 2013 Suomen World Vision toteutti lasten suojelun kartoituksen kaikissa aluekehitysohjelmissa. Kartoituksen tavoitteena oli arvioida Suomen World Visionin rahoittamien aluekehitysohjelmien tilannetta, henkilökunnan käsityksiä lasten suojelun tärkeydestä omalla työalueellaan sekä lasten suojeluun liittyvien aktiviteettien määrää ja laatua vuosisuunnitelmissa, arvioinnissa ja koko suunnitteluprosessissa. Lisäksi kartoitettiin lasten suojelun osuutta vaikuttamistyössä, kumppaneidemme käsitystä omasta kapasiteetistaan, paikallistason yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa sekä kehittämisehdotuksia. Ohjelmakauden aikana lasten suojelun edistämistä on tuettu henkilökunnan koulutuksilla. Henkilökunnan kapasiteetti koettiinkin kartoituksessa yleisesti hyväksi tai 51

52 Actors Family Child Community 6. Circle of care 7. Child resilience International 1. Laws, policies State 2. Services 3. Capacities 4. Coordination 5. Accountability Elements of the system formal and informal Kuvio 8: Child Protection System Elements and Actors Lastensuojelun kartoitus on tehty kaikissa aluekehitysohjelmissa. erittäin hyväksi Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Aasian ohjelmissa kaivattiin vielä lisäkoulutusta. Koulutuksia on järjestetty kaikissa ohjelmamaissa työntekijöiden lisäksi myös yhteisöjen jäsenille, vanhemmille ja lapsille, usein yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa. Fyysinen väkivalta nähdään neljänneksessä ohjelmista erittäin vakavana tai vakavana haasteena. Myös psyykkinen väkivalta koettiin noin 40 prosentissa ohjelmista ja seksuaalinen hyväksikäyttö noin 35 prosentissa vakavaksi ongelmaksi. Lastensuojelutapaukset ovat kuitenkin vähentyneet. Positiivisena muutoksena koettiin se, että yhteisöjen jäsenet, vanhemmat ja lapsetkin tietävät, mihin lastensuojelutapaukset tulisi ilmoittaa. Lapsityövoima ja varhaiset avioliitot nähdään vakavana haasteena 47,1 prosentissa ohjelmista. Lapsityövoiman käyttö on edelleen haaste erityisesti Aasian ohjelmissa ja varhaiset avioliitot Afrikassa ja Aasiassa. Esimerkiksi Ugandan Busian katulapset joutuvat usein tekemään terveyttä vaarantavaa työtä saadakseen ruokaa. Näitä yleisemmin lasten elämään vaikuttavat kuitenkin lasten laiminlyönti ja haitalliset perinteet, jotka 53 prosentissa ohjelmista nähdään erittäin vakavana tai vakavana haasteena. Terveydelle vaarallisina perinteinä on Kenian ohjelmissa erikseen mainittu tyttöjen sukuelinten silpominen. Sri Lankan Ehetuewassa haasteena mainittiin, että varhaiset avioliitot ovat edelleenkin yleisiä. On myönteistä huomata, että lähes kaikkien ohjelmien alueilla toimii jonkinlainen lastensuojeluviranomainen. Valitettavasti niiden toiminta on paikoin vielä puutteellista. Afrikassa tällä saralla ollaan muita maanosia hieman edellä, kuten myös lasten ja nuorten tietoisuudessa omista oikeuksistaan. Esimerkiksi nuorten tietoisuus lastensuojeluviranomaisista on Ugandan Busiassa lähes tuplaantunut viimeisen kolmen vuoden aikana (50 prosenttia vuonna 2012, 95 prosenttia vuonna 2014) ja myös Kenian Mogotiossa (70,5 prosenttia vuonna 2012, 81 prosenttia vuonna 2014) ja Sookissa (67,6 prosenttia vuonna 2012, 88 prosenttia vuonna 2014) tietoisuuden lisääntyminen on ollut huomattavaa. Latinalaisen Amerikan alueella tietoisuuden lisäämiseen panostetaan ison vaikuttamiskampanjan Väkivallasta vapaa lapsuus kautta (Por una Región Libre de Violencia Infantil). Aasiassa lasten suojelua on vasta alettu vahvistaa, joten työ on vielä aika alussa. Uusina haasteina ohjelmakauden aikana on erityisesti Keniassa ja Intiassa noussut esiin alkoholinkäyttöön liittyvä lapsiin kohdistuva väkivalta. Kenian Meibekissä tähän liittyvää lastensuojelutyötä pilotoidaan parhaillaan. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös muissa ohjelmissa. Yleisenä haasteena on jatkuvan koulutuksen tarve las- 52 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

53 Lasten ja nuorten tietoisuus lastensuojeluviranomaisista korkealla Afrikassa. tensuojeluasioissa, jotta havaittuihin epäkohtiin pystytään puuttumaan nopeasti ja tehokkaasti. Esimerkiksi paikalliset käytännöt sopia lastensuojelurikkomuksista perheiden kesken ovat esteenä lasten oikeusturvan toteutumiselle. 4.3 Vammaisuus SWV toteutti vuonna 2011 kartoituksen vammaisten aikuisten ja lasten huomioimisesta ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä siitä, millaista kapasiteettia ohjelmien työntekijöillä on vammaisinkluusion toteuttamiseen. Kartoitus oli lähtölaukaus vammaisinkluusion vahvistamiselle, joka on jatkunut koko ohjelmakauden ajan. Keskeisintä on ollut tarkempien selvitysten tekeminen siitä, kuinka paljon eri tavoin vammaisia ihmisiä ei vain liikuntavammaisia ohjelma-alueilla elää. Lisäksi ohjelmien henkilökuntaa on koulutettu World Visionin käyttämän vammaisuuden sosiaalisen mallin soveltamisesta. Yhteistyösuhteita paikallisiin jo olemassa oleviin vammaisjärjestöihin on solmittu ja paikallistason vammaisten omaapuryhmiä ja yhdistyksiä on perustettu.vammaiset ovat myös päässeet kehittämään elinympäristöään ja päättämään asioistaan. Intiassa on toteutettu Inklusiivinen kehitys ja vammaisuus -erillisprojektia, jonka tavoitteena on ollut vammaisuuteen liittyvän leimaamisen ja syrjinnän poistaminen sekä vammaisten ihmisten osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja toimeentulomahdollisuuksien lisääminen. Tämä projekti on toiminut SWV:n tukemien viiden Vammaisten elinolosuhteiden parantaminen on ohjelmatyössä erityisen tärkeää. Ohjelmajohtaja Miikka Niskanen tutustui Shukuruun Kyangwalin pakolaisleirillä Ugandassa. 53

54 aluekehitysohjelman yhteydessä Intiassa ja sen myötä on muun muassa perustettu 25 vammaisten paikallisjärjestöä (Disabled People s Organization). Odottamaton saavutus oli se, että tämän projektin innoittamana Intian World Vision alkoi koordinoida vammaisten lasten mobilisoitumista Intian osavaltioiden ja kansallisen tason vaikuttajaryhmiksi. Ne ovat käyneet dialogia poliitikkojen ja muiden päättäjien kanssa (vammaisten) lasten oikeuksista. Vuoden 2014 maaliskuusta lähtien SWV on toiminut kumppanina Ulkoasiainministeriön Humanitaarisen Vammaiset ovat mukana päättämässä itseään koskevista asioista. avun yksikön (KEO-70) kanssa, jonka tuella on kehitetty vammaisinklusiivista vesi- ja sanitaatiotoimintaa Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa ja Kyangwalin pakolaisleirillä Ugandassa. Nämä pilotoivat hankkeet ovat jo herättäneet suurta positiivista huomiota World Visionin toimialueella koko Itä-Afrikassa. Suomen World Vision on ollut merkittävä toimija vammaisinkluusion kehittämisessä kansainvälisessä World Vision -verkostossa. SWV:n vammaistyön vastuuhenkilö on ollut jäsenenä World Vision -verkoston vammaistyön johtoryhmässä ja osallistunut muun muassa ensimmäisen kattavan vammaisinkluusiostrategian laatimiseen kansainväliselle verkostolle vuonna Vammaiskumppanuus ry nimesi vuonna 2014 SWV:n Vuoden vammaiskumppaniksi ja myönsi sille Vammaiset ja kehitys -palkinnon. 4.4 Ilmasto ja ympäristö Ilmastonmuutokset vaikutukset ovat näkyneet isossa osassa SWV:n ohjelma-alueita ja vaikuttaneet yhteisöjen toimeentuloon ja elinkeinoihin. Erityisesti kotitalouksien tarvitseman sekä maatalouteen käytettävän veden määrä on vähentynyt. Muuttuvat ja ennakoimattomat sääolosuhteet ovat vaikuttaneet maatalouden tuottavuuteen. Seurauksena on ollut ruokaturvan heikkeneminen, joka on vaikuttanut erityisesti köyhiin perheisiin ja lapsiin. Se on myös lisännyt ihmisten haavoittuvuutta muuttoliike on lisääntynyt, naisten vastuu perheiden asioista on kasvanut, erilaiset taudit ja epidemiat ovat lisääntyneet ja maankäytöstä on tullut riitaa. Äärimmäisenä seurauksena on ollut satonsa menettäneiden maanviljelijöiden itsemurhia, joita on raportoitu erityisesti Intian Yavatmalin ohjelma-alueella. Ohjelmissamme on kuitenkin toteutettu useita toimia ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämiseksi. Kenian Mogotion ohjelma-alueella on otettu käyttöön uusi metsitysmenetelmä Farmer Managed Natural Regeneration (FMNR). Se on toiminut katalysaattorina yhä vahvistuvalle ympäristön parantamiselle ja vahvistamiselle, vähentänyt köyhyyttä, parantanut ruokaturvaa ja myös vahvistanut ruohonjuuritason järjestöjen (CBO) toimintaa. FMNR-menetelmässä herätetään eloon jo katkaistujen puiden kantoja. Näin saadaan uusia puita nopeammin ja edullisemmin kuin istuttamalla uusia taimia. Puusto suojaa paahtavalta auringolta ja ruohikko kasvaa puiden alla entistä paremmin. Käytännön hyödyt näkyvät erityisesti naisten ja lasten elämässä. Ruoholla ruokittavat lehmät tuottavat selkeästi enemmän maitoa. Ennen maitoa saatiin keskimäärin kaksi litraa päivässä, nyt lehmät tuottavat sadekautena 13 ja kuivana kautena seitsemän litraa päivässä. Lapset saavat lehmänmaitoa juodakseen ja naiset myyvät ylijäämän meijeriin. Satojen ja maidon myynnistä saaduilla tuloilla maksetaan lasten koulumaksuja ja laajennetaan eritysesti naisten yrittäjyyttä. Polttopuita saadaan läheltä kotia. FMNR-menetelmää opetetaan kouluissa ja lapset ovat näin myös vieneet tietoa menetelmästä koteihinsa. Kenian Mogotiossa toteutettiin myös baseline-mittaus Energia- ja ympäristöprojektia varten. Projektissa korvataan kivihiilellä ja puulla toimivat hiilipäästöjä aiheuttavat liedet ympäristöystävällisemmillä. Tämä vaikuttaa erityisesti naisten ja lasten hengitysilman puhtauteen kotioloissa. 15 aktiivisen paikallisjärjestön kanssa laadittiin liesien markkinointimalli. Tähän mennessä noin liettä on myyty alueen kotitalouksille. Myyntivoitto palautuu paikallisjärjestöille ja näin yhteisöjen lisääntyväksi varallisuudeksi. Useissa ohjelmissamme on otettu askelia Climate Smart Agriculture (CSA) -toimintatavan suuntaan. Esimerkiksi Intian ohjelmissamme tähän mennessä kotitaloutta on ottanut käyttöön ympäristön kannalta kestäviä käytäntöjä, kuten luonnonmukaisia lannoitteita ja matokompostoinnin. Tämä on jo hyödyttänyt perheitä taloudellisesti sekä vähentänyt altistumista kemikaaleille ja myrkyllisille aineille. Jo useat maanviljelijäryhmät saavat tuloja orgaanisesti kasvatetun riisin myynnistä. Vastaavasti Ugandassa 100 maanviljelijäryhmää (2 000 jäsentä) on koulutettu käyttämään ympäristön kannal- 54 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

55 Luontoa kunnioittavat viljelymenetelmät ovat parantaneet myös satoja ja perheiden toimeentuloa. ta kestäviä menetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi viherlannoitus, viljelylajikkeiden oikeat rivi- ja taimivälit, välikasvien viljeleminen ja peltometsätalous. Uudet tuotantotavat ovat parantaneet satoja ja ruuantuotantoa ja lisänneet viljelijöiden tuloja. Viljelijäyhdistykset ovat myös vahvistaneet yrittäjyys- ja markkinointitaitojaan sekä perustaneet kyläpankin, joka tarjoaa mahdollisuuden säästämiseen ja pienlainoihin. Sri Lankassa World Vision on ottanut käyttöön ympäristöystävällisen maatalouden (Eco-Friendly Farming EFF) menetelmiä. Maanviljelijöitä on koulutettu luonnonvarojen käytöstä. Ruokaturvan lisäämiseksi on perustettu koulu- ja kotipuutarhoja, maataloustuotteiden markkinointisysteemejä on kehitetty. Paikallishallintoa ja paikallisjärjestöjä (CBO) on osallistettu ympäristöystävällisen maatalouden tukijoiksi ja toteuttajiksi. Perun maaseutuohjelmissa on toteutettu metsänuudistusta sekä koulutettu maanviljelijöitä maatalouskemikaalien käytön vähentämisestä ja veden oikeasta käytöstä. Kaikissa ohjelmissamme on yhteistyössä viranomaisten kanssa laadittu kriisivalmiussuunnitelmat, jotka koskevat myös ympäristökriiseihin varautumista. Monista edistysaskelista huolimatta haasteita on edelleen paljon. Esimerkiksi metsäkato ja maaperän huonontuminen ovat suuria ympäristöongelmia Sri Lankassa, Intiassa, Perussa, Keniassa ja Ugandassa. Sri Lankassa sateiden epäsäännöllisyys aiheuttaa pitkäkestoista kuivuutta ohjelma-alueillamme tuhoten satoja ja vaikeuttaen juomaveden saantia. Villielefanttien hyökkäykset ovat Ehetuwewan ohjelma-alueellamme vakava uhka maanviljelyssadoille, rakennuksille ja myös ihmisille. Ohjelmissamme tarvitaan edelleen lisää osaamista ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi. Vaikka kustannustehokkaista ympäristöystävällisistä toimintatavoista kerrottaisiinkin, halukkuus niiden käyttöönottoon on toisinaan edelleen nihkeää, koska on totuttu toimeentulon saamiseen ympäristön kannalta haitallisemmilla keinoilla. 55

56 56 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti

57 5. Humanitaarinen apu Toimintakauden aikana Suomen World Vision on kehittänyt ja laajentanut humanitaarista toimintaansa. Toimintakauden aikana haettiin ECHO:n kumppanuussopimusta. Kumppanuusstatus myönnettiin vuonna ECHOhauissa keskitytään maantieteellisesti erityisesti Keski-Afrikan suurten järvien ja Afrikan sarven kriiseihin. Keskusteluja yhteistyön aloittamisesta Suomen Ulkoministeriön humanitaarisen yksikön kanssa jatkettiin aktiivisesti. ECHO-kumppanuussopimuksen solmimisen myötä mahdollistui rahoituksen hakeminen. Ulkoasiainministeriön humanitaarisen avun yksikön (KEO-70) kanssa sovittiin, että SWV:n toiminta ja lisäarvo liittyy erityisesti vammaiskysymyksiin ja vesi-, sanitaatio- sekä hygieniasektoriin. Toimintakaudella Suomen World Vision lisäsi humanitaarisen avun resurssejaan, jotta operaatioiden laatu ja järjestön suunnittelema lisäarvo voidaan varmistaa. Puoliaikainen humanitaarisen avun päällikkö palkattiin syyskuusta 2013 alkaen. Aktiivista osallistumista kumppanuusjärjestöjen humanitaarisen avun työryhmän toimintaan jatkettiin koko toimintakauden ajan. Suomen World Visionin erityinen painoarvo on toimintakauden aikana liittynyt erityisesti vammaisten ihmisten huomioimiseen ja heidän asemansa parantaminen humanitaarisessa työssä. Järjestö on pitänyt aihetta Suomessa esillä viestinnällisesti, käynyt aktiivista keskustelua rahoittajien kanssa sekä pilotoinut hankkeita kahdella pakolaisleirillä. Hankkeissa kehitetään vammaisille inklusiivista vesi-, sanitaatio- ja hygieniasektoria eli vammaiset hyötyvät samoista edistysaskelista kuin kaikki muutkin. Kriisitilanteissa vammaisten asema on äärimmäisen heikko. Jos heidät ylipäätään evakuoidaan katastrofin keskeltä mukaan, he jäävät usein hätäavun ulottumattomiin. Pakolaisleireillä arkiset asiat kuten syöminen, juominen, terveydenhoito ja koulunkäynti ovat vammaisille usein erityisen hankalia. Kriisit ja katastrofit lisäävät vammautumisen riskiä. Julistus vammaisten ihmisten oikeuksista painottaa, että oikeudet koskevat myös tilanteita hädän keskellä. Hanketoiminnasta saadun kokemuksen mukaan vammaisen pakolaisen arki ei ole helppoa. Pilottileireillä esimerkiksi ulkokäymälät rakennetaan useille kotitalouksille yhteiseen käyttöön. Käymälän lattialla on reikä. Alaraajahalvaantunut henkilö ryömii tarpeilleen ja sokea joutuu tunnustelemaan käsillään käymälän reiän kohdan. Veden kantaminen liukkailla kanistereilla tuottaa hankaluuksia henkilöille, joiden kädet ovat vammautuneet. Tämän lisäksi monissa yhteisöissä vammaisuuteen suhtaudutaan hyvin leimaavasti. Asenneilmapiiri rakentaa uuden esteiden verkoston vammaisten osallistumiselle. Vammaisuus on perinteisesti mielletty lääketieteelliseksi kysymykseksi. Tukitoimenpiteet kohdistuvat henkilöön itseensä, jotta hän pystyisi osallistumaan muiden toimintaan. SWV on soveltanut toiminnassaan vammaisuuden sosiaalista mallia, jonka mukaan huomio kiinnitetään ympäristön esteisiin ja rajoituksiin. Esteet voivat olla fyysisiä, rakenteellisia tai asenteellisia. Ensisijaisena kysymyksenä ei ole se, millainen ihminen on, vaan miten esteellisessä ympäristössä hän joutuu toimimaan. Myös humanitaarisissa tilanteissa avun tulisi olla vammaiset huomioonottavaa. Ulkoasiainministeriön Humanitaarisen avun yksikkö (KEO-70) rahoitti vuonna 2013 hankkeita Kenian Dadaabin leirillä ja Ugandan Kyangwalin pakolaisleirillä. Suomen World Vision on strategiassaan linjannut, että mittavimpiin katastrofeihin osallistutaan kansainvälisen World Visionin koordinoimien ja hallinnoimien operaatioiden kautta. Tämä on katsottu tarkoituksenmukaisimmaksi ja kustannustehokkaimmaksi tavaksi toimia. Ohjelmakaudella SWV järjesti katastrofikeräykset Syyrian, Haiyanin, Etelä-Sudanin, Ebolan ja Afrikan sarven humanitaarisiin operaatioihin. Alla on mainittuna niistä vain keskeisimmät. 57

58 Toimintakauden aikana: Suomen World Vision osallistui kansainväliseen operaatioon Filippiineillä hirmumyrsky Haiyanin uhrien auttamiseksi. World Vision operaatio alkoi avustustarvikkeiden jakamisella Cebun saaren pohjoisosissa Filippiineillä. Heti alkuun noin 800 perhettä eli yhteensä ihmistä sai puhdasta vettä sekä ruoka- ja hygieniapaketit. Ruokapaketti sisälsi tarvikkeita yhdelle perheelle viikon ajaksi. World Visionin tavoitteena on kerätä varoja perheen eli noin kahden miljoonan ihmisen auttamiseksi. Dor Peterin elämä helpottui huomattavasti hänen saatuaan apuvälineitä. Raportointikauden loppuun mennessä World Vision on auttanut jo yli miljoonaa hyödynsaajaa esimerkiksi Visayasin alueella jopa 9 prosenttia väestöstä. Humanitaarinen operaatio Syyrian pakolaisten auttamiseksi jatkui koko raportointikauden. Vuonna 2013 painopisteenä oli Azraqin uusi pakolaisleiri Jordanian koillisella aavikkoseudulla, joka valmistautui vastaanottamaan jopa yli pakolaista. World Vision on tuonut Azraqiin käymälää sekä asentanut useita kilometrejä vesiputkia, joilla turvataan puhtaan veden saaminen leiriin muuttaville pakolaisille. Kokonaisuudessaan World Vision on auttanut lasta ja heidän perhettään. Etelä-Sudanin konfliktin johdosta alueelle syntyi mittava humanitaarisen avun tarve, johon Suomen World vision osallistui kansainvälisen operaation kautta. Apua on toimitettu maan sisäisille pakolaisille konfliktista eniten kärsineillä aluille. Toimintaa on ollut useilla pakolaisleireillä Etelä-Sudanin naapurimaissa. Leireillä on keskitytty erityisesti lasten koulutuksen kehittämiseen, vesi-, sanitaatio ja hygienia sektoriin sekä ruoka-avun toimittamiseen. Suomen World Visionin ja sen kumppaneiden toiminta perustuu integroituun ohjelma-ajatteluun, joka pyrkii yhdistämään vaikuttamistyön strategiat, ohjelmatyön ja katastrofivalmiuden kehittämisen integroiduksi kokonaisuudeksi. Integroitu ohjelma-ajattelu pohjautuu niin kutsuttuun jatkumoperiaatteeseen (Kansainvälisesti siitä käytetään kirjainyhdistelmää LRRD, Linking Relief, Rehabilitation and Development). Suomen World Visionin aluekehitysohjelmien hyödynsaajina ovat usein äärimmäisestä köyhyydestä kärsivät haavoittuvat yhteisöt. Tällaiset yhteisöt kärsivät usein eniten katastrofien vaikutuksista. World Vision pyrkii vahvistamaan ohjelmiensa alueilla olevien yhteisöjen kriisivalmiutta, kykyä toimia kriiseissä ja toipua niistä. World Visionin kumppanuus kohdeyhteisöjen kanssa kestää yleensä vuotta. Ohjelmatyössä varaudutaan myös siihen, että aikaansaatu kehitys voi merkittävästi taantua alueella sattuneen luonnonmullistuksen, konfliktin, tai muun katastrofin seurauksena. Ilmastonmuutos, kaupungistuminen, metsävarantojen kestämätön käyttö ja maailman väestönkasvu ovat lisänneet katastrofialttiutta. Esimerkiksi tulvien, tulipalojen, maanjäristysten mahdollisuus huomioidaan ohjelma- ja hankesuunnittelussa. Katastrofivalmiutta on kehitetty useissa aluekehitysohjelmissa. Koulutuksia alueen yhteisöjohtajille ja muille yhteisöryhmille on järjestetty esimerkiksi El Salvadorin, Kalpitiyan ja Mosoq Allyn hankkeissa. 58 Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelman loppuraportti