Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Samankaltaiset tiedostot
Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Ajankohtaista lannasta ja ravinnekierrätyksestä

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Ravinteiden kierrätys ruokaketjussa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Maatalouslaskenta 2010

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Varsinais-Suomen ruokaketju

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Karjanlannan käyttö nurmelle

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Siipikarjatilojen rakenteesta ja taloudesta

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu

Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta

Perunamarkkinakatsaus - EU, kotimaa, miten hintataso kehittyy

Lanta ja hyvät käytänteet

Ajankohtaista maatilan investointituista

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Missä mennään valtakunnallisesti maatalousyrittäjien hyvinvoinnissa projektin näkökulmasta

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Maatalouden investoinnit ja rahoitus

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄN JA NIT- RAATTIASETUKSEN UUDISTUS: LANNOITUSRA- JOJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS KARJATILOJEN LANNANLEVITYSALAAN JA KUSTANNUKSIIN

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

TULOKSET Järki Lanta

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Suomen maa- ja elintarviketalous 2016/17

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Envor Group Hämeenlinna

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Biokaasulaitoksen mädäte viljelykäytössä

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2014 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Syyskuu 2014 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet. Määrä % Kaikki yhteensä % 4,9 % työvoimasta

Joutsan seudun biokaasulaitos

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Yhteistyössä apua maatiloille -tilaisuus, Pori Välitä viljelijästä -projektin tilannekatsaus Projektinvetäjä Pirjo Ristola

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

Resurssiviisas Lapinjärvi

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Transkriptio:

Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Ravinnekierrätyksen taustaa ja tilastoja Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali eli kasveille käyttökelpoisen kierrätysfosforin määrä eri lähteistä Suomessa, peltohehtaaria kohti vuodessa Kotieläinten lanta n. 8 kg P/ha/v Yhdyskuntien jätevesilietteet n. 2 kg P/ha/v Elintarvike- ja rehuteollisuuden sivuvirrat ja biojätteet n. 1,5 kg P/ha/v Yhdyskuntien biojätteet n. 0,5 kg P/ha/v Vertailuna: väkilannoitefosforin käyttö Suomessa keskim. 5 kg P ha/v Vielä 1990 väkilannoitefosforin käyttö 30 kg/ha/v Järki Lannoite 2

Lanta laajemmalle? Tuotantosuunta Sikatalous Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Lantaa saanut peltoala Lypsykarjatalous Pohjois-Pohjanmaan Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Muu kasvintuotanto Pohjois-Karjalan Muu tuotanto Siipikarjatalous Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Viljanviljely Pirkanmaan Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Puutarhatuotanto Kaakkois-Suomen Hevostalous 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan 0 5 10 15 20 25 30 35 % käytössä olevasta maatalousmaasta % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lähde: SVT: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 TEHO-hanke 3

Suomen fosforitaseet maakunnittain kg/ha/v 10 8 6 4 2 0-2 -4 Järki Lannoite

Järki Lannoite

Lannoitelainsäädännön uudistus EU:ssa CE-merkintä myös orgaanisille lannoitevalmisteille, nyt vain epäorgaanisilla Mahdollistaa kaupan ja liikkumisen, nyt vain kahdenvälisillä sopimuksilla Listattu sallitut raaka-aineet, yhdyskuntajätevesiliete ei sallittu Seuraavat raaka-aineet listalla: struviitti, biohiili ja tuhka Kadmiumrajat ongelma epäorgaanisille lannoitteille Järki Lannoite

Yhdyskuntajätevesilietteet puolesta vai vastaan Raskasmetallit yhä pienempi ongelma Nouseva ongelma orgaaniset haitta-aineet ja lääkejäämät Useat ostajat nyt varovaisia Viljelijän asema kuka vastuussa Varovaisuusperiaate Kuitenkin myös suhteellisuudentaju Järki Lannoite

23.3.2017 Järki Lannoite Lähde: Global Phosphorus Status, Arno Rosemarin (SEI) Esitys Nordic Phosphorus Conference 2016

23.3.2017 Järki Lannoite Lähde: Global Phosphorus Status, Arno Rosemarin (SEI) Esitys Nordic Phosphorus Conference 2016

23.3.2017 Järki Lannoite Lähde: Global Phosphorus Status, Arno Rosemarin (SEI) Esitys Nordic Phosphorus Conference 2016

Lannoituskäytön kannalta tärkeät orgaanisten lannoitevalmisteiden ominaisuudet Ravinnesisällöt, kokonaisravinteiden määrät (erityisesti N ja P) Nopea- ja hidasliukoisten ravinteiden osuus (N ja P) ph (levitysteknologia) Orgaanisen aineksen määrä (C:N) Varastointiratkaisut (nestemäinen, irto, säkki) Kuljetus- ja levityskalusto (oma, urakoitsija) Järki Lannoite

Syöttöletkulevitystä ennen kylvöä, oraille tai nurmelle Kevyt laite, mahdollista käyttää letkulevitysyksikön tai multaimen kanssa Lietteen syöttö etälietesäiliöstä tai välikontista Käytössä vain muutamilla tiloilla Suomessa Menetelmällä paljon etuja, kasvupotentiaalia Järki Lannoite 12

Lannan/orgaanisten lannoitevalmisteiden + Ravinteiden arvo käytön taloudelliset tekijät mitkä ravinteet otetaan huomioon mikä on viitehinta + Maanparannusarvo + Kannuste lannan/org.lann.valm. käytölle lantapoikkeus, lannan ravinteiden laskentatapa tuki, kompensaatio 20 18 16 14 12 10 8 5,4 6,3 - Lannan/org.lann.valm. kuljetuskustannus - Lannan/org.lann.valm. levityskustannus - Maan tiivistyminen - Kasvuston tallaustappio - Epätasainen tuleentuminen - Aikatekijä Lannan/org.lann.valm. käytön kannattavuus 6 4 2 0 3,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta taulukkoarvo 3,48 2,16 Naudan lietelanta taulukkoarvo 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta taulukkoarvo 6,12 Broileri kuivalanta taulukkoarvo Liuk. Typen arvo Fosforin arvo e/m3 Kaliumin arvo e/m3 viitearvoina N 1,2 e/kg P 1,8 e/kg K 1,2 e/kg Järki Lannoite 13

KIITOS! Kiitos! Järki Lannoite projektikoordinaattori Kaisa Riiko kaisa.riiko@bsag.fi Puh: 045-118 4709 www.jarki.fi 14