NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Samankaltaiset tiedostot
Lentosääoppia harrasteilmailijoille

Nordic SWC käyttäjän opas

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

Nordic SWC käyttäjän opas

Lentosääennusteet ja -varoitukset

LLF-alue-ennusteen (low level forecast) käyttäjäopas

Kesäkonvektio. Ilmailijoiden sääilta Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Ilmatieteen laitos

Lentosäähavaintoja. Ilmailijoiden sääilta Terhi Nikkanen Meteorologi/lentosäähavainnot Ilmatieteen laitos

Ajankohtaisia lentosääasioita Ilmatieteen laitokselta. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Sään erityistilanteet. Timo Erkkilä meteorologi Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassää Helsinki

Kertausvinkkejä lentokauden alkaessa

Lentosääpalvelut Suomessa

Käytännön lentosää. Turvallisuusseminaari Lentoon! Terhi Nikkanen

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

ILMAILUN SÄÄPALVELU Edition 11/10

LENTOSÄÄPALVELUT SUOMESSA

Vinkkejä sään ennakointiin ja sään muutosten havainnointiin

SWC kartta Linkistä kattavat tiedot Ilmatieteenlaitoksen palveluista ilmailulle.

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 2 Veli-Matti Karppinen, VLK

Lentosääoppia harrasteilmailijoille

7.4 Alustan lämpötilaerot

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Purjelennon Teoriakurssi Sääoppi, osa 1 Veli-Matti Karppinen, VLK

LAPL/PPL question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).

LAPL(A)/PPL(A) question bank FCL.215, FCL.120 Rev SÄÄOPPI 050

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Synoptinen analyysi. Meteorologi Vesa Nietosvaara Ilmatieteen laitos. HydMet, /20

Utön merentutkimusasema

Susanna Viljanen

DEE Tuulivoiman perusteet

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Ilmakehän jäätävien olosuhteiden havainnointi maanpinnalta tehtävän kaukokartoituksen avulla

Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Onnettomuusriskit eri keleillä Suomessa

Vaarallisia sääilmiöitä Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Säätilanteiden vaihtelut muodostavat suurimmat potentiaaliset riskit lentäjille. Kelvotonta säätä on aina pidettävä lentämisen esteenä.

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

OPMET ja Ilmailusaa.fi. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinto

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Pro gradu -tutkielma Meteorologia. Ari Sarpila. Ohjaaja: Prof. Hannu Savijärvi. Tarkastajat: FM Tero Lassila, Prof.

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

1. Lähes neutraali rajakerros. 2. Epästabiili rajakerros. 3. Stabiili rajakerros

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

Kaavaehdotus III oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Target marketing based on weather

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Pohjois-Karjalan tuulivoimaselvitys lisa alueet, pa ivitetty

ALAJÄRVI Möksy sähköaseman ympäristö muinaisjäännösinventointi 2015

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Mitä pilvet kertovat. Harri Hohti. Valokuvat Harri Hohti ja Jarmo Koistinen Muut kuvat kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto (Ursa)

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Naulakankaan tuulivoimapuisto

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

v1.2 Huom! Piirto-ohjelmissa asioita voi tehdä todella monella tavalla, tässä esitellään yksi esimerkkitapa tällaisen käyrän piirtämiseen.

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

Merimetsoja koskevat poikkeusluvat Itämeren alueella. Matti Osara ja Aili Jukarainen Merimetsotyöryhmä

Tervahaudan halssi, eteläkaakkoon.

Myrskyjen bongaus Suomessa. Jari Ylioja

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Matkailun kehitys maakunnissa

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Lataa Säähavainnoijan käsikirja - Storm Dunlop. Lataa

Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Korvennevan tuulivoimapuisto

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla

Scanclimber Oy Mastolavojen matematiikkaa

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

Kuvat Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan

6 Sääoppi. 6.A Ilmakehä 6.A.1 ILMAKEHÄ 6.A.2 ILMAKEHÄN KEMIALLI- NEN KOOSTUMUS. Kuva 3-61

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Scanclimber Oy Mastolavojen matematiikkaa

Parhalahden tuulivoimapuisto

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund Rannikkomerenkulkuopin tutkinnon ratkaisut

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Transkriptio:

NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat

Muutokset SSWC -> NSWC Kartan formaatti muuttuu, landscape -> portrait Kartan alue muuttuu samalla hieman, jatkossa Norjanmerta hieman enemmän ja Venäjää hieman vähemmän Joitakin lisäyksiä nykytilanteeseen nähden: IMC- aluerajaus Näkyvyys alle 5000 metriä, ja/tai Pilven alaraja alle 1000ft Nollarajan korkeus alueellinen nollaraja ja mikäli useita eri korkeuksilla, kaikki ilmoitetaan Laaja-alainen kova pintatuuli, yli 30kt Meren pintalämpötila ja aallokkoindeksi Tekstimuotoinen infolaatikko kartan nurkassa Muutaman lauseen pituinen yleiskatsaus säätilanteeseen englanniksi

Esimerkki talvikauden NSWC -kartasta: Kattavasti merkittävää säätä, useita eri alueita (simpukkaviiva) Laaja IMC alue, monin paikoin utua/sumua CB- pilviä ainoastaan Norjanmerellä Pilvissä laajalti jäätämistä matalista nollarajoista johtuen Lumisateita, jäätävää tihkua/sadetta Seuraavilla kalvoilla käydään karttaa läpi tarkemmin

Tekstikenttä: Rintamasysteemi liikkuu koilliseen, siihen liittyen Suomen yllä lumisateita ja laajalti IMColosuhteet huonon näkyvyyden tai matalien pilven alarajojen vuoksi. Virosta Laatokalle yleisesti parempia pilven alarajoja, mutta siellä esiintyy monin paikoin jäätävää sadetta. Rintaman itäpuolella on laajalti matalaa pilveä, mutta kuivempaa ilmaa leviää hiljalleen Tanskasta Etelä-Ruotsiin.

Suihkuvirtaus (jetti) ja turbulenssialueet: Suihkuvirtaus voimakkuudeltaan talvikaudelle varsin normaali 100kt Ytimen korkeus FL320 Jettiin liittyy CAT- eli yläturbulenssialue suihkuvirtausytimen tuntumassa, horisontaalisuunnassa tyypilliseen tapaan enemmän jetin kylmällä reunalla ja vertikaalisesti varsin paksussa kerroksessa Voimakkuus kohtalainen eli MOD, vertikaalinen ulottuvuus FL190- FL370

Tropopaussin korkeudet sekä yläkorkeat ja -matalat: Lapissa Suomen ja Ruotsin rajalla FL410, Latviassa FL420 ja Etelä- Ruotsissa FL380 Norjanmerellä tropopaussin matala FL280 Vienan Karjalassa tropopaussin korkea FL440

Säärintamat: Rintamalinja vuorottain kylmänä ja lämpimänä rintamana mutkittelee Puolasta Itämeren ja Suomen yli pohjoiseen. Rintamalinja muuttuu Pohjois- Norjassa okluusioksi, ja tähän liittyen Itä-Lapissa on Suomen ja Venäjän rajalla erillinen lämmin rintama. Rintamiin merkitty liikesuunnat nuolilla ja nopeudet solmuina Norjanmerellä pintasola (tuulikonvergenssi)

Alailmakehän turbulenssi (pintaturbulenssi) ja kovan pintatuulen merkintä: Pintaturbulenssialue Norjan rannikolla/vuoristossa (hyvin tyypillinen alue) Voimakkuus kohtalainen tai paikoin kova eli MOD / LCA SEV, vertikaalinen ulottuvuus SFC (maanpinta) FL100 Kovan pintatuulen merkintä Norjanmerellä, voimakkuus 45kt Kova pintatuuli ja siihen liittyvä voimakas virtaus rajakerroksessa (ilmakehän alin kerros) aiheuttaa säännöllisesti vuoristossa kovaa pintaturbulenssia

Merkittävän sään alueet (simpukkaviiva) 1/3: Laajin merkittävän sään alue liittyy rintamavyöhykkeen rintamapilvisyyteen: BKN/OVC LYR Base: 400-3000ft Top: FL220-320 Perusteet aluerajaukselle ovat seuraavat: Kohtalainen jäätäminen pilvessä (alueet eritelty jäätämisen sinisellä katkoviivalla) BASE-FL150 4500ft-FL150 SFC-3500ft ja FL060-FL150 SEV ICE (FZRA) SFC-3500ft Sääilmiöt (sadeilmiöissä myös +,- mahdollisia) SN LCA BR / DZ LCA RA FZRA, SN

Merkittävän sään alueet (simpukkaviiva) 2/3: Toinen merkittävä alue rintamapilvisyyden länsipuolella oleva yhtenäinen alapilvisyys: BKN/OVC Base 200-1500ft Top 2000-9000ft Kohtalainen jäätäminen pilvessä MOD INC Sääilmiöt (sadeilmiöissä myös +,- mahdollisia) BR SNRA/RASN LCA SN LCA RA LCA FZFG LCA SG/FZDZ

Merkittävän sään alueet (simpukkaviiva) 3/3: Kolmas alue löytyy rintamapilvisyyden itäpuolelta (alapilvisyyttä): LCA MOD INC LCA -SN/SN/+SN Lisäksi Norjanmerellä SCT/BKN LYRalue, jossa jäätämistä ja jonka seassa esiintyy myös kuuropilviä: MOD ICE 3000ft-FL100 ISOL/OCNL EMBD TCU/CB Tops FL090-190 Base 1500-3000ft -SHRA/SHRA/+SHRA LCA -TSRA/TSRA/+TSRA

Muita pilvimerkintöjä: (Eivät täytä merkittävän sään aluerajauksen vaatimusta) SCT/BKN-alapilvikerros (max. FBL ICE) SCT/BKN sekä BKN yläpilvisyys SKC/FEW LCA SCT/BKN 002/010 BKN/OVC-alapilvisyys Max. FBL ICE Ei merkittäviä sää- tai sadeilmiöitä HUOM! IMC-rajaus kattaa alueen (BR, LCA FG sekä alarajat 200-1000ft)

IMC alue: IMC-aluerajauksen sisään jäävällä alueella (viivan väkäset IMCalueeseen päin) vallitsevat pääasiassa IMC-olosuhteet (näkyvyys alle 5000m ja/tai pilven alaraja alle 1000ft) Kartan IMC rajaus perustuu eri alueilla eri asioihin: Suomen yllä syynä ovat lumisade ja matalat pilven alarajat Pohjois-Ruotsissa pilven alaraja, utu sekä paikoin jäätävä sumu ja lumisade Itämerellä syynä ovat pilven alarajat ja paikallinen utu tai tihku HUOM! IMC- olosuhteisiin ei oteta kantaa vuoristoalueella (maaston korkeus ~ >2000ft merenpinnasta)

Nollarajan korkeus: Pohjois- Suomessa ja -Ruotsissa, Etelä-Suomessa sekä Etelä-Norjassa ei nollarajaa (koko ilmakehä pakkasella), eli merkintä 0 :SFC Itä-Ruotsissa nollarajan merkintä 0 :030 eli 3000ft Viron yllä hankalampi tilanne. Ilmakehästä löytyy useampi nollaraja (yläinversio): 0 :060 <0 :SFC-035 Merkintä tarkoittaa, että ylin nollaraja on 6000ft, alin nollaraja maanpinnalla. 3500-6000ft välinen kerros tässä tilanteessa plussalla

Meren pintalämpötila ja aallonkorkeuden indeksi: Selkämerellä lämpötila 1 C, aallonkorkeusindeksi 4 (1.3-2.5m) Eteläinen Itämeri 2 C, ind. 5 (2.6-4m) Norjanmeri 6 C, ind. 5 (2.6-4m) Pohjanmeri 7 C, ind. 6 (4-6m)

Vielä yhteenveto yleisilmailijan kannalta tärkeimmistä asioista: Jäätävät sateet: Paikoin kovaa jäätämistä jäätävän sateen vuoksi Paikoin lumijyväsiä tai jäätävää tihkua Jäätävä sumu Näkyvyyttä heikentävät sääilmiöt Matalat pilven alarajat IMC aluerajaus CB / TCU ja ukkonen Pintaturbulenssi ja kova pintatuuli

Kartta sisältää siis todella paljon tavaraa. Onneksi säätilanne ei aina ole aivan niin hankala

Esimerkki normaalista kesäkauden NSWC - kartasta: Vähemmän merkittävän sään alueita (simpukkaviiva) Ei IMC alueita Norjanmerta lukuun ottamatta Laajoja CB- / EMBD CB alueita sekä ukkosta Nollarajat korkealla -> useita BKN- ja SCT/BKN -alueita ilman aluerajausta (ei jäätämistä pilvessä) Eli laajalti hyvää lentokeliä VFR-olosuhteissa

Kiitos mielenkiinnosta!