Mitä teemme ja miksi? Elina Koponen, koordinaattori Christa Ahonen, suunnittelija Omaishoitajaliitto ry etunimi.sukunimi@omaishoitajat.fi www.omaishoitajat.fi/kuppi-nurin
Kuppi nurin 2017 2020 Hanke päihdeongelman kanssa elävien omaishoitoperheiden tukemiseksi Kuppi nurin hanke on omaishoitoperheille, joissa päihteiden käyttö koetaan ongelmaksi. Päihteen käyttäjänä voi olla omaishoitaja tai hoidettava läheinen. Päihde voi olla alkoholin lisäksi huumausaine, lääkkeet tai näiden yhdistelmä.
Yhteistyökumppanit A-klinikkasäätiö EHYT ry Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Raahen Psyyke ry SuPer Pilottipaikkakuntina ovat Helsinki ja Raahen seutukunta
Valtakunnallinen ohjausryhmä Merja Kaivolainen kehittämispäällikkö, Omaishoitajaliitto ry, ohjausryhmän puheenjohtaja Sari Erkkilä asiantuntija, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Antti Hytti aikuistyön päällikkö, EHYT ry Seija Hyvärinen SHJ, TH, Omaishoitajaliiton hallituksen jäsen Soili Hyvärinen projektivastaava, Kolmipyöränen -hanke, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Niina Lukinmaa toiminnanohjaaja, Raahen Psyyke ry Pirjo Ravantti sosiaaliohjaaja, Idän päihdepoliklinikka, Helsingin kaupunki Marja Ruotsalainen toiminnanjohtaja, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Janne Takala kehittämiskoordinaattori, Lasinen lapsuus -toiminta, A-klinikkasäätiö Antti Tornberg perhe- ja psykososiaalisten palvelujen tulosalueen johtaja, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tarja Välimäki TtT, ESH, Itä-Suomen yliopisto, Omaishoitajaliiton hallituksen jäsen Christa Ahonen suunnittelija, Kuppi nurin -hanke, Omaishoitajaliitto ry, ohjausryhmän sihteeri Elina Koponen koordinaattori, Kuppi nurin -hanke, Omaishoitajaliitto ry
Hankkeen tavoitteena on, että päihdeongelmat tunnustetaan ja tunnistetaan omaishoitoperheissä, ja että perheet saavat tarpeisiinsa perustuvaa tukea. Hankkeessa kootaan ja levitetään tutkimus- ja kokemustietoa päihdeongelman kanssa elävien omaishoitoperheiden tilanteesta ja tuen tarpeista kehitetään perheitä tukevia järjestölähtöisiä toimintamuotoja tuetaan yhdistystoimijoita ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia huomaamaan omaishoitoperheet ja niiden riskit päihteiden käyttöön lisätään puhetta päihteistä ja rohkaistaan ottamaan ne puheeksi.
Kuppi nurin -hanke Raahessa Tiedon keruu (2017) Omaishoitajien ja hoidettavien päihteiden käyttö Päihdeongelman kanssa elävien omaishoitoperheiden elämäntilanteet ja tuen tarpeet Kotihoidon päihdetyöryhmä (2017 ->) Hanke koollekutsujana Lähtökohtana ollut kotihoidon piirissä noussut tarve saada välineitä ja osaamista kentälle päihdeasiakkaiden /-perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen. Kokemusasiantuntijaryhmät (2018-2019) Ryhmän tehtävänä tuottaa kokemukseen pohjautuvaa tietoa, näkemyksiä ja ideoita hankkeen kehittämistyön pohjaksi. Ryhmä olemassa oleva päihdeomaisten ryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa. Kuppi nurin hanke sopii syksyllä yhteistyöstä ryhmän jäsenten kanssa. Järjestölähtöiset tukimuodot kohderyhmän tueksi, kehittäminen ja pilotointi Mukana tapahtumissa Tuu Mukkaan -messut 2.9.2017 Omaishoito ja päihteet -seminaari 17.5.2018
Tavoiteltavat tulokset ja tuotokset Järjestölähtöisiä tukimuotoja päihdeongelman kanssa eläville omaishoitoperheille perustuvat perheiden kokemusasiantuntijuuteen omasta elämäntilanteestaan ja tuen tarpeistaan ovat laajasti järjestöjen hyödynnettävissä Kuppi nurin infotilaisuuksia ja koulutuksia Työvälineitä puheeksi ottoon Videoita ja muuta materiaalia Tietoa päihteiden käytöstä ja päihdeongelmista oh-perheissä Opasvihkosia Tietoisuuden ja keskustelun herättelyä
KUPPI NURIN MIKSI?
Nostetaan päihteet puheeksi ja kiinnitetään huomiota aiheeseen, jotta: Voidaan kehittää ennaltaehkäiseviä omaishoitoperheitä tukevia toimia. Opitaan tunnistamaan riskit ajoissa. Omaishoitotilanteet eivät kätkisi alleen päihteidenkäyttöä, joka voi synnyttää uusia ongelmia. Omaishoitoperheet eivät jäisi yksin ongelman kanssa ja saisivat tarvitsemaansa apua ja tukea. Jokainen omaishoitoperheen jäsen saisi henkilökohtaisen, yksilöllisen avun ja tuen.
Päihteidenkäyttöä voi olla: Ennen omaishoitajuuden aloittamista Hoitajalla tai hoidettavalla tai molemmilla Voi syntyä omaishoitajuuden myötä Päihteillä tarkoitetaan: Alkoholia Lääkkeitä Huumeita Näiden edellä mainittujen yhdistelmää
Kiinnitetään huomio omaishoitoperheisiin ja heidän päihdekäyttäytymiseen Omaishoitajuus muuttaa elämää ja synnyttää monenlaisia haasteita. Usein kaventaa tai muuttaa sosiaalista elämää. Sairaudet ja vammat usein lisäävät stressiä ja kuormitusta. Voi heikentää henkistä vointia. Aiheuttaa tilanteita, joissa syntyy riski etsiä helpotusta päihteistä. Suomessa pääosin iäkkäitä omaishoitajia ja Thl:n juomatapatutkimuksen mukaan erityisesti iäkkäiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt.
Erityistä ikääntyneiden päihteiden käytöstä: Usein omaishoitajat iäkkäitä. Suuret ikäluokat. 50-69- vuotiaiden alkoholin kulutus on merkittävästi lisääntynyt. (Juomatapatutkimus/Thl.) Alkoholin ja lääkkeiden sietokyky muuttuu. Ikääntyminen tuo fysiologisia muutoksia, vaikka toimintakyky olisi hyvä. Erilaisia sairauksia ja lääkityksiä, joilla päihdyttävää vaikutusta ja eivät sovi yhdessä alkoholin kanssa. Ikääntyessä elämä muuttuu, on menetyksiä ja sosiaalisten suhteiden muutosta. Kaatumis- ja muut tapaturmariskit lisääntyvät. Mielialan laskua. Eristäytymistä. Ammatillisena haasteena ikäihmisten työntekijäpinnassa gerontologian ja päihdetyön yhdistäminen- työkulttuurin muutostarve.
Erityistä lasten omaishoitajien päihteiden käytöstä: Päihteiden käyttö haaste lapsiperheessä aina ja synnyttää lastensuojelullisen riskin. Vaikeus hakea apua. Pelko lastensuojelullisesti ja pelko omaishoitajuuden menettämisestä. Riskit laiminlyönnille ja väkivallalle. Sairaan lapsen syntymä, lapsen vammautuminen tai muu lapseen liittyvä huoli voi johtaa päihdekäyttöön.
Omaishoitajien päihteiden käytössä yhteistä: Haaste taloudellisesti, sosiaalisesti, terveydellisesti, henkisesti ja elämänhallinnallisesti. Päihteiden käyttö usean ihmisen ongelma, ei vain päihteitä käyttävän. Tuo haasteen omaishoitotilanteeseen. Lisää aggressiivisuutta, muuttaa mielialaa ja huonontaa ilmapiiriä. Salailua, häpeää ja alemmuudentunnetta. Pelkoa omaishoitajuuden menettämisestä. Jos päihteidenkäyttöä hoitajalla syntyy riskit laiminlyönnille, onnettomuuksille. Vastuu toisesta ihmisestä tai sairastuminen riski päihdekäytölle, mutta myös mahdollisuus raitistumiselle.
Halutaan kiinnittää huomio myös niihin, joiden omaishoitotilannetta ei tunnisteta ja tunnusteta: Lukuisat äidit ja isät, jotka kantavat huolta päihdeongelmaisesta lapsestaan. Sisaret ja muut läheiset, jotka ovat huolissaan päihdeongelmaisesta läheisestään. Etäomaishoitajat, jotka kantavat vastuuta ja huolta päihteitä käyttävästä läheisestään. Lapset, jotka ovat huolissaan vanhempiensa päihteiden käytöstä ja ottavat vastuuta, joka ei heidän ikäisilleen kuulu. Useita, useita muita tunnistamattomia omaishoitotilanteita, joissa on päihteet osallisena ja huolenaiheuttajana.
Alkoholinkäyttö omaishoitoperheissä Kuppi nurin -hankkeen tiedonkeruun tuloksia
Kuppi nurin hankkeen tiedonkeruu Omaishoitajat Sote-ammattilaiset ja yhdistystoimijat Kirjallisuus, tutkimukset Ulkomaiset toimintamallit Kysely omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa päihteiden käytöstä (N=953) Teemahaastattelut (N=14, N=5) Kysely kotihoidon työntekijöille alkoholinkäytöstä oh-perheissä (N=170) Haastattelut omaishoitoyhdistysten työntekijöille Kirjallisuuskatsaukset, opinnäytetyöt www-sivustot, henkilökohtaiset yhteydenotot
Kyselyyn vastanneiden taustatietoja: Kyselyyn vastasi 953 omaishoitajaa Omaishoitajaliiton paikallisyhdistyksen jäseniä 93 % Omaishoidon tuen saajia 84 % Omaishoitotilanne puolisoaan hoitavia 70 % lastaan hoitavia 15 % vanhempaansa hoitavia 11 % muuta omaistaan hoitavia 3 % ystävää/muuta läheistä hoitavia 1 %
% % Sukupuoli N=929 Ikä N=912 90 80 70 60 50 40 30 20 10 79 21 45 40 35 30 25 20 15 10 5 6 10 26 41 17 0 Nainen Mies 0 Alle 50 v. 50-59 v. 60-69 v. 70-79 v. Väh. 80 v.
Omaishoitajien alkoholinkäyttö Mietityttää asia välillä
Omaishoitajien alkoholinkäyttö 27 % vastaajista ei käyttänyt alkoholia lainkaan Alkoholinkäyttö oli usein vähentynyt omaishoitajuuden myötä Omaishoitajana en voi ottaa alkoholia, koska pitää olla koko ajan ajo- ja huolehtimiskunnossa. Pienellä osalla kyselyyn vastanneista oli alkoholin liikakäyttöä Naisista 3 %, miehistä 5 % Alkoholia käytettiin esim. nukahtamista helpottamaan, ahdistuksen lievittämiseen, palkkioksi rankan päivän jälkeen Kovasti väsyttää, rauhoittaa nukkumaan. Hoidettava ei asunut samalla paikkakunnalla. Ahdistukseen illalla kun tulin kotia. Mieheni oireilun (mm. aggressiivisuus) taikka levottomuuden aiheuttaman voimattomuuden vuoksi. Kuppi nurin -kysely omaishoitajille (N=953).
Sillon kun hän oli sairas ja mä olin niin väsyny, kyl mä sillon viikonloppusin vähän tissuttelin, että mä sain siitä vähän voimaa. Kun mä tein ruokaa, niin mulla ehkä oli viinilasi vieressä ja siivosin, niin mulla oli viinilasi vieressä. Et arkena mä en ottanu koskaan, mutta kyllä se varmaan meni viinipullo ja muutama olut viikonloppuna. - puoliso-omaishoitaja
lapset on lomituksessa tällasessa ns. laitoksessa, niin sit mie murehdin aina niitä ja onks heillä ikävä ja haluaisko he kotiin. Mulla on hirveen huono omatunto ja mietityttää kaikki asiat, et sit vähän sitä vartenkin ottaa sitä alkoholia että rentoutuis. On tätä mikä pitää koko ajan varpaillaan, nää lapsen asiat. Sit kun ottaa sen alkoholin, niin sit mie en voi tehä näistä asioista yhtään mitään ehkä sen takii se on ollu tähän mennessä ainakin se ainoo rentoutumiskeino. - lasten omaishoitaja
Kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta 36 % kyselyyn vastanneista oli kohdannut työssään omaishoitajia, jotka käyttivät kohtuutta runsaammin alkoholia. Kysely kotihoidon työntekijöille alkoholinkäytöstä omaishoitoperheissä (N=170).
Miten olet havainnut omaishoitajan kohtuutta runsaamman alkoholinkäytön, miten se on tullut esille? (N=60) 0 10 20 30 40 50 60 lkm omaishoitaja on itse ottanut puheeksi alkoholinkäyttönsä omaishoitaja on ollut päihtynyt omaishoitaja on ollut krapulainen hoidettava on kertonut kysyin, kun havaitsin ongelmia, joiden syynä saattaisi olla alkoholi muuten, miten?
Millaisia ongelmia olet havainnut omaishoitajan alkoholinkäytön aiheuttavan omaishoitoperheen arkeen? Hoidettavalle huolta, pelkoa ja turvattomuutta Hoidettavalle huolta ja pelkoa sekä omasta pärjäämisestään että omaishoitajan hyvinvoinnista Väkivaltatilanteita tai niiden uhkaa Hoidettavan hoidon laiminlyöntiä Perushoito kärsii: hygienia, ravitsemus, lääkitys huonolla tolalla Hoitotoimenpiteissä virheitä ja unohduksia Hoidettava jää yksin omaishoitajan lähtiessä juomaan Arjen asiat jää hoitamatta Asunnon siisteydessä, pyykkihuollossa, kauppa-asioissa jne. puutteita
Jatkuu Taloudellisia vaikeuksia Riitoja omaishoitajan ja hoidettavan kesken sekä muiden läheisten kanssa Omaishoitajalle itselleen terveysongelmia, jaksamattomuutta sekä kykenemättömyyttä huolehtia edes itsestään Myös hoidettavan alkoholinkäyttö saattaa lisääntyä Hoidettavan lääkkeiden väärinkäyttöä Kotihoidon ja omaishoitajan yhteistyö on haasteellista Ei mitään ongelmia
Jää hoidettava huonolle hoidolle, esim. ruokailu ja hygienia unohtuu. Hoidettava runsaasti vuoteessa eli poissa silmistä sekä jonkin verran kovakouraista kohtelua. Etenkin jos omaishoidettava on muistamaton, ei osaa kertoa omaa kantaa asiaan tai ei muista. Hoidettava voi silloin jäädä heitteille. Ei huolehdita humalassa perustarpeita kunnolla. Joskus omaishoitaja oli antanut vahingossa liikaa lääkkeitä hoidettavalle. Lisäksi tämä omaishoitaja on itse loukkaantunut humalassa.
Hoidettavan läheisen alkoholinkäyttö Haluan vain salata häpeän.
Hoidettavan läheisen alkoholinkäyttö Alkoholin liikakäyttö harvinaista myös hoidettavien kohdalla Naisista 0 %, Miehistä 5 % Lisää omaishoitajan huolta, hoidettavan hoivan ja avun sekä ohjauksen ja valvonnan tarvetta Ärsyttää, aiheuttaa stressiä ja huolta, että isä kompuroi tai esim. liukastuu kylpyhuoneessa. Estää spontaanin sosiaalisen kanssa käymisen, alkoholille haiskahtavaa ei halua viedä tilaisuuksiin. Jatkuvaa huutoa ja kiroamista. Kuppi nurin -kysely omaishoitajille (N=953).
No kaikki piti tehä. Yrittää nostaa sitä nurkasta ylös ja koko ajan yöllä kesti kuunnella, että missä rymisee, kun ei aina pystyssä pysy. Ja vessassa piti olla mukana sitten, sai nostaa pöntöltä ylös ja suihkussa käyttää ja periaatteessa kaikki. Ja yöunethan ne oli sitten semmosia mitä ne oli, kun ei sitä uskaltanu oikeen kunnolla nukkua niin kun rennosti. Pelko koko ajan takaraivossa, että missä se kaatuu tai kuolee siihen paikkaan. -puoliso-omaishoitaja
Alkoholistin kanssa se on kun ei mikään toimi tai kaikki toimii ihan miten sattuu. Sekin että miten hän nyt sattu avaamaan ovea tai olemaan paikalla, että ei niin kun pystyny sopimaan. Ja se että kukaan ei voi puuttua, kun kukaan ei millekään voi mitään. Se on vaan hirveen surkee tilanne ja kattoo sitä omaisena sitä surkeeta tilannetta ja yrittää järjestää niitä paremmin, mikä on ihan toivotonta. En tiiä miten sitä kuvaa, ei sitä ois enempää jaksanu. tytär, etäomaishoitaja
Sanallista, henkistä ja fyysistä väkivaltaa Sit ottaa kaljaa ennen jo kahtatoista ja sitä lipitellään ja sit se nousee semmonen vittuilu päälle ja sitä sit saa kuunnella, kuunnella päivät päästään. Elikkä mä olin tämmösessä kiristyspaineessa, että mun oli pakko hakia [alkoholia]. Ja jos mä olin jossakin käymässä, niin sillonkin hän sano, että tullessa kun tuut niin tuotava pullo, että muuten et lähe sinne. Parempi sitte on lähtee pois jos menee ihan hirveeks. Että mul on aina autossa semmonen survival pack, nii siin on lakanat, yöpaita, hammasharja
Kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta 30 % kyselyyn vastanneista oli kohdannut työssään omaishoidettavia, jotka käyttivät kohtuutta runsaammin alkoholia. Kysely kotihoidon työntekijöille alkoholinkäytöstä omaishoitoperheissä (N=170).
Millaisia ongelmia olet havainnut omaishoidettavan alkoholinkäytön aiheuttavan omaishoitoperheen arkeen? Hoidon tarve lisääntyy ja hoitotyö on raskaampaa Lisää töitä omaishoitajalle: kaatuilu, tarpeiden tekemistä alleen jne. Sairauksien lisääntymistä, pahenemista ja onnettomuusalttiutta Hoidettava ei huolehdi itsestään, vastustaa avustamista ja hoitamista Henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa Hoidettavan väkivaltainen, arvaamaton käytös päihtyneenä Omaishoitajan alistaminen, väheksyntä, uhkailu, kiristäminen ja tälle huutaminen Omaishoitajan turvattomuus, pelkotilat Huolta, ahdistusta ja stressiä omaishoitajalle Huoli hoidettavan pärjäämisestä, retkahtamisesta Omaishoitaja väsyy Väsymystä tilanteeseen, voimattomuutta Unettomuutta
Millaisia ongelmia olet havainnut omaishoidettavan alkoholinkäytön aiheuttavan omaishoitoperheen arkeen? Lääkehoidon ongelmia Lääkkeiden ottaminen unohtuu tai hoidettava kieltäytyy niiden ottamisesta Lääkkeitä ei voi antaa päihtyneelle, yhteisvaikutukset Lääkehoidosta huolehtiminen voi siirtyä omaishoitajan vastuulta kotihoidolle Omaishoitajan ja hoidettavan huono keskinäinen suhde Taloudellisia ongelmia Hoidettavan käyttäytymisen muutokset mielialan vaihtelut ja käytösoireet Arki sekavaa, arvaamatonta, epävarmaa Turvattomuutta ja pelkoa myös kotihoidon työntekijöille Omaishoitajuuden purkaminen Ei mitään ongelmia
Lääkkeiden hoitotasapaino kärsii. Aggressiivista käyttäytymistä hoitotilanteissa (nyrkit heiluu, kiroilua ja haistattelua), jolloin jo perushygieniasta huolehtiminen vaikeaa. Omaishoitajat usein väsyneitä ja saattavat tarvita jo itsekin apua, koska usein osataan / kehdataan pyytää apua vasta kun tilanne mennyt jo liian pitkälle ja kestänyt liian kauan. Välit ovat yleensä todella tulehtuneet. Itse hoitajana yrittää auttaa molempia, toimia sovittelijana ja tukea omaishoitajaa. Omaishoitaja usein tietää alkoholin haitat mutta ei pysty juomista millään kieltämään tai estämään. Tästä seuraa lisää sairauksia, ongelmia raha-asioissa jne.
Avun ja tuen tarpeista Vähemmistö omaishoitajista oli hakenut itselleen tukea oman tai hoidettavan läheisen alkoholin liikakäytön takia (Kuppi nurin -kysely 2017) Avun hakemista estää mm. syyllisyys, häpeä, osaamattomuus, pelko En halua leimautua. En tiedä mitä olisin voinut hakea En ole jaksanut, vain toivonut että menisi paremmin. Tulee vaan riitaa. Pidetty salassa perheen sisällä vain Omaishoitajilta liian harvoin kysytään päihteiden käytöstä Omaishoitajat toivovat, että ammattilaiset tunnistaisivat hoidettavan päihdeongelman ja ottaisivat sen puheeksi myös omaishoitajan kanssa
Mä oisin halunnu enemmän tietoa, että miten mä niin kun toimin. Mä en osannu hänelle hakea apua, en mä osannu häntä mihinkään viiä, minä en saanu mittään. Mulla ei ollu mitään numeroo mihin mä oisin soittanu. Kun ois se omaishoitoihminen sieltä kaupungilta sen noteerannu, niin mä oisin ees siihen voinu soittaa tai kysyä, kun mulla on tämmönen asia. - alkoholisti puolisonsa omaishoitaja
Sen takia mä oikeestaan menin lääkäriin, kun en sillon saanu nukuttua, että jos jotakin unilääkkeitä. Ni hän esitti sitten, että mennä sinne [sosiaalityöntekijälle] ja ihan tilas sinne mulle ajankin. Siellä mä kävin ja olihan siitä aina sillai, helpotti kun sai puhua. Hän oli kyllä ihana ihminen. - alkoholisti puolisonsa omaishoitaja
Otathan yhteyttä: Elina Koponen, koordinaattori Puh. 020 7806 589 elina.koponen@omaishoitajat.fi Christa Ahonen, suunnittelija Puh. 020 7150 910 christa.ahonen@omaishoitajat.fi Tutustu ja osallistu: www.omaishoitajat.fi/kuppi-nurin