Osallisuus ja hyvinvointi

Samankaltaiset tiedostot
Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

MITEN MAAKUNTAUUDISTUS EDISTÄÄ ELINVOIMAA?

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Kuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja,

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Järjestöt lapsiperheiden hyvän arjen ja elämän tukena. Pasi Laukka ja Sanna etunimi.sukunimi(a)popmaakunta.fi

Sote- ja maakuntauudistus ja uudistuksen tuki. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys Kuntaliitto

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Päihdeavainindikaattorit

TYP ajankohtaisia asioita

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet

Osallisuus uhattuna: kuinka lisätä heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia? Oulu

Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Tervetuloa seminaariin!

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Kunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Lapin strategia. Työpaja

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Mikä ihmeen hyvinvointi?

Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä.

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?

Näkökulmia maakuntavaalien viestintään

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Iäkkäiden yhteen sovitettujen palvelujen kokonaisuus Päijät-Hämeessä

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Onko Suomi (Pohjanmaa) turvallinen maa?

Liikunnan asema tulevaisuuden kunnassa. Kari Sjöholm

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

IV Hyvä Elämä Foorumi

Kiinteistökatsaus Mikko Hollmén, kiinteistöjohtaja Hallituksen seminaari

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet

Järjestöt mukana muutoksessa: Maakuntahankkeiden Verkostotapaaminen

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Järjestöjen roolin ja toimintaverkostojen tukeminen maakunnissa. Kuntoutusverkoston kokous Kuntatalo Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Miksi opetuksesta ja koulutuksesta tulee keskustella?

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Transkriptio:

Osallisuus ja hyvinvointi Olopisteseminaari 16.5.2018 Asiantuntija Sakari Kainulainen Diak

Asioita joissa Suomi on maailmanlaajuisesti huipulla o Suomi on maailman vakain valtio. o Suomi on maailman turvallisin maa. o Suomessa on maailman paras hallinto. o Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta. o Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos. o Suomalaiset äänestävät tanskalaisten ohella vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa. o Suomi on Norjan ja Ruotsin ohella maailman vapain maa. o Suomen poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena maailman toiseksi parhaat. o Suomessa on maailman kolmanneksi vähiten korruptiota. o Suomessa on maailman vakaimmat pankit. o Suomessa on maailman kolmanneksi paras lehdistönvapaus. o Suomi on maailman paras sosiaalisen kehityksen maa. o Suomi on Ruotsin jälkeen sosiaalisesti oikeudenmukaisin EU-maa. o Suomi on inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa maailman paras maa. o Suomi on maailman kolmanneksi paras maa laillisuusperiaatteen noudattamisessa. o Suomi on Tanskan ohella maailman paras maa ihmisten 17.5.2018 perusoikeuksien suojelemisessa. o Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa. o Suomalaiset ovat eurooppalaisista toisiksi tyytyväisimpiä elämäänsä. o Suomalaisten luottamus poliisiin on suurinta ja luottamus poliittiseen järjestelmään sekä oikeusjärjestelmään toiseksi suurinta Euroopassa. o Suomalaisten luottamus muihin ihmisiin on toiseksi suurinta Euroopassa. o Suomessa kuluttajien luottamus talouteen on Euroopan vahvinta. o Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa. o Suomessa on EU-maiden pienin ero naisten ja miesten työllisyysasteessa. o Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman neljänneksi paras. o Suomessa on OECD-maiden neljänneksi alhaisin köyhyysaste. o Suomessa on OECD-maiden viidenneksi pienimmät tuloerot. o Suomi pärjää maailman parhaiten ympäristön kehitystä ja tilaa kuvaavassa vertailussa. o Suomi on maailman vesirikkain maa. o Suomalaisten veden kulutus suhteessa uusiutuviin vesivaroihin on maailman viidenneksi pienintä. o Suomessa on maailman pienin riski altistua luonnononnettomuuksille. o Suomessa on eniten metsiä Euroopassa. o Suomessa on eniten maailmassa inhimillistä pääomaa. o Suomen peruskoulutus on maailman parasta. o Suomi on OECD-maiden kärkimaa koulutuksessa. o Suomi on maailman lukutaitoisin maa. o Suomalaiset ovat Euroopan toiseksi ahkerimpia kirjaston käyttäjiä. o Suomi hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi toiseksi parhaiten maailmassa. o Suomessa julkisten palvelujen tarjonta verkossa on toiseksi parasta Euroopassa. o Suomessa työskentelee asukaslukuun suhteutettuna kolmanneksi eniten ammattilaisia tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. o Suomessa on Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma. o Suomi on innovaatiovertailussa maailman kolmas. o Suomessa on OECD-maista eniten langattomia laajakaistaliittymiä sataa henkeä kohti. o Suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa liittymää kohti. (Vertailussa 32 maata). o Suomessa on maailman kolmanneksi paras talousympäristö liiketoiminnan kasvulle. o Suomi on maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. o Lasten hyvinvointi ja koulunkäynti o Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille. o Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. o Suomalaiset nuoret (11-15-vuotiaat) ovat hyvinvointivaltioiden nuorista neljänneksi tyytyväisimpiä elämäänsä. o Suomalaisten neljäsluokkalaisten luonnontieteiden osaaminen on OECDmaiden toiseksi parasta. o Suomalaiset 15-vuotiaat ovat OECDmaiden joukossa toiseksi parhaita lukutaidossa ja kolmanneksi parhaita luonnontieteissä. o Suomessa on maailman 20 kärkimaan joukossa vastasyntyneiden elinajanodotteessa. Erot kärjen joukossa ovat pieniä. o Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta. o Suomessa on maailman kolmanneksi pienin imeväiskuolleisuus (alle vuoden ikäisenä kuolleet). o Suomessa on OECD-maiden kolmanneksi alhaisin kokonaiskuolleisuusluku syöpään. o Suomen passi on maailman kolmanneksi vaikutusvaltaisin. Sillä pääsee matkustamaan ilman viisumia 175 maahan. o Suomi on maailman kolmanneksi paras matkakohde vuonna 2017.

Kaikki rikkaita? Kaikilla oma koti? Kaikilla hyvä terveys? Kaikki osallistuvat? Kaikki onnellisia? Kaikilla läheisiä ihmisiä? Kaikilla asiat hyvin? 17.5.2018

Huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa 2011-2015 Inhimillinen huono-osaisuus (mm.): - Alkoholi- ja itsemurhakuolleisuus - Yksinäisyys - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet - Nuorisotyöttömyys - Psyykkinen kuormittuneisuus - Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuus Sosiaaliset seuraukset: - Kodin ulkopuolelle sijoitetut - Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset - Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset: - Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki - Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset - Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit - Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut Osallisuus: - Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat - Elämänlaatunsa hyväksi tuntevat (EuroHIS-8) - Luottamus oman kunnan päätöksentekoon - Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa

Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013 Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2 Kainulainen, Paananen, Surakka, Saari Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? (2016)

Hyvinvointi syntyy vuorovaikutuksesta!

Vanhempien kanssa kotona Koettu hyvinvointi Yksinäisyys Lähde: HS Yksinäisyyskysely 17.5.2018 8

Toimijuus ja autonomia Asiakasosallisuus Vaikuttaminen Paikallinen hyvä Pukkila, Helander & Uusinoka 2017. Miten nuoret 17.5.2018 Etunimi Sukunimi 9 kokevat monialaisen yhteistyön Ohjaamoissa? (mukaillen)

Osallisuuden vahvistaminen on kaikkien asia Tasot Maakuntavaltuusto ja palvelut Kunnanvaltuusto Osallisuutta voidaan edistää Osallisuustyöryhmä, osallisuuskoordinaattori, kumppanuuspöytä, monitoimijaisuus ja HYTE-työ, kokemusasiantuntijoita tai -kehittäjiä, yhteiskunnallisia yrityksiä, yhteiskuntavastuullinen maakunta. Hyvinvointikoordinaattori, aloitteiden käsittely, asukasdemokratia. Kunnan palvelut Yhteiskunnallisia yrityksiä, yhteiskuntavastuullinen kunta, kokemuskehittäjiä ja - asiantuntijoita, lähipalveluiden saavutettavuus, digitaalinen asiointi, asiakasraadit. Hankekehittäjillä Kohderyhmän osallisuus, syrjimättömyys, kohderyhmän oma toimijuus. Asukasyhdistykset, järjestöt, liike-elämä Halvat harrastusmahdollisuudet, asuinalueiden segregaatio, kyläpajat ja raadit, esteettömyys, aloitteita eteenpäin, Kansalaislähtöinen kaupunkikehittäminen, kokoontumistiloja, yhteisen hyvän mukainen toiminta, yhteinen keittiö. Huono-osaiset Ihmisten välinen vuorovaikutus; paikkoja ja toimintamalleja, ihmisen autonomia, osallisuuden tunne, osallisuuden portaat.

Ihmisten hyvinvointi maakunnan kokonaisuudessa Maakunta (korjaa) Ympäristö, Työ- ja elinkeinopalvelut, Maatalouden kehittäminen, Identiteetti, Kulttuuri, Alueiden käyttö, Liikenne, Pelastustoimi, Palvelun käyttäjä SOTE: vanhusten asumispalvelut, kuljetuspalvelut, vammaispalvelut, kotihoito SOTE: Avoterveydenhuolto, äitiys ja neuvola, SOTE: lastensuojelu, aikuissososiaalityö, sairaala, päihde- ja mt-palvelut, Kunta (mahdollistaa) Kansalaisyhteiskunta (osallistaa) Varhaiskasvatus, Peruskoulu, Toisen asteen koulu, Vapaa sivistystyö, Kirjasto, Museot, Teatterit, Taide, Liikuntapaikat, Tiet, Vuokraasunnot, Joukkoliikenne, Vesi, Energia, Jäte, Vetovoimaisuus, Paikallinen elinkeinopolitiikka, Demokratia Nuorisopalvelut, Kaavoitus, Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Turvallisuudesta huolehtiminen, Kuntalainen Liikuntaa, sivistystä, harrastuksia Osallistavat mallit, Vertaistuki Rinnalla kulkeminen, Naapuriapu Ihminen, osallistuja, aktivisti Hyvinvoinnin ylläpito Ongelmien ehkäiseminen Ongelmia korjaavat palvelut

Sosiaalista kuntoutumista ESR TL5 Maakunta korjaa Kunta mahdollistaa Kansalaisyhteiskunta osallistaa Ympäristö, Työ- ja elinkeinopalvelut, HYTY Maatalouden kehittäminen, Identiteetti, Kulttuuri, SOKU SOTE: vanhusten asumispalvelut, kuljetuspalvelut, vammaispalvelut, kotihoito SOS Kainuu Alueiden käyttö, Liikenne, Varhaiskasvatus, Peruskoulu, Nuorisopalvelut, Kaavoitus, Toisen asteen koulu, Vapaa Rakennusvalvonta, sivistystyö, Kirjasto, Museot, Ympäristönsuojelu, Teatterit, Taide, Liikuntapaikat, Turvallisuudesta huolehtiminen, Tiet, Vuokra-asunnot, Joukkoliikenne, Vesi, Energia, Jäte, Vetovoimaisuus, Kuntalaislähtöinen Paikallinen elinkeinopolitiikka, Demokratia Liikuntaa, sivistystä, harrastuksia Soppi Kaiku Hoitava liikkuminen SosVa SOTE: Avoterveydenhuolto, Työetsivä äitiys ja neuvola, Väliasema Happy:D kaupunkikehittäminen ITTE Pelastustoimi, SOTE: lastensuojelu, aikuissososiaalityö, sairaala, päihde- ja mt-palvelut, Osallistavat mallit, Vertaistuki Rinnalla kulkeminen, Naapuriapu ESIKOTO NAKSU Laavu Palvelun käyttäjä Kuntalainen Ihminen, osallistuja, aktivisti Hyvinvoinnin ylläpito Ongelmien ehkäiseminen Ongelmia korjaavat palvelut

Hyvät toimintamallit lisäävät osallisuutta ja hyvinvointia 25 20 15 10 5 0 Sitoutuminen Elämäntilanne ja tulevaisuus Pienet askeleet Ennen Jälkeen Ryhmien väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä Vuorovaikutustaidot Arjen sujuminen Palvelut, sosiaalinen elämä ja verkostot Pysyvämmät siirtymät Sijoittuminen, Mahis Pajajakson jälkeen Elokuussa 2016 Valtakunnallinen työpajakysely 2015 % % % Koulutukseen 36,4 43,2 28 Työelämään 27,3 18,2 15 Surakka A., Kuvaja-Köllner V. & Paananen R. (2017). Valmennuspaja Mahiksen vaikutusten ja kustannusten tarkastelua. Aina saa tulla ja voi puhua mistä vaan luottamuksella. Diak puheenvuoro 10, Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-493-293-6

Marginaalista pois pääsy vaatii Luottamusta Tekemistä Vuorovaikutusta muiden kanssa Yhdessä tekemistä Haastavampaa tekemistä Työtä Elintapojen muutosta Sosiaalinen kuntoutus

Kiitos! sakari.kainulainen@diak.fi