Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen taloudelliset kannusteet kuntien ja maakuntien toiminnassa onko ravitsemuksella sijaa? Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto
Tausta Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan valtion rahoituksen perusteita tarkistetaan siten, että siinä otetaan huomioon myös kunnan toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi - VNpp Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, 2001 2
Miksi taloudellinen kannustin kunnille? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettavaksi Tarkoituksena korvata kunnalle asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tehtävien kustannuksia sekä kannustaa edelleen työn jatkamiseen Koko maakunta hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnassa työ- ja toimintakykyiset asukkaat Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot kasvavat aiempaa hitaammin Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle 3
Periaatteita kannustimen muodostamiselle 1) Laskennan perustana olevat tiedot päivittyvät vuosittain 2) Tiedot on saatavissa kaikista kunnista Keskimääräinen väkiluku 6137 (31.12.2016) Alle 5000 asukkaan kuntia 133 = 43 % 3) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kannusteeseen (ei sote-indikaattori)! 4) Nykytilan ja muutoksen mittaaminen Prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit Prosessi-indikaattoreissa nykytilan mittaaminen Tulosindikaattoreissa muutoksen mittaaminen 5) Laadukas tiedontuotanto jos kunta ei toimita laskennassa vaadittavia tietoja, saa kunta indikaattorista pienimmän mahdollisen arvon 4
Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa PROSESSI Kunnan toiminta väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi TULOS Kunnan väestön terveys ja hyvinvointi Toimeentulotuki Koettu terveys Tupakointi Peruskoulut (10) Liikunta (10) Kuntajohto (9) Työkyvyttömyyseläke Kaatumishoitojaksot Ylipaino Nuorisotyöttömät Koulupudokkaat 5
Toimintaan perustuva osio Mitataan nykytilannetta - peruskoulut (10 indikaattoria) - liikunta (10 indikaattoria) - kuntajohto (9 indikaattoria) Prosessi-indikaattoreiden määrän tulee olla kohtalaisen suuri, jotta toimintaa voidaan arvioida laajasti. Suurehko indikaattorien määrä ehkäisee osa-optimoinnin mahdollisuutta eli jos indikaattoreita olisi vain muutama, toiminta voisi keskittyä vain muutamaan asiaan. Indikaattorien tarkempi kuvaus stm:n muistiosta: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/hyvinvoinnin+ja+terveyden+edist%c3%a4minen+2016+08+30.pdf/5757363a-ea04-469caaee-555f0c410fa9 6
Peruskoulut (10 indikaattoria) 1) Oppilaiden poissaolotuntien kokonaismäärää seurataan. 2) Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein. 3) Koulupsykologin/psykologin työpanos/100 oppilasta. 4) Opettajien lukumäärä (väh. 16 h/vko)/100 oppilasta. 5) Koulukuraattorin/sosiaalityöntekijän työpanos/100 oppilasta. 6) Koulussa noudatetaan kouluruokailusuositusta koululounaan ja välipalojen järjestämisessä. 7) Koulussa on pitkät liikuntavälitunnit. 8) Koulun opetussuunnitelmassa on kuvattu kouluruokailun järjestämisessä tehtävä yhteistyö ruokailusta vastaavan keittiöhenkilökunnan kanssa. 9) Oppilaita aktivoidaan koulumatkaliikuntaan. 10) Koulussa on yhteisesti sovittu käytäntö tai menettelytapa koulutapaturmien ennaltaehkäisemisestä. 7
Liikunta (10 indikaattoria) 1) Kunnassa on sovittu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa kokonaisuutena. 2) Liikunnan edistämisestä vastaavat viranhaltijat osallistuvat valmisteilla olevien lautakuntapäätösten vaikutusten ennakkoarviointiin (EVA). 3) Kunta kutsuu säännöllisesti koolle liikuntaseurojen ja yhdistysten yhteiskokouksen. 4) Viimeksi laadittuun kunnan hyvinvointikertomukseen tai muuhun vastaavaan sisältyy kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. 5) Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta raportoidaan vuosittain hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa. 6) Kunnassa kokoontuu säännöllisesti liikuntaseurojen ja yhdistysten sekä kunnan yhteinen asiantuntijaelin. 7) Kunta toteuttaa liikuntapaikkojen tai -palveluiden käyttäjille erillisiä asiakaspalautekyselyjä vähintään joka toinen vuosi. 8) Kunta seuraa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta vähintään kahden vuoden välein. 9) Kunnassa järjestetään kohdennettuja liikkumisryhmiä liikuntaseuratoiminnan ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille. 10) Kunnassa toimii poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä. 8
Kuntajohto (9 indikaattoria) 1) Kunnan investointiohjelmassa otetaan huomioon kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen. 2) Tarkastuslautakunnan tekemässä arviointikertomuksessa arvioidaan valtuustokausittain kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen. 3) Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään vuosittain mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista. 4) Laaja hyvinvointikertomus laadittu kerran valtuustokaudessa 5) Kunnassa toimii erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. 6) Kunnassa toimii hallituksen tai valtuuston asettama lapsiparlamentti tai vastaava foorumi, jossa kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevaan päätöksentekoon. 7) Kunnan palveluiden suunnittelussa/kehittämistyössä hyödynnetään asiakasraateja/foorumeja. 8) Valtuustolle raportoidaan vuosittain väestön elintapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia. 9) Paikallisen turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa. 9
Tulosindikaattorit tuloksellisuuteen väestötasolla perustuva osio Jotta indikaattorit olisivat kuntaa kannustavia, on tärkeää, ettei kuntaa rangaista siitä, millainen on sen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila (ikärakenne, sairastavuus) Palkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos, jonka kunta onnistuu omilla toimillaan aikaansaamaan 10
Tulosindikaattorit muutos 1. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 2. Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 3. Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat 5. Nuorisotyöttömät 6. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- vuotiaat 7. Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat 8. Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä 11
Käsittelyssä oleva esitys Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 14 Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa Määräytymisperusteena toimintaa ja tuloksellisuutta kuvaavat indikaattorit Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa indikaattoreihin Lisäosan suuruus noin 57 milj. (alustavissa keskusteluissa esitetty suuruusluokka) Osana yleiskatteellista rahoitusta Asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan määräytymisperusteet Yksityiskohtainen indikaattorien kuvaus
Lisärahoituksen laskeminen Asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta x kunnan asukasluku x kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin Alustavien laskelmien mukaan kuntien asukaskohtainen rahoitus Maksimi 12 Mediaani 9,5 Minimi 6 13
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin maakuntien rahoituksessa 14
Maakuntien rahoituslaki 12 Kannustaa maakuntia kansansairauksien ehkäisyyn ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen Otetaan käyttöön ensi kerran vuonna 2022 Maakuntien valtion rahoituksesta noin 1% (n. 170 milj. ) 15
Prosessi- (6) ja tulosindikaattorit (6) Merkittävimpien kansansairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät indikaattorit 1. Lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen, (toiminta) 2. Kouluterveydenhuollon 8-luokkalaisten terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (toiminta) 3. Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2-diabeteksen riskitekijät omaaville Käypä hoito suosituksen mukaisesti (toiminta) 4. Päihteiden käytön mini-intervention toteutuminen terveydenhuollon asiakkaille kalenterivuonna Käypä hoito - suosituksen mukaisesti (toiminta) 5. Lasten tuhkarokko-vihurirokko-sikotauti (MPR) rokotuskattavuus (%) (toiminta) Ikääntyvien toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen liittyvät indikaattorit 6. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja /tai sairaalassa hoidetut potilaat (tulos) 7. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä (tulos) Syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäisevät sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät indikaattorit 8. Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevat nuoret, % 20-24 vuotiaista, NEET (tulos) 9. Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten 1krt/v osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään (toiminta) 10. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuuden väheneminen (tulos) 11. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18-34-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (tulos) 12. Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25-80 v. /100 000 vastaavanikäistä alimmassa tuloviidenneksessä (tulos) 13.10.2016 16
KIITOS! TEA-tiimi: Timo Ståhl Pia Hakamäki Jonna Ikonen Vesa Saaristo Kirsi Wiss 17