JYVÄSKYLÄN SEUTU R A K E N N E M A L L I 2 0 X 0

JYVÄSKYLÄN SEUTU R A K E N N E M A L L I 2 0 X 0

SISÄLTÖ 1.ALUKSI... 2 HANKE... 2 MIKÄ RAKENNEMALLI?... 4 JYVÄSKYLÄN SEUTU... 4 VALTAKUNNALLISET JA MAAKUNTATASON TAVOITTEET... 4 KEHITTÄMISVYÖHYKKEET... 4 2.RAKENNEMALLI 20X0... 5 SEUDUN MENESTYKSEN AVAIMET... 5 SEUDUN KEHITTÄMISEN VISIO... 5 TAVOITTEET... 5 4.RAKENNEMALLISOPIMUS 20X0... 14 YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN... 14 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN... 14 KEVYEN LIIKENTEEN KEHITTÄMINEN... 15 MUU LIIKENTEEN KEHITTÄMINEN... 15 VESISTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENTAMISESSA. 16 SEUDULLINEN JA KUNTARAJAT YLITTÄVÄ SUUNNITTELU... 17 KÄVELY JA PYÖRÄILY KESKEISIKSI KULKUMUODOIKSI... 17 HAJARAKENTAMINEN... 17 JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN LIIKENTEEN KEHITTÄMINEN... 17 3.VYÖHYKKEIDEN KUVAUS... 7 FLOW ASUMINEN JA JOUKKOLIIKENNE... 8 KNOW TIETO, OSAAMINEN JA TYÖPAIKAT... 9 SHOW TAPAHTUMAT, VETOVOIMA JA PALVELUT... 10 GROW PALVELUKESKUKSET JA LOGISTISET YHTEYDET... 11 SLOW ELÄVÄT KYLÄT... 12 HAJA-ASUTUSALUEET... 13 5.MALLIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 18 6.RAKENNEMALLIN SEURANTA... 21 7.JOHTOPÄÄTÖKSET... 22 RAKENNEMALLI LYHYESTI... 22 JOHTOPÄÄTÖKSET RAKENNEMALLISTA... 22 LIITE: SEURANTAINDIKAATTORIT Kannen kuvat: Jyväskylän kaupunki 1

1. ALUKSI Rakennemallityön kautta on etsitty vastauksia siihen, miten Jyväskylän seudun odotettavissa olevaa kasvua kannattaa suunnata ottaen huomioon ekologiset, taloudelliset, toiminnalliset ja seudun vetovoimaan vaikuttavat seikat. Maankäytön kehittämisen rinnalla tiiviissä yhteistyössä on toteutettu seudun liikennejärjestelmää koskevaa suunnittelua (JYSELI-hanke). Rakennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ytimeen. Rakennemallivaihtoehtojen vertailun pohjalta Jyväskylän seudun aluerakenteen tulevaksi raamiksi muodostui rakenne, jossa korostuvat tiivistyvä rakenne, seudun asukkaiden viihtyisyys, vesistöjen hyödyntäminen ja kilpailukyky. Maankäytön kehittämisen painopisteitä ovat kaupunkikeskus ja sitä ympäröivä työssäkäynnin ja asumisen vyöhyke sekä nykyisten ja entisten kuntakeskusten muodostamat palvelukeskukset ja elinvoimaisten kylien verkosto. Rakennemalli on strateginen raami, jolla ohjataan seudun kuntien ja seudun yhteistä maankäytön suunnittelua. Se toteutuu yleiskaavojen ja erilaisten, maankäyttöön vaikuttavien kehityshankkeiden kautta. Rakennemallilla tuotetaan sisältöä myös tuleviin maakuntakaavoihin. Jyväskylän seudun kuntien yhteinen rakennemalli on parhaimmillaan päivittyvä maankäytön ohjauksen työkalu, joka toteutuu Rakennemallikäsikirjan 20X0, Rakennemallisopimuksen 20X0 ja siihen liittyvän seurantamenettelyn kautta. Rakennemallityötä on ohjannut ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustettuina kaikki Jyväskylän seudun kunnat sekä Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto. Rakennemallityötä on lisäksi ollut toteuttamassa projektityöryhmä, johon ovat osallistuneet kuntien, maakuntaliiton ja konsulttien edustajat. JYSELI:n ohjaus- ja työryhmä on toiminut Keski-Suomen ELYkeskuksen johdolla ja ryhmässä on ollut edustus Jyväskylän kaupungilta, Laukaasta, Muuramesta ja Keski- Suomen liitosta. Hankeen pääkonsulttina on toiminut AIRIX Ympäristö Oy (strategisen maankäytön suunnittelun erityisasiantuntija Kimmo Vähäjylkkä ja vaikutusten arvioinnin asiantuntija Jouko Riipinen). Konsultin asiantuntijaryhmässä ovat olleet edustettuina myös YTK (erityisasiantuntija, professori Raine Mäntysalo), VTT (erikoistutkija Irmeli Wahlgren) ja liikennesuunnittelukonsultti Liidea Oy (liikenneasiantuntija Vesa Verronen). Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelusta on vastannut pääkonsulttina Strafica Oy, jonka joukkoliikenneasiantuntija on toiminut Waystep Consulting Oy. H A N K E Jyväskylän seudun 20X0 rakennemallityö on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä hanke, jossa kuvataan Jyväskylän, Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten muodostaman seudun tulevaa yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on ohjata seudun väestönkasvua ja siihen liittyvää uutta maankäyttöä hallitusti niin, että 200 000 asukkaan väestömäärä mahdollistuu. Kuva 1. Jyväskylän kävelykatu (Jyväskylän kaupunki). 2

Rakennemallityöhön ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun ovat sisältyneet seuraavat osatyöt ja vaiheet: Lähtötietoraportti, syksy 2008 Erillisselvitykset ja asiantuntijoiden teemakirjoitukset, talvi ja kevät 2009 Motiiviseminaari I, kevät 2009 Julkilausumaraportti (tavoitteet ja visio), kevät 2009 Jyväkylän kaupunkiseudun liikennetutkimus 2009, liikenteen ja liikkumisen nykytila, syksy 2009 Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu, syksy 2009 Rakennemallin periaatteiden valinta, talvi 2010 Rakennemalliluonnos ja sen vaikutusten arviointi, kevät 2010 Liikennejärjestelmän tavoitteet ja toimintalinjat selonteko, kevät 2010 Rakennemallinen liikenteellisten vaikutusten arviointi, kevät 2010 Tieverkkoanalyysit, kesä 2010 Rakennemallikartta, syksy 2010 Rakennemallikäsikirja, syksy 2010 Rakennemallisopimus, syksy 2010 Valitun mallin vaikutusten arviointi, syksy 2010 Joukkoliikenteen kehittämisohjelma, syksy 2010 Rakennemallin hyväksymiskäsittely, talvi 2011 Kuva 2. Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 työsuunnitelma ja aikataulu. 3

M I K Ä R A K E N N E M A L L I? Osana rakennemallia esitetään Jyväskylän seudun menestyksen avaimet sekä seudun kehittämisen visio, tavoitteet ja periaatteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Rakennemalli on osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista. Se on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle. Seudun rakennemalli ohjaa kuntien yleiskaavatyötä ja muuta maankäytön kehittämistä. Rakennemalli ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava. J Y V Ä S K Y L Ä N S E U T U Jyväskylän seutu on Suomen kuudenneksi nopeimmin kasvava seutu, jolla on positiivinen imago. Jyväskylän seutu sijaitsee keskeisellä paikalla Suomessa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Seutu koostuu seitsemästä kunnasta (Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen). Jyväskylän seudun kokonaisväestönkehitys on ollut vuodesta 1980 lähtien tasaisesti nouseva. Jos nykyinen kasvukehitys jatkuu, saavutetaan rakennemallin väestötavoite 200 000 asukasta hieman ennen vuotta 2030. Väestö ei ole kuitenkaan jakautunut seudulle tasaisesti, vaan kasvu on suuntautunut Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen keskustoihin ja näitä yhdistävän pääliikenneväylän varrelle. V A L T A K U N N A L L I S E T J A M A A K U N T A T A S O N T A- V O I T T E E T Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät seuraavat Jyväskylän seutua koskettavat kokonaisuudet: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Rakennemallin muodostamisessa otetaan huomioon nämä valtakunnalliset tavoitteet. Maakunnan kehittämissuunnitelmassa ja maakuntakaavassa lähtökohtana on luoda Keski-Suomesta dynaaminen maakunta, joka houkuttelee yritystoimintaa, investointeja sekä osaavia ihmisiä ja jossa on puhdas ympäristö ja turvallista elää. Rakennemallityössä otetaan huomioon nämä maakunnalliset kehittämistavoitteet. K E H I T T Ä M I S V Y Ö H Y K K E E T Jyväskylän seudun rakennemallin mukainen kehittäminen vahvistaa erityisesti maakunnan ydintä Jämsä- Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhykettä. Vyöhykenäkökulmalla on haluttu tuoda myös Jyväskylän rakennemallityöhön erilaisia toimintoja, niiden määrää sekä väestö- ja työpaikkatiheyttä kuvaavina vyöhykkeinä. Kehittämisvyöhykkeet tarjoavat monipuolisesti mahdollisuuksia erilaiseen asumiseen (kaupunkikeskustasta väljään maaseutuasumiseen), yrittämiseen ja työntekoon. Strategisen kehittämisvyöhykkeen ohella maankäyttöä on ohjattu erityisesti joukkoliikenteen vahvoille toiminta-alueille siten, että nykyisen maankäytön vahvoja joukkoliikennekäytäviä on pyritty vahvistamaan ja laajentamaan. Kuva 3. Jyväskylän seutu. 4

2. RAKENNEMALLI 20X0 S E U D U N M E N E S T Y K S E N A V A I M E T Jyväskylän rakennemallin 20X0 motiiviseminaarissa muodostettiin Jyväskylän seudun arvopohja ja menestyksen avaimet, joiden kautta toivottu yhteinen tulevaisuus rakennetaan. Tärkeimpinä menestystekijöinä nostettiin esille seuraavat: TOP 5 Seudulla tarjotaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso Rakennetaan tehokkaasti toimiva, palveleva ja kannattava joukkoliikenne Työhön ja toimeen kaikin voimin Yrittäjyyden edistäminen ja uusia työpaikkoja Turvallisuus ja yhteisöllisyys takaavat elämän laadun; turvallinen paikka elää ja asua S E U D U N K E H I T T Ä M I S E N V I S I O Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin Vision muodostamisen elementteinä korostuivat Jyväskylän seudun keskeinen sijainti, seudun vahva osaaminen, persoonalliset piirteet, kuten vesistöjen läheisyys ja paikan henki sekä yrittäjyys ja elinvoimaisuus. Vision muodostamisen vahvana perustana oli vyöhykeajattelu, jossa keskipisteenä on ihminen elinympäristöineen ja elämäntapoineen. Jyväskylän seudun tulevaisuus sisältää tapahtumia ja aktiivista toimintaa, korkealuokkaista ja monipuolista osaamista, hyvää asumista ja ekologista liikkumista, kasvun elementtejä kaiken tasoisissa keskuksissa sekä luonnon ja maaseudun rauhaa. Jyväskylän seutu on ihmisten kohtaamispaikka. T A V O I T T E E T Jyväskylän seudun yhteistä maankäytön kehittämistä koskevat erityisesti seuraavat yhdessä muodostetut tavoitteet: Uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan KESKUSTEN ja niiden PALVELUJEN kehittymistä Jyväskylän seudulla tarjotaan ASUMISVAIH- TOEHTOJA eri elämäntapoihin ja -tilanteisiin kaikille väestöryhmille Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille luodaan uusia, keskeisiä sijaintipaikkoja Jyväskylän vahvaa, sijaintiin perustuvaa logistisen keskuksen asemaa kehitetään Palvelujen saavutettavuutta parannetaan ja liikkumistarvetta vähennetään luomalla KEVYEN LIIKENTEEN ympäristöjä ja sekoittamalla toimintoja Asumista ja työpaikkoja ohjataan kehitettävien JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISKÄYTÄVIEN yhteyteen Seudulle rakennetaan kattava, seudun asukkaita ja matkailijoita palveleva VIRKISTYSALUEIDEN- JA YHTEYKSIEN VERKKO VESISTÖJÄ ja niiden LÄHEISYYTTÄ hyödynnetään monipuolisesti seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä Korkealuokkaisia asuinympäristöjä suunnittelemalla edistetään TURVALLISUUTTA ja YHTEI- SÖLLISYYTTÄ Jyväskylän seudulle luodaan OMALEIMAINEN, PAIKAN HENKEÄ ja KULTTUURIA kuvaava sekä KOHTAAMISIA mahdollistava yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne on ILMASTONMUUTOSTA torjuva, eheä ja ekologinen 5

Jyväskylän seudun liikennejärjestelmätyössä puolestaan on asetettu seuraavat liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta käsittelevät tavoitteet: Jyväskylän seudun YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTETÄÄN keskustoja kehittämällä sekä tiivistämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta Toimintojen sijoittamisen tavoitteena on LIIKEN- NETARPEEN VÄHENTÄMINEN sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. Yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle sijoittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuta Liikkumista ohjaamalla pyritään TURVALLISEEN, TERVEELLISEEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLI- SEEN LIIKKUMISEEN henkilöauto- ja joukkoliikenteessä erityisesti työmatkoilla. Liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parannetaan. Jyväskylän seutu asettuu maan kärkeen liikkumisen ohjauksen kehittämisessä ja käytössä JOUKKOLIIKENNETTÄ KEHITETÄÄN HOUKUT- TELEVAKSI niin, että kynnys joukkoliikenteen käyttöön madaltuu. JOUKKOLIIKENNEKAU- PUNKI luodaan SHOW-, KNOW- ja FLOWvyöhykkeiden varaan. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta kasvatetaan Haja-asutusalueella autottomille asukkaille tarjotaan kustannustehokkaasti JÄRJESTETTYJÄ ASI- OINTIYHTEYKSIÄ KÄVELY ja PYÖRÄILY NOSTETAAN KESKEISIKSI LIIKKUMISMUODOIKSI kaikissa seudun taajamissa. Lähtökohtana on PALVELUIDEN SAAVU- TETTAVUUS kävellen ja pyörällä Jyväskylän keskustaa kehitetään ELÄVÄNÄ, VIIH- TYISÄNÄ JA KAIKILLA KULKUMUODOILLA hyvin saavutettavana keskusta. Tie- ja katuverkon investoinnit suunnataan ensisijaisesti LIIKENNETURVALLISUUTTA parantaviin, YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVIIN ja ELINKEINOELÄMÄN KILPAILUKYKYÄ TUKEVIIN TOIMIIN Maankäyttösuunnitelmissa HUOMIOIDAAN PÄÄVÄYLIEN KEHITTÄMISTARPEET, mutta ne toteutetaan vasta liikennetarpeen vaatiessa Energiatehokkaan RAUTATIELIIKENTEEN KIL- PAILUASEMAA PARANNETAAN erityisesti pitkämatkaisessa kaupunkiseutujen välisessä henkilöliikenteessä. Jyväskylän seudun kehittämisen lähtökohdat (arvopohja ja menestyksen avaimet), visio ja kehittämistavoitteet on esitetty yksityiskohtaisesti keväällä 2009 julkistetussa Julkilausuma-raportissa. Kuva 4. Kevyen liikenteen silta Jyväskylässä (Jyväskylän kaupunki). 6

3. VYÖHYKKEIDEN KUVAUS Jyväskylän seudun rakennemalli muodostuu kehittämisvyöhykkeistä, joista jokaista leimaa vyöhykkeelle ominainen asumisen ja työpaikkojen tiheys, maankäytön ja rakentamisen intensiteetti, palvelujen määrä ja saatavuus, kulkutapoihin liittyvät painotukset sekä erilainen elämänrytmi. Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 koostuu seuraavista vyöhykkeistä: Kuva 5. Jyväskylän seudun vyöhykkeet. Kuva 6. Asumista vesistön läheisyydessä (Jyväskylän kaupunki). 7

F L O W A S U M I N E N J A J O U K K O L I I K E N N E Vyöhyke muodostuu kaupunkikeskustaa lähellä olevista alueista, jonne on rakennettu hyvät joukkoliikenneyhteydet. Alueilla on omat kävelykeskustat ja niistä on kevyen liikenteen yhteydet kaupunkikeskustaan. Vyöhykkeellä on lähipalveluja ja runsaasti vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Pääsy vesistöjen ääreen on helppoa. FLOW-vyöhyke on Jyväskylän seudun tulevan kasvun kannalta keskeisin vyöhyke, jossa yhdistyvät korkealuokkainen asuminen ja kattavat, bussiliikenteeseen perustuvat joukkoliikennepalvelut (bussiliikenteen kaupunkilinjat ja seudulliset linjat). Vyöhyke ulottuu yhtenäisenä Muuramen taajaman eteläpuolelta Jyväskylään ja sieltä valtatien 4 suunnassa pohjoiseen Puuppolaan, idässä valtatien 9 suunnassa Vaajakoskelle ja Kanavuoreen sekä koilliseen Laukaan keskustaan saakka. Tämä kasvuakseli on Jyväskylän seudun luontainen kasvusuunta, jota kuntien kaavoitusohjelmat ja käynnissä olevat kaavahankkeet tukevat. FLOWvyöhyke kattaa myös Jyväskylän uudet Valkeamäen, Majanoron, Kauramäen ja Pohjois-Palokan asuntoalueet. FLOW-vyöhykkeellä uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan taajamien palvelujen kehittymistä ja säilymistä. Asuinympäristöt ovat korkealuokkaisia ja hyvällä suunnittelulla edistetään turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tiiviin ja eheän rakenteen kautta voidaan lisätä yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta ja ekologisuutta sekä torjua ilmastonmuutoksen uhkia. Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta FLOWvyöhykkeelle ohjataan hieman yli 50 % arvioidusta kokonaiskasvusta. Tästä uudesta kasvusta n. 30 % suunnataan nykyiseen taajamarakenteeseen ja 70 % uusille alueille. FLOW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seuraavia kriteerejä ja tunnuslukuja: Asuminen: 20 % kerrostaloihin, 30 % rivitaloihin ja 50 % omakotitaloihin Aluetehokkuus ea 0,1-0,40, keskimäärin 75 as./ha Liikkuminen: Joukkoliikennekäytävät, 100 % bussiliikenteen saavutettavissa, arkisin minimi 10 vuoroa Kevyen liikenteen kattava reitistö Kävelykeskustoja Palvelut: Etäisyys peruspalvelusta enintään 1 km Kuva 7. Uutta asuinaluetta (Jyväskylän kaupunki). 8

K N O W T I E T O, O S A A M I- N E N J A T Y Ö P A I K A T Vyöhyke muodostuu kaupunkikeskustaa ympäröivästä alueesta, jossa määräävä liikkumistapa on kevyt liikenne. Vyöhykkeelle on myös hyvät joukkoliikenneyhteydet. Vyöhykkeellä on sekoittuneena asumista, opiskelu- ja työpaikkoja sekä vapaa-ajan viettoympäristöjä. Tiiviistä rakenteesta huolimatta vyöhykkeellä on runsaasti puistoja ja muita vihervyöhykkeitä. Vyöhykkeellä on kaupan palvelukeskittymiä ja etäisyydet keskustan palveluihin ovat lyhyet. KNOW-vyöhyke muodostuu ydinkeskustaa ympäröivälle alueelle, jossa on runsaasti kaupan yksiköitä, työpaikkoja, tutkimus- ja oppilaitoksia sekä näiden lomassa asuntoja. Vyöhykkeelle on helppo päästä kattavia kevyen liikenteen reittejä pitkin, mutta sinne on rakennettu myös hyvät joukkoliikennepalvelut. KNOW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seuraavia kriteerejä ja tunnuslukuja: Asuminen: 100 % kerrostaloihin Aluetehokkuus ea 0,4-0,60, keskimäärin 100 as./ha Liikkuminen: 100 % vyöhykkeestä kevyen liikenteen verkossa, pääasiallinen kulkumuoto Tiheävuoroinen, sujuva bussiliikenne Kävelykeskustoja Palvelut: Etäisyys peruspalvelusta enintään 500 m Vyöhykkeelle on luotu runsaasti laajenemis- ja sijoittumismahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille sekä tiiviille asumiselle. KNOW-vyöhyke tarjoaa hyvän sijoittumisalueen uusille yrityksille ja vahvistaa merkittävästi Jyväskylän asemaa valtakunnallisesti merkittävänä osaamiskeskuksena ja logistisena solmuna. Jyväskylän seudulla keskeisin KNOW-vyöhyke ympäröi ydinkeskustaa ja kattaa Jyväsjärven ympäristön ulottuen Kuokkalaan, Keljoon, Korteporjaan ja Tourulaan. Merkittäviä tulevaisuuden kaupan ja työpaikkojen alueita on myös Keljonkankaalla, Seppälässä, Vaajakoskella ja Palokassa. Innoroad-Parkin alue Jyväskylän ja Laukaan rajalla muodostaa laajan yhtenäisen KNOWalueen. Muuramen ja Laukaan keskustojen tuntumaan syntyy myös uutta osaamisen ja työpaikkojen aluetta. Tikkakoski muodostaa oman logistisen KNOWkeskuksen. Jyväskylän seudun tulevasta väkiluvun kasvusta ohjataan KNOW-vyöhykkeen asuinalueille 15 % arvioidusta kokonaiskasvusta. Tämä uusi rakentaminen suunnataan kokonaan nykyiseen taajamarakenteeseen. Kuva 8. Jyväskylän yliopisto (Jyväskylän kaupunki). 9

S H O W T A P A H T U M A T, V E T O V O I M A J A P A L V E L U T Vyöhyke muodostuu kaupunkikeskustasta, jossa liikkuminen tapahtuu kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen. Vyöhykkeellä on runsaasti erilaisia palveluja ja korkealuokkaista kaupunkiasumista. Vapaaajanviettomahdollisuuksia on kaikkina vuorokauden aikoina. Vyöhyke rajautuu vesistöihin ja pääsy virkistysalueille on kävellen helppoa. Tapahtumia täynnä oleva, sykkivä ja elävä kävelykeskusta muodostaa Jyväskylän seudun SHOWvyöhykkeen. Vyöhykkeellä on runsaasti palveluja, joista osa on ympärivuorokautisesti saatavilla. Asuminen on tiivistä kerrostaloasumista lähellä palveluja, mikä houkuttelee erityisesti ikäihmisiä ja toisaalta opiskelijoita ja muita nuoria. Tiivis, paikan henkeä ja kulttuuria heijastava kävelykeskusta tarjoaa mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiselle sekä erilaisten tapahtumien järjestämiselle. Nykyinen ydinkeskusta laajenee todennäköisimmin Jyväsjärven rantaan Lutakon rakentamista jatkettaessa. Mahdollista uutta keskustarakentamista voi syntyä myös nykyisen paperitehtaan alueelle. Seudun tulevasta väkiluvun kasvusta SHOWvyöhykkeelle ohjataan 10 % kokonaiskasvusta. Uusi rakentaminen ohjataan kokonaan nykyiseen taajamarakenteeseen. SHOW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seuraavia kriteerejä ja tunnuslukuja: Asuminen: 100 % kerrostaloihin Aluetehokkuus ea 0,5-0,70, keskimäärin yli 100 as./ha Liikkuminen: Kävely toimivin kulkumuoto, viihtyisä ja laaja kävelykeskusta (sisä- ja ulkotiloja) Kevyen liikenteen verkostojen solmukohta, yhdistää muihin vyöhykkeisiin Hyvätasoinen bussiliikenne kävelykeskustan reunoilla Palvelut: Etäisyys peruspalvelusta enintään 200 m Kuva 9. Torielämää Jyväskylässä (Jyväskylän kaupunki). 10

G R O W P A L V E L U K E S K U K- S E T J A L O G I S T I S E T Y H- T E Y D E T Vyöhyke muodostuu pääliikenneväylien varrelle sijoittuvista palvelukeskuksista sekä nykyisistä ja entisistä kuntakeskuksista, joihin pyritään turvaamaan työssäkäynnin, opiskelun ja asioinnin mahdollistavat joukkoliikennepalvelut. Suuri osa liikenteestä hoidetaan henkilöautoilla. Kattavat peruspalvelut on keskuksista helposti saatavilla. GROW-vyöhyke muodostuu kuntakeskuksista ja pääliikenneväylien varrella sijaitsevista palvelukeskuksista. Näiden keskusten palvelujen säilyminen ja kehittyminen turvataan ohjaamalla uutta rakentamista palvelujen läheisyyteen sekä ylläpitämällä hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. GROWpalvelukeskuksilla on erilaisia rooleja hallinnon, kaupallisten palvelujen, liikennepalvelujen ja matkailupalvelujen keskuksina sekä työpaikkakeskittyminä. Rakennemallissa luodaan mahdollisuuksia nykyisten palvelujen kehittymiselle ja uusien toimintojen sijoittumiselle näihin keskuksiin. GROWvyöhykkeen keskuksissa on viihtyisien asuinympäristöjen ja kattavien palvelujen lisäksi hyvät harrastus- ja virkistysmahdollisuudet. GROW-vyöhykkeen kuntapalveluverkoston muodostavat entinen kuntakeskus Korpilahti ja nykyiset Toivakan, Petäjäveden, Uuraisten ja Hankasalmen kuntakeskukset. Näiden keskusten palveluvarustus säilytetään monipuolisena ohjaamalla uutta asunto- ja liikerakentamista taajamarakenteeseen ja sen välittömään läheisyyteen. GROW-vyöhyke täydentyy valtateiden varsille sijoittuvista Hirvaskankaan ja Palokan (Vt 4), Kintauden ja Kuohun (Vt 23) sekä Lievestuoreen, Niemisjärven ja Hankasalmen aseman (Vt 9) palvelukeskuksista. Näistä keskuksista on hyvät liikenneyhteydet Jyväskylään ja keskusten läheisyyteen tullaan kaavoittamaan uusia asuntoalueita. Valtatieyhteyksien merkitys GROW-keskusten kehittymiselle on erityisen suuri. Valtatien 4 varteen sijoittuvat Toivakka, Puuppola ja Hirvaskangas, jotka suoraan hyötyvät kasvavasta ohikulkuliikenteestä kasvavan asiakasvirran muodossa. VT 4 kehittämistoimenpiteet (Vt 4 oikaisu välillä Toivakan Viisarinmäki - Kanavuori ja moottoritieyhteys Kirri - Äänekoski) lähentävät näitä keskuksia Jyväskylään. Vt 23 varrella Petäjävesi, Kintaus ja Kuohu ja Vt 9 varrella Korpilahti, Lievestuore, Niemisjärvi ja Hankasalmen asemanseutu hyötyvät vastaavasti valtatiesijainnistaan. Kasvun solmukohtia ovat liittymäalueet, kuten Hirvaskangas, jonne on syntynyt liikennepalvelujen ohella työpaikkoja ja asumista. Toivakka, Hankasalmi ja Petäjävesi ovat strategisessa kehittämisessään erityisesti huomioineet valtateiden kasvuvaikutuksen. GROW-vyöhykkeelle ohjataan Jyväskylän seudun väkiluvun kokonaiskasvusta 15 %. Lähes kaikki kasvu ohjataan nykyiseen taajamarakenteeseen. GROW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seuraavia kriteerejä ja tunnuslukuja: Asuminen: 30 % rivitaloihin ja 70 % omakotitaloihin (kuntakeskuksissa 10 % kerrostaloihin, 20 % rivitaloihin ja 70 % omakotitaloihin) Aluetehokkuus ea 0,05-0,15; keskimäärin 40 as./ha (kuntakeskuksissa ea = 0,05 0,20; keskimäärin 50 as. / ha) Liikkuminen: Henkilöautoliikenne (vähäpäästöiset hybridiautot), kimppakyydit Työssäkäynnin, opiskelun ja asioinnin kaikkina vuodenaikoina mahdollistava bussiliikenne Palvelut: Etäisyys peruspalvelusta enintään 2 km Vähintään 3 ympärivuotista peruspalvelua, esim. päivittäistavarakauppa (kuntakeskuksissa julkiset ja kaupalliset peruspalvelut) 11

S L O W E L Ä V Ä T K Y L Ä T Vyöhyke muodostuu elinvoimaisten kylien verkosta. Peruspalvelut saadaan kyläkeskuksista ja niitä tarjotaan myös kuljetettuina ja etäpalveluina. SLOW-vyöhyke mahdollistaa taajamia väljemmän asumisen ja omavaraisen elämäntavan. Liikennöinti hoidetaan pääosin henkilöautoilla. SLOW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seuraavia kriteerejä ja tunnuslukuja: Asuminen: 10 % rivitaloihin ja 90 % omakotitaloihin Aluetehokkuus ea 0,04-0,10, keskimäärin 5 as./ha Liikkuminen: Henkilöautoliikenne (vähäpäästöiset hybridiautot), kimppakyydit Autottomien asiointimahdollisuudet turvataan palvelu- tai kutsuliikenteellä SLOW-vyöhyke muodostuu elävien ja elinvoimaisten kylien verkostosta, joissa sijaitsevien palvelujen säilymistä tuetaan ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen ja läheisyyteen. SLOW-vyöhykkeellä tarjotaan mahdollisuuksia väljälle ja omatoimiselle kyläasumiselle, jonka vetovoimatekijänä Jyväskylän seudulla on erityisesti vesistöjen läheisyys. Palvelut: Etäisyys peruspalvelusta enintään 3 km Vähintään 1 ympärivuotinen peruspalvelu, esim. kyläkoulu, kauppa SLOW-vyöhykkeen kylissä on vähintään yksi ympärivuotinen palvelu, joka voi olla esim. koulu, terveydenhuollon palvelu, kauppapalvelu, matkailukeskus tai kioskipalvelu. Rakennemallin tavoitteellinen kyläverkosto muodostuu seuraavista kylistä: Hankasalmi: Kankainen, Kärkkäälä, Ristimäki, Venekoski Jyväskylä: Kuikka, Leppälahti, Nyrölä, Oravasaari, Saakoski, Vesanka Laukaa: Kuusa, Savio, Tarvaala, Vehniä, Vuontee, Äijälä Muurame: Isolahti Petäjävesi: Ylä-Kintaus Toivakka: Huikko, Kankainen, Ruuhimäki Uurainen: Höytiä, Jokihaara ja Kyynämöinen Kunnat voivat omalla maankäytöllään vaikuttaa kyläverkoston kehittymiseen. SLOW-vyöhykkeen kyliin ohjataan n. 7 % seudun tulevasta kasvusta. Tavoitteena on ohjata hajarakentamisen painetta kylien palvelujen yhteyteen. Kuva 10. Ulkoilureitti (Jyväskylän kaupunki). 12

H A J A - A S U T U S A L U E E T Osa Jyväskylän seudun rakennemallia on vyöhykkeiden ulkopuolinen haja-asutusalue, jossa palvelut haetaan keskuksista. Haja-asumista pyritään Jyväskylän seudulla kehittämään niin, että se sisältää toisaalta vetovoimatekijöitä (mm. suuri tonttikoko) ja toisaalta velvoitteita mm. jätevesien, vesihuollon ja jätteiden kierrättämisen suhteen. Tavoitteena on, että yhä suurempi osa hajarakentamisesta voitaisiin ohjata kyläkeskusten tuntumaan (SLOW-vyöhykkeelle). Haja-asutusalueille ohjataan n. 2 % seudun tulevasta kasvusta. Tavoitteena on ohjata hajarakentamisen painetta kylien palvelujen yhteyteen. Jyväskylän seudun rakennemallikartta muodostuu ydinkeskustan muodostamasta SHOW-vyöhykkeestä, sitä ympäröivästä työpaikkojen, osaamisen ja kaupan muodostamasta KNOW-vyöhykkeestä, hyvän joukkoliikenteen ja asumisen FLOW-vyöhykkeestä, palvelukeskuksista koostuvasta GROW-keskusten verkosta sekä elinvoimaisten kylien muodostamasta SLOWvyöhykkeestä. Kuntakeskusten ja Jyväskylän keskustan välillä panostetaan sujuvaan joukkoliikenteeseen. Vesistöt sekä Jyväskylän seudun tärkeimmät tieyhteydet on esitetty omina elementteinään. Rakennemallikartalle on koottu vain valtatiet, kuntakeskuksia Jyväskylään yhdistävät tieyhteydet ja kehätieyhteydet. SHOW KNOW GROW SLOW FLOW Kuva 11. Jyväskylän seudun rakennemallikartta 20X0. 13

4. RAKENNEMALLISOPIMUS 20X0 Jyväskylän seudun rakennemalli sisältää Rakennemallisopimuksen 20X0, jolla pyritään lisäämään Jyväskylän seudun kuntien maankäyttöön ja muuhun kehittämiseen liittyvää yhteistyötä sekä suunnitteluyhteistyötä kuntien raja-alueilla. Sopimus noudattaa Jyväskylän seudun rakennemallityössä sovittuja tavoitteita ja periaatteita sekä toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttöperiaatteita ja maakunnan kehittämisen tavoitteita. Sopimuksella kunnat sitoutuvat vapaaehtoisesti rakennemallin toteutukseen kuntakohtaisessa maankäyttöön ja muuhun kehittämiseen liittyvässä päätöksenteossaan sekä keskinäisessä suunnittelussa, toteutuksessa ja rakennemallin seurannassa. Sopimus koskee Jyväskylän seudun kuntia eli Hankasalmea, Jyväskylää, Laukaata, Muuramea, Petäjävettä, Toivakkaa ja Uuraista. Sopimus perustuu kaikilta osin vapaaehtoisuuteen. Rakennemallisopimukseen 20X0 ja JYSELI:n seudun liikennejärjestelmää koskeviin asiakirjoihin on sisällytetty seuraavia maankäyttöä, rakentamista ja liikennettä koskevia kehittämisperiaatteita: Y H D Y S K U N T A R A K E N T E E N E H E Y T T Ä M I N E N Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään Jyväskylän seudun maankäytössä kaikilla tavoilla taloudellisemmaksi, toimivammaksi ja ekologisemmaksi. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen toteutetaan täydennysrakentamalla taajamia eri vyöhykkeille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Alueiden käyttötarkoitus muutetaan toiminnan muuttuessa, kaupunkialueilla suositaan korkeaa rakentamista ja tyhjät tontit keskustoissa rakennetaan. Yhdyskuntarakennetta eheytetään mittakaavaan ja toimintoihin soveltaen kaikilla vyöhyketasoilla. Henkilöautoriippuvuutta vähennetään siirtämällä tieinvestointien painopistettä selvemmin yhdyskuntarakenteen eheytymistä tukeviin toimiin, liikenneturvallisuuden parantamiseen ja joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpiteisiin. Vain välttämättömät kaupunkiseudun kasvun ja liikenneturvallisuuden parantamisen edellyttämät väyläinvestoinnit toteutetaan. J O U K K O L I I K E N T E E N K E- H I T T Ä M I N E N Joukkoliikennepohjaista maankäyttöä edistetään aktiivisesti rakentamalla FLOW-vyöhyke pääosin kattavan bussiliikenteen varaan, kehittämällä SHOW- ja KNOWvyöhykkeitä bussiliikenteen ehdoilla ja rakentamalla GROW-vyöhykkeen palvelukeskuksiin työssäkäynnin, opiskelun ja asioinnin mahdollistavia bussilinjoja. Maankäytön ja liikenteen kehittäminen toisiinsa tukeutuen toteutuu kaikilla vyöhykkeillä. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen edellyttää vuorotarjonnan lisäämistä ja lipun hintojen alentamista. Palvelutasoa parannetaan erityisesti alueilla, joilla on eniten matkustajapotentiaalia. Seuraavassa on esitetty viisiportainen palvelutasoluokitus, jonka ytimen muodostaa joukkoliikennekaupungiksi nimetty parhaan palvelutason alue. 1. Joukkoliikennekaupunki 2. Seutuliikenteen laatukäytävät 3. Muut säännöllisen reittiliikenteen vaikutusalueella olevat alueet 4. Kaukoliikenteen laatukäytävät 5. Säännöllisen joukkoliikenteen ulkopuolella olevat alueet 14

Kuva 12. Tavoitetilan tieverkko (Strafica 2010). K E V Y E N L I I K E N T E E N K E- H I T T Ä M I N E N Nykyistä kevyen liikenteen verkostoa täydennetään yhtenäiseksi ja kattavaksi. Kävelyn ja pyöräilyn erilaiset tarpeet otetaan huomioon verkoston suunnittelussa. Jyväskylän keskustaa kehitetään kävelykeskustana. Taajamakeskustoissa kävely ja pyöräily priorisoidaan suhteessa muihin kulkutapoihin. Haja-asutusalueilla pääpaino on koulujen lähialueilla. Kevyen liikenteen verkko rakennetaan kattavaksi yhdistämällä kaikki KNOW-vyöhykkeen kohteet ja alueet. Lisäksi FLOWvyöhykkeen asuntoalueilta rakennetaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet Jyväskylän kävelykeskustaan (SHOW-vyöhykkeelle). M U U L I I K E N T E E N K E H I T- T Ä M I N E N Kaikessa kuntarajat ylittävien liikenneväylien suunnittelussa keskustellaan linjauksista ja toteuttamisjärjestyksestä seudullisesti. Pääväylien kehittämisessä on kaksi tasoa, valtakunnantason kehittämishankkeet ja seudulliset kehittämishankkeet. Raideliikenteen tulevaisuuden kehittymismahdollisuuksia ei muulla maankäytöllä estetä. Maakunnan kaukoliikennettä koskeva kehittämistavoite on Jyväskylän ja Helsingin välisen matka-ajan nopeuttaminen kahden tunnin tasolle. Tämä tavoite voidaan saavuttaa nykyistä Tampereen kautta kulkevaa yhteyttä merkittävästi parantamalla tai kokonaan uuden oikoradan avulla. Lopputilanteen ratkaisutavasta riippumatta on varau- 15

duttava nykyisen Jyväskylä Tampere rataosuuden merkittäviin parantamistoimenpiteisiin. Paikallisen henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Jyväskylän seudulla ei ole nykyisillä maankäytön kasvuennusteilla ja liikenteen tuottamistavoilla taloudellisesti mahdollista. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski - kehitysvyöhykkeen vahvistaminen ei ole kuitenkaan ristiriidassa mahdollisen paikallisen henkilöjunaliikenteen käynnistämisen kanssa pitkällä aikavälillä. Raideliikenteen kehittämismahdollisuutta ei rakennemallissa suljeta pois. Päätieverkon kehittämisessä varaudutaan valtatien 4 parantamiseen välillä Kirri Vehniä Äänekoski (moottoritietasoinen yhteys), Vaajakosken ohitustiehen (Vt 4 moottoritie välillä Kanavuori Haapalahti) ja Vt 9 parantamiseen välillä Jyväskylä Muurame(-Jämsä). Seudullisen liikenneverkon kehittämisen keskeiset toimenpiteet ovat Kuokkalan kehätien toteuttaminen, Laukaantien parantaminen, Vaajakoski Seppälänkangas Palokka -kehätie, Seppälä Tourula alueen liikenneverkon kehittäminen, Rantaväylän parantaminen ja varautuminen Läntiseen ohikulkutiehen. Kuva 13. Joukkoliikenteen palvelutasoluokitus (Strafica 2010). V E S I S T Ö J E N H Y Ö D Y N T Ä- M I N E N R A K E N T A M I S E S S A Vesistöt ovat Jyväskylän seudun suuri hyödyntämätön mahdollisuus, jota tulisi nykyistä rohkeammin hyödyntää rakentamisessa ja seudun vetovoimatekijänä. Kaupunkialueilla rannoille on mahdollista rakentaa tiivistä ja korkeaa kaupunkirakennetta. Myös FLOW- ja GROWvyöhykkeillä vesistöjä tulisi hyödyntää uudessa rakentamisessa rohkeammin. Rantojen läheisyyteen raken- nettaessa on kuitenkin otettava huomioon yleiset virkistystarpeet, joita voidaan edistää erilaistaen rantareittien ja -puistojen muodossa. Kylät ovat luontaisesti syntyneet vesistöjen äärelle. Rantarakentamisessa on otettava huomioon kylien ominaispiirteet ja maisematekijät. Haja-asutusalueille rakennettaessa rantarakentamista voidaan suosia, mikäli se tukee palvelujen säilymistä eikä rakentamiselle ole muita esteitä. 16

S E U D U L L I N E N J A K U N T A- R A J A T Y L I T T Ä V Ä S U U N- N I T T E L U Merkittävä liikepaikkarakentaminen, seudullisesti merkittävät työpaikkakeskittymät ja muut seudullisesti merkittävät hankkeet tulee käsitellä seudun maankäytössä yhteisesti. Tällaisia seudullisesti merkittäviä hankkeita ovat mm. kaupan suuryksiköt, energiatuotantoyksiköt, logistiikka-alueet ja -hakkeet, jätteidenkäsittelyalueet sekä suuret työpaikkakeskittymät. Seudun maankäytössä varaudutaan palvelujen seudulliseen kehittämiseen ja tulevaisuudessa myös yhteiseen palvelurakentamiseen. On todennäköistä, että myös julkisen sektorin palveluja tullaan kehittämään yhä enemmän seudullisesti yli kuntarajojen. Ulkoilu- ja virkistysreittejä suunnitellaan seudullisesti ja näin turvataan niiden jatkuvuus ja alueellinen kattavuus. K Ä V E L Y J A P Y Ö R Ä I L Y K E S- K E I S I K S I K U L K U M U O D O I K- SI Kävely- ja pyöräily otetaan liikenteen ja maankäytön suunnittelussa huomioon itsenäisenä liikennemuotona ja keskeisenä liityntäkulkutapana. Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuutta kasvatetaan koko seudulla. Kävely ja pyöräily nostetaan ensisijaisiksi henkilöliikenteen kulkumuodoiksi alle kolmen kilometrin työ-, opiskeluja asiointimatkoilla. Samalla vähennetään jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien määrää liikenneturvallisuutta edistävin toimenpitein. Osana maankäytön suunnittelua otetaan käyttöön kevytliikenteen auditointikäytäntö, jonka avulla varmistetaan kevytliikenteen riittävä huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennusmääräyksissä. H A J A R A K E N T A M I N E N Hallittua hajarakentamista kehitetään niin, että se sisältää yhdessä sovittuja vetovoimatekijöitä, mutta myös rakentamiseen ja asumiseen liittyviä kriteerejä. Maaseutu- ja haja-asumisen keskeisenä vetovoimatekijänä on riittävän suuri tonttikoko, joka mahdollistaa maaseutumaisen elämäntavan ja omatoimisuuden esimerkiksi lähiruoan tuotannossa. Haja-asutusalueilla voisi suosia myös uusia ja innovatiivisia energiatuotannon paikallisia ja yksilöllisiä ratkaisuja. Liikkumisen vähentämiseksi seudulla tulisi rakentaa kattava ja tehokas etätyön mahdollistava tietoliikenneverkko ja kyliin mahdollisuuksien mukaan myös etätyötiloja. Rakennuslupia myönnettäessä tulee korostaa hajarakentamiseen liittyviä velvoitteita ja kriteerejä. Hajarakentamista tulisi ensisijaisesti kohdentaa alueille, joissa on alueellinen ja yleisesti järjestetty vesihuolto ja jätevesihuolto (esim. vesiosuuskunnan järjestämänä). Myös jätehuollosta tulisi huolehtia mahdollisimman pitkälti kierrättämällä ja kompostoimalla jätteet. Hajarakentamisen tulee olla luonteeltaan sellaista, että se mahdollistaa kohtuukustannuksin palvelujen tarjonnan ja sujuvat liikenneyhteydet. J Y V Ä S K Y L Ä N K E S K U S T A N L I I K E N T E E N K E H I T T Ä M I- N E N Pääsy Jyväskylän keskustaan turvataan jatkossakin autolla, mutta läpiajo minimoidaan ja ajonopeuksia alennetaan. Autoliikenteen sujuvuutta parannetaan keskustan sijasta muun muassa Rajakadulla ja Nisulankadulla sekä Rantaväylällä. Keskustan pääkatukehän (Vaasankatu/Cygnaeuksenkatu Hannikaisenkatu Kalevankatu Yliopistonkatu) sisäpuolen kadut rauhoitetaan pysäköinti- ja huoltoliikenteelle, joka hoidetaan osittain maanalaisin ajoyhteyksin. Kehän sisäpuolisten katujen ajonopeudeksi tulee korkeintaan 30 km/h. Pyöräilylle, jalankululle, oleskelulle ja viherkaistoille annetaan lisää tilaa esimerkiksi katupysäköintiä vähentämällä. Kävelykeskustaa laajennetaan. 17

5. MALLIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on ollut rakennemallikäsikirja, jossa on kuvattu vyöhykkeet ja kehittämisen periaatteet, rakennemallikartta sekä vyöhykkeiden kriteerit, jotka ovat osa seudun kuntien maankäytön sopimusta. Arviointi on tehty sanallisesti eri tarkastelunäkökulmista konsultin asiantuntijaryhmän näkemyksiä hyödyntäen. Lisäksi rakennemallin ekologista kestävyyttä on arvioitu VTT:n EcoBalance -työkalua hyödyntäen. Rakennemallin vaikutusten arvioinnissa on käytetty seuraavia vaikutuksia kuvaavia symboleja: Rakennemallin vaikutukset ovat pääsääntöisesti myönteisiä tai vähintään neutraaleja eri näkökulmasta. Erityisesti taajamissa ja muissa tiiviisti asutuilla alueilla saavutetaan merkittäviä hyötyjä. Joukkoliikenteen toimivuuden näkökulmasta valittu malli ei kaikilta osin ole toimivin, vaan valittua tiiviimpi rakenne tuottaisi paremmat joukkoliikenteen kehittämisedellytykset. Rakennemallin vaikutusten sanallinen arviointi on laadittu: yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja taloudellisuuden suhteen olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämismahdollisuuksien suhteen ekologisen kestävyyden suhteen ympäristöhaittojen näkökulmasta rakennetun ympäristön ja maiseman suhteen suhteessa ilmastonmuutoksen torjuntaan suhteessa elinympäristöjen viihtyvyyteen, toimivuuteen, turvallisuuteen ja terveyteen suhteessa virkistysmahdollisuuksiin ja vapaaaikaan palvelujen saatavuuden suhteen suhteessa liikenteen toimivuuteen yhdyskuntateknisten kustannusten näkökulmasta elinkeinoelämän ja alueellisen kilpailukyvyn näkökulmasta Kuva 14. Rakennemallin vaikutusten arvioinnin tarkastelunäkökulmat. 18

Rakennemallin ekotehokkuutta on arvioitu lukuarvoihin perustuen. Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen tase rakenteiden koko elinkaaren ajalta käyttäen 50 vuoden ajanjaksoa. Arvioinnissa on käytetty VTT:n EcoBalance-arviointimallia. Arviointi on yleispiirteinen määrällinen arvio, jossa kukin tekijä on kuvattu sille ominaisella yksiköllä (kwh, kg, euro). Tuloksena on arvio rakennemallin ekotehokkuudesta eli ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä tarkasteltujen tekijöiden osalta. Tarkasteltaessa energiankulutusta, raaka-aineiden kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä, ovat tulokset hyvin samankaltaisia - tiheimmin rakennetuilla alueilla kulutus ja päästöt ovat asukasta ja työpaikkaa kohden selvästi alemmat kuin SLOWvyöhykkeellä ja hajaasutusalueella. Tiheällä yhdyskuntarakenteella saavutetaan siis selvästi kustannushyötyjä, suhteellisesti alhaisempaa kulutusta ja pienempiä päästömääriä. EcoBalance-työkalun perusteella Jyväskylän seudun rakennemalli muodostaa hyvän ja monipuolisen kokonaisuuden, jonka vaikutukset ovat kaikkiaan suhteellisen edulliset. SHOW- ja KNOW-vyöhykkeille kannattaa suhteellisten hyötyjen vuoksi sijoittaa mahdollisimman paljon asutusta ja FLOW ja GROW-vyöhykkeetkin voivat muodostua suhteellisen edullisiksi, kun huomiota kiinnitetään liikenteelliseen sijaintiin ja liikkumistottumuksiin. SLOW-vyöhyke ja haja-asutusalue ovat vähiten edullisia, ja siellä erityistä huomiota tulee kiinnittää liikkumistottumuksiin, olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen, asumisväljyyteen ja lämmitystapoihin (mm. mahdollisimman vähän sähkölämmitystä). Sen sijaan absoluuttinen kulutus ja absoluuttiset päästömäärät ovat selvästi suurimmat FLOW-vyöhykkeellä, jonne suurin osa Jyväskylän seudun tulevasta kasvusta ohjataan. SLOWvyöhykkeen ja erityisesti hajaasutusalueen vaikutus on hyvin marginaalinen. Vähiten kasvihuonepäästöjä aiheuttavat asukasta ja työpaikkaa kohden SHOW ja KNOW - vyöhykkeet. Suurimpiä päästöt ovat SLOW-vyöhykkeellä sekä haja-asutusalueella. Suurin osa päästöistä aiheutuu rakennuksista, ja liikenne on toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja. Kokonaisuudessaan kasvihuonekaasupäästöt ovat suurimmat FLOWvyöhykkeellä, missä on eniten asukkaita ja työpaikkoja Kuva 15 ja kuva 16. Kasvihuonepäästöt 50 vuoden aikana yhteensä ja asukasta ja työpaikkaa kohden. 19

JYVÄSKYLÄN SEUTU R A K E N N E M A L L I N V A I K U T U S S U H T E E S S A N Y K Y T I L A N T E E S E E N Elinympäristöjen viihtyisyys, turvallisuus ja terveellisyys Palvelujen saatavuus Liikenteen toimivuus Yhdyskuntarakenteen kustannukset Elinkeinoelämän kilpailukyky alueellisesti ja globaalisti Suhde valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin Rakennesuunnittelun tavoitteena Kauppa-, liikenne-, terve- on turvata paikallisesti ja ys- ja sosiaalipalvelut sekä seudullisesti jatkuva virkistysalueverkosto, kulttuuri- ja vapaaajanpalvelut mikä parantaa alueen asukkaiden viihtyisyyttä (tapahtumat, harrastukset) ovat keskittyneet ja ulkoilumahdollisuuksia. rakennemallissa Asutuksen tiivistämisellä edistetään Jyväskylän kaupunkikesdostaa mahdollisuuksia muokukseen sekä kasvaviin yhtenäisiä virkistysaluekokonaisuuksia taajamiin. Näillä alueilla ja yhte- yksien säilymistä luontoon ja vältetään yhtenäisten luonnonalueiden pirstoutumista. asuville palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on hyvä. Bussiliikenteeseen tukeutuva joukkoliikennekaupunki parantaa erityispalvelujen saatavuutta joukkoliikenteen kehittämiskäytävillä Laukaa Jyväskylä - Muurame välillä asuville. Pienin palveluvarustus on elävissä kyläkeskuksissa, joissa voi olla kyläkauppa, päiväkoti ja Osa kasvualueista sijoittuu vesistöjen läheisyyteen, jotka ovat vetovoimaisia alueita. Seutu on erityisen järvinen ja alueella on paljon lomaasuntoja asukkaiden virkistäytymistä varten. Alueella on runsaasti myös mm. hiihto- ja laskettelukeskuksia, kylpylöitä, leirintäalueita ja liikuntapaikkoja. Ympäristön laadun ja rakenteiden ylläpito ja parantaminen lisäävät asukkaiden liikkumismahdollisuuksia ja siten parantavat heidän viihtyvyyttään ja terveyttään. Rakennemallin kautta elinympäristön laatu- ja viihtyisyystekijät voidaan turvata. ala-aste. Rakennemalli pyrkii ohjaamaan myös haja-asutuksen pääosin kyliin, jolloin uusi asutus voi tukea palvelujen säilymistä. Palvelujen tarve on hyvin yksilöllistä ja kohdistuu elämänvaiheen mukaan eri palveluihin. Rakennemalli ohjaa uutta asutusta seudun keskeisille alueille ja hyvien liikenneyhteyksien varteen. SHOWja KNOW- vyöhykkeillä asukkailla on pienin liikennetarve ja henkilöauton käyttö on vähäisintä. Ilman rakennemallin ohjausta asutus voisi suuntautua liikenteellisesti heikommille alueille, jolloin liikenteen toimivuus olisi huonompi ja siitä aiheutuvat haitat suuremmat. Asutus kasvaa kaikkien pääteiden suunnilla lisäten liikenteen kasvua. Kasvu keskittyy henkilöautoliikenteeseen. Joukkoliikenne ei tarjoa Jyväskylän ulkopuolella kilpailukykyistä vaihtoehtoa henkilöauton käytölle. Joukkoliikenteen palvelutaso laskee nykyisestään. Laukaan ja Muuramen suuntiin joukkoliikenteen palvelutaso on paremmin säilytettävissä. Asutuksen kasvupotentiaalit ovat kuitenkin sen verran pienet, että palvelutasoa ei pystytä nostamaan, mutta nykyinen laskeva trendi voi hidastua, jos uusi maankäyttö sijoitetaan tarpeeksi houkuttelevasti nykyisten joukkoliikennereitistöjen välittömään läheisyyteen. SLOW -alueilla liikkuminen on lakisääteisiä kuljetuksia lukuun ottamatta henkilöauton varassa. Jyväskylän alueella asutus kasvaa kuitenkin eniten tarjoten mahdollisuuden joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun toimintaedellytysten kehittämiseen. Myös Jyväskylän alueella on joukkoliikenteen kehittämisen kannalta olennaista uuden maankäytön sijoittaminen mahdollisimman lähelle nykyisiä voimakkaimpia joukkoliikennereittejä. Pääteiden ruuhkaisuuden kasvu lisää painetta erityisesti Vaajakoski - Palokka kehätien tekemiseen. Jyväskylän asema logistisena keskuksena edellyttää toimivia pääteitä. Rakenteen verkostokustannukset kasvavat johtuen laajenevasta asutuksesta sekä uusista työpaikka- ja palvelualueista. Verkostokustannuksiin vaikuttavat erityisesti aluetehokkuus ja olevien verkostojen hyödyntämismahdollisuudet. Rakennemalli kuitenkin ohjaa uutta rakennetta olevan Myös energian kulutus ja siitä aiheutuvat kustannukset kasvavat, vaikka uusi rakentaminen onkin energiatehokasta. Kasvaville kunnille aiheutuu kustannuksia maanhankinnasta ja alueen infrastruktuurin rakentamisesta. Tiestön, vesihuollon ja energiahuollon rakentaminen ja ylläpito sitoo kuntien varoja vähintään pari vuotta, ennen kuin käyttömaksut ja kiinteistöverot kattavat menot. Asukkaille liikkumisen aiheuttamat kustannukset riippuvat elämäntavasta ja siitä onko alueella tarjolla joukkoliikennettä. Rakennemallissa varmistetaan nykyisten yritysten toiminnan kasvu ja uusien yritysten sijoittumismahdollisuudet. Pääosa elinkeinotoiminnasta ohjataan logistisesti houkuttelevalle KNOW-vyöhykkeelle. yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Elinkeinotoiminnan Suhteellisesti eniten yhdyskuntarakenteen kustannuksia aiheutuu kehittämisedellytykset ovat suotuisimmat SLOW- ja haja-asutusalueilla. Jyväskylän keskustassa Rakennusten rakentamisesta ja ja sitä ympäröivällä käytöstä aiheutuvat kustannukset työpaikkojen vyöhykkeellä sekä pääliikenne- riippuvat mm. asumisväljyydestä. väylien Vt 4 ja Vt 9 varsilla. Kuntakeskuksista pääliikenneväylien kasvumahdollisuuksista hyötyvät selvästi mm. Muurame, Petäjävesi ja Toivakka. Uutta elinkeinotoimintaa suunnataan myös nykyisiin kuntakeskuksiin. Hajaasutusalueilla yritysten ja muun elinkeinoelämän kilpailukyky liittyy uudistuvaan maataloustuotantoon ja uusiin energiantuotantotapoihin. Rakennemallin kehittämistavoitteet ja esitetyt toimenpiteet ovat VAT-tavoitteiden mukaisia. 20

JYVÄSKYLÄN SEUTU 6. RAKENNEMALLIN SEURANTA Seuranta koskee rakennemallin toteutumista ja Jyväskylän seudun maankäyttöä koskevaa sopimusta (Rakennemallisopimus 20X0). Seurantaa toteutetaan Jyväskylän seudun kaavoittajien ns. Verkkariryhmässä, joka kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Seurantaryhmässä käsitellään mm: kuntien hankkeita ja niiden vaikutuksia naapurikuntiin ja maankäytön yhteen sovittamiseen, jokaisen kunnan toimenpiteitä sopimuksessa mainittujen tavoitteiden osalta kuntien kaavoituskatsauksia ja -ohjelmia, joita jaetaan eteenpäin. Seurantaryhmä raportoi rakennemallin toteutumisesta seudun kunnanhallituksille. Rakennemallin toteutumista seurataan muutamilla keskeisillä, mitattavilla ja yksiselitteisillä indikaattoreilla. Indikaattoreilla seurataan rakennemallille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja niillä tulee olla selkeä yhteys maankäyttöön. Indikaattoritarkastelussa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikkatietoaineistoja. Lisäksi seurannassa käytettäviä menetelmiä ovat mm. erilaiset teemakarttatarkastelut, tilastot, yhdyskuntarakenteen arviointimenetelmät ja kyselytutkimukset. Seurantaindikaattoreista osan tulisi olla vuosittain päivitettäviä ja osa esim. valtuustokausittain seurattavia indikaattoreita. Ehdotus seurantaindikaattoreista on listattu tämän raportin liitteeksi. Liikennejärjestelmän tilan seuranta järjestetään ns. jatkuvan toimintamallin mukaisesti. Seurannan painopiste on tulevaisuuden valmistelussa ja tavoitetilan toimenpiteiden edistämisessä. Keskeinen osa edistämistä on päättäjien informointi ajankohtaisista asioista ja tulevaisuuden tarpeista. Perustettavassa liikennejärjestelmäryhmässä ovat edustettuna seudullisten liikennejärjestelmäryhmien edustajat (kunnat, maakunnan liitto, ELY-keskus sekä tarvittaessa edustajia alueellisista tai maakunnallisista asiantuntijaryhmistä). Ryhmän keskeiset tehtävät ovat: - Kuntien liikennejärjestelmätyön tukitoimintojen tuottaminen: Toimintaympäristömuutosten arviointi ja ennakointi (poliittiset, taloudelliset, alueelliset) Liikennejärjestelmän tilan seuranta (seurantaindikaattorit) tavoitteiden toteutuminen, toimenpiteiden toteutuminen (toteutuminen / eteneminen, ajantasaisuus) Liikennejärjestelmäyhteistyön toimivuuden arviointi ja kehittäminen (resurssit, organisointi, toteutuksen esteet, jne.) Perusteluaineistojen ja suunnitelmavalmiuden parantaminen Päättäjille suunnattujen tilannekatsausten valmistelu - Käyttäjätarpeiden seuranta (kansalaiset ja elinkeinoelämä) Verkkariryhmän ja liikennejärjestelmätyöryhmien on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja järjestettävä tarpeen mukaan yhteisiä seurantakokouksia. 21

JYVÄSKYLÄN SEUTU 7. JOHTOPÄÄTÖKSET R A K E N N E M A L L I L Y H Y E S T I Jyväskylän rakennemalli 20X0 koostuu seuraavista kehittämisvyöhykkeistä: SHOW: Jyväskylän ydinkeskusta, jonne rakennemallin kautta ohjataan noin 4 000 uutta asukasta. KNOW: Työpaikkojen, oppilaitosten, kaupan ja asumisen vyöhyke, jonne ohjataan noin 6 000 uutta asukasta. Vyöhykkeen muodostavat muun muassa Jyväsjärven ympäristö, Innoroad Parkin ympäristö, Eteläportin alue, Palokan keskus, Tikkakoski sekä kansainvälisesti merkittävän tuotantotoiminnan alueet Laukaassa ja Muuramessa. FLOW: Laadukkaan asumisen vyöhyke, jonne voidaan tarjota arkielämän liikkumista hyvin palvelevat bussiliikenneyhteydet. Vyöhykkeelle, joka ulottuu yhtenäisenä Muuramen taajamasta Laukaaseen, ohjataan hieman yli 20 000 asukasta. GROW: Palvelukeskukset, jotka ovat hallinnon, kaupan ja muiden palvelujen keskuksia. Erityinen rooli palvelujen tarjoajina on nykyisillä Toivakan, Uuraisten, Petäjäveden ja Hankasalmen kuntakeskuksilla sekä Korpilahden entisellä kuntakeskuksella. Näihin palvelukeskuksiin pyritään turvaamaan hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kaikkiaan GROW-vyöhykkeelle ohjataan noin 6 000 uutta asukasta. SLOW: Elinvoimaisten kylien verkosto. SLOWvyöhykkeen kylissä on vähintään yksi ympärivuotinen julkisen tai yksityisen sektorin tarjoama palvelu. Vyöhykkeelle ohjataan noin 3 000 uutta asukasta. Haja-asutusalueet: Haja-asumiselle tarjotaan mahdollisuuksia, mutta uusi rakentaminen pyritään ohjaamaan hallitusti palvelujen saatavuus huomioon ottaen. Jyväskylän seudun kasvusta noin 500 uutta asukasta suuntautuu haja-asutusalueille. J O H T O P Ä Ä T Ö K S E T R A K E N- N E M A L L I S T A Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 on seudun kuntien yhteinen tahdonilmaus ja strateginen työkalu tulevien vuosien yhteisestä maankäytön kehittämisestä. Rakennemalli sisältää selkeän hallitun kasvun tavoitteen - ohjata tuleva väestönkasvu niin, että lopputuloksena syntyy taloudellinen, toimiva ja ekologinen yhdyskuntarakenne. Rakennemalli toteuttaa kuntien palvelurakenteen uudistamista koskevan PARAS-hankkeen tavoitteita ja vaatimuksia seudullisen yhteistyön lisäämiseksi. Jyväskylän seudun rakennemallityön suurimpia hyötyjä ovat kuntarajat ylittävän yhteistyön lisääntyminen ja seudullisten hankkeiden painoarvon kasvu kun ne viedään eteenpäin seitsemän kunnan yhteishankkeina. Rakennemallityö parantaa merkittävästi myös Jyväskylän seudun kansallista kilpailukykyä ja näkyvyyttä suhteessa muihin kaupunkiseutuihin. Rakennemalli lisää merkittävästi maankäytön ja liikenteen kehittämisen saumattomuutta. Jyväskylän kaupunkialueella asutus kasvaa eniten tarjoten mahdollisuuden joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun toimintaedellytysten kehittämiseen. Joukkoliikenteen kehittämisen kannalta olennaista on uuden maankäytön sijoittaminen mahdollisimman lähelle nykyisiä voimakkaimpia joukkoliikennereittejä. Jyväskylän ulkopuolella joukkoliikenne ei Muuramea ja Laukaata lukuun ottamatta tarjoa kilpailukykyistä vaihtoehtoa henkilöauton käytölle. Nykyinen joukkoliikenteen käytön laskeva trendi voi kuitenkin hidastua, jos uusi maankäyttö sijoitetaan tarpeeksi houkuttelevasti nykyisten joukkoliikennereitistöjen välittömään läheisyyteen. Rakennemalli ei sinänsä paranna maankäytön yhteistyötä ellei siihen aidosti sitouduta. Jyväskylän seudulla kunnat sitoutuvat rakennemallin toteuttamiseen rakennemallisopimuksen 20X0 ja toteutuksen seurantaa valvovan seurantaryhmän työn kautta. Parhaimmillaan rakennemalli on työkalu ja raami jokapäiväiseen maankäytön suunnitteluun ja muuhun alueen kehittämiseen. Sen tulee ohjata myös tulevaa yleiskaavoitusta ja se voi olla pohjana mahdolliselle Jyväskylän seudun kuntien yhteiselle yleiskaavalle. 22