KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2019-2023 18.6.2018 YK 2018:2
KUOPION VÄESTÖNKEHITYS, ELINKEINOT JA ASUMINEN ASUMISEN RA- KENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2019 2023 Lähtötiedot vuoden 2019 talousarviota ja vuosien 2019 2022 talous- ja toimintasuunnitelmaa varten 1. JOHDANTO Kuopion väestöä, elinkeinoja ja asumista koskevat lähtötiedot laaditaan keväisin tulevan vuoden talousarviota ja talous- ja toimintasuunnitelmaa varten. Lähtötiedot ovat perustana myös maanhankinnalle, kaavoitukselle ja palvelujen suunnittelulle. Väestönkehityksen tilannetietoa, elinkeinojen ja työllisyyden kehitystietoja ja asumisen ohjelmointia tarvitaan mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun aikatauluttamiseksi. Ohjelmointi on tehty tulevalle viisivuotiskaudelle eli vuosille 2019 2023. Ohjelmointia tullaan tarkentamaan syksyllä vuoden 2019 talousarvion/toiminta- ja taloussuunnitelman (2019 2022) käsittelyn yhteydessä 2. KUOPION VÄESTÖNKEHITYS Kuopion väestönkehitys Kuopion virallinen väkiluku 31.12.2017 oli 118 209 henkilöä. Kuopio on väkiluvultaan Suomen 9. suurin kaupunki. Kuopion vuosittainen kuntaliitoksia huomioimaton väestönkasvu voimistui n. 1 200 hengen suuruiseksi vuosien 2012 2014 aikana (esim. v. 2014 1176 henkeä, +1,1 %). Tämän jälkeen vuosittainen väestönkasvu hidastui noin 800 henkeen vuonna 2016. Vuonna 2017 väestönkasvua oli 469 henkilöä (0,4 %). 1
Väestönkasvu oli vertailukaupunkien joukossa kahdeksanneksi suurinta. Lähde: Tilastokeskus Aiempia vuosia alhaisempaan väestönkasvuun vaikuttivat muuttovoiton ja siirtolaisuuden pieneneminen. Syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus eli luonnollinen väestönmuutos, -55 henkeä, ei merkittävästi eronnut aiemmista vuosista. Viime vuosina kuolleiden määrä on vakiintunut noin 1 100 henkeen vuodessa. Vuoden 2017 aikana Kuopioon muutti noin 6 400 henkeä ja Kuopiosta poispäin noin 6 100 henkeä (muuttovoitto 344). Lisäksi ulkomailta tulomuuttajia oli noin 340 ja ulkomaille muutti noin 160 (nettomaahanmuutto 182). 2
KUOPION VÄESTÖ VUOSINA 2005-2017 JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Ennuste sisältää Juankosken tiedot VUOSI 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75- YHT. 2005 6 730 6 153 3 237 3 377 9 232 17 581 31 036 7 117 6 055 90 518 2006 6 693 5 986 3 293 3 411 9 195 17 591 31 175 7 103 6 300 90 747 2007 6 623 5 892 3 203 3 521 9 218 17 441 31 197 7 400 6 462 90 957 2008 6 585 5 742 3 123 3 564 9 380 17 378 31 591 7 278 6 674 91 315 2009 6 611 5 675 3 094 3 651 9 308 17 651 31 784 7 409 6 773 91 956 2010 6 717 5 569 3 056 3 569 9 491 17 889 31 896 7 531 6 934 92 652 2011 1) 7 043 5 847 3 117 3 626 9 803 18 642 33 145 8 186 7 384 96 793 2012 7 100 5 888 3 048 3 577 9 956 18 861 32 795 8 732 7 476 97 433 2013 2) 7 673 6 317 3 243 3 783 10 543 20 313 34 840 10 082 8 392 105 186 2014 7 708 6 388 3 203 3 663 10 799 21 031 34 363 10 583 8 637 106 375 2015 3) 8 101 6 607 3 397 3 675 11 273 22 054 35 393 11 560 9 229 111 289 2016 8 348 6 726 3 295 3 748 11 304 22 563 35 068 12 063 9 135 112 250 2017 4) 8 407 6 957 3 501 3 772 11 407 23 688 36 645 13 114 10 249 117 740 2018 8 290 7 051 3 472 3 819 10 965 24 189 36 337 13 864 10 222 118 209 Ennuste 2019 8 800 7 060 3 610 3 940 11 100 24 250 36 470 14 490 10 410 120 140 2020 8 860 7 100 3 640 4 020 10 980 24 550 36 310 14 930 10 610 120 990 2021 8 950 7 230 3 580 3 990 11 000 24 790 36 130 15 160 11 020 121 850 2022 9 030 7 320 3 560 4 110 10 920 24 920 35 980 15 250 11 630 122 720 2023 9 080 7 380 3 540 4 130 11 000 25 000 36 030 15 200 12 240 123 610 2024 9 100 7 480 3 620 4 080 11 090 24 980 36 110 15 020 12 890 124 380 2025 9 110 7 560 3 700 4 030 11 100 25 030 36 160 14 940 13 540 125 160 2026 9 100 7 610 3 750 4 010 11 200 25 140 36 140 14 900 14 090 125 940 2027 9 100 7 700 3 790 4 100 11 100 25 290 36 150 14 900 14 580 126 710 2028 9 110 7 750 3 810 4 190 11 190 25 290 36 050 14 890 15 200 127 480 2029 9 120 7 790 3 820 4 250 11 170 25 330 36 200 14 810 15 760 128 250 2030 9 120 7 810 3 880 4 300 11 200 25 350 36 330 14 750 16 270 129 010 1) Kuopion ja Karttulan kuntaliitos toteutui vuoden 2011 alusta alkaen. 2) Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutui vuoden 2013 alusta alkaen. 3) Kuopion ja Maaningan kuntaliitos toteutuu vuoden 2015 alusta alkaen. 4) Kuopion ja Juankosken toteutui vuoden 2017 alusta alkaen. Ennusteet on yhdistetty v. 2018 alkaen. Juankosken ennusteena on käytetty Tilastokeskuksen ennustetta vuodelta 2015. Huom. Väestöennusteesta on jääty jälkeen noin 1000 asukkaalla eli noin 200 henkilöllä vuodessa 2014 lukien. Tästä syystä ennuste jää saavuttamatta. 3
Lähde: Tilastokeskus Kuopion väestönmuutos alueittain Kuopiossa väestönkasvu on painottunut jo usean vuoden ajan Saaristokaupungin alueelle. Vuoden 2018 alussa alueella (Savolanniemi, Pirttiniemi, Rautaniemi, Lehtoniemi-Keilankanta) asui noin 12 100 asukasta. Vuonna 2017 Saaristokaupungin asukasmäärä lisääntyi yhteensä noin 800 asukkaalla. Saaristokaupungin väestönmäärä jatkaa kasvuaan myös tulevina vuosina uusien kerrostalovaltaisten alueiden, kuten Kuikkalammen, Lehtorinteen ja Keilanrinteen, myötä. Muita vuonna 2017 väestöltään kasvaneita alueita olivat mm. Keskusta ja Puijonlaakso. Omakotitalojen rakentaminen keskittyy lähivuosina Hiltulanlahteen moottoritien länsipuolelle tulevalle uudelle asuinalueelle. Rivitaloista valtaosa valmistuu edelleen Saaristokaupunkiin, mutta myös muutamia rivitaloja tulee mm. Päivärantaan, Hiltulanlahteen sekä Pirtin ja Litmasen alueille. Saaristokaupungin väestönmäärä jatkaa kasvuaan lähes kaikilla alueilla. Ainoastaan vanhemmilla alueilla, kuten esimerkiksi Jynkänvuoren ja Pölläkän alueilla, väestömäärä on ollut laskeva jo useita vuosia. Väestönkasvu ja asuntotuotanto kohdentuvat tulevina vuosina yhä useammalle alueelle. Vuoteen 2025 mennessä vahvimpia väestönkasvun alueita ovat Lehtoniemi, Keskusta lähialueineen, Savilahti ja Puijonlaakso sekä Hiltulanlahti. 4
Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kuopion väestöennuste on laadittu noin 3-4 vuoden välein palveluiden ja suunnittelun apuvälineeksi. Nyt voimassa oleva ikäryhmittäinen väestöennuste vuoteen 2030 laadittiin vuonna 2014 (kh 16.6.2014). Ennuste jaettiin vuonna 2015 suunnittelualueille kymmenen vuoden ajanjaksolle (2016 2025). Juankosken kuntaliitos toteutui vuoden 2017 alussa. Juankosken osalta on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2015 laatimaa ennustetta. Vuonna 2014 valmistunut väestöennuste nojautui vahvan väestönkasvun ajatukseen. Ennustetta laadittaessa arvioitiin lähivuosien väestönkasvuksi 1 000 1 200 asukasta vuosittain ja 2020-luvulla 800 900 asukasta vuodessa. Ennusteen kasvuvauhtiin ei ole ylletty. Vuoden 2017 lopun ennustetusta noin 119 300 väkiluvusta on jääty väkilukuun 118 209. Ennusteesta ollaan tällä hetkellä jäljessä noin 1 100 henkeä. Vuositasolla ennusteen mukaisesta kasvusta on jääty jälkeen noin 200 hengellä. Ennuste on keskeinen apuväline mm. palveluiden suunnittelussa. Ennusteen perusteena on asuntotuotannon ohjelmointitiedot ja niiden muuttuessa ennusteen luotettavuus heikkenee. Kuopion väestörakenne vanhenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Vuoteen 2030 mennessä Kuopiossa asuu noin 6 000 yli 75 vuotta täyttänyttä nykyistä enemmän. Lasten (0-18-v.) määrä lisääntyy reilulla 2 000 ja nuorten työikäisten (25-39-v.) hieman vajaalla 2 000 asukkaalla. Koko väestömäärä kasvaa samassa ajassa noin 12 000 hengellä. Ikääntyminen vaikuttaa julkisten kokonaismenojen vakauteen ja taloudellisen huoltosuhteen tasoon sekä palveluiden järjestämiseen. 5
Kuopion väestönkehitys vuosina 2001-2017 (31.12.) ja ennuste vuoteen 2015-2030 (1.1.) 135 000 130 000 125 000 120 000 115 000 110 000 105 000 100 000 95 000 90 000 85 000 Nilsiän kuntaliitos n. 6 500 asukasta v. 2013 Karttulan kuntaliitos n. 3500 asukasta v. 2011 Juankosken kuntaliitos n. 4 800 asukasta v. 2017 Maaningan kuntaliitos n. 3 800 asukasta v. 2015 Toteutuma Ennuste 2015-2030 2001 2005 2010 2017 2020 2025 2030 Juankosken ennusteen osalta lähteenä on Tilastokeskus. 3. TYÖPAIKAT, YRITYSTEN LIIKETOIMINTA JA TYÖTTÖMYYS Kuopion työpaikkatiedot saadaan Tilastokeskuksesta pienellä viiveellä. Tällä hetkellä tuoreimmat tiedot ovat vuoden 2015 lopulta eli noin kahden vuoden takaa. Tuolloin Kuopiossa oli nykyisellä aluejaolla yhteensä 50 347 työpaikkaa (50 571 vuonna 2014). Kuopion työpaikkakehitys oli hyvin suotuisaa vuosina 2010 2012. Työpaikkoja syntyi lisää hieman yli 2 000 eli keskimäärin 700 työpaikkaa vuosittain. Vuonna 2013 sen sijaan työpaikkojen kokonaismäärä laski noin 600 työpaikalla. Ja vielä vuonna 2014 työpaikkojen määrä laski tuhannella työpaikalla. Vuonna 2015 työpaikkojen lukumäärä säilyi edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2016-2017 tietoja ei ole vielä käytössä. Talouden suhdannetaantuma lisäsi kaikkien suurten kaupunkien työttömyysastetta 2010-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Työttömyysasteen nousu kuitenkin sekä Kuopiossa että valtakunnallisesti on taittunut ja kääntynyt loivaan laskuun. Joulukuun 2017 tilanteen mukaisesti suurten kaupunkien joukossa Kuopio on edelleen pärjännyt hyvin. Kuopion joulukuun 2017 lopun työttömyysaste 11,9 % (13,9 % 12/2016) oli kuudenneksi pienin suurista kaupungeista. 6
Suurten kaupunkien työttömyysaste joulukuussa 2017 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 21,0 19,0 17,0 15,9 16,7 15,0 13,0 11,0 9,0 8,6 9,9 10,1 10,5 11,5 11,9 13,5 13,7 13,9 14,1 14,1 14,2 14,3 7,0 5,0 Kuopion kehitys 2008 2017 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Väestömuutos % 0,7 0,6 1,2 1,1 1,1 0,7 0,8 0,4 henkilöä 677 599 1204 1206 1201 828 896 469 Asuntotuotanto Asuntoja uusissa rak. lkm 526 844 813 958 836 sis. Turo 68 926 sis. Finnvera 49 882 Sis. Wanha Mylly 44 Työpaikkamuutos % 0,9 2,0 1,8-0,7-2,0-0,4 - - lkm 410 971 905-337 -988-224 - - Yritysten liikevaihdon kehitys 2015=100 (Kuopion seutu) 87,0 92,2 96,4 98,6 97,7 100 104,0 109,9 Yritysten palkkasumman kehitys 2015=100 (Kuopion seutu) 87,4 92,6 95,4 98,6 99,9 100 105,0 107,7 Viennin kehitys 2015=100 (Kuopion seutu) 80,0 94,4 100,2 100,6 92,1 100 95,9 106,7 Työttömyysaste keskimäärin vuodessa % 11,3 10,4 10,3 11,2 12,2 13,7 13,2 12,1 Työttömiä keskim.kk 5 557 5 110 5 101 5 580 6 206 7241 7370 6761 Lähteet: Väestörekisterikeskus, Kuntarekisterit, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö Viennin tiedot ovat Kuopion seudun tietoja. 1057 7
Kuopion seudun yritysten liikevaihdon ja palkkasumman kehitys jatkui myönteisesti. Myös yritysten vienti palasi kasvu-uralle vuonna 2017. Vuosina 2010 2012 työttömyysaste laski vuosittain, mutta 2013 alkoi työttömyysasteen kiihtyvä nousu. Työttömyysaste kääntyi loivaan laskuun vasta vuonna 2017. Koko vuoden työttömyysaste oli vuonna 2017 Kuopiossa keskimäärin 12,1 % ja koko maassa oltiin keskimäärin samalla tasolla. Maaliskuun 2018 lopussa Kuopion työttömyysaste oli 10,8 % eli 1,8 %-yksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kahden vuoden aikana työttömien määrä laski noin 1 200:lla. Pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen alkoi hitaammin, vasta syksyllä 2017. Tähän vaikuttivat myös valtakunnalliset toimenpiteet työttömyyden vähentämiseksi. Joulukuu 2015 Joulukuu 2016 Joulukuu 2017 Työttömyysaste 14,9 % 13,9 % 11,9 % Työttömiä yhteensä 8219 7 741 6 638 Nuorisotyöttömiä (alle 25-v.) 1 397 1 287 1 014 Ulkomaalaiset työttömät 530 494 416 50 vuotta täyttäneet työttömät 2 809 2 709 2 367 Pitkäaikaistyöttömät 2 211 2 567 2 219 *) Aikasarja 2017, sisältää Juankosken. Kaupungin kilpailukyvyn kannalta keskeistä on laadukas yritystonttitarjonta. Yritystonttitarjontaa pyritään kehittämään mm. Savilahden, Pienen Neulamäen ja Tahkon asemakaavoituksella. Yksittäisiä yritystoimintaa kehittäviä asemakaavamuutoksia on käynnissä Keskustassa ja sen lähialueilla sekä Tahkolla. Rakentaminen Kuopiossa Vuoden 2017 aikana rakentaminen jatkui Kuopiossa vilkkaana. Kuopioon valmistui 527 uutta rakennusta, joissa oli kerrosalaa yhteensä noin 106 000 k-m². Asuntorakentamisen osuus oli kerrosalasta noin puolet ja asuinrakennuksia valmistui yhteensä 172 kappaletta. Uudiskohteisiin valmistui noin 1060 asuntoa. Eniten asuntoja valmistui Saaristokaupungin Lehtoniemeen ja Puijonlaaksoon. Uusiin rakennuksiin valmistuneista asunnoista kaksi kolmasosaa oli kerrostaloissa ja yksi kolmasosa rivitaloissa ja erillisissä pientaloissa. Vuonna 2017 myönnettiin rakennuslupa noin 1400 asunnolle (vuonna 2016 n. 1384 asuntoa). Vuodelle 2018 on myönnetty rakennuslupa jopa 1600 asunnolle. Näiden tulevien asuntojen yhteenlaskettu kerrosala on lähellä viime vuosien tasoa, toisin sanoen asuntojen keskimääräinen koko pienentynyt. 8
Asuntoa 1200 Valmistuneet asunnot 2010-2017 1000 800 865 827 964 848 926 882 1050 600 400 542 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Lähde: kuntarekisterit, rakennusvalvonta asuntoa 1600 Uusiin rakennuksiin myönnetyt luvat, asuntojen lukumäärä 2010-2017 1400 1200 1384 1431 1000 800 600 803 863 1049 780 954 907 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Erilliset pientalot Kerrostalot ym. Rivitalot Myönnetyt Lähde: kuntarekisterit, rakennusvalvonta 9
4. ASUMINEN JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTI VUOSILLE 2019 2023 Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa ja tarjota monipuolisia tontteja rakentajille eripuolille kaupunkia. Asuntorakentamisen painopisteenä on nykyisen kaupunkirakenteen täydentäminen Saaristokaupungin rakentamisen ohessa. Saaristokaupungissa rakentaminen keskittyy lähivuosina Lehtoniemen ja Keilanrinteen alueille. Uusia täydennysrakentamisalueita kaavoitetaan keskustan läheisyydestä ja eri puolilta kaupunkialuetta. Kaupunkirakennetta tiivistävä asuntorakentaminen painottuu lähivuosina Maljalahden ja Valkeisen alueille, joiden lisäksi keskustassa on runsaasti pienempiä asuntotuotannolla uudistuvia kortteleita ja tontteja. Savilahdessa ja Mölymäellä asuntorakentamisen vaikutus alkaa näkyä väestömäärissä tämän vuosikymmenen lopulla. Hatsalan alueen rakentamisen on tarkoitus käynnistyä tulevan vuosikymmenen alussa. Muita rakenteilla olevia alueita ovat mm. Puijonlaakson etelärinne, Päiväranta ja Julkula. Omakotirakentaminen painottuu Hiltulanlahteen moottoritien länsipuolen uudelle omakotialueelle ja Saaristokaupungin vielä jäljellä oleville tonteille. Asuminen ja asunnot Asuntotuotanto on jatkunut Kuopiossa vilkkaana koko 2010-luvun ajan. Uudet asunnot ovat painottuneet pieniin (1-3 huonetta/asunto) asuntoihin ja valmistuvien isompien perheasuntojen (yli 3 huonetta/asunto) määrä on jäänyt pieneksi. Tästä syystä uusien asuntojen keskimääräinen pinta-ala on pysynyt ennallaan (vuonna 2017 75,7 m²/asuntokunta). Asukasta kohti lasketun pinta-alan määrä on kasvanut hitaasti. Vuonna 2017 henkilöä kohti laskettu pinta-ala oli 39,3 m². Kuopiossa on noin 60 000 asuntokuntaa, joista 56 % asuu kerrostalossa, 29 % pientaloissa ja 14 % rivitaloissa. Kerrostalossa asuvien määrät ovat kasvaneet, samoin kuin yhden henkilön asuntokuntien määrä. Yhden henkilön asuntokuntia oli 45 % kaikista asuntokunnista vuonna 2017. Omistusasuminen on edelleen suosituin asunnon hallintaperusta. Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus oli vuonna 2016 noin 58 %. Omistusasunnoissa asui siten yhteensä noin 34 700 asuntokuntaa eli karkeasti noin 76 000 kuopiolaista. Vuonna 2016 vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista hieman alle puolet (n. 10 400 asuntokuntaa) asui arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa ja hieman reilut puolet (n. 12 000 asuntokuntaa) vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa. Asumisoikeusasunnossa asuvien asuntokuntien määrä on noussut 2010-luvulla. Vuonna 2016 asumisoikeusasunnoissa asui noin 900 asuntokuntaa. Tilastokeskus ei ole julkaissut vielä vuoden 2017 tietoja. Kaupunki on vuokratontteja luovuttaessaan tavoitellut asuntojakauman monipuolisuutta, jotta myös ns. perheasuntoja rakennettaisiin uusiin kohteisiin. Asuntojen kysyntä ja markkinatilanne 10
ovat johtaneet kuitenkin siihen, että kerrostaloihin on valmistunut hyvin vähän perheasuntoja. Asuntojakaumalla voidaan ohjata esimerkiksi alueen palveluverkoston toteutumisedellytyksiä ja palveluiden säilymistä. Vanhojen asuntojen hinnat laskusuunnassa Kuopion vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat jatkoivat lievää laskuaan vuonna 2017 aiemmista vuosista sekä nimellishintoina että reaalihintoina tarkastellen. Vuonna 2017 neliöhinta oli Kuopiossa 1 835 euroa ja kauppoja tehtiin yhteensä noin 1 100 kappaletta. Vuonna 2016 neliöhinta oli 1 897 euroa ja kauppoja tehtiin likimain saman verran. Viime vuosien neliöhinnan laskun myötä Kuopion neliöhinta on vertailukaupunkien tasolla. Koko maassa vuonna 2017 myytyjen vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta oli 2147 euroa. Koko maan vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhintaa nostavat pääkaupunkiseudun korkeat keskineliöhinnat suhteessa muuhun maahan. Myös Tampereen neliöhinta on muita kaupunkeja korkeammalla tasolla. Vanhojen asuntojen reaalihintaindeksi 2010=100 110 106 Helsinki 102 Tampere 98 94 90 100 99,2 97,4 97,6 96,5 94,3 93,3 91,1 Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu 86 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 11
Vertailukaupunkien vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat 2017 Koko maa 2147 Lahti Jyväskylä Oulu Vaasa Kuopio Joensuu Turku 1653 1788 1795 1817 1835 1911 1914 Tampere Vantaa 2351 2378 Espoo 3404 Helsinki 4284 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Lähde: Tilastokeskus Asuntotuotannon tavoitteet Kuopion asuntotuotannon tavoitteet ovat olleet pitkään määrällisesti hyvin samalla tasolla. Kaupungin tavoitteena on ollut vähintään 800 uuden asunnon valmistuminen vuosittain. Kuopiolla on voimakkaaseen väestönkasvuun tähtäävä strategia, joten asuntotuotannon tavoitteiden on tuettava osaltaan kasvun mahdollistamista. Valmistuneet ja suunnittelussa olevat useat eri tontti- ja kaavavarantokohteet mahdollistavat asuntotuotannon vähimmäistason nostamisen 1200 asuntoon vuosille 2019-2023. Tavoitteena on lisäksi täydennysrakentamisen lisääminen, jolloin kaupungin laajeneminen uusilla kasvusuunnilla on hitaampaa. Vuositasolla tavoitellaan noin 750 850 kerrostaloasunnon ja noin 350 400 pientaloasunnon valmistumista ja yhteensä noin 6 000 asunnon tuotantoa tulevalla viisivuotiskaudella. Kaupunki on luovuttanut keskimäärin 60 uutta omakotitalotonttia vuosittain rakentajille keskeiseltä kaupunkialueelta ja parina viime vuonna pääosin Hiltulanlahdesta. Lisäksi on runsaasti tarjontaa myös maaseututaajamissa sekä yksityistä tonttitarjontaa eri puolilla kaupunkia ja maaseutua. Maaseututaajamien tonttikysyntää on pyritty edistämään, mutta kysyntä on jäänyt alhaiseksi. Vapaita asuintontteja on tällä hetkellä Vehmersalmella noin 30 kpl, Karttulassa yhteensä reilu 20 kpl, Juankoskella ja Maaningalla molemmissa reilut 10 kpl sekä Nilsiässä vajaa 10 kpl. Tontit ovat pääosin pientalotontteja, mutta muutamia rivitalotonttejakin on tarjolla. 12
Omakotitalotonttien kysyntä on hivenen vähentynyt viime vuosikymmenen huippuvuosista ja jokaisen tonttihakukierroksen jälkeen osa haettavissa olevista tonteista on jäänyt reserviin seuraaville hakukierroksille. Kaupungin tavoitteena on tonttireservin kasvattaminen kaikkien tonttityyppien kohdalla. Vertailukaupunkien asuntotuotanto vuonna 2017 Helsinki (643 272 as.) Vantaa (223 027 as.) Espoo (249 044 as.) Tampere (231 853 as.) Oulu (201 810 as.) Jyväskylä (140 188 as.) Turku (189 669 as.) Kuopio (118 209 as.) Joensuu (75848 as.) Lahti (119 573 as.) Vaasa (67 559 as.) 1924 1649 1326 1057 890 748 492 3288 3269 3074 4890 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 kpl Lähde: Tilastokeskus, kaupunkien tilinpäätökset vuodelta 2017, sähköpostikyselyt Asuntotuotanto alueittain ja ohjelmointi vuosille 2019 2023 Kuopion asuntotuotanto keskittyy myös lähivuosina Saaristokaupungin alueelle sekä Keskustaan ja sen lähialueille (Keskusta, Niirala, Haapaniemi) sekä Savilahteen. Yhteensä näiden alueiden asuntotuotanto käsittää yli 60 prosenttia kaupungin asuntotuotannosta vuosina 2019 2023. Alueellisesti tarkasteltuna eniten uusia asuntoja valmistuu tulevina vuosina Keskustaan ja sen lähialueille ja Saaristokaupunkiin. Saaristokaupungissa rakentaminen etenee lähivuosina Kuikkalammen ja viimeisenä Lehtorinteen alueilla, jossa rakentaminen alkaa 2020-luvun alussa. Keskustaan ja sen lähialueille arvioidaan valmistuvan lähes 2 000 asuntoa ja Saaristokaupunkiin noin 1 200 asuntoa vuosina 2019 2023. Keskustassa ja sen lähialueilla uusia asuntoja valmistuu Maljalahteen, Mölymäkeen sekä useina hajarakentamisen kohteina eri puolille keskustaa. Lisäksi vuosikymmenen vaihteessa rakentaminen alkaa Hatsalan alueella (nykyinen uimahalli/keilahallin alue) ja/tai Opistotien korttelissa, Kuopio-hallin vieressä. Rauhanlahden alueelle on tulossa noin 600 asunnon ja 900-1000 asukkaan asuinalue. Alueen asemakaavoitus käynnistynee jo vuonna 2019 ja alueen rakentuminen on tarkoitus alkaa vuonna 2021. Alueen on tarkoitus valmistua vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Kaupunkirakennetta tiivistetään keskustan uudistuvilla kortteilla sekä kehittämällä vanhoja asuinlähiöitä, kuten esimerkiksi Särkiniemen aluetta ja Jynkässä ns. Yötarhantien aluetta. 13
Kuopion asuntotuotanto alueittain v. 2010-2017, arvio v. 2018 ja ohjelmointi v. 2019-2023 Valmistumisvuoden mukaan, uusissa rakennuksissa Toukokuu 2018 Arvio Yht. Alue 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2019-2023 Keskusta lähialueineen 27 350 114 218 107 34 104 54 233 401 698 510 610 570 2 789 Muu keskeinen alue 78 14 23 59 37 160 72 69 69 168 146 90 10 100 514 Saaristokaupunki 256 271 496 385 546 323 250 497 570 404 121 300 300 280 1 405 Itkon.-Männistö-Linnanp. 59 88 83 67 188 37 114 145 145 Pihlajalaakso 89 68 57 145 162 90 70 0 Puijonlaakso 53 153 47 214 504 0 Päiväranta 32 75 35 110 Savilahti 100 150 150 150 550 Hiltulanlahti 9 1 23 51 58 57 50 100 80 50 337 Maaseutu (kylätaaj. + haja) 50 63 87 97 49 44 36 45 50 50 50 50 50 50 250 YHTEENSÄ 470 795 810 910 849 926 882 1 057 1 700 1 300 1 200 1 200 1 200 1 200 6 100 Hiltulanlahti on Kuopion laajin omakotitalorakentamisen alue. Alueen rakentaminen käynnistyi vuonna 2015 ja jatkuu tänä vuonna moottoritien länsipuolella, ns. II-alueella. Hiltulanlahdessa tonttitarjonnan arvioidaan riittävän noin neljäksi vuodeksi, joten viimeiselle alueelle (Puutossalmentien varsi) edetään arviolta vuonna 2023. Yhteensä Hiltulanlahteen rakennetaan noin 550 omakotitaloa ja parisenkymmentä rivitalokohdetta. Koko alueen rakentaminen kestää arviolta 10 vuotta. Alueen jo olemassa oleva asuntokanta huomioiden asukasmäärä tulee olemaan alueen valmistuttua noin 2 800 asukasta. 14
Kuopion asuntorakentamisen nykyiset alueet ja uudet käyttöönotettavat alueet tulevalla viisivuotiskaudella Toukokuu 2018 UUDET RAKENTAMISEN KOHTEENA OLEVAT JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET Alue: Rak. tyyppi: As.rak. alk.vuosi: Valm.v: Asuntoja: Asukkaita: Huomioita: Puijonlaakson etelärinne AK/AKR 2015 2016-2018 n. 560 n. 1000 rakentaminen päättymässä Hiltulanlahti I AO/AR/AP 2015 2016-2019 n. 250 n.700-1000 rakentaminen alkanut Keilanranta (Lehtoniemi) AO/AK/AKR 2015 2016- n. 230 n. 300-350 rakentaminen alkanut Julkulan tärä (niemi) AK/AP 2016 2017- n. 170 n. 250-300 rakentaminen alkanut Linnanpelto (Nikun uudistuva kortteli) AL-35 2016 2017-2018 n. 170 n. 250-300 rakentaminen päättymässä Päiväranta, täydennysrak.kortteli AK/AR 2016 2017- n. 180 n. 300-350 rakentaminen alkanut Keilanrinne (Lehtoniemi) AK/AKR 2016 2017- n. 800-1000 n. 1600-2000 rakentaminen alkanut Savolanniemen tyvi AR 2016 2017- n. 300 n. 800-1000 rakentaminen alkanut Matkusniemi (Lehtoniemi) AR/AP/AO 2016 2017- n. 100 n. 200 rakentaminen alkanut Kurkimäki AO 2017 2017- n. 30 n. 120-150 rakentaminen alkanut Kaivannonlahti (Lehtoniemi) AK/AKR/AR 2017 2018- n. 300 n. 450-500 rakentaminen alkanut Malmgreninranta (Valkeisen lammen reuna) AK 2017 2018- n. 300-400 n. 400-700 rakentaminen alkanut Rouvaskartano AK 2017 2018- n. 160 n. 220 rakentaminen alkanut Hiltulanlahti II AO 2018 2018- n. 300 n. 1000-1200 rakentaminen alkamassa Aseman seutu AK 2018 2018- n. 200 n. 360 rakentaminen alkamassa Särkiniemi (Halmetie ja uusi alue) AK/AR 2018 2019- rakentaminen alkamassa Kuikkalampi AK/AR 2019 2020- rakentaminen alkamassa Haapaniemi, Sakkyn alue AK/AKR 2019 2019- n. 1000-1500 n. 1500-2000 rakentaminen alkamassa Savilahti AK/AKR 2019 2020- as. kaavoitus käynnissä Hatsala - Opistotien alue AK 2020 2021- n. 1000 n. 1800 as.kaavoitus käynnissä Levänen (Rauhalahden alue) AK/AR 2021 2022- n. 600 n. 900 as.kaavoitus alkaa 2019 Lehtorinne AK/AKR 2022 2023- as.kaavoitus käynnissä Hiltulanlahti III AO 2023 2023- as.kaavoitus alkaa 2019 Kunnallistekniikan rakentaminen toteutuu alkamisvuotta edeltävänä vuonna tai pienemmillä alueilla alkuvuodesta, jos rakentaminen alkaa loppuvuodesta. Tulevaisuudessa käyttöönotettavat asuntoalueet 2024 2028 Savilahden rakentaminen jatkuu 2030 taitteeseen saakka, johon mennessä alueella asuisi noin 6000 asukasta. Lisäksi Savilahden alueelle syntyy arvioilta noin 3000 uutta työpaikkaa ja opiskelijoiden määrä kasvaisi nykyisestä 9 000 opiskelijasta noin 15 000 opiskelijaan. Savilahden alueelle rakennetaan pääosin kerrostaloasuntoja. Savilahden osayleiskaava hyväksyttiin vuonna 2015 ja asemakaavoituksen ensimmäiset vaiheet ovat käynnissä Yliopistonrannassa ja ns. Tekniikkakadun alueilla. Ensimmäisten kohteiden rakentaminen alueella on tarkoitus alkaa jo vuonna 2019. Mölymäen rakentaminen jatkuu vielä 2020-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Kaupunkirakennetta tiivistävä rakentaminen jatkuu Keskustan lähialueilla uudis- ja lisärakentamishankkeina. Muita uusi tulevia alueita ovat Itkonniemi - Vanhan aseman alue ja Kelloniemessä nk. Atrian alue, joihin syntyy 2020-luvun lopulla asumiseen painottuvat aluekokonaisuudet. Omakotitonttien luovuttamisen painopiste tulee siirtymään ensi vuosikymmenellä Hiltulanlahden eteläosan alueelle (Puutossalmentien varsi), josta tonttien luovuttaminen alkaa arviolta vuonna 2023. Hiltulanlahden eteläosassa tarjonta riittänee noin 3-4 vuoden ajaksi. Hiltulanlahden jälkeen siirrytään omakotitonttien osalta Vanuvuoren itäpuolelle 2020-luvun lopulla. 15
Palveluverkoston kehittäminen ja DigiPAVe-hanke Asuntorakentamisen seurauksena tulevalla viisivuotiskaudella tulee toteutettavaksi uusia palveluinvestointeja. Asuntotuotannon vähimmäistavoitetason nostaminen 800 asunnosta 1200 asuntoon lisää palveluinvestointitarpeita myös tulevaisuudessa. Suurimmat palveluinvestoinnit ovat Kuopion taidelukio Lumit, Läntisen maaseutualueen kouluja päiväkoti sekä Hiltulanlahden koulu ja päiväkoti, jonka rakentaminen on alkanut. Karttulan Kissakuusen koulukeskus, päiväkoti ja kirjasto toteutetaan elinkaarimallilla ja valmistuu syksyyn 2018 mennessä. Lisäksi kaupunki satsaa tulevina vuosina merkittävästi liikunta- ja vapaa-ajan palveluverkostoon. Saaristokaupungin Kuikkalammen ja Nilsiän Sinisepon päiväkotien rakentaminen aloitetaan syksyllä 2018. Juankosken päiväkoti valmistui keväällä ja Päivärantaan valmistuu Tuomikujan päiväkoti kesällä 2018. Lisäksi yksityisiä päiväkotihankkeita on valmistumassa esimerkiksi Kettulanlahteen ja Saaristokaupungin Keilanrinteelle. Leikki- ja lähiliikuntapaikkojen sekä ulkoiluväylien rakentaminen toteutuvat asuntotuotannon edetessä. Hiltulanlahden ja Saaristokaupungin uusille alueille rakennetaan koko aluetta palvelevat ulkoilureitit ja leikkipaikat. Samoin esimerkiksi Savilahden ja Mölymäen alueiden viherrakentaminen etenee muun rakentamisen yhteydessä tulevina vuosina. Täydennysrakentamisen myötä panostetaan myös ns. vanhojen alueiden leikki- ja lähiliikuntapaikkojen sekä liikuntareittien kehittämiseen ja puistojen peruskunnostamiseen. Tarkastelujaksolle 2018-2024 laaditun leikkipaikkojen viherpalveluohjelman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva Kuopion yleisten alueiden leikkipaikkaverkostosta. Ohjelmoinnin avulla toteutetaan monipuolinen, turvallinen ja helposti saavutettava sekä riittävän laaja leikkipaikkaverkosto. Ohjelmointi määrittää pitkän tähtäimen tavoitteet leikkipaikkojen rakentamisen, peruskunnostuksen sekä palveluiden kehittämiseksi. DigiPAVe-hankkeessa pilotoidaan vuoden 2018 aikana dynaamisen palveluverkkosuunnittelusovelluksen avulla tiedolla johtamista ja kaupungin strategista suunnittelua tukevaa yhteistyömallia. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat FCG Konsultointi Oy ja Kuntaliitto ry ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Hankkeen keskiössä on Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen palvelualue (koulu- ja päiväkotiverkosto). Hanke saa rahoitusta Ympäristöministeriön koordinoimasta KIRA-digi -ohjelmasta toteuttaen osaltaan hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Kuopio haluaa olla valtakunnallisena edelläkävijänä palveluverkkosuunnittelun digitalisaatiossa. Palveluverkon toimivuus on kaupungin kasvulle ja elinvoiman kehittymiselle kriittinen tekijä. 16
LIITE 1 Kuopion väestö alueittain vuosina 2013-2018 (1.1.) alue Suunnittelualue 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018 E1 Keskusta 12 856 13 069 13 158 13 288 13 528 13 416 E2 Niirala 3 727 3 743 3 876 3 766 3 778 3 919 E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti 3 953 4 023 4 084 4 021 3 896 3 852 E4 Rönö ja sen lähisaaret 574 570 543 541 526 539 C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko 6 663 6 626 6 630 6 639 6 643 6 791 C21 Julkula 2 566 2 533 2 494 2 483 2 448 2 456 C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo 2 270 2 213 2 302 2 320 2 344 2 336 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 2 429 2 417 2 347 2 329 2 261 2 181 C4 Puijo (Inkilänmäki) 2 613 2 846 2 914 3 128 3 375 3 473 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 5 430 5 591 5 609 5 699 5 916 5 878 D2 Saarijärvi - Rahusenkangas 4 422 4 269 4 320 4 306 4 308 4 218 D3 Kettulanlahti 757 763 746 773 768 769 D4 Kelloniemi - Likolahti 2 008 2 013 1 997 1 969 1 951 1 898 F21 Neulamäki 5 406 5 333 5 122 5 235 5 184 5 183 H21 Särkiniemi-Särkilahti 3 906 3 897 3 934 4 072 3 924 3 914 H12 Jynkkä 3 318 3 383 3 329 3 303 3 232 3 192 H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki 1 373 1 378 1 382 1 363 1 314 1 302 J11 Pitkälahti 605 593 602 604 569 577 H14 Litmanen 8 094 8 053 7 942 7 923 7 949 7 777 H16 Pirtti 4 911 5 182 5 480 5 832 6 159 6 356 H17 Lehtoniemi 1 059 1 517 2 183 2 472 2 692 3 254 H18 Rautaniemi 4 799 5 013 5 156 5 213 5 328 5 373 B Sorsasalo 174 175 166 163 160 171 J13-J18 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv. 558 551 547 559 632 773 386 Länsi-Riistavesi 806 799 808 813 805 804 387 Itä-Riistavesi 429 432 440 441 436 417 388 Melalahti 944 958 975 955 938 928 464 Puutossalmi 618 610 612 622 648 647 465 Pellesmäki 1 398 1 424 1 448 1 466 1 431 1 444 466 Kurkimäki 981 959 956 967 967 972 467 Haminalahti 1 067 1 108 1 122 1 151 1 159 1 187 468 Hirvilahti 500 489 492 477 476 481 482 Ranta-Toivala 255 250 267 261 260 257 483 Jännevirta 223 229 217 211 204 200 484 Kurkiharju 526 525 511 545 502 483 501 Vehmersalmi 1 982 1 959 1 925 1 913 1 868 1 868 601 Karttula 3 442 3 463 3 455 3 383 3 334 3 302 602 Maaninka 3 717 3 643 3 590 3 589 700 Nilsiä 6 433 6396 6 338 6214 6 153 6 057 704 Juankoski 4 697 4 569 000 Muu / Tuntematon / Alueettomat 1 061 990 1 143 1 054 1 387 1 406 105 136 106 342 111 289 112 117 117 740 118 209 602 Maaninka 3826 3771 704 Juankoski 5093 4995 4882 4804 YHTEENSÄ Kuntaliitoskunnat mukana 114 055 115 108 116 171 116 921 117 740 118 209 17
LIITE 2 Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin 31.12.2017/1.1.2018 Tilastoalue Alue 0-6 07-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75-84 85+ Yht. KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET 762 598 299 592 3770 4824 5355 2796 1861 869 21726 Haapaniemi-Siikalahti 160 140 50 122 457 798 1097 591 302 135 3852 Keskusta 371 228 125 334 2504 3030 3052 1818 1309 645 13416 Niirala 196 185 105 113 784 911 988 321 230 86 3919 Rönö ja sen lähisaaret 35 45 19 23 25 85 218 66 20 3 539 LÄNTINEN PUIJO 771 579 273 299 1431 2441 3193 1282 926 388 11583 Julkula 257 159 92 72 107 503 806 311 127 22 2456 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo 169 145 64 78 184 449 809 271 138 29 2336 Puijonlaakso - Taivaanpankko 345 275 117 149 1140 1489 1578 700 661 337 6791 KOILLINEN ALUE 1167 885 402 512 1712 3955 5410 2507 1373 494 18417 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 315 226 100 150 607 1233 1691 845 489 222 5878 Kelloniemi - Likolahti 144 72 37 54 150 421 571 318 108 23 1898 Kettulanlahti 61 52 26 28 41 119 269 77 71 25 769 Puijo (Inkilänmäki) 209 136 80 87 383 812 1055 431 197 83 3473 Puijonsarvi (Päiväranta) 175 187 73 77 108 468 668 238 152 35 2181 Saarijärvi - Rahusenkangas 263 212 86 116 423 902 1156 598 356 106 4218 NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ 961 719 342 474 1497 3177 4153 1548 525 191 13587 Jynkkä 255 232 115 119 171 644 1052 436 143 25 3192 Levänen ja Pieni Neulamäki 97 57 31 49 125 247 388 206 63 39 1302 Neulamäki 291 188 71 149 819 1375 1562 522 105 25 5107 Savilahti-Savisaari 0 0 0 0 0 1 15 11 15 30 72 Särkiniemi-Särkilahti 318 242 125 157 382 910 1136 373 199 72 3914 ETELÄINEN KAUPUNKIALUE 2592 2121 1060 922 1526 5419 7585 1491 434 187 23337 Lehtoniemi 313 195 74 70 444 902 881 284 82 9 3254 Litmanen 624 506 291 281 525 1725 2846 713 188 78 7777 Pirtti 892 675 311 268 345 1617 1884 270 65 29 6356 Pitkälahti 52 40 26 33 32 120 211 39 17 7 577 Rautaniemi 711 705 358 270 180 1055 1763 185 82 64 5373 MUUT KAUPUNKIALUEET 109 89 47 33 29 196 297 104 29 11 944 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv. 98 75 40 26 19 169 243 73 19 11 773 Sorsasalo 11 14 7 7 10 27 54 31 10 0 171 ENT. KUNTAKESKUKSET JA MAASEUTUALUEET 1860 1945 972 920 867 3803 9906 4045 2032 855 27205 Haminalahti 154 125 45 46 31 251 391 100 36 8 1187 Hirvilahti 29 32 15 13 13 80 197 70 23 9 481 Riistavesi 144 157 83 87 63 296 815 291 140 73 2149 Juankoski 216 216 123 128 156 498 1756 851 437 188 4569 Jännevirta 14 12 13 10 1 32 73 31 9 5 200 Karttula 251 271 121 128 91 529 1206 397 209 99 3302 Kurkiharju 29 27 20 21 14 41 175 88 40 28 483 Kurkimäki 108 112 50 63 36 181 327 69 19 7 972 Maaninka 253 262 130 113 135 498 1308 471 296 123 3589 Nilsiä 332 395 209 179 189 761 2136 1053 572 231 6057 Pellesmäki 150 137 74 61 46 270 501 143 48 14 1444 Puutossalmi 69 70 18 17 25 128 230 56 31 3 647 Ranta-Toivala 22 26 12 8 6 45 92 32 12 2 257 Vehmersalmi 89 103 59 46 61 193 699 393 160 65 1868 TUNTEMATON 68 115 77 67 133 374 438 91 31 16 1410 Tuntematon 68 115 77 67 133 374 438 91 31 16 1410 Yht. 8290 7051 3472 3819 10965 24189 36337 13864 7211 3011 118209 18
LIITE 3 Kuopion väestö 31.12.2017 / 1.1.2018 ja ennusteet 2018-2022 (1.1.), ennuste laadittu 2015 Toteuma Ennuste Ennuste Ennuste Ennuste Ennuste Ennuste 31.12.2017 31.12.2017 31.12.2018 31.12.2019 31.12.2020 31.12.2021 31.12.2022 KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET 21 726 21 950 22 010 22 160 22 350 22 650 22 940 Haapaniemi-Siikalahti 3 852 4 080 4 060 4 110 4 170 4 310 4 450 Keskusta 13 416 13 520 13 630 13 770 13 920 14 100 14 260 Niirala 3 919 3 810 3 790 3 750 3 740 3 720 3 720 Rönö ja sen lähisaaret 539 540 530 530 520 520 510 LÄNTINEN PUIJO 11 583 12 290 12 420 12 520 12 590 12 590 12 610 Julkula 2 456 2 670 2 680 2 720 2 710 2 700 2 700 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo 2 336 2 380 2 370 2 360 2 370 2 370 2 380 Puijonlaakso - Taivaanpankko 6 791 7 240 7 370 7 440 7 510 7 520 7 540 KOILLINEN ALUE 18 417 18 980 19 140 19 200 19 260 19 390 19 400 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 5 878 6 100 6 170 6 140 6 130 6 160 6 120 Kelloniemi - Likolahti 1 898 2 000 1 980 1 980 2 000 2 080 2 140 Kettulanlahti 769 750 750 750 750 750 770 Puijo (Inkilänmäki) 3 473 3 560 3 680 3 680 3 690 3 700 3 690 Puijonsarvi (Päiväranta) 2 181 2 260 2 270 2 390 2 430 2 440 2 420 Saarijärvi - Rahusenkangas 4 218 4 310 4 290 4 260 4 260 4 260 4 260 NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ 13 587 13 720 13 640 13 750 13 880 14 060 14 250 Jynkkä 3 192 3 320 3 310 3 300 3 280 3 270 3 270 Levänen ja Pieni Neulamäki 1 302 1 340 1 330 1 320 1 340 1 430 1 460 Neulamäki 5 107 5 090 5 050 5 040 5 020 4 990 5 000 Savilahti-Savisaari 72 0 0 130 290 450 610 Särkiniemi-Särkilahti 3 914 3 970 3 950 3 970 3 940 3 920 3 910 ETELÄINEN KAUPUNKIALUE 23 337 22 900 23 190 23 360 23 560 23 680 23 740 Lehtoniemi 3 254 2 780 3 080 3 210 3 450 3 620 3 730 Litmanen 7 777 7 850 7 780 7 710 7 650 7 580 7 530 Pirtti 6 356 6 240 6 290 6 330 6 350 6 320 6 290 Pitkälahti 577 610 610 610 610 610 610 Rautaniemi 5 373 5 420 5 430 5 500 5 500 5 550 5 580 MUUT KAUPUNKIALUEET 944 1 050 1 220 1 430 1 630 1 830 2 060 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv. 773 870 1 060 1 260 1 460 1 660 1 900 Sorsasalo 171 180 170 170 170 170 160 MAASEUTUALUEET 27 205 28 140 28 150 28 130 28 120 28 120 28 110 Haminalahti 1 187 1 170 1 190 1 210 1 220 1 230 1 240 Hirvilahti 481 510 490 490 490 490 490 Juankoski (2017) 4 569 4 630 4 560 4 490 4 430 4 370 4 320 Jännevirta 200 220 220 230 230 230 240 Karttula 3 302 3 500 3 510 3 500 3 500 3 490 3 480 Kurkiharju 483 520 520 520 520 520 520 Kurkimäki 972 970 990 990 1 000 1 010 1 010 Maaninka 3 589 3 720 3 730 3 720 3 730 3 740 3 740 Nilsiä 6 057 6 320 6 290 6 270 6 270 6 250 6 250 Pellesmäki 1 444 1 530 1 540 1 560 1 580 1 600 1 620 Puutossalmi 647 640 640 650 660 670 680 Ranta-Toivala 257 290 290 290 290 300 300 Riistavesi 2 149 2 260 2 250 2 280 2 270 2 300 2 310 Vehmersalmi 1 868 1 930 1 930 1 930 1 930 1 920 1 910 TUNTEMATON / MUUT 1 410 270 370 440 460 400 500 Kaikki yhteensä 118 209 119 300 120 140 120 990 121 850 122 720 123 610 19
LIITE 4 KUOPION ASUNTOTUOTANTO SUUNNITTELUALUEITTAIN VUOSINA 2010-2017 Alue 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 E1 Keskusta 27 94 112 148 37 79 124 50 E2 Niirala 0 0 2 2 69 2 23 11 E3 Haapaniemi 0 0 0 70 1 0 1 0 E4 Rönö ja sen lähisaaret 1 1 0 0 0 2 0 0 E5 Siikalahti 0 0 0 0 0 0 0 0 C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko 57 0 2 0 53 153 47 214 C21 Julkula 0 0 0 0 0 0 1 4 C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo 0 0 0 3 25 8 17 4 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 0 0 0 0 0 0 0 1 C4 Puijo (Inkilänmäki) 20 0 89 113 57 145 162 90 C5 Laivonsaari 0 0 0 0 0 0 0 0 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 61 343 0 83 0 67 188 37 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 1 0 1 0 0 2 1 0 D3 Kettulanlahti 0 1 0 1 1 1 2 0 D4 Kelloniemi-Likolahti 0 0 0 0 0 0 0 0 F21 Neulamäki 0 0 0 0 0 0 0 35 G Pieni Neulamäki 1 7 2 2 2 2 0 1 H21 Särkiniemi-Särkilahti 1 0 14 2 1 19 1 0 H12 Jynkkä 0 4 0 1 0 0 0 3 H11 Levänen 0 0 0 2 2 1 0 0 J11 Pitkälahti 1 2 1 0 3 1 1 0 H14 Litmanen 12 0 3 12 2 7 0 12 H16 Pirtti 10 38 23 103 105 197 130 107 H17 Lehtoniemi-Keilankanta 123 61 315 212 401 171 89 371 H18 Rautaniemi 140 172 158 107 40 22 36 21 J13 Kiviharju 0 0 0 0 0 0 0 0 J14 Vanuvuori 1 6 0 0 0 1 0 0 J15 Hiltulanlahti 0 3 1 1 1 1 23 51 B Sorsasalo 0 0 0 0 0 1 0 0 Keskeinen kaup.alue 456 732 723 862 800 882 846 1012 386 Länsi-Riistavesi 1 2 7 8 3 3 2 2 387 Itä-Riistavesi 3 3 2 2 1 1 1 0 388 Melalahti 3 7 2 3 3 1 2 3 464 Puutossalmi 4 6 5 5 3 4 3 2 465 Pellesmäki 11 12 8 13 5 6 4 6 466 Kurkimäki 6 3 2 2 5 5 2 5 467 Haminalahti 11 13 17 14 4 7 4 8 468 Hirvilahti 1 0 2 0 2 2 0 1 482 Ranta-Toivala 0 1 1 1 2 3 0 0 483 Jännevirta 1 1 1 2 0 0 0 0 484 Kurkiharju 4 1 5 1 3 1 0 1 501 Vehmersalmi 1 7 6 5 4 5 5 3 601 Karttula (vuodesta 2011) 7 9 6 4 3 5 7 701-703 Nilsiä (vuodesta 2013) 10 30 0 2 1 4 602 Maaninka (vuodesta 2015) 10 1 6 3 Maaseutualue ja ent. kuntakeskukset 46 63 77 92 49 44 35 45 Kaupunki yhteensä 502 795 810 958 849 926 882 1057 Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonnan tilastot Kuntaliitokset: Karttula v. 2011, Nilsiä v. 2013, Maaninka v. 2015, Juankoski 2017 20
V. 2019-2023 KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN ennen 2019 alkaneet 2019 SORSASALO 2020 2021 2022 2023 2017-2017 - Käyttöönotettavat palvelu-, teollisuusja varastoalueet Keskustan kehittäminen PIHLAJALAAKSO Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua KELLONIEMI LIIKENNE Rakennettava katu Rakennettava kevyen liikenteen väylä NEULANIEMI PAPPILANMÄKI PUIJONLAAKSO 20212015 - SAVILAHTI SAVISAARI - MÄNNISTÖ 2018 2020-2019- MALJALAHTI 2018-2019- 2018HALMETIE 2018 LEHTONIEMI RAUHALAHTI PIENI NEULAMÄKI KUIKKALAMPI - LEHTORINNE KÄRÄNKÄ 2021-2022- KAIVANNONLAHTI 2017-2019- SAARIST0KAUPUNKI 2016- KEILANRINNE 2018-2016- KEILANRANTA 2015- RAUTANIEMI PETONEN HEPOMÄKI SAVOLANNIEMI ALA-PIRTTINIEMI 2018 HILTULANLAHTI VANUVUORI 2015-2023- Kesäkuu 2018