Kaupunginhallitus 96 06.03.2017 Elinkeinojaosto 43 31.05.2017 Kaupunginhallitus 273 05.06.2017 Savonlinnan kaupungin pyyntö Liikennevirastolle julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta kolmeksi vuodeksi (2018-2020) Savonlinna-Helsinki-Savonlinna lentoliikenneyhteydelle 109/53.536/2017 KH 96 Savonlinnan lentoliikenteen tilanne Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Savonlinnan kaupunki ovat tukeneet reittilentoliikennettä Savonlinnan lentoasemalle 2000 luvun alkupuolelta lähtien EU:n asetuksen mukaisena julkisen palvelun velvoitteen perusteella kilpailutettuna palvelutoimintana. Tuen käynnistyessä tehtiin selvitys alueen yritysten ja elinkeinoelämän lentoliikenteen tarpeista. Selvityksessä todettiin, että lentoliikenteellä on keskeinen merkitys vientiteollisuuden ja alueelle suuntautuvan matkailun toimintaedellytysten kannalta. Selvityksessä ilmeni, että lentoliikenteen tarve sekä asukas- ja yrityspohja periaatteessa riittää kannattavan lentoliikenteen ylläpitämiseen. Vuonna 2013 lentoliikenteen tarvekartoitus päivitettiin tekemällä kysely 20 suurimmalle yritykselle ja lisäksi yrittäjäyhdistyksille ja kauppakamariosastolle. Yrityksistä 80 % pitää lentoliikennettä tarpeellisena tai välttämättömänä. Kaikki järjestöt näkevät lentoliikenteen alueen yritysten kannalta tarpeellisena. Keväällä 2014 kauppakamariosasto teki kyselyn jäsenistölleen. Kyselyn mukaan 76 % yrityksistä koki lentoliikenteen erittäin merkittäväksi, 10 % merkittäväksi ja 11 % tärkeäksi, mutta vähemmän merkitykselliseksi. 3 % yrityksistä sillä ei ollut merkitystä. Savonlinnan lentoyhteys Helsinkiin toimii julkisen palvelun velvoitteen mukaisella sopimuksella valtion ja kaupungin tuella. Nykyinen velvoite ja sopimus ovat voimassa vuoden 2017 loppuu. Vuorotiheys on julkisen palvelun velvoitteen mukaisesti kaksi edestakaista yhteyttä arkipäivisin. Nykyisen kaksivuotisen sopimuskauden aikana matkustajamäärät ovat vakiintuneet n. 10 000 matkustajan tasolle vuosittain. Lentoliikenteen merkitys Savonlinnan seudulle ei ole rakennemuutoksista huolimatta vähentynyt. Muut liikennemuodot (juna 4 h 30 min, linja-auto lähes 5 tuntia ja henkilöauto n. 4 tuntia) eivät voi korvata toimivaa lentoyhteyttä Helsinkiin. Alueen kansainvälisillä markkinoilla toimiville veturiyrityksille lentoliikenteen puuttuminen aiheuttaisi vaikeuksia. Samoin oopperajuhlat sekä
kasvavat matkailuinvestoinnit vaativat lentoliikenneyhteyttä. Savonlinnan lentoaseman infra on hyvässä kunnossa. Kiitorata mahdollistaa liikennöinnin lähes kaikilla matkustaja- ja rahtikoneilla. Yksityisessä omistuksessa tällä hetkellä olevat lentokonehallit mahdollistavat koneiden yöpymisen Savonlinnassa ympäri vuoden. Lentoaseman ylläpito valtion puolesta on merkittävä lisäarvo seudulle. Nykyisen lainsäädännön perusteella reittilentoliikenne turvaa Finavian ylläpitämän lentokentän. Charter-lentojen määrä on ollut viime vuosina kohtuullisella tasolla. Savonlinnan saavutettavuuden kannalta lähialueen lentokentät eivät ole toimiva ratkaisu. Lähimmät kentät, joille on reittiliikennettä, ovat Joensuu ja Kuopio. Näille kentille ajomatka on n. kaksi tuntia. Näin ollen kokonaismatka-aika Helsinkiin on näiltä kentiltä odotusaikoineen vähintään 4 tuntia. Reittilentoliikenteen loppumisen vaikutukset Menetykset yritysrintamalla olisivat erittäin todennäköisiä. Erittäin merkittävä olisi suora vaikutus verotuloihin alihankintaverkoston ja muiden välillisten vaikutusten kautta koko seudulle ja talousalueelle. Merkittävin taloudellinen vaikutus tulisi vientiteollisuuden toimintaedellytysten olennaisen heikkenemisen kautta. Andritzin ja Savonlinna Worksin reilut 200 työpaikkaa ja alihankintaverkoston työpaikat ovat merkittävin riski lentoliikenteen mahdollisen päättymisen osalta. Kaiken kaikkiaan lentoliikenteen loppuminen veisi keskipitkällä aikavälillä seudulta jopa yli 1000 työpaikkaa. Merkittävissä määrin nämä työpaikat eivät siirtyisi muualle Suomeen vaan kunkin yrityksen muihin toimipisteisiin eri puolille maailmaa. Saksalaisen Uniconsult Oy:n tekemän selvityksen mukaan lentoliikenteen loppuminen Savonlinnaan aiheuttaisi n. 35 miljoonan euron BKT:n menetykset sekä jopa n. 13 miljoonan euron yhteenlasketut verotulojen menetykset valtiolle ja kunnille. Savonlinnan kaupungin verotulomenetykset on arvioitu 2-7 miljoonan euron suuruisiksi riippuen menetysten lopullisesta laajuudesta. Koska kyse on lähinnä kansainvälisestä vientiteollisuudesta, jota työpaikkojen menetykset koskisivat, olisivat verotulojen menetykset myös valtiolle realistisia. Matkailun osalta erityisesti oopperajuhlille lentoliikenne on ehdottomasti lyhyellä aikajänteellä merkittävin saavutettavuustekijä ja oopperajuhlat olisi suurin kärsijät lentoliikenteen loppuessa. Kasvavan kokous- ja kongressimyynnin mahdollisuudet menetettäisiin suurelta osin ilman lentoliikennettä. Pidemmällä tähtäimellä kysymys on mahdollisuudesta löytää ja hyödyntää uusia asiakas-segmenttejä esim. aasialaisten Eurooppaan
suuntautuvasta matkailusta. Matkailun sisältöjen ja ohjelmapalvelujen kehittymisen sekä uusien investointien myötä on realistista odottaa, että tilauslentosarjoja voitaisiin lentää Savonlinnan kentälle 3 vuoden tähtäimellä. Savonlinnan lentoaseman palvelujen säilyttäminen on Savonlinnan matkailukeskittymän tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Matkailun merkittävät investointihankkeet, kuten Prime Hotelsin hotelli-investointi kärsisivät merkittävästi lentoliikenteen loppumisesta. Savonlinnan lentokenttää ylläpitää Finavia. Finavian palveluksessa on tällä hetkellä noin 15 henkilöä kesäaikana enemmän. Finavia vastaa kentän ylläpidosta siten, että se täyttää nykyiset erittäin tiukat turvamääräykset. Mikäli Savonlinnasta loppuu reittiliikenne, Finavia vetäytyy Savonlinnasta. Lentokentän ylläpitokustannukset riippuisivat merkittävästi siitä, mitä lentotoimintaa kentällä aiottaisiin harjoittaa. Mikäli kaupunki ottaisi kentän ylläpidon itselleen ja tavoitteena olisi mahdollistaa charter-lentojen lentäminen ja esimerkiksi kesäaikaan säännöllisempi liikenne, olisivat kentän ylläpidosta tulevat vuotuiset nettokustannukset kaupungille n. 800 000 euroa. Tämän lisäksi kaupungin vastuulle siirtyisivät investoinnit kentän ja turva-alueiden infraan. Näin ollen lentokentän ottaminen kaupungin vastuulle ei ole taloudellisesti realistinen vaihtoehto. (valmistelu: va. elinkeinojohtaja Juha Turtiainen puh: 044 571 5853) Kaupunginhallitus päättää esittää Liikennevirastolle, että 1. Liikennevirasto asettaisi julkisen palvelun velvoitteen Helsinki-Savonlinna yhteydelle kolmeksi vuodeksi (2018-2020). 2. Kilpailutuksen valmistelu käynnistetään ja siinä yhteydessä pyritään lisäämään kilpailua mahdollistamalla tarjouksen jättäminen myös ns. markkinointi-yhtiöille, joilla on sitovat sopimukset nykyvaatimukset täyttävän lentoyhtiön kanssa. Tiedoksi: ELJ 43 Esitys hyväksyttiin. Liikennevirasto Va. elinkeinojohtaja Savonlinna-Helsinki lentoliikenteen nykyinen ostopalvelusopimus on katkolla vuoden 2017 lopussa. Sopimuksen mukainen maksuosuus on kaupungille ja valtiolle n. miljoona euroa nykyisellä mallilla. Valmistelut uuden sopimuskauden kilpailuttamisen suhteen on käynnissä. Mikäli maakuntalakiluonnos menee nykyisenään läpi, siirtyy lentoliikenteen järjestäminen maakunnille. Tällöin valtionbudjettia ei
lentoliikenteelle enää myönnetä erikseen. Laki tulee todennäköisesti voimaan 1.1.2019 eli rahoituspohja saattaa muuttua kokonaan kaupungin vastattavaksi 1. sopimusvuoden jälkeen. Nykyisellä hinnalla kyse on ylimääräisestä miljoonasta eurosta. Savonlinnan kaupungille on luvattu valtion kehysriihessä lentoliikenteen turvaaminen myös tulevaisuudessa osana OKL:n kompensaatiopakettia. Kehysriihessä ei otettu tarkemmin kantaa kuinka tämä tullaan järjestämään. Elinkeinotoimi selvittää tuen jatkuvuuden turvaamista. Savonlinnan kaupunki oli aiemmin esittänyt että kilpailutukseen edellytetään markkinointiyhtiötä, joka vastaa lentoliikenteen myynnistä. Nyt on tullut esiin uutena tietona että markkinointiyhtiöön liittyy merkittäviä riskitekijöitä: tälläinen riskitekijä on mm. yhdessä markkinointiyhtiön ylläpitämässä lentoliikenneyhtiössä saanut aikaan lentoliikenteen loppumisen. Tällä riskiarvioperusteella arvioidaan että on parempi luopua markkinointiyhtiön käyttömahdollisuudesta. esityslistaliite A, esityslistaliite B (Valmistelu: Janne Weander, elinkeinojohtaja 044 417 4008) Elinkeinojaosto esittää kaupunginhallitukselle: -Markkinointiyhtiötä ei edellytetä osana lentoliikenteen kilpailutusta -Käynnistetään edunvalvontatoimet siten että lentoliikenne jatkuu tuki 1 milj. /vuosi) siten että lentoliikenteenteen tukemista ei siirretä maakuntaliitolle, valtio jatkaisi tukemista edelleen. -Lentoliikenteen aikataulut noudattaisivat lähtökohtaisesti nykyisiä Elinkeinojaosto esittää kaupunginhallitukselle: -Markkinointiyhtiötä ei edellytetä osana lentoliikenteen kilpailutusta -Käynnistetään edunvalvontatoimet siten että lentoliikenne jatkuu tuki 1 milj. /vuosi) siten että lentoliikenteenteen tukemista ei siirretä maakunnalle vaan valtio jatkaisi lentoliikenteen tukemista edelleen. -Lentoliikenteen aikataulut noudattaisivat lähtökohtaisesti nykyisiä Kaupunginhallitus KH 273 Elinkeinojaoston 31.5.2017 43 selostus- ja päätösosan mukaisesti.
(Valmistelu: Janne Weander, elinkeinojohtaja 044 417 4008) Kaupunginhallitus päättää, että - Markkinointiyhtiötä ei edellytetä osana lentoliikenteen kilpailutusta - Käynnistetään edunvalvontatoimet siten, että lentoliikenne jatkuu tuki 1 milj. /vuosi) siten, että lentoliikenteenteen tukemista ei siirretä maakunnalle vaan valtio jatkaisi lentoliikenteen tukemista edelleen. - Elinkeinojohtajalle annetaan toimeksianto laatia asiasta edunvalvontamuistio liikenneministerille ja kansanedustajille - Lentoliikenteen aikataulut noudattaisivat lähtökohtaisesti nykyisiä Esitys hyväksyttiin Elinkeinojohtaja