Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 1/25 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta Arto Lepistö Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 2/25 Matemaattinen kirjoittaminen Kertausta Viittaukset tekstin sisällä Kuvat ja taulukot Lähteiden käyttö
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 3/25 Kertausta Kielioppisäännöt ovat voimassa myös matemaattisessa tekstissä. Kaavojen on oltava osa tekstiä. Kaava voi tarvittaessa sisältää lauseen predikaatin. Matemaattiset symbolit ja funktiot kursivoidaan. Poikkeuksena monikirjaimiset funktioiden nimet. Symboleihin ei liitetä taivutuspäätteitä.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 4/25 Kertausta Matemaattisia lyhennysmerkintöjä ei käytetä normaalissa tekstissä. Virkettä ei aloiteta matemaattisella symbolilla tai kaavalla. Lisää kirjoitusvinkkejä on matemaattisen kirjoittamisen oppaassa.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 5/25 Kaavan sijoittaminen tekstiin Kaavat ja symbolit ovat osa tekstiä, joten ne sijoitetaan useimmiten normaalin tekstin joukkoon normaalille tekstiriville. Kaava sijoitetaan omalle rivilleen keskitetysti tärkean kaavan korostamiseksi kaavan numeroimiseksi myöhempää viittausta varten tai tilasyistä.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 6/25 Kaavojen numerointi Kaava numeroidaan vain, jos siihen viitataan muualla tekstissä tai mahdollisesti tekstin ulkopuolelta. Kaavan numero on yleensä oikeassa reunassa kaarisulkeissa. Kaikki kaavat on aina integroitava tekstiin. Kaavan numero kirjoitetaan viitattaessa kaarisulkeisiin: Yhtälön (5) seurauksena saadaan... Kaava (5) tai lause 4 eivät ole erisnimiä.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 7/25 Esimerkki Koska a = b, voidaan päätellä, että b a Yhtälön (1) perusteella lauseesta 2 seuraa... f(x)dx = 0. (1)
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 8/25 Viittauksista yleisesti Matemaattisessa tekstissä on usein käytäntönä viitata kaavoihin kaarisulkeissa olevalla numerolla: yhtälön (3) perusteella..., lähdeteoksiin hakasulkeissa olevalla numerolla: kirjassa [3] on esitetty... ja muihin numeroituihin objekteihin numerolla ilman sulkeita: lauseen 2 todistuksesta....
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 9/25 Lähdeteoksiin viittaaminen Jos lähdeteoksilla on olennainen osa pohdinnassa ja lukijan eduksi on nähdä helposti, mitä lähdeteosta tarkoitetaan (esimerkiksi didaktiset gradut tai määrätty versio teoksesta), voidaan viitata myös tekijöiden sukunimien ja lähteen painovuoden perusteella: Derivoituva funtio on aina myös jatkuva (Rudin 1981). Kuten Hamilton ja May (1981) ovat osoittaneet... Jos enemmän kuin kaksi kirjoittajaa: Näillä ehdoilla differentiaaliyhtälöllä on yksikäsitteinen ratkaisu (Ross et al 1998).
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 10/25 Lähdeteoksiin viittaaminen Ylä- ja alaindeksien käyttö viittauksissa ei sovi matemaattiseen tekstiin. Yleisin käytäntö: Derivoituva funktio on aina myös jatkuva [4]. Valitse yksi viittauskäytäntö ja käytä sitä johdonmukaisesti.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 11/25 Lähdeteokset Ensisijainen lähde on aina alkuperäinen tieteellinen artikkeli. Ulkomaiset oppikirjat sopivat myös hyvin. Suomenkielisissä oppikirjoissa ja luentomonisteissa ongelmana on usein kopioinnin välttäminen. Huomioi lukijan mahdollisuus tutustua tulevaisuudessa lähdeteokseen. Monet www-lähteet, erityisesti vapaasti muokattavat, ovat ongelmallisia itse lähteenä. Kannattaakin tarkastella www-lähteessä, esimerkiksi Wikipediassa, mainittuja lähdeteoksia.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 12/25 Kirjallisuusluettelo Lähdeteoksina käytetty kirjallisuus listataan työn loppussa kirjallisuusluettelona. Kirjasta mainitaan kirjoittajat, otsikko, kustantaja, painopaikka (jos mahdollista) ja painovuosi. Lehtiartikkelista mainitaan kirjoittajat, otsikko, lehden nimi ja sen tarkemmin yksilöivä tunnus (yleensä numero, joskus lisäksi sarja ja osanumero), artikkelin sivut ja julkaisuvuosi. Nettiartikkelista kirjoittajat tai sivuston nimi, otsikko, osoite ja lukupäivämäärä.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 13/25 Kirjallisuusluettelo Elektronisten kirjojen tai lehtiartikkelien kohdalla voi osa aiemmista tiedoista puuttua, mutta vastaavasti niillä on jokin muu vakiintunut viittaustapa (esimerkiksi doi tai arxiv). Monet lehdet tarjoavat valmiina viittaustietoja. Noista voi kerätä tarvitsemansa.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 14/25 Kirjallisuusluettelo [1] R. Holmgren: Discrete dynamical systems, Springer-Verlag 1994. [2] O. Leimar: Multidimensional convergence stability, Evol. Ecol. Res. 1994, vol. 11, (191 208). [3] E. Kisdi: Adaptive Dynamics, http://mathstat.helsinki.fi/ kisdi/ad.htm, luettu 16.1.2014. [4] G. Ausiello, H.J. Hoogeboom, J. Karhumäki, I. Petre, A. Salomaa: Preface, Theor. Comput. Sci. 2012, vol. 429, (1 20).doi:10.1016/j.tcs.2011.12.019
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 15/25 Lähteiden käyttö Tekstistä on aina käytävä ilmi, mihin lähteisiin se perustuu. Kirjallisuusluetteloon sisällytetään vain ne lähteen, joihin tekstissä viitataan. L A TEXsisältää automaattisia työkaluja käytä niitä.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 16/25 Lähteiden käytön kuvaus Lähteiden käyttö voidaan kuvata yleisesti jo johdannossa: Työ perustuu kirjaan [1]. Yleensä kannattaa olla vähän informatiivisempi: Työ perustuu Rudinin kirjaan [1]. Joskus on tarpeen kuvata lähteiden käyttöä tarkemmin johdannossa tai kunkin luvun alkusanoissa.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 17/25 Lähteiden käytön kuvaus Johdannossa: Luku 1 perustuu... Luvussa 2 seurataan... Luvussa 3 esitetään tekijän kehittelemä menetelmä... Luvun alusanoissa: Tässä luvussa seurataan Rudinin kirjan [1] esitysjärjestystä. Tuo esiin itsenäisen työn osuus!
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 18/25 Lähteen väitteiden perusteluna Epätriviaaleja väitteitä tai lauseita ei koskaan pidä esittää perustelutta. Todistus sivuutetaan. Väite on ilmeinen Todistus on triviaali. Nähdään helposti.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 19/25 Lähteen väitteiden perusteluna Perustelun tai todistuksen voi tarvittaessa korvata lähdeviitteellä: Lauseen 2 todistus on esitetty kirjassa [3] sivuilla 345 370. Tasaisesti jatkuva funktio on aina jatkuva [8]. Kuten Rudin [1] on osoittanut, on...
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 20/25 Lähteiden muu käyttö Poikkeamat johdannossa kerrotusta lähteitten käytöstä: Todistetaan lause seuraten Brownin ja Adamsin [3] esitystä. Esimerkit, sovellukset ja lisätiedot: Lisää esimerkkejä voi etsiä esimerkiksi Müllerin kirjasta [2].
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 21/25 Kuvat ja taulukot Viimeistään tutkielmissa on tekstiin lisättävä kuvia, graafeja tai taulukoita. Tieteellisessä tekstissä ei käytetä kuvitusta. Jokaisen kuvaan ja taulukkoon viitataan leipätekstissä. Viittaus kuvaan tai taulukkoon ei koskaan perustu kuvan asemointiin paperilla. Muutoin yllätyksiä luvassa.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 22/25 Kuvat ja taulukot Kuvan alle lisätään kuvateksti sisältäen kuvan yleisen kuvauksen ja yksityiskohdat, jotka sivuutetaan leipätekstissä. Leipätekstissä oltava viittaus kuvaan: Kuva 3 esittää... Käytä L A TEX:in automaattisia toimintoja: figure-ympäristö, label- ja ref-viittauskomennot.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 23/25 Esimerkki Leipätekstissä: Esimerkki vastefunktion f(x) kuvaajasta on esitetty kuvassa 1. Kuvan alla: Kuva 1. Vastefunktion f(x) kuvaaja parametriarvolla a = 2. Kuvaan viittaus ei perustu sijaintiin.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 24/25 Kuvien tuottaminen Kuvia tuotettaessa tarkastele sekä pdf-tiedostosta (näytöltä) ja tulosteesta: Viivojen paksuus, näkyvyys ja muoto, Kuvien kirjasinkoot, Värien käyttö, Mahdolliset eroavaisuudet ja puutteet. Kuviin tulee sisältää vain olennainen.
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 25/25 Kuvien tuottaminen L A TEX-piirtotyökalut Mathematica GeoGebra CorelDraw R / R-Studio monet muut ilmaisohjelmat