Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2013/1 Dnro ESAVI/754/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2013 ASIA HAKIJA Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee Sorrinsuon jätteiden lajittelulaitoksen toiminnan olennaista muuttamista sekä päätöksen noudattamista muutoksenhausta huolimatta, Rauma. Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy Teljänkatu 10 28130 PORI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUKSEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätteiden lajittelulaitos sijaitsee Rauman kaupungin Uotilankylän Sorrinsuolla tontilla RN:o 684-414-31-254-V1, osoitteessa Äyhöntie 311, Rauma. Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy on toimittanut ympäristölupahakemuksen Lounais-Suomen aluehallintovirastoon 30.12.2010. Lounais- Suomen aluehallintovirasto on 30.12.2010 siirtänyt asian hallintolain (434/2003) 21 :n nojalla Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Toiminta on luvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 13 f) kohdan perusteella. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella. Ympäristönsuojelulaki 32 ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus, 15.3.2002, 14 YLO, ympäristönsuojelulain mukainen lupa jätteiden käsittelyyn sekä vaarallisten jätteiden välivarastointiin ja siirtokuormaukseen. Sorrinsuon alue on Satakunnan seutukaava 5:ssä ja osayleiskaavassa merkitty teollisuustoimintojen alueeksi. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet Sorrinsuon lajittelulaitoksen toimintaa varten on vuokrattu kahden hehtaarin alue Rauman kaupungilta. Laitoksen ympäristö on teollisuusaluetta, rakentamatonta metsämaastoa ja peltoa. Alueen itäpuolella sijaitsee Sorrinsuon käytöstä poistettu kaatopaikka. Alueen etäisyys Porintiehen (valtatie 8) on noin 500 metriä. Liikennöinti lajittelulaitokselle tapahtuu Porintieltä Äyhöntielle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin päässä Porintien ja Äyhöntien välissä. Laitoksen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä muita merkittäviä luontoarvoja. Maaperä, pohja- ja pintavedet Yleiskuvaus toiminnasta Laitoksen pintavedet kulkeutuvat avo-ojien kautta lounaaseen Äyhönjärveen. Lajittelulaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sellaisen läheisyydessä. Lajittelulaitokselle otetaan vastaan keräyspaperia, rakennusjätteitä, betonia ja tiiltä, puuta, kaupan- ja teollisuuden materiaali- ja energiakierrätykseen soveltuvaa jätettä, sekalaista yhdyskuntajätettä, metallia, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä romuakkuja. Pääsääntöisesti kaikista vastaanotetuista jätteistä lajitellaan talteen raaka-aineet sekä energiakäyttöön kelpaavat materiaalit. Raaka-aine- ja energiakäyttöön kelpaavat materiaalit siirtokuormataan ja toimitetaan edelleen jatkokäsiteltäviksi Veikko Lehti Oy:n lajittelulaitoksille tai muille luvanvaraisille yrityksille. Sähkö- ja elektroniikkaromu sekä lyijyakut pakataan, varastoidaan ja toimitetaan jatkokäsittelyyn. Laitoksella työskennellään jokaisena viikonpäivänä pääsääntöisesti klo 6 22 välisenä aikana.
3 Vastaanotto- ja varastointikapasiteetti muutoksen jälkeen Yrityksellä on lupa ongelmajätteen välivarastointiin ja siirtokuormaukseen sekä kierrätysmateriaalien käsittelyyn ja sekajätteen lajitteluun. Nyt haetaan määrään muutosta, niin että vuosittainen vastaanotettava jätemäärä on 23 150 tonnia ja suurin kerralla varastoitava jätemäärä on 7 129 tonnia. Uutena toimintana aloitetaan puun murskaus, betoni- ja tiilijätteen paloittelu ja biojätteen (yhdyskuntajäte) vastaanotto. Jätelaji Kaupan, teollisuuden ja rakentamisen energiasekä materiaalikierrätyskelpoinen jäte Betoni, tilli Puujäte Jätetunnus 17 02 01, 20 01 39, 17 02 03, 03 01 01, 03 01 05, 03 01 99, 03 03 01, 03 03 08, 15 01 01 03, 15 01 06, 16 01 19, 16 01 22, 16 01 99, 19 02 10, 19 12 01, 19 12 04, 19 12 06, 19 12 08, 19 12 10, 19 12 12 17 09 04, 15 01 01 17 02 01, 15 01 02 17 01 01 03, 17 01 07, 17 02 0 03, 17 08 02, 19 12 09, 20 01 01, 20 01 38, 20 01 39 03 01 05, 15 01 03, 17 02 01,19 12 07, 20 01 38 Haettava määrä t/a 5 000 2 000 4 000 Paperi ja kartonki 20 01 01, 19 12 01 5 000 Metalliromu 17 04 01, 17 04 02, 17 04 03, 17 04 04, 17 04 05, 17 04 06, 15 01 04, 19 12 02, 20 01 40 1 000 Maksimivarasto ja varastointipaikka 200 t, asfalttikentällä 6 000 t, perusmaan päällä 500 t, asfalttikenttä 200 t, hallissa ja ulkona asfalttikenttä 100 t, vaihtolavoilla Yhdyskuntajäte 20 03 01, 20 01 08, 20 01 01, 20 01 02, 20 01 10, 20 01 11, 20 01 39, 20 01 40, 20 03 01, 20 01 38 6 000 100 t, vastaanottobunkkerissa SE-romu Lyijyakut, paristot 16 02 10* 16 02 98*, 20 01 35*, 20 01 36 100 16 06 01*, 16 06 02*, 16 06 03*, 16 06 04, 16 06 05 50 25 t, metallikonteissa 4 t, akkulaatikoissa tai metallikonteissa Yhteensä 23 150 7 129 t * vaarallinen jäte Jätteiden vastaanotto ja lajittelu Materiaalit tuodaan lajittelulaitokselle pääosin kuorma-autoilla. Lastit puretaan vastaanottoalueelle jätelajeittain. Laitoksen vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, punnitus ja laadunmääritys. Punnituksen yhteydessä tehdään yrityksen käytäntöjen mukaiset vastaanottokirjaukset
ja tarkistetaan mahdolliset siirtoasiakirjat. Jätteen tuoja ja laatu rekisteröidään tietokantaan jäteseurantaa ja muuta kirjanpitoa varten. Materiaalit lajitellaan ja ohjataan varastoon tai suoraan käsittelyyn. Laitoksella vastaanotetuista materiaaleista ja jätteistä lajitellaan talteen materiaaleja teollisuuden raaka-aineiksi ja polttoaineiksi. Paperin ja pahvin lajittelu ja varastointi Keräyspisteistä tuotu paperi ja pahvi lajitellaan lajitteluhallissa kauhakuormaajaa apuna käyttäen eri laatuluokkiin. Lajittelun jälkeen eri jakeet varastoidaan kasoissa sellaisenaan tai paalataan noin 600 kilon paaleihin. Valmiit paalit varastoidaan hallissa ja ulkona asfaltoidulla kentällä ja kuljetetaan paperi- ja kartonkitehtaille raaka-aineeksi. Metalliromu Lajittelulaitokselle tulee metalliromua ja lasia lähinnä yritys- ja rakennusjätteen mukana. Metalliromu varastoidaan vaihtolavoissa ja toimitetaan luvanvaraiseen paikkaan jatkokäsittelyyn. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely Laitokselle vastaanotettu SE-romu lajitellaan ja varastoidaan jatkokuljetuksia varten. Romusta voidaan tarvittaessa purkaa hyötykäyttöön kelpaavat materiaalit sekä vaaralliset jätteet kuten akut ja paristot. Mahdollinen purkutoiminta tapahtuu sisätiloissa. Laitteista irrotetut vaaralliset jätteet toimitetaan luvanvaraiseen laitokseen käsiteltäväksi. Elektroniikkaromu on pääosin peräisin asuinkiinteistöiltä sekä yrityksistä ja laitoksista. SE-romu varastoidaan merikonteissa. Lyijyakut ja paristot Akut ja paristot varastoidaan muovisissa akkulaatikoissa sään vaikutuksilta suojatussa katoksessa tai merikonteissa. Akut ja paristot toimitetaan käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi yrityksille, joilla on ympäristölupa käsitellä kyseistä materiaalia. Betoni- ja tiilijäte Yhtiön tavoitteena on paloitella ja varastoida tontilla betoni- ja tiilijätteitä, jotka lajitellaan eroon rakennusjätteestä. Materiaalit varastoidaan alueella lajeittain. Materiaali varastoidaan perusmaan päällä. Betoni ja tiili palastellaan kaivinkoneeseen liitettävän hydraulisen puristinkouran avulla läpimitaltaan alle 150 mm kappaleiksi. Betoni- ja tiiliaines toimitetaan hyötykäyttöön eri rakennuskohteisiin. Betonin ja tiiliaineksen hyödyntämisessä noudatetaan asetuksen "Asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa" ohjeita. 4
5 Rakennusjätteen sekä kaupan- ja teollisuuden jätteiden käsittely Rakennusjätteen sekä kaupan ja teollisuuden jätteiden lajittelu tapahtuu asfaltoidulla rakennusjätealueella. Jätteistä erotellaan kaivinkoneella ensiksi suuret kappaleet sekä muu lajitteluun kelpaamaton jae. Tämän jälkeen varsinainen lajittelu tehdään käsin ja kaivinkoneen avustuksella. Erikseen saadaan paperia, puuta, metallia, muoveja, betonia, tiiltä ja kiviaineksia. Jäljelle jäänyt rejekti varastoidaan kontteihin ja toimitetaan kaatopaikalle. Kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi soveltuva materiaali ohjataan edelleen murskattavaksi Veikko Lehti Oy:n muille käsittelylaitoksille. Puujäte Puujäte murskataan ulkotiloissa energia-, kompostointi- tai uusioraakaaineeksi 4 6 kertaa vuodessa, kerrallaan 3 4 päivän ajan. Siirrettävä murskain toimii kevyellä polttoöljyllä. Murskain on varustettu magneeteilla ja pölysitomiseksi murskaimeen sumutetaan vettä murskauksen aikana. Murskaimen kapasiteetti on noin 20 t/h. Kantojen esikäsittelyssä käytetään pilkontalaitteistoa, jolla kannoista poistetaan maa- ja kiviaines. Laite on asennettu kaivinkoneeseen. Suurimmat metalliesineet erotellaan puujätteestä käsin tai koneellisesti ennen murskausta. Hake välivarastoidaan vastaanotetun materiaalin tavoin asfaltoidulla kentällä aumoissa. Suurin valmiin murskeen määrä on 500 tonnia. Yhdyskuntajäte Sekalaiset yhdyskuntajätekuormat punnitaan laitoksella ja lastataan uudelleen metallisiin lavoihin jatkokuljetusta varten. Sekalaiset yhdyskuntajätteet toimitetaan Veikko Lehti Oy:n lajittelulaitoksille tai muille luvanvaraisille jätteenkäsittelylaitoksille. Kemikaalit ja energian kulutus Laitteiden tarvitsema kevytpolttoöljy varastoidaan 2 000 litran metallisäiliössä, joka on varustettu kaksinkertaisella rakenteella ja laponestolla. Polttoainetta kuluu vuodessa noin 20 000 litraa. Kaluston voiteluun ja hydrauliikkaan käytetään öljyjä noin 1 000 litraa vuodessa. Kiinteistöllä varastoidaan voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä kerrallaan enintään 400 litraa. Öljyt varastoidaan lukitussa varastossa, joka on varustettu valuma-altailla. Laitoksen vuosittainen sähkönkulutus on noin 1 GWh. Vedenhankinta ja viemäröinti Laitosta ei ole liitetty vesijohto- eikä viemäriverkkoon. Saniteetti- ja muut likavedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään Rauman jätevedenpuhdistamolle.
6 Vakuus Nykyisellä toiminnalla on 10 000 euron vakuus. Hakija esittää, että nykyistä vakuutta voitaisiin käyttää myös toiminnanaloittamisluvan vakuutena. HAKIJAN ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) Hakijan mukaan Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy:n lajittelulaitoksella sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja yhdyskuntajätteen kuivajakeen käsittelyssä otetaan huomioon jätteiden käsittelyä koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjan (BREF) vaatimukset seuraavasti: Yleisen BAT:n soveltaminen: 1. Yhtiössä on kehitetty vuoden 2010 aikana toimintajärjestelmää, jossa otetaan huomioon laadun, ympäristön ja turvallisuuden merkittävät näkökulmat. Jatkuva parantaminen perustuu riskianalyyseihin em. näkökohdista ja näihin perustuviin kehittämistoimenpiteisiin. 2. Toimintajärjestelmän kulmakivinä ovat suunnitelmallisuus, vastuut ja tehtävät sekä henkilöosaamisesta huolehtiminen (koulutus ja perehdytys). 3. Laitokselle vastaanotettavan jätteen laatua tarkkaillaan ja siitä on olemassa esihyväksyntämenettely. 4. Laitoksella on käytössä näytteenottomenetelmät mm. kierrätyspolttoaineen sekä betoni- ja tiilijätteen laadun seurantaan. 5. Laitoksella voidaan selvittää jälkikäteen eri jätteiden syntyperä 6. Jätteiden määrää ja haitallisuutta vähennetään käsittelemällä jätteet ennen loppusijoitukseen (luvan omaava vastaanottaja) ohjaamista ja erottamalla hyötykäyttöön kelpaavat jätteet, jotka pidetään toisistaan erillään käsittelyn kaikissa vaiheissa. 7. Jätteet pyritään ensisijaisesti toimittamaan kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte materiaalina, ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jäte energiana. 8. Vaaralliset jätteet varastoidaan säiliöissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tai katetuissa tiloissa vesitiiviillä alustalla, joka estää jätteiden pääsyn maaperään. 9. Laitteiston ja koneiden päästöjä ja kuntoa seurataan ja tarkkaillaan säännöllisesti. Prosessilaitteille ja säiliöille on laadittu huolto- ja tarkastusohjelma. 10. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsittelyyn luvan omaavaan laitokseen. 11. Laitoksen sähkönkulutusta seurataan. 12. Melu, ilma- ja vesipäästöt eivät ylitä ohje- tai raja-arvoja. Eniten melua ja pölyä aiheuttavat toiminnot tehdään sisällä halleissa. 13. Jätteiden jatkokuljetuksissa käytetään ajoneuvoja, joissa on matalapäästöiset moottorit. Kuljetuksissa käytetään tilavuudeltaan mahdollisimman suuria kuljetusvälineitä, jolloin ehkäistään ympäristöpäästöjä suhteessa kuljetettuun tonnimäärään.
7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Jätteitä varastoidaan ja käsitellään ainoastaan päällystetyillä alueilla. Näiltä alueilta hulevedet, noin 1 000 m 3 /a, johdetaan ympärysojiin. Betoni- ja tiilijäte varastoidaan perusmaan päällä. Laitoksen sosiaalitiloissa syntyvät vedet, noin 10 m 3 /a, ohjataan umpisäiliöön ja siitä edelleen Rauman jäteveden puhdistamolle. Laitoksen ilmapäästöt koostuvat työkoneiden ja liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä. Betonin ja tiilen paloittelusta ei synny melua tai pölyä, koska hydraulinen leikkuri leikkaa kiviaineksen hitaasti ja leikkaus perustuu puristimen voimaan. Lajittelulaitoksen pölypäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää vesisumulaitteistolla, joka puhaltaa hienojakoista vesisumua lajiteltavaan materiaalin, murskaimiin sekä seulontalaitteisiin. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Laitosalue on osittain asfaltoitu. Vastaanotettavat materiaalit eivät sisällä sellaisia epäpuhtauksia, jotka olisivat haitaksi maaperälle, pohjavesille tai ilmanlaadulle. Vaaralliset jätteet välivarastoidaan tarkoitusta varten varatuissa astioissa tai varastopaikoissa esimerkiksi konteissa. Vaarallisten jätteiden pienerien kertavälivarastointimäärät pyritään pitämään pieninä. Polttoöljy varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä. Sisätiloissa varastoidaan myös vähäisiä määriä poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita. Maaperän laadun vuoksi pohjaveden muodostus alueella on vähäistä, eikä lähistöllä sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Ottaen huomioon toiminnan luonne ja alueen maaperäolosuhteet, toiminta ei aiheuta riskiä pohjavesialueille. Käytettävät koneet täyttävät koneille voimassaolevat melumääräykset. Toiminta-aikoihin tai melun raja-arvoihin ei tulla hakemaan muutoksia, sillä toiminnasta syntyvän melukuorman ei oleteta kasvavan. Materiaali kuljetetaan pääosin kuorma-autoilla lajittelulaitokselle ja sieltä eteenpäin ajoneuvoyhdistelmillä. Laitoksella liikennöi maksimissaan noin 20 kuorma-autoa päivässä. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa klo 06 22 välisenä aikana. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksella syntyy hyödynnettävien jakeiden erottelun jälkeen lajittelurejektiä 5 10 % sisään tulevasta materiaalimäärästä eli noin 500 t/a. Lajittelure-
jekti on toimitettu Rauman seudun jätehuollon loppusijoitusalueelle Hevossuolle tai muihin loppusijoituslaitoksiin. Omasta toiminnasta syntyvät jätteet (koneiden huollosta, toimistosta ja sosiaalitiloista). Jätteiden varastointi Laitoksen toiminnasta sekä jätekuormien mukana tulevat vaaralliset jätteet varastoidaan lukitussa ja nestetiiviissä vaarallisien jätteiden varastointiin tarkoitetussa kontissa. Varastossa vastaanotetut jätteet tunnistetaan, pakataan ja välivarastoidaan odottamaan sopivan kuljetuserän täyttymistä. Vastaanotetut vaaralliset jätteet pakataan ja varastoidaan kullekin jätelaadulle hyväksytyssä varasto-/kuljetusastiassa. Vaarallisista jätteistä pidetään varastokirjanpitoa, johon merkitään vastaanotetun jätteen alkuperä, laatu, määrä, päivämäärä ja vastaavat tiedot käsittelyyn toimitetuista jätteistä. Kaikista jätteiden kuljetuksista tehdään siirtoasiakirja. Vaaralliset jätteet luovutetaan käsiteltäväksi vain sellaiselle yritykselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vaarallisten jätteiden vastaanottoon, varastoitiin ja käsittelyyn. Loppusijoitukseen menevät tavanomaiset jätteet välivarastoidaan vaihtolavoilla. Jätteiden vähentäminen ja hyödyntäminen Laitokselle tulevat jätteet lajitellaan ja käsitellään teollisuuden raakaaineiksi. Lajittelurejektin määrää pyritään vähentämään tehokkaammalla lajittelulla ja asiakastiedotuksella, sekä etsimällä uusia hyötykäyttökohteita jätejakeille. Mm. betonin ja tiilen hyötykäytöllä maanrakentamisessa säästetään alkuperäisluonnon mineraalivaroja. Samoin jätepuun ja kierrätyspolttoaineen käyttö energiana vähentää fossiilisten energiavarojen käyttöä sekä haitallisia metaanipäästöjä kaatopaikalla. Yhtiö jakaa myös asiakkailleen ohjeita jätteiden vähentämiseksi. YMPÄRISTÖRISKEIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN VARAUTUMINEN Vaarallisten jätteiden varasto on lukittava, metallirunkoinen ja se on rakennettu vaarallisten jätteiden varastointia varten. Varastoitavat kemikaalit eikg/a Paperi 100 Sekajäte 500 Jäteöljy 500 Kiinteä öljyinen jäte 100 Loistelamput 10 Huomattavin laitoksen toimintaan sisältyvä riski on tulipalo. Riski on pahin kesäaikaan. Yleiset toimet ympäristöriskien torjumiseksi laitoksella ovat koulutus, koneiden riittävä huolto, tuotekehitys ja imeytysaineiden nopea saatavuus sekä riittävyys. Laitoksen piha-alue on valaistu ja alue on aidattu sekä varustettu tallentavalla kamerajärjestelmä. 8
vät pääse valumaan varaston ulkopuolelle. Varastossa on tarpeellinen määrä kemikaalien imeytysainetta sekä ensisammutuskalustoa ja varastoa tarkkaillaan päivittäin. 9 Riski tai ongelma Riskin syyt Pahimmat seuraukset Toimenpiteet Jätepuu syttyy Polttoaine ylikuumenee murskatta- palamaan murskattaessa essa, pölyräjähdys Murskaimen ja varaston palaminen Asianmukaiset sammutusvälineet, jatkuva tarkkailu, liekinilmaisin, yleinen siisteys, pelastussuunnittelu, Tontilla oleva jäte syttyy palamaan itsestään Jäte ylikuumenee itsestään, tulityöt, tupakointi, staattinen kipinä, valmiiksi palava raaka-aine (puu, turve), pölyräjähdys, Varaston sekä mahdollisesti kaluston palaminen Jatkuva tarkkailu, asianmukaiset sammutusvälineet, jätteen oikea varastointi erillään tai konteissa, tupakointipaikat, pelastussuunnittelu, Nestevuodot (diesel, öljyt) Kulumat, iskut, huonolaatuiset koneet, huolimaton nesteiden käsittely Nesteiden pääsy ympäristöön, sä, laadukkaiden koneiden Huolellisuus koneiden käytös- maaperän likaantuminen hankinta, huolto, tarkastukset, suojavalli Kone- tai laiterikko Väärä käyttö, huono laatu, iskut, kulumat, murskaimessa metallit, kivet, jne. Nestevuodot, tulipalot, henkilövahingot Huolto, tarkastukset, laitteiden oikeaoppinen käyttö, hyvälaatuinen jäteraaka-aine VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Toiminnan muutoksesta aiheutuvien keskeisten riskien arviointi - toiminnan keskeiset ympäristövaikutuksia sisältävät riskitekijät. Hakijan mukaan laitoksen toiminnalla ei ole oleellista merkitystä lähialueen luontoarvoille tai rakennetulle ympäristölle. Laitoksen henkilökunta tarkkailee työpäivän aikana mahdollisia ympäristövahinkoja. Yrityksellä on kirjalliset ohjeet toimintaan ympäristöonnettomuustapauksessa ja henkilökuntaa on koulutettu. Energiajakeen laaduntarkkailu aloitetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Polttoaineen valmistukseen hyväksytään vain ennalta hyväksyttyjen toimipaikkojen jätteet. Yhtiön henkilökunta on koulutettu tunnistamaan energiajakeeseen kuulumattomat materiaalit. Kierrätyspolttoaineen laatua valvotaan standardin 5875 mukaisesti Jätteen jalostaminen polttoaineeksi, laadunvalvontajärjestelmä.
KIRJANPITO JA RAPORTOINTI Palastellusta betoni- ja tiilijätteestä laaditaan asetuksen "Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa" mukainen jäteseloste. Jäteselosteesta ilmenee mm. jätteen luovuttaja ja yhteystiedot, jätteen nimike ja alkuperä, käyttöohjeet sekä tarpeelliset toimet ympäristön ja terveyden suojelemiseksi. Jäteselosteessa on mukana myös asetusesityksen mukainen analyysi. Kaikki laitokselle vastaanotetut jätteet tunnistetaan, rekisteröidään ja punnitaan. Jätemäärät raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Kaikista vastaanotetuista, varastoiduista, käsitellyistä, edelleen toimitetuista ja omassa toiminnassa syntyneistä jätteistä pidetään kirjaa. Kirjanpidosta käy ilmi kunkin jäte-erän alkuperä, määrä, laatu, varastointi, käsittely, toimituksen vastaanottopäivä, toimittaja sekä edelleen toimituspaikka. Yhteenveto kunkin vuoden jätekirjanpidosta, analyysituloksista, ympäristönseurannasta, polttoon toimitetun jakeen laatuanalyyseistä, kaatopaikkakelpoisuusanalyyseistä, poikkeuksellisista tilanteista sekä laitoksen käyttötarkkailusta toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. ELY-keskukselle toimitettavaan raporttiin liitetään vuosittain lisäksi kopiot tuottajayhteisöille toimitetuista vuosiraporteista. TOIMINNAN ALOITUS MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA JA SIIHEN LIITTYVÄ VAKUUS Aloittamisvakuus Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista aloittamislupaa jätteenkäsittelykeskuksen uusien toimintojen osalta. Hakijan mukaan hakemuksen mukainen toiminta parantaa laitoksen ympäristönsuojelun tasoa. Päätöksestä tehtävät mahdolliset aiheettomat valitukset hidastavat uusien lupamääräysten noudattamisesta ja saattavat aiheuttaa hakijalle merkittävää taloudellista haittaa. Kaikki hakemuksen toiminnot ovat sen kaltaisia, että ne eivät aiheuta lähiympäristölleen mahdollisen muutoksenhakuprosessin aikana sellaista peruuttamatonta haittaa, joka tekisi muutoksen haun tarpeettomaksi. Kaikki muutoksenhakuprosessin aikana mahdollisesti syntyvät ympäristövaikutukset ovat palautettavissa samaan tilaan kuin ne olivat ennen uusien toimintojen aloittamista. Hakijan esittää, että toiminnan aloittamisen vakuudeksi riittää laitoksen voimassa olevan ympäristöluvan vakuus 10 000 euroa. Perusteluna vakuuden suuruuteen on varastossa olevan maksullisen tavanomaisen jätteen enimmäismäärä, 100 tonnia, jonka kuljettamiseen ja käsittelyyn vakuus riittää. Muun laitoksella olevan materiaalin arvo on positiivinen, ja näiden materiaalien arvo kattaa käsittely- ja kuljetuskustannukset. 10
11 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Rauman kaupungin ilmoitustauluilla 17.8. 16.9.2011 välisen ajan sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsi-Suomi -lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Rauman kaupungin teknisessä virastossa osoitteessa Kanalinranta 3. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Rauman kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta ja kaupunginhallitukselta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on 29.9.2011 antamassaan lausunnossa puoltanut luvan myöntämistä ja tuonut esille seuraavaa: YVA-menettelyä ei vaadita sovellettavaksi toimintaan. Koko laitoksen tontti on aidattava siten, ettei laitoksen ympäristö roskaannu. Toiminta-alue tulee asfaltoida pölyämisen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Maastoon johdettavat hulevedet tulee ohjata hiekan- ja öljynerottimen kautta. Laitoksen läheisyydessä sijaitseva oja johtaa Rauman kaupungin raakavesialtaaseen, joten ojaveden tarkkailu tulee suorittaa ennen toiminnan laajentamista sekä sen jälkeen. Yhdyskuntajätteen varastointiajan ja -määrän tulee olla rajattu. Yhdyskuntajäte tulee ottaa vastaan, käsitellä ja varastoida sisätiloissa roskaantumisen ja hajuhaitan ehkäisemiseksi. Koska kyseessä on olemassa oleva toiminta, ei päätöksen noudattamisesta muutoksen hausta huolimatta ole huomautettavaa. Rauman kaupungin ympäristölautakunta on 14.9.2011 antamassaan lausunnossa tuonut esille seuraavaa: Toiminta-alue tulee kokonaisuudessaan päällystää ja tuulen mukana leviävät kevyet materiaalit tulee käsitellä ja varastoida siten, ettei tuuli pääse levittämään roskia. Haettava jätemäärä on niin suuri, ettei tunnu mahdolliselta käsitellä sitä nykyisellä vuokra-alueella. Puunmurskauspäivistä tulee pitää kirjaa. Toimija on velvoitettava ojaveden tarkkailuun. Rauman kaupungin terveydensuojeluviranomainen on 29.9.2011 antamassaan lausunnossa tuonut esille seuraavaa: Laitoksen alueella lajiteltavat jätemäärät ovat suuria ja niiden joukossa on sekä yhdyskuntajätettä että ongelmajätteiksi luokiteltuja jätteitä. Laitos sijaitsee lähellä ojaa, joka johtaa vettä Rauman kaupungin vesilaitoksen
Muistutukset ja mielipiteet raakavesikanavaan. Edellä mainituista syistä on mahdollista, että raakavesikanavaan pääsee haitta-aineita. Kaikki jätteen lajittelu tulee tehdä asfaltoidulla alueella. Alueen hulevedet tulee johtaa erilliseen keräilyaltaaseen. Altaaseen kerääntynyt vesi tulee puhdistaa ravinteista ja muista haitallisista aineista ennen ojaan johtamista tai kuljettaa jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Mikäli altaan vesi johdetaan ojaan, tulee se tutkia puhdistuksen jälkeen. Myös jätevedenpuhdistamolle vietävän veden laatua tulee tarkkailla. Alueelle ollaan lähivuosina rakentamassa vesi- ja viemäriverkostoa, joka mahdollistaa hulevesien johtamisen suoraan viemäriverkkoon. Tässäkin vaihtoehdossa veden laatua tulee tarkkailla säännöllisesti. Rauman kaupungin talousveden turvallisuuden varmistamiseksi ensisijaisena vaihtoehtona on hulevesien toimittaminen jätevedenpuhdistamolle. Kaikissa vaihtoehdoissa raakavesikanavaan laskevan ojaveden laatua tulee tarkkailla kolme kertaa vuodessa: huhti toukokuussa, kesä elokuussa ja syys lokakuussa. Nykyinenkin toiminta edellyttää ojaveden säännöllistä tarkkailua ja se tulee aloittaa jo ennen hakemuksessa esitetyn laajennuksen toteutumista. Kaikista tarkkailunäytteistä tulee tutkia seuraavat parametrit: lämpökestoiset koliformiset bakteerit, ph, sähkönjohtokyky, väri, sameus, kloridi, ammoniumtyppi, hapettuvuus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, rauta, mangaani, virtaama. Huhti toukokuun näytteistä tulee tutkia lisäksi sinkki, lyijy, kupari, kromi, nikkeli, kadmium. Lisäksi näytteistä on tutkittava elohopea kolmen vuoden välein ja useammin mikäli vedessä todetaan kohonneita elohopeapitoisuuksia. Rauman kaupunginhallitus on 16.9.2011 antamassaan lausunnossa yhtynyt Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon. 1) Rauman kaupunki/rauman seudun jätehuoltolaitos on 12.9.2011 antamassaan muistutuksessa vastustanut hakemuksen mukaista käsiteltävän jätteen määrän lisäämistä kyseiselle tontille ja tuonut esille seuraavaa: Lausujan käsityksen mukaan lajittelulaitoksen rakenteet eivät vastaa nykyaikaisen jätteen lajittelulaitoksen vaatimuksia. Suurin osa lajittelutyöstä tehdään perusmaan päällä. Alueen pinta-ala on riittämätön haettujen jätemäärien käsittelemiseksi. Nykyisellään jätettä leviää toisinaan ympäristöön, mikä on myös imagohaitta jätehuoltotoiminnalle. Sorrinsuon lajittelulaitos sijaitsee yhden Rauman sisäänajoväylän varrella. Hakemusasiakirjojen tiedoista poiketen, lajittelulaitoksen läheisyydessä (alle 500 m) sijaitsee 16 asuinrakennusta. Lausujan näkemyksen mukaan hakemuksessa esitettyä pölynsidontaa (vesisumutus) puun murskauksessa ja betoni- ja tiilijätteen paloittelussa ei kyetä tekemään alueen nykyisillä laitteilla ja varusteilla. Kiinteistöllä ei ole vesijohtoliittymää. 12
2) AA on 16.9.2011 antamassaan muistutuksessa vastustanut hakemuksen mukaista käsiteltävän jätteen määrän lisäämistä ja tuonut esille seuraavaa: Laitoksella ei ole jätevesien käsittelyä, joten tontilta valuva hulevesi johtuu suoraan ojaan, joka laskee raakavesikanavaan. Toiminnasta aiheutuu nykyisellään hajuhaittaa ja on syytä epäillä että laajennuksen jälkeen hajuhaitat lisääntyvät. Ympäristö on hyvin roskainen. 3) UPM-Kymmene Oyj on 16.9.2011 antamassaan muistutuksessa tuonut esille seuraavaa: Lupaviranomaisen on varmistettava, ettei avo-ojien kautta pääse kulkeutumaan raakavesikanavaan terveydelle ja ympäristölle vaarallisia aineita. 4) Rauman kaupunki/rauman Vesi on 16.9.2011 antamassaan muistutuksessa tuonut esille seuraavaa: Alueella ei ole hallittua pintavesien keräysjärjestelmää. Pintavedet osin imeytetään maaperään, mutta valtaosa kulkeutuu raakavesikanavaan, josta otetaan vesi Rauman vesilaitokselle talousveden valmistusta varten. Ilman katetta olevista jätejakeista liukenee valumavesiin ravinteita ja mahdollisesti haitallisia yhdisteitä ja raskasmetalleja, jotka huonontavat yhdyskunnan vesihuollon kannalta tärkeän raakavesikanavan vedenlaatua. Alueella syntyvät pintavedet on kerättävä ja puhdistettava hallitusti laitoksen omalla puhdistuslaitteistolla tai yhdyskunnan jätevedenpuhdistamolla. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on lausuntojen ja muistutusten johdosta todennut seuraavaa: Laitoksen sijainti lähellä jätteiden syntypisteitä perustuu kansainvälisesti hyväksyttyyn jätehuollon tavoitteeseen, jossa yhä suurempi osa jätemateriaaleista ohjataan hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle. Toimiminen taajaman läheisyydessä vähentää osaltaan myös jätteiden kuljetuksen aiheuttamia päästöjä. Toiminta nykyisellä tontilla asettaa yhtiöllemme haasteen toimia siten, ettei ympäristön pilaantumista tapahdu eikä lähistöllä toimivien yritysten viihtyvyys alene. Yhtiön toiminnan kasvu on ollut viime vuosina voimakasta, ja laitoksemme toiminnasta on aiheutunut ajoittaista roskaantumista. Yhtiömme on siivonnut tontin ulkopuolelle kertyneet roskat säännöllisesti. Ympäristölupahakemuksessa kuvattujen toimintojen avulla yhtiömme haluaa valmistautua lähiseudun asiakkaiden tulevaisuuden tarpeisiin jätehuollon palveluissa. Lajittelulaitoksemme toiminta vastaa ympäristövaikutuksiltaan normaalia pienteollisuustoimintaa, joka voi hyvin sijaita nykyisellä alueella. Vastaavia suurempia laitoksia on Suomessa kymmeniä, jotka toimivat vastaavilla teollisuus- ja varastorakennusten alueilla. 13
ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 14 Aluehallintovirasto myöntää luvan Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy:n Sorrinsuon jätteiden lajittelulaitoksen toiminnan muuttamiseen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnassa tapahtuneet muutokset. Toiminta ja tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. 1. Laitoksella saa vastaanottaa, käsitellä, välivarastoida sekä toimittaa hyötykäyttöön tai edelleen käsiteltäväksi hakemuksen mukaisia jätteitä. Vastaanotettava jätemäärä saa olla yhteensä enintään 20 000 t/a. Laitokselle ei saa ottaa vastaan jätettä purkutyömailta, joilla ei ole tehty asianmukaista asbestikartoitusta tai joilla epäillään syntyvän asbestijätettä. Vastaanotettavasta betonijätteestä on oltava poistettu PCB:tä ja muita haitta-aineita sisältävät saumaus- ja eristysmassat. 2. Laitoksella saa varastoida käsittelemätöntä ja käsiteltyä jätettä kerrallaan yhteensä enintään 6 000 tonnia. Vastaanotettua jätettä saa varastoida alle kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä ja alle yhden vuoden ennen sen käsittelyä. Samaa vaarallisen jätteen erää saa varastoida alle yhden vuoden. Biojätettä tai muuta pilaantuvaa jätettä saa varastoida alle yhden viikon. Jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa kyseessä olevan jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyödynnettäväksi materiaalina ja toissijaisesti energiana. 3. Laitoksen hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on esitettävä kirjallisesti valvontaviranomaiselle Varsinais-Suomen ELY-keskukselle sekä Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä em. valvontaviranomaisten tietoon. Vastaavan hoitajan ja muun henkilökunnan asiantuntemuksen ylläpidosta ja koulutuksesta on huolehdittava. 4. Laitoksella saa harjoittaa jätteen käsittelytoimintaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00 ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo 8.00 16.00. Murskausta ja haketusta saa tehdä ulkona arkisin maanantaista perjantaihin klo 7.00 18.00. Mikäli toimintaa on tarpeen harjoittaa muina aikoina, toimenpiteestä on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen toiminnan valvontaviranomaisille. 5. Laitokselle tulevat jätekuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Kuormien laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa. Laitokselle tuodut jätteet, joiden laatu ei ole tässä ympäristölupapäätöksessä hy-
väksytyn mukainen, on viipymättä toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto tai käsittely on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. 6. Ulkopuolisten alueelle pääsyn estämiseksi ja ympäröivän alueen roskaantumisen minimoimiseksi alueen on oltava aidattu ja aita on pidettävä kunnossa. Alueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin laitoksen aukioloaikoina. Paras käyttökelpoinen tekniikka 7. Luvansaajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa siten, että toiminnan aiheuttamat päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Jätteiden käsittely ja varastointi 8. Jätteitä saa käsitellä ja varastoida ainoastaan sellaisilla alueilla, jotka on päällystetty ja muotoiltu niin, että hulevedet voidaan kerätä hallitusti, poikkeuksena tavanomaista betoni-, tiili-, ja puujätettä voidaan varastoida perusmaan päällä. Yhdyskuntajätteen ja siihen verrattavan jätteen vastaanotto, käsittely ja varastointi tulee tapahtua sisätiloissa, lyhytaikainen varastointi voi tapahtua ulkona peitetyllä lavalla. Paperin ja pahvin vastaanotto, käsittely ja varastointi tulee tapahtua sisätiloissa, paalattuna tai muuten pakattuna materiaaleja voidaan varastoida ulkona. Toiminnassa tulee varautua siihen, että tilojen poistokaasut voidaan tarvittaessa kerätä ja käsitellä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Melu Laitoksen toiminnasta syntyvät sekä jätekuormien mukana tulevat vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa ja nestetiiviissä vaarallisten jätteiden varastointiin tarkoitetussa tilassa. Jätteiden käsittely ja varastointi on toteuttava siten, että jätejakeet eivät sekoitu keskenään ja ettei jätteitä kulkeudu tuulen tai hulevesien mukana ympäristöön. Materiaalimäärä on mitoitettava kentälle siten, että kenttärakenteen ja pohjamaan kantavuus ei vaarannu. Jätteen vastaanotto-, varasto- ja käsittelytoimintoja varten rakennettavien uusien kenttien ja rakennusten toteutussuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. 9. Laitoksen toiminnan aikana melutaso lähimpien, pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttimelutasoa 55 db päivällä (klo 7.00 22.00) eikä 50 db yöllä (klo 15
Päästöt ilmaan 6.00 7.00). Mikäli melutaso ylittyy, luvansaajan tulee ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. 10. Toiminnasta sekä alueen liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa alueen ulkopuolelle. Varastokasat ja lähtevät kuormat on tarvittaessa kostutettava pölyämisen ehkäisemiseksi. Murskauslaitteistosta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa ehkäistävä koteloimalla päästölähteet tiiviisti ja kattavasti, kastelemalla materiaaleja tai käyttämällä muuta tehokasta käyttökelpoista pölyämisen torjuntatekniikkaa. Jos pölyntorjuntalaitteet eivät toimi esimerkiksi jäätymisen tai laiterikon vuoksi, on toiminta keskeytettävä laitehäiriön ajaksi. Vesien johtaminen ja käsittely 11. Jätteiden varastointi- ja käsittelyalueilla muodostuvat hulevedet on kerättävä. Hulevesien laatu ja määrä on selvitettävä Varsinais-Suomen ELYkeskukselle esitettävän suunnitelman mukaisesti ennen toiminnan muuttamista. Selvityksen perusteella on luvan saajan toimitettava aluehallintovirastolle 31.12.2013 mennessä suunnitelma muutetun toiminnan aikana muodostuvien vesien keräämisestä, käsittelystä ja pois johdettavien vesien laadun tarkkailusta sekä arvio vesien johtamisen ympäristövaikutuksista. Aluehallintovirasto voi antaa vesien käsittelystä tarkentavia määräyksiä. Sosiaalitilojen jätevedet on ohjattava käsiteltäviksi Rauman jätevedenpuhdistamolle. Autojen ja työkoneiden tankkauksen tulee tapahtua pinnoitetulla alueella, josta hulevedet kerätään ja ohjataan hiekan- ja öljynerotuskaivoihin. Öljynerotuskaivot tulee varustaa hälyttimillä. Tankkauksiin käytettävien säiliöiden tulee olla ns. kaksoisvaippasäiliöitä. Muut pilaantumista ehkäisevät määräykset 12. Toiminnat on järjestettävä ja niitä on harjoitettava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän pilaantumisvaaraa eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Polttoaineet ja kemikaalit 13. Työkoneiden voiteluöljyt ja muut toiminnassa käytettävät kemikaalit on varastoitava sisätiloissa tiiviillä alustalla. Alueella on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. 16
Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 17 14. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään tai vesihuoltolaitoksen viemäriin, on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöistä jätevesiviemäriin on ilmoitettava Rauman kaupungin vesihuoltolaitokselle. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin poikkeuksellisten tilanteiden päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien ympäristövaikutusten ja vahinkojen torjumiseksi että tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välittömästi talteen. Käyttö- ja vaikutustarkkailu 15. Laitoksen vaikutuksia alueen ympäristössä on tarkkailtava valvontaviranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Tarkkailuun tulee liittää vähintään suunnitelmat alueen hulevesien tarkkailemisesta ennen toiminnan laajentamista ja sen jälkeen, laitoksesta mahdollisesti aiheutuvien hajujen tarkkailemiseksi sekä haittaeläinten torjumiseksi. Kirjanpito ja raportointi Varastointi- ja käsittelykenttien sekä liikennealueiden rakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumista, on tarkkailtava säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Jätteiden laatumääritykset on tehtävä hakemuksessa kuvatuilla menetelmillä. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmat tulee toimittaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselle hyväksyttäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Tarkkailujen tulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. 16. Toiminnan vuosiraportti on toimitettava laitoksen valvonnasta vastaavalle ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raporttiin tulee sisällyttää tiedot laitoksen toiminnasta, tarkkailusta ja sen tuloksista, käyttöhäiriöistä ja ympäristövaikutuksista. Lisäksi raporttiin tulee sisältyä tiedot vastaanotetuista sekä edelleen hyötykäyttöön ja muualle käsittelyyn toimitetuista jätteistä ja niiden alkuperästä sekä syntyneiden, käsiteltyjen ja varastoitujen jätteiden määrät ja sijoitus- tai toimituspaikat. Tiedot tulee soveltuvin osin toimittaa sähköisesti valvontaviranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään neljä vuotta. Tarvittaessa tietoja tehdystä kirjanpidosta on annettava valvontaviranomaisille.
18 Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 17. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava laitoksen valvonnasta vastaavalle ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vakuus Toiminnan lopettamisesta tulee vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin esittää yksityiskohtainen suunnitelma laitoksen valvonnasta vastaavalle ympäristönsuojeluviranomaiselle hyväksyttäväksi. Suunnitelman tulee sisältää ainakin esitys vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. 18. Luvan saajan tulee ennen päätöksen mukaista toiminnan muuttamista asettaa vähintään 20 000 euron vakuus jätteenkäsittelyalueella säilytettävien jätteiden varalta. Vakuus voidaan asettaa pankkitalletuksena, pankkitakauksena, takausvakuutuksena tai vastaavana muuna hyväksyttävänä vakuutena. Vakuus on asetettava Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen eduksi. Vakuuden asettamisessa on otettava huomioon, mitä määrätään ympäristönsuojelulain 43 c :ssä. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa luvan voimassaoloaikana, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutosten tms. seikkojen vuoksi. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Aluehallintovirasto katsoo, että Rauman Seudun Ympäristöhuolto Oy:n Sorrinsuon jätteenlajittelulaitoksen toiminnoista, asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on käytettävissään ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentissa tarkoitettu jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan laatuun nähden riittävä asiantuntemus.
Etelä- ja Länsi Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen 2020 on asetettu tavoitteeksi mm., että jätteiden käsittelylaitosten verkko on kattava ja vastaa paikallisia ja alueellisia tarpeita. Toiminta edistää jätelain mukaisesti jätteen hyödyntämisvaatimuksen toteutumista. Toiminnan merkittävin muutos on materiaalien määrän lisääntyminen. Toiminta-alueen koko, sijaintipaikka, toiminnan monimuotoisuus ja laatu huomioon ottaen, on aluehallintovirasto pitänyt tarpeellisena rajata alueella kerrallaan varastoitavien jätteiden kokonaismäärää sekä vuotuista kapasiteettia ratkaisussa esitetyllä tavalla. Ennalta arvioiden muutos ei näin rajattuna olennaisesti lisää toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Toiminnan voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimintaa harjoitetaan tämän ympäristöluvan mukaisesti. Luvan myöntäminen ei anna hakijalle oikeutta kerätä käsittelyyn sellaisia jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat kunnan järjestämän jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn piiriin. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisin osin 1.5.2012 voimaan tulleet jätelaki (646/2011), jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012). 1.5.2012 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (196/2012) mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaan vakuuteen sovelletaan kuitenkin ympäristönsuojelulain pykäliä 43 a 43 c. Päätöksessä on siirtymäsäännöksen mukaisesti sovellettu vuoden 1993 jätelakia (1072/1993) ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta on ratkaisuosassa käytetty uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1. ja 2. Jätteiden käsittely- ja varastointimäärien rajoittamisella ratkaisun mukaisesti, varmistetaan, että toiminta on hallittua, laitokselle tuleva jäte toimitetaan hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn eikä jäte keräänny laitokselle aiheuttaen ympäristöhaittoja kuten hajuhaittaa, epäsiisteyttä tai suurta palokuormaa. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia 19
ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä eikä alle yhden vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen käsittelyä. (YSL 43, 45, VNp 861/1997) Lupamääräys 3. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla lisäksi toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. (YSL 42, 43, JL 52, JA 10 ) Lupamääräys 4. Jätteenkäsittelylaitoksen toiminta-aikaa on rajoitettu ympäristölle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. (YSL 43, YSA 8, JL 6, NaapL 17 ) Lupamääräys 5. Kuormien tarkistamisella varmistetaan, ettei laitokselle tuoda muita kuin tässä päätöksessä hyväksyttyjä jätejakeita. Vastaanotettavien kuormien kirjanpidolla seurataan tuotavien materiaalien määrää ja alkuperää. Vastaanotettavaksi soveltumattomien jätteiden poistamisella varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Jätelain 9 :n mukaan kuljetuksen suorittajan on palautettava jäte sen haltijalle, jos jätettä ei oteta paikassa vastaan. (YSL 43, JL 4, 6, 9, 15 ) Lupamääräys 6. Aitaamisella estetään asiattomien pääsy alueelle ja luvattomien kuormien tuominen laitosalueelle ja osaltaan estetään ympäristön roskaantumista. (YSL 43 ) Lupamääräys 7. perustuu ympäristönsuojelulakiin ja jätelakiin. (YSL 4, JL 6 ) Lupamääräys 8. Alueiden muotoilulla kerätään ja johdetaan hallitusti alueilla muodostuvat hulevedet sekä alueiden ulkopuoliset sade- ja sulamisvedet. Toiminta-alueen pinnoittamisella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Yhdyskuntajätteestä aiheutuvan hajuhaitan ehkäisemiseksi käsittely on tarpeen sijoittaa sisätilaan. Toiminnanharjoittajan on välttämätöntä toimintaa suunnitellessaan varautua hajuhaittojen tehokkaampaan ehkäisyyn ja tarvittaessa otettava siihen tarkoitettua tekniikkaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. Eri materiaalit on tarpeen pitää erillään, jotta varmistetaan materiaalien hyödynnettävyys ja vähennetään hyödyntämiskelvottoman jätteen määrää. Materiaalien käsittelyä ja varastointia koskevilla määräyksillä ehkäistään toiminnasta aiheutuvia päästöjä ympäristöön sekä muita terveys- ja ympäristöriskejä. 20
Suunnitelmien toimittaminen valvontaviranomaiselle on tarpeen viranomaisvalvonnan järjestämiseksi. (YSL 43, JL 6, JA 8 ) Lupamääräys 9. Melutasoa koskeva määräys on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjeiden mukaisena. (YSL 43, JA 8, NaapL 17, VNp 993/1992) Lupamääräys 10. Materiaalien ja varastokasojen kasteleminen sekä murskainten ja kuljettimien kotelointi ja muut tekniset pölyntorjuntamenetelmät vähentävät toimintojen pölyn leviämistä ympäristöön. Toiminnan keskeyttämisellä mahdollisten häiriöiden aikana ehkäistään toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 43, YSA 37, JL 6, JA 8 ) Lupamääräykset 11. ja 12. Toiminnan laadusta johtuen alueella muodostuu likaantuneita vesiä, jotka johdetaan avo-ojaan. Ojasta ne päätyvät raakavesikanavaan, josta otetaan vesi Rauman vesilaitokselle talousveden valmistusta varten. Hulevesien laatua, määrää ja niiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia ei hakemuksen perusteella voi arvioida, vaan asia vaatii lisäselvitystä. Alueelta poisjohdettavien vesien ympäristö- ja terveysvaikutusten selvittämiseksi on tarpeen täydentää toiminta-alueen hulevesien käsittelyä ja niiden vaikutusten tarkkailua aluehallintovirastolle määräajassa toimitettavalla suunnitelmalla. Aluehallintovirasto on ratkaissut lupa-asian muilta osin ja antaa tarvittaessa vesienkäsittelystä täydentävät lupamääräykset suunnitelman edellyttämässä laajuudessa myöhemmin. Toiminta on velvoitettu toteuttamaan siten, ettei siitä aiheudu roskaantumista eikä muuta ympäristöhaittaa. (YSL 43, JL 6, 19, JA 8 ) Lupamääräys 13. Kemikaalien varastointia koskevalla määräyksellä ehkäistään aineiden pääsy maaperään ja aineesta aiheutuva maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantuminen. (YSL 7, 8, 43, YSA 37 ) Lupamääräys 14. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmentamiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Luvansaajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. (YSL 5, YSA 30, JL 51, 52 ) Lupamääräys 15. Rakenteiden kunnosta huolehtimalla ehkäistään toiminnoista aiheutuvia riskejä maaperään ja pintavesiin sekä pohjaveden pilaantumisriskiä. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön, mikä edellyttää ympäristön kannalta merkityksellisten päästöjen suunnitelmallista tarkkailua. (YSL 5, 46, YSA 19, JA 8 ) Lupamääräys 16. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, joiden seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät kirjanpitoa laitoksen toiminnasta, jätteistä ja päästöistä. (YSL 5, JL 51, 52 ) 21