Loimaan linja Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Samankaltaiset tiedostot
Loimaan linja

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2017 1

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

Kuntalaisten osallistaminen Uuden kirjastolain koulutus- ja keskustelutilaisuus 2017 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI

Matkalla hyvinvoivaan sivistyskuntaan Alatunnisteen tietoalue

Vaalan kuntastrategia 2030

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Asikkala Valtuustoseminaari

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi

KUNTASTRATEGIA

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Oriveden kaupunkistrategia Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

kokonaisuudesta alkuvuodeksi 2018.

Maakunnan hallintosääntö

Onnistunut kuntastrategia

HYTE -toimijat. Sakari Kela,

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu

Oriveden kaupunkistrategia 2030 Aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä.

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Hyvinvointi on koko elämä. Pohjois Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Kunta on asukkaidensa yhteisö

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 24/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18.

Kaupunkistrategia Oulu Kaupunginvaltuuston työpaja Kaupunginjohtaja Päivi Laajala

Kaupunginvaltuusto

Ristijärven kuntastrategia

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

Vesannon kuntastrategia Hyväksytty kunnanvaltuustossa

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

1 Ylöjärven kaupunki

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN OSAVUOSIKATSAUS

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Sote- ja maakuntauudistus ja kunnat

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

KARIJOEN KUNTASTRATEGIA 2025

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja

Osallisuus ja vaikuttaminen kuntalaissa alkaen (2017)

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Kankaanpää Äly, taide ja hyvinvointi asuvat meillä. Kaupunkistrategia

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Ennakoiva ja tiedolla johdettu kunta työpajan tulokset. USO 5 Uuden sukupolven organisaatiot

Alavieskan kuntastrategia

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

KAUPUNKISTRATEGIA Ylöjärven kaupunkistrategia

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Millainen on maakuntien Suomi Jarkko Huovinen

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Kuntastrategia ja ohjelmajohtaminen Utajärvellä

Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.

Tulevaisuuden kunnan moninaisuus

Kaupunkistrategia ja strategiaprosessi - Oulu Strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

Kuntastrategia

Transkriptio:

Loimaan linja 2018 2019 Kaupunginhallitus 26.2.2018 Kaupunginvaltuusto 5.3.2018 1

LOIMAAN LINJA 2018 2019 LOIMAAN KAUPUNGIN STRATEGIA Sisällys: 1. Johdanto... 3 2. Strategia päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä... 8 2.1 Toimielinten roolit ja tehtävät... 8 2.2 Organisaation ja johtamisen arvot... 10 2.3 Strategisen johtamisen vuosikello... 10 3. Loimaan kaupungin toiminta-ajatus... 11 4. Loimaan kaupungin visio 2020 +++... 11 5. Strategiset linjaukset ja painopisteet... 13 Liitesivut: Strategiset linjaukset ja painopisteet vuosille 2018-2019 -taulukko... 14-23 2

1. Johdanto Kuntalain mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Strategian avulla valmistaudumme tulevaisuuteen ja sopeutamme palvelumme toimintaympäristön muutoksiin. Strategiaprosessissa tunnistamme toimintaympäristömme ja luomme näkemyksen muutostarpeista. Tarvitsemme strategiaa valintojen tekemiseen ja asioiden asettamiseen tärkeysjärjestykseen. Strategia on väline pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen toimintaan. Strategialla viestimme yhteisen tahtotilamme ja linjaamme siinä keskeiset tavoitteemme. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2008 laajentuneen Loimaan kaupungin strategian valtuustokaudelle 2009 2012. Strategian pidempi tähtäin asetettiin tuolloin vuoteen 2020. Strategian taustalla olivat seuraavat keskeiset tavoitteet: - Kuntatalouden vahvistaminen ja hyvinvointipalvelujen järjestäminen. - Alueen imagon ja vetovoiman vahvistaminen. - Uusien yritysten, asukkaiden ja työvoiman saaminen alueelle. - Alueen elinkeinoelämän menestymis- ja kehittymismahdollisuuksien parantaminen. - Alueen kuntarakenteen eheyttäminen sekä voimavarojen kokoaminen vahvan ja elinvoimaisen kaupunkiyhteisön rakentamiseksi. Strategiaa päivitettiin vuosina 2011 2012 ja valtuusto hyväksyi 14.1.2013 Loimaan linja 2013 2016 strategian. Kaupunginhallitus päätti 14.8.2017, että Loimaa-strategian tulee olla käsittelyssä vuoden 2017 aikana ja että strategia laaditaan kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Pohjana käytetään edellistä strategiaa, joka päivitetään huomioiden maakuntauudistus ja positiivinen rakennemuutos sekä kasvun paikka yrityksille. 3

Strategiaa vuoden 2017 lopulla päivitettäessä pitkään jatkunut taantuma on taittunut. Kansantalouden näkymät ovat myönteiset ja Varsinais-Suomessa eletään positiivisessa rakennemuutoksessa. Eurooppaa 2010-luvulla heiluttanut rahoitus- ja velkakriisi on helpottunut, mutta on osaltaan heijastunut EU:n hajanaisuuteen. Suomessa julkinen talous kärsii edelleen kestävyysvajeesta ja sen myötä myös kuntatalouteen kohdistuu suuria tasapainotustarpeita. Väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen sekä kaupungistuminen vaikuttavat väestö-, tuotanto- ja aluerakenteeseen ja heijastuvat myös Loimaan tilanteeseen. Kuntauudistuksesta on 2010-luvun loppupuolella siirrytty sote- ja maakuntauudistukseen, jonka valmistelu on etenemässä vuosina 2018-2019. Loimaalla verorahoituksen pohja on kaventunut samalla kun palvelutarpeet ja -kustannukset ovat kasvaneet. Epävakaa taloustilanne, kuntatalouteen kohdistuvat leikkaukset sekä kaupungin oma epävakaa taloustilanne edellyttävät palvelujen uudistamisen sekä talouden tasapainotuksen jatkamista valtuustokaudella 2017-2021. Menestyäksemme muutospaineissa ja kilpailtaessa asukkaista, työvoimasta, investoinneista ja yrityksistä tarvitsemme Loimaalla jatkossakin vahvaa ja kasvuhakuista yritystoimintaa, ammattitaitoisia osaajia, uusia ideoita ja ennen kaikkea vahvaa yhteistä tahtoa sekä myönteistä tulevaisuuteen tähtäävää ilmapiiriä. Näin tuemme yritystemme toimintaedellytyksiä ja vahvistamme elinkeinorakennettamme sekä alueemme tuotantoa, työllisyyttä ja asukkaiden toimeentuloa osana omaa paikallistalouttamme. Loimaan linjan strategiset linjaukset vuosille 2018 2019: 1. SUJUVAN ELÄMÄN KOTIKAUPUNKI 2. KASVUN PAIKKA YRITYKSILLE 3. KESKELLÄ KASVAVAA LOUNAIS-SUOMEA 4. YMPÄRISTÖ KESTÄVÄN KASVUN POHJANA 5. JYVÄLLÄ TULEVAISUUDESTA 4

Muutospaineet 2010- ja 2020 -luvuilla Globalisaatio vaikuttaa laajasti elinkeinoihin, talouteen ja tuotantoon. Vaikutukset ulottuvat laajasti kansantalouteen ja myös paikallistalouksiin. Kansantalouden kestävyysvaje on ikärakenteestamme johtuen Euroopan korkeimpia. Suomen alueellinen keskittyminen jatkuu. Kaupunkiseutujen merkitys koko maan kehitykselle korostuu entisestään. Aluepolitiikassa painottuu alueiden omaehtoinen kehittäminen. Yhtenäiskulttuuri on osin korvautumassa pienryhmien kulttuureilla ja elämäntavoilla. Yhteisöllisyys ei enää määräydy vain asuinpaikan mukaan. Kuntien ja alueiden muutostekijöitä ovat mm.: - tehtävien ja vastuiden uusjako - uusi hyvinvointi ja uudet elämäntavat - älykkään teknologian muutos - ilmastomuutos ja luonnonvarat - jatkuva oppiminen ja uudistaminen - talousrakenteiden muutos - vaikuttamiset uudet välineet ja muodot - alueellinen erilaistuminen - asukkaat ja yhteisöt voimavarana - työelämän muutokset ja työllisyys - elämäntapojen muutokset - kaupungistuminen - ikääntyminen ja syntyvyys - arvojen muutokset ja uudet demokratian muodot - maahanmuutto ja monikulttuuristuminen - kokeilukulttuuri - syrjäytyminen (Lähde: Kuntaliitto 2017): 5

Tulevaisuuden kunnan roolit Kunnat vastaavat paikallisen identiteetin ja demokratian, kuntalaisten hyvinvoinnin sekä alueen elinvoiman edistämisestä. Kunnan toiminnoissa on vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin ja paikkakunnan elinvoimaisuuteen. Kunnan toiminta ja palvelut ovat laaja-alaisia ja poikkihallinnollisia tehtäväkokonaisuuksia. Hyvinvointi ja elinvoima kytkeytyvät toisiinsa ja hyvinvoivat asukkaat ovat elinvoimaisen kunnan perusta. Asukkaiden yhteisöllisyys ja vuorovaikutus ovat elinvoiman ja hyvinvoinnin perustana. Tulevaisuuden kunnalle voidaan hahmottaa eri rooleja. Painotukset eri roolien välillä voivat vaihdella kunkin kunnan omien vahvuuksien mukaan. Osa toimenpiteistä on kuntalaisten itsensä päätettävissä. Osa puolestaan kunnan on hoidettava tiettyinä palveluina erityislainsäädännön perusteella. Tulevaisuudessa maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tulevaisuuden kunnalle on seitsemän erilaista roolia: 1. Sivistysrooli 2. Hyvinvointirooli 3. Osallisuus- ja yhteisörooli 4. Elinkeino- ja työllisyysrooli 5. Elinympäristörooli 6. Itsehallintorooli 7. Kehittäjä- ja kumppanirooli Kuntaliitto: Elinvoimaisen kunnan tarkastelukulmia: 6

Sote- ja maakuntauudistus Käynnissä on Suomen julkisen sektorin tehtävien ja vastuiden uusjako, jossa sekä kuntien että valtion nykyisiä tehtäviä siirretään uusille maakunnille. Kyseessä on maamme historian suurin julkisen hallinnon reformi, joka koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy uusille maakunnille 1.1.2020. Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvaa voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa. Alueella tarvitaan arviolta 15 000 30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Suurimmat haasteet liittyvät työvoiman saamiseen, osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseen, liikennejärjestelyihin ja pendelöintiin sekä asumiseen. Varsinais-Suomessa työttömyys on laskussa ja valtakunnallinen työllisyystavoite saavutettavissa jo vuonna 2018. Positiivista rakennemuutosta tukemalla pyritään vahvistamaan aluetaloutta ja koko Suomen työllisyyttä. Varsinais- Suomea markkinoidaan houkuttelevana alueena, jossa on töitä sekä hyvä elämä tarjolla. 7

2. Strategia osana päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmää Loimaan kaupungin johtaminen perustuu kaupunkistrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin valtuuston päätöksiin. Valtuusto vastaa toiminnasta ja taloudesta, käyttää kaupungin päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus johtaa toimintaa, hallintoa ja taloutta. Hallitus vastaa toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja johtaa hallituksen alaisena hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Strategia on keskeinen ohjausväline kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä. Strategiassa on määritelty toiminta-ajatus, visio sekä asetettu keskeiset strategiset tavoitteet. Strategiaa toteutetaan osana vuosittaista talous- ja toimintasuunnitelmaa. Valtuusto asettaa strategisista tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet vuosittain talousarviossa. Valtuusto seuraa ja arvioi strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista koko valtuustokauden osalta seurataan ja arvioidaan erikseen valtuustokauden päättyessä. 8

2.1 Toimielinten roolit ja tehtävät Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Toimielimet Strategialinjaukset Vastuu hallinnosta ja taloudenhoidosta Vastuu palvelujen Arvovalinnat järjestämisestä Palvelujen ja hallinnon järjestämisen peruslinjaukset. Valtuuston päätösten valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta Toimialakohtainen asiantuntijuus Investointien peruslinjaukset Talouden ja rahoituksen peruslinjaukset Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kaupungin ja konsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet Maksujen ja taksapolitiikan yleiset perusteet Valtuustotason seuranta ja arviointi 2.2 Organisaation ja johtamisen arvot Yhteiskunnallisen kehityksen seuranta ja ennakointi Kokonaisvastuu ja näkemysten yhteensovittaminen strategian mukaisesti Edunvalvonta Palvelujen ja hallinnon järjestämisen koordinointi Talouden ja rahoituksen koordinointi Konserni- ja omistajaohjauksen koordinointi Talouden ja toiminnan seurannan koordinointi Konsernitason seuranta ja arviointi Toimialan kehittämistavoitteet ja palvelujen vaikuttavuuden arviointi yhdessä johdon kanssa Asiakaspalautteen seuranta Toimialakohtaisten suunnitelmien yhteensovittaminen kaupunkistrategian kanssa Toimialan seuranta ja arviointi Organisaation ja johtamisen arvot 1. Palveluhenkisyys Sujuva palvelu ja tyytyväinen asiakas ovat tärkeimmät tavoitteemme ja keskeinen motivaatiomme lähde. Asukkaittemme, yritystemme, henkilöstömme ja kumppaneittemme tarpeet ovat meille tärkeitä ja arvostamme heidän näkemyksiään ratkaisuja tehdessämme. 2. Avoimuus ja vastuu Toimintamme on avointa, luotettavaa, rehellistä ja tasapuolista sekä perusteltua ja julkisesti arvioitavissa. Kannamme vastuun toiminnastamme. Kokonaistaloudelliset, turvalliset ja kestävät ratkaisut ovat toimintamme perustana. 3. Uudistuskyky Uudistamme palvelujamme ja toimintaamme määrätietoisesti ja innovatiivisesti yhdessä asiakkaittemme, henkilöstömme ja kumppaneittemme kanssa. Paranamme jatkuvasti toimintamme tuloksellisuutta ja palvelujemme vaikuttavuutta. 9

2.3 Strategisen johtamisen vuosikello Valtuuston ja hallituksen strategisen johtamisen keskeiset vuosittaiset toimenpiteet on esitetty alla olevassa kuviossa. 10

3. Loimaan kaupungin toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kertoo Loimaan kaupungin olemassa olon tarkoituksen. Järjestämällä yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta tukevia palveluja luomme perustan asukkaittemme sujuvalle elämälle ja yritysten kestävälle kasvulle. 4. Loimaan kaupungin visio 2020 +++ Visio määrittelee haluamamme kehityssuunnan pitkällä tähtäimellä. Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi- ja palvelukeskus keskellä Lounais-Suomea. Loimaa on jyvällä tulevaisuudesta. Toimiva päätöksenteko ja osaava henkilöstö ovat perustana palvelujemme uudistamiselle ja vakaalle taloudelle. Luonto ja ympäristö ovat kestävän kasvumme perustana. 11

Aluerakenteellinen kehitysvisio: Varsinais-Suomen aluerakenne 2030 (Maakuntasuunnitelma 2030): 12

5. Strategiset linjaukset ja painopisteet vuosille 2018-2019 Strategia on keskeinen ohjausväline kaupungin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä. Strategiassa on määritelty toiminta-ajatus, 2020 luvulle ulottuva visio tulevaisuudesta sekä kaksi (2) näihin pohjautuvaa strategialinjausta: 1. Sujuvan elämän kotikaupunki Yhteisöllisyys, asukkaat ja asiakkaat 2. Kasvun paikka yrityksille Elinvoima ja yritykset Näitä päälinjauksia tukevia strategialinjauksia ovat: 3. Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea Liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne 4. Ympäristö kestävän kasvun pohjana Ympäristö- ja energia 5. Jyvällä tulevaisuudesta Talous, organisaatio ja henkilöstö Loimaan Linja -strategialla ohjataan muita palvelu- ja toimintasuunnitelmia sekä suunnittelua ja päätöksentekoa. Valtuusto asettaa strategisista linjauksista, painopisteistä ja tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet vuosittain talousarviossa. Loimaan linjaukset vuosille 2018 2019 on esitetty seuraavien sivujen taulukoissa. Strategialinjauksille on määritelty keskeisimmät menestyksen edellytykset strategiset painopisteet keskeiset strategiset tavoitteet ja/tai toimenpiteet sekä palvelujen ja toiminnan arviointiin liittyvät seurannan mittarit. Valtuusto seuraa ja arvioi strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomusten yhteydessä. Toiminta-ajatus ja visio ulottuvat 2020-luvulle ja strategialinjaukset vuosille 2018 2019. Painopisteitä ja strategisia tavoitteita voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. 13