IIJOEN VESISTÖVISIO 2030

Samankaltaiset tiedostot
IIJOEN VESISTÖVISIO 2030

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Toimenpideohjelma Iijoen vesisto visioon

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

KUNTASTRATEGIA

VYYHTI II hanke

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Vaalan kuntastrategia 2030

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

KUNTASTRATEGIA

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Vesistöt kuntoon. Kiertotalouden kärkihankkeilla 2017!

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

Iijoki-kyselyn ja ryhmätöiden tuloksia Tulosten hyödyntäminen vetovoiman kehittämisessä?

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Järjestöneuvottelukunta Pohjois-Pohjanmaalle

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttäminen

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu

Uusi kalatalousaluejako, yhteistyöryhmien esitykset

Fundeerataan vesiyhteistyötä

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Click to edit Master title. Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Viestintä- strategia

Vantaan virtavesien kehittämisperiaatteet

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Jämy-katsaus järjestöjen osallisuuteen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa 2018 Tanja Sälevä ja Anne-Marie Haavikko

Vesivisio. Kokemäenjoen vesistöalue. Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä Anne Mäkynen ja Ämer Bilaletdin

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Yritysympäristön kehittäminen Rautjärvellä

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Kuntastrategia ja ohjelmajohtaminen Utajärvellä

Ristijärven kuntastrategia

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

MDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Jokineuvottelukunnat ja rahastot vesienhoidon edistäjänä. Toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen Vaasa

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

VYYHTI II hanke

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

Projektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Elinkeino-ohjelman painoalat

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Transkriptio:

IIJOEN VESISTÖVISIO 2030 1

Vision taustaa Toivoisimme, että Iijoki löytää tulevaisuudessakin paikkansa kuntalaisten sydämissä. Iin lukiolaisten esittämä toive Iijoki Foorumissa 2017 Iijoki on koko Pohjois-Pohjanmaan halki virtaava joki, johon liittyy monenlaisia käyttötapoja, arvoja ja tarinoita. Iijoen alueella on koettu, että joessa on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia: määrätietoisen yhteistyön avulla joki voisi tukea alueen kehitystä nykyistä paremmin. Tästä tarpeesta syntyi idea uudenlaisesta toimintamallista, jossa yhteinen visio vesistön tulevaisuudesta suuntaisi kehittämistoimia ja konkreettisia hankkeita. Lähtökohta yhteisen vision muodostamiselle ei ollut helppo. Iijokeen kohdistuvat käyttöoikeudet jakautuvat monelle taholle ja joen käytöstä on kiistelty pitkään. Eripurainen historia oli johtanut luottamuspulaan eri toimijoiden välillä. Lähtötilanne ja edellytykset visiotyölle ennen visioprosessin aloitusta kartoitettiin Iijoen vesistövision esiselvitysraportissa 2015. Esiselvityksen mukaan Iijoen kehittämisen tärkeimpiä tavoitteita olivat vaelluskalojen palauttaminen ja veden laadun parantaminen. Myös uudenlaisen yhteistyön ja luottamuksen rakentamisen tarve oli ilmeinen. Vesistövision laatiminen käynnistettiin vuonna 2016 osana Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoimaa Iijoen otva -hanketta. Työn tavoitteena on laatia eri toimijoiden ja asukkaiden hyväksymä vuoteen 2030 ulottuva visio Iijoelle ja edistää yhteisesti asetettujen toimenpiteiden toteutumista. Laajan osallisuuden ja sitoutumisen kautta pyritään parempaan vaikuttavuuteen ja tavoitteiden nopeampaan saavuttamiseen. Visiotyö toimii myös kansallisena vesistösuunnittelun pilottina. 3

Vision muodostaminen Viiden V:n Visio 2030 Vesistövision muodostamiseksi koottiin alueen toimijoista neuvottelukunta, joka kokoontui vuosina 2016 2018 yhteensä yhdeksän kertaa pohtimaan Iijoen tulevaisuutta ja konkreettisia toimia Iijoen vesistön arvon nostamiseksi. Neuvottelukuntaan kuului Iijoen alueen kuntapäättäjiä, maa- ja vesialueiden omistajia, viranomaisia, kyläyhdistysten ja järjestöjen edustajia, yrityksiä sekä tutkijoita. Paikallisia asukkaita ja matkailijoita on otettu mukaan Iijoen arvojen selvittämiseen ja vision muodostamiseen järjestämällä Iijoen varren kunnissa paikallistilaisuuksia, haastattelemalla ihmisiä Iijoen kesätapahtumissa sekä toteuttamalla avoin karttapohjainen kysely Iijoen arvoista ja kehittämiskohteista (Kuvio 1). Keväällä 2017 järjestettiin yleisölle avoin Iijoki Foorumi, jossa keskusteltiin erityisesti Iijoen vetovoiman kehittämisestä. Lisäksi neuvottelukunta on kuunnellut nuorten näkemyksiä Iijoen tulevaisuudesta. Vision laatimisen aikana keskeistä on ollut luottamuksen ja hyvän vuorovaikutuksen rakentaminen Iijoen toimijoiden välille, jotta yhteisiä tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä on saatu sovittua. Alusta lähtien oli selvää, että konkreettiset kehittämistoimet ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin vision muotoileminen. Visiotyön aikana koottiinkin laaja ideapankki vision tavoitteita tukevista kehittämishankkeista Iijoen alueella. Neuvottelukunnan yhteiseksi missioksi on noussut Iijoen vesistön arvon nostaminen. Neuvottelukunta oli yksimielinen siitä, että vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen ja veden laadun parantamiseen tähtäävät toimenpiteet luovat pohjan Iijoen arvon ja vetovoiman nostamiselle, elinkeinoelämän piristymiselle sekä virkistyskäytölle ja asumisviihtyvyydelle. Pudasjärven lukiolaisten joulukuussa 2016 esittämä visiolause Iijoesta hyväksyttiin neuvottelukunnassa Iijoen vesistövision visiolauseeksi. Iijoki on raikkaan hapekas aortta, jossa virtaa energiaa koko seudun toimintoihin. Visiotyössä on tunnistettu viisi eri osa-aluetta, joilla on tärkeä rooli Iijoen arvon nostamisessa ja jotka ovat vuorovaikutteisessa suhteessa toisiinsa (Kuvio 2). Tästä on syntynyt Viiden V:n Visio, jonka osa-alueita ovat: Vuorovaikutus ja viestintä, Vaelluskalat, Veden laatu ja valuma-alue, Vetovoima ja elinkeinot sekä Virkistyskäyttö ja asumisviihtyvyys. Jokaiselle osa-alueelle muodostettiin omat tavoitteensa ja visiolauseensa. Visiotyön aikana koottiin laaja ideapankki vision tavoitteita tukevista kehittämishankkeista Iijoen alueella. Visio konkretisoituu erillisen toimenpideohjelman kautta, jossa kuvataan keinot päästä tavoitteisiin. Kuviossa 2 on esitetty myös vision jatkotyön prosessi sekä vision toteutumisen mahdollistavat tekijät. Kuva: Sanna Rönkkönen Kuvio 1. Iijoen arvot -kyselyn mukaan matkailussa, kalastuksessa ja luontoarvoissa nähtiin alueen suurimmat tulevaisuuden mahdollisuudet. 4 5

Vuorovaikutus ja viestintä Vaelluskalat Ideapankki Iijoen arvoa nostavat toimet Yhteinen tahtotila Vetovoima ja elinkeinot Vuorovaikutus ja viestintä Virkistyskäyttö ja asumisviihtyvyys Veden laatu ja valumaalue Luottamus, sitoutuminen, tietopohja, paikallinen aktiivisuus Yhteistyön jatkuvuuden turvaaminen Visio 2030: Toimijoiden yhteistyö Iijoella on vakiintunutta ja rakentavaa. Yhdessä toteutettu visio ja onnistuneet kehittämishankkeet ovat lujittaneet luottamusta ja sitoutumista yhteistyöhön. Vision toteuttaminen edellyttää luottamusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä sitoutumista yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Avoin vuorovaikutus ja selkeä viestintä luovat perustan koko vision toteutumiselle. Kun puhutaan visiosta, puhutaan tulevaisuudesta ja tulevaisuudesta puhuttaessa nuorten osallisuus ja kuunteleminen on erityisen tärkeää. Vision laatimisen aikana opittiin, miten vaikeaankin ongelmaan oli mahdollista löytää yhdessä ratkaisu, jonka kanssa kaikki voivat elää. Luottamuksen vahvistuminen edellyttää, että kaikkien osallistumista arvostetaan, heidän näkemyksiään kuunnellaan ja viestinsä ymmärretään. Vastaavasti jokaisella osapuolella on vastuu kertoa omista tarpeista ja huolenaiheista avoimesti ja rehellisesti sekä etsiä aktiivisesti ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Kuva: Sanna Rönkkönen Rakentavan yhteistyön jatkuminen ja vision sisällyttäminen osaksi alueen toimijoiden ohjelmia ja suunnitelmia on tärkeää vision tavoitteiden saavuttamiseksi. Vision vaikuttavuutta ja toimijoiden sitoutumista lisää mahdollisuus päästä osallistumaan hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Uudet välineet kuten Iijoki-wiki mahdollistavat toimenpiteiden avoimen seurannan. Miten edetään? Iijoen kuntien ja organisaatioiden yhteinen neuvottelukunta jatkaa Iijoen otva -hankkeen jälkeen työtä vision tavoitteiden toteuttamiseksi sekä vuorovaikutuksen ja viestinnän lisäämiseksi kaikilla vision osa-alueilla. Neuvottelukuntaan kutsutaan kuntien päättäjiä ja eri organisaatioiden sekä järjestöjen edustajia. Neuvottelukunta järjestää vuosittain kaikille avoimen Iijoki Foorumin. Lisäksi yhteistyötä edistetään kunta- ja toimialarajat ylittävillä hankkeilla. Neuvottelukunta Kuvio 2. Viiden V:n Vision osa-alueet, vision jatkotyön prosessi ja toteutumisen mahdollistavat tekijät. 6 7

Vaelluskalat joka edellyttää laajapohjaista yhteistyötä ja pitkäjänteistä sitoutumista. Päätöksiä vaelluskalojen luonnonkiertoa edistävistä toimenpiteistä tehtiin jo visiotyön aikana, esimerkiksi Raasakan voimalaitospadon kalatien rakentamisesta sekä Raasakan vanhan uoman kunnostustöistä. Visio 2030: Ratkaisut ylös- ja alasvaelluksen turvaamiseksi ovat käynnistäneet vaelluskalojen luonnonkierron ja raakkukannan vahvistumisen. Neuvottelukunta oli yksimielinen siitä, että vaelluskalojen luonnonkierto palautetaan Iijoelle. Erityisesti lohen, meritaimenen ja siian luonnonkierron palauttaminen Iijokeen nähtiin tärkeänä avaimena joen vetovoiman nostamiselle ja identiteetille. Myös Iijoen nahkiaiskannan elvyttäminen on tärkeää. Vaelluskalojen palauttamisella tuetaan Iijoen raakkukantoja. Esimerkiksi Livojoen raakkukanta on lohisidonnainen. Vaelluskalojen palauttaminen vaatii alasvaellusrakenteiden ja kalateiden rakentamista, lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden kunnostamista, kalatalousvelvoitteen päivittämistä, vaelluskalojen elinkiertoa tukevia kalastusjärjestelyjä sekä energiantuotannon ja kalojen luonnonkierron yhteensovittamista. Kyseessä on mittava haaste, Kuva: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Miten edetään? Vaelluskalojen luonnonkierto palautetaan laajapohjaisella yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä sitoutumisella. Iijoen kuntien ja organisaatioiden yhteinen neuvottelukunta sitoutuu toimenpiteisiin vaelluskalojen ja raakun luonnonkierron palauttamiseksi. Neuvottelukunta koordinoi vaelluskalojen palauttamisen tueksi tarvittavia toimenpiteitä ja seuraa näiden toteutumista. Toimenpiteiden etenemistä seurataan avoimesti Iijoki Foorumien yhteydessä. Kuva: Mika Niskasaari 9

Veden laatu ja valuma-alue Visio 2030: Iijoen vesistön veden laatu on ekologisesti hyvä tai erinomainen mahdollistaen vesistön monipuolisen virkistyskäytön ja lajiston monimuotoisuuden. Valuma-alueen toimijat ovat sitoutuneet parhaiden vesiensuojeluratkaisujen käyttämiseen. Iijoen vesistön veden laadun parantaminen ja ylläpitäminen edellyttävät viranomaistahojen roolin kaventuessa aktiivisempaa paikallista roolia vesien hoidossa. Yhteinen vastuu Iijoen veden laadusta koskee laajasti kaikkia vesistöalueen toimijoita ja veden käyttäjiä. On tärkeää nostaa esiin hyviä esimerkkejä, joita eri tahot ja myös paikalliset tekevät jatkuvasti veden laadun parantamiseksi, löytää rahoitusta valuma-alueiden vesiensuojelusuunnitteluun ja suojeluhankkeiden toteutukseen, kehittää poistokalastussaaliin hyötykäyttöä sekä rakentaa uutta yhteistyömallia maakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa. Miten edetään? Iijoen kuntien ja organisaatioiden yhteinen neuvottelukunta sitoutuu veden laadun parantamiseen ja paikallisia vesistökunnostuksia tukevaan toimintaan. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tehdään huonokuntoisten vesien tilan selvityksiä, kokonaisvaltaista valuma-aluetarkastelua vesienhoitotoimenpiteiden kartoittamiseksi sekä uusien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia. Veden laadun kehitystä seurataan Iijoki Foorumeissa ja Iijoki-wikissä. 10 Kuva: Mirko Laakkonen

Kuva: Kalle Reinikainen Vetovoima ja elinkeinot Miten edetään? Iijoen tunnistettuja arvoja ryhdytään hyödyntämään määrätietoisesti kansainvälisen matkailun ja muiden elinkeinojen edistämisessä. Iijoen arvoista ammentavien yrittäjien verkostoitumista ja yhteistä markkinointia edistetään. Iijoen kuntien, yritysten ja organisaatioiden yhteistyönä selvitetään edellytykset Iijoen kansalliselle ja kansainväliselle brändäämiselle ja matkailuyhdistyksen perustamiselle. Taiteen prosenttiperiaate sekä luovien ja rohkeiden ratkaisujen arvo huomioidaan hankkeiden suunnittelussa. Visio 2030: Iijoki on kalastus- ja luontoelämyksistään tunnettu matkailukohde, jossa kalatalous on kestävää ja jolla on vahva yhteinen brändi. Iijoen arvojen varaan rakentuva kehitystyö on synnyttänyt uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Kuva: Mirko Laakkonen Vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen, veden laadun parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ja kestävä kalatalous luovat pohjan Iijoen arvon ja vetovoiman nostamiselle, elinkeinoelämän piristymiselle sekä virkistyskäytölle ja asumisviihtyvyydelle. Iijoen vetovoiman ja elinkeinojen piristymistä auttaa Iijokivarren kuntien yhteistyö ja toistensa tukeminen omilla vahvuuksillaan sekä kansainvälistynyt, monipuolistunut ja ympärivuotinen matkailu, joka työllistää ihmisiä. Matkailua siivittävät kauniit maisemat ja elämykset vesistöjen äärellä, monipuolinen kalasto, erityiskalastuskohteet, laajat kalastuksen yhtenäislupa-alueet, kulttuuri, luonnontuotteet ja harrastusmahdollisuudet. 12 Kuva: Sanna Rönkkönen

Virkistys ja asumisviihtyvyys Visio 2030: Alueen asukkaat kokevat Iijoen tärkeäksi hyvinvoinnin lähteeksi omassa arjessaan. Iijoella on paikka ihmisten sydämissä. Iijokea leimaa positiivinen ja innostunut ilmapiiri, jonka asukkaat ovat ylpeitä kotiseudustaan. Tulevaisuuden hankkeissa korostetaan rohkeasti alueen omalaatuisuutta ja sen vahvuuksia. Nuorten viihtymistä ja uusien asukkaiden muuttoa Iijoelle auttavat digitalisaation myötä parantuneet mahdollisuudet opiskella ja tehdä töitä paikasta riippumatta. Virkistysmahdollisuuksiin panostaminen tukee Iijoen vetovoimaa asumisen, matkailun ja yrittämisen maisemana. Asukkaita ja matkailijoita kuuntelemalla ja asukaskyselyn tuloksia hyödyntämällä parannetaan jokivarren ympäristöä, omalaatuisuutta, kalastusta, saavutettavuutta, asumisviihtyvyyttä, harrastusmahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä, jotka osaltaan vaikuttavat alueen kasvuun. Miten edetään? Iijoen virkistysmahdollisuuksia ja asumisviihtyvyyttä parannetaan yhdessä ja erikseen koko jokivarressa. Jokivarren kunnat laativat yhteisen strategisen maankäytön suunnitelman, jolla edistetään ja yhtenäistetään vision toteutumista kuntakaavoituksessa. Suunnittelun aineistona hyödynnetään Iijoen arvot -kyselyn tuloksia. Iijoen kuntien ja organisaatioiden yhteisen neuvottelukunnan toimijat sitoutuvat kuuntelemaan asukkaiden ääntä ja tukemaan yhteisen tekemisen kulttuuria yli sukupolvirajojen. Kuva: Tapio Kumpula Kuvio 3. Iijoen vesistöalue. Linkit Otva-hanke: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva Iijoki-wiki: Kansalaishavainnot ja kehitysideat kartalle https://www.jarviwiki.fi/iijokiwiki/ 14 15

Kannen kuva: Rick Vos, www.unsplash.com, Taitto: Pöyry Finland Oy/Sari Ylitulkkila Pohjois-Pohjanmaan liitto Council of Oulu Region Sepänkatu 20 90100 OULU Finland B:96 Iijoen vesistövisio 2030 Puh./Tel.+358 (0)40 685 4000 ISBN 978-952-5731-60-6 info@pohjois-pohjanmaa.fi www.pohjois-pohjanmaa.fi ISSN 1236-8393