MAAKUNTAOHJELMA 2018 2021 YMPÄRISTÖSELOSTUS
TUOREITA EVÄITÄ ETELÄ-POHJANMAALLE. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021. YMPÄRISTÖSELOSTUS. Hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa 4.12.2017. Julkaisu A:58 ISBN 978-951-766-347-2 (nide) ISBN 978-951-766-348-9 (pdf) ISSN 1237-993X Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Kannen kuva: Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät Taitto ja graafinen suunnittelu: Jarkko Ruonakoski / Valakia Interactive ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Seinäjoki 2018
1. Johdanto... 4 2. Maakuntaohjelman sisältö... 6 3. Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat...10 4. Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi...16 SOVA-menettelyn osapuolet...17 Osallistuminen ja vuorovaikutus ohjelman valmistelussa... 19 Viranomaisyhteistyö... 19 Mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen... 20 Dokumentointi...20 Arviointiprosessi... 20 Arvioinnin epävarmuustekijät... 21 5. Vaikutusten arviointi...22 Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä... 24 Toimintalinja 2: Tulevaisuuden osaamistarpeet...30 Toimintalinja 3: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt... 32 Toimintalinja 4: Eheä aluerakenne ja ympäristö...34 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ja lieventäminen, sekä maakuntaohjelman kehittämistoimenpiteiden toteuttamatta jättäminen... 38 Maakuntaohjelman ja ympäristövaikutusten seuranta...40
kuva: MMM / Contum Oy
Lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi ympäristöselostuksessa arvioidaan myös maakuntaohjelman sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja tasa-arvovaikutuksia. Laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA) on ollut voimassa vuodesta 2005. Laki edellyttää maakunnallisten strategioiden ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristöselostuksen laadintaa. Lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi ympäristöselostuksessa arvioidaan myös maakuntaohjelman sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja tasa-arvovaikutuksia. Eri vaikutuksilla on keskinäisiä rajapintoja ja pelkkä ympäristövaikutusten huomioiminen jättää vaikutusten arvioinnin puutteelliseksi. Maakuntaohjelman valmisteluprosessi on ollut avoin ja läpinäkyvä. Maakuntaohjelmasta ja ympäristöselostuksesta on kuulutettu, tiedotettu ja valmisteluaineisto on ollut jatkuvasti nähtävillä internetissä. Maakuntaohjelman laadinta on toteutettu vuorovaikutteisesti ja sen laadintaan ja arviointiin on eri vaiheissa osallistunut satoja henkilöitä. Ympäristöselostuksen laadinnasta on vastannut Etelä-Pohjanmaan liiton asiantuntijatiimi. Heidän tukenaan on ollut YVA-ryhmä, joka on koostunut vaikutusten arviointiin perehtyneistä viranomaisista. Johdanto 5
kuva: Laura Syväoja
Maakuntaohjelmassa esitetään vuosien 2018 2021 keskeiset kehittämislinjaukset, kehittämisen tavoitteet, keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelma ohjelman rahoittamiseksi. Lain mukaan maakuntaohjelmia laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat. Muilla ohjelmilla tarkoitetaan mm. Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia ja erityisohjelmia. Näiden lisäksi huomioidaan maakunnassa toteutettavat teemoittaiset ohjelmat sekä sektoreittain käynnistetyt erityistarkastelut, kuten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat, alueelliset metsäohjelmat ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat, maakuntakaava vaihekaavoineen, Länsi-Suomen ympäristöohjelma, alueellinen ympäristöstrategia, kaupunkisopimukset, teemaverkostot, kasvuvyöhykkeet sekä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategia. Maakuntaohjelman toimintalinjat perustuvat edelliseen maakuntaohjelman arviointiin, toimintaympäristöanalyysiin, työryhmätyöskentelyyn, käytyihin työneuvotteluihin ja keskusteluihin sekä olemassa oleviin ohjelmiin. Maakuntaohjelmassa esitetään neljä toimintalinjaa, joista kukin sisältää muutamia painopisteitä ja kärkiä. Toimintalinjojen sisältöjen määrittelyssä käytetään myös läpäiseviä teemoja. Maakuntaohjelman sisältö 7
Maakunnan kehittämistoimet ovat seuraavat: Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ Painopisteet ja kärjet 2018 2021 Elinkeinoelämän kehittämistä Etelä-Pohjanmaalla on linjattu kolmen painoalan kautta, jotka on valittu myös maakunnan älykkään erikoistumisen kärjiksi. Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Elintarviketurvallisuus, erityisesti jäljitettävyys ja ruokaketjun digitalisaatio Tulevaisuuden alkutuotanto Ravitsemusosaaminen, terveys ja täsmätuotekehitys Metsäbiotalous Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Digitalisaation hyötyjen tunnistaminen ja ulosmittaaminen, liiketoimintamallien uudistaminen Teollisen internetin soveltamisen seuraavat askeleet Puurakentaminen Resurssitehokkuus ja kiertotalousajattelu Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto Matkailun uusien vetovoimatekijöiden täysimittainen hyödyntäminen ja kokonaisuuksien rakentaminen Luova talous erityisesti toimialojen rajapinnoilla ja lisäarvon tuojana Sote- ja maakuntauudistuksen tuomiin yritystoimintamahdollisuuksiin tarttuminen ELINKEINOPAINOALOILLE YHTEISET TEEMAT: Omistajanvaihdokset, uusien yritysten perustaminen, toimivien yritysten kehitys ja kasvu Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Yrityspalveluiden verkoston toiminta maakuntauudistuksen jälkeen LÄPÄISEVÄT TEEMAT: Digitalisaatio, osaaminen, yritystoiminnan uudistaminen 8 Maakuntaohjelman sisältö
Toimintalinja 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET Painopisteet ja kärjet 2018 2021 Korkeatasoinen tiedosta toiminnaksi innovaatioketju Eteläpohjalainen innovaatioekosysteemi Innostavat urapolut Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus Ammattialojen vetovoima ja koulutus Yrittäjyysosaaminen ja yrittäjämäinen toimintatapa LÄPÄISEVÄT TEEMAT: Digitalisaatio, yritystoiminnan uudistaminen, kansainvälistyminen Toimintalinja 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT Painopisteet ja kärjet 2018 2021 Osallisuus ja toimintakyky Hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen LÄPÄISEVÄT TEEMAT: Digitalisaatio, osaaminen Toimintalinja 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ Painopisteet ja kärjet 2018 2021 Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen Luonnonvarojen turvaaminen Energiaosaamisen vahvistaminen LÄPÄISEVÄT TEEMAT: Digitalisaatio, yritystoiminnan uudistaminen Maakuntaohjelman sisältö 9
kuva: Laura Syväoja
Ympäristötietoisuus Pitkäjänteisessä ja kestävässä ympäristöpolitiikassa tulee pyrkiä ongelmia korjaavasta toiminnasta ongelmien syntymistä ehkäisevään toimintaan. Tässä työssä ensisijaiset toimet kohdistuvat kansalaisten ympäristökasvatukseen ja ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Vuosille 2014 2020 suunnatussa Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategiassa on päivitetty kauden 2007 2013 ympäristöstrategia vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Ympäristöstrategia on kahden ELY-keskuksen (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) ja kolmen maakunnan liiton (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa) yhteinen linjaus alueen ympäristön parhaaksi ja kestävän kehityksen toteutumiseksi alueella. Yhteisenä alueellisena visiona on kehittyminen eurooppalaiseksi kestävän kehityksen esimerkkialueeksi ja alueelliseksi edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä. Kehitys on ollut myönteistä alkutuotannossa, jossa maatalouden ympäristötukien ja uuden metsälain asettamat velvoitteet ovat muuttaneet toimintatapoja ympäristön kannalta myönteisempään suuntaan. Luonnon monimuotoisuus Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi keskeisimmistä ympäristöongelmista. Suomi on sitoutunut kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen kautta edistämään biologisen monimuotoisuuden suojelua. Etelä-Pohjanmaalla metsä- ja suoluonto sekä maatalouden perinnebiotoopit ovat monimuotoisuuden säilymisen kannalta avainasemassa. Monimuotoisuuden turvaamiseen pyritään sekä varaamalla alueita suojelutarkoituksiin että kehittämällä maa- ja metsätalousalueiden käytön ekologista kestävyyttä. Etelä-Pohjanmaan metsiä hoidetaan metsälain mukaisesti. Sen tavoitteena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa keskeinen tavoite on luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja säilyttäminen. Suomen eliölajeista joka kymmenes on luokiteltu uhanalaiseksi. Uhanalaisista lajeista 43 % elää metsissä. Talousmetsien hoidon ja käsittelyn laatu on ratkaisevassa asemassa lajien suotuisan suojelutason saavuttamisessa. Tärkeää on metsien taloudellisten ja ekologisten intressien yhteensovittaminen. Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat 11
Etelä-Pohjanmaa on soiden maakunta. Suoluontomme on hyvin monipuolista ja rikasta. Maakunnassa esiintyy enemmän suoluonnon rakennetyyppejä kuin missään muualla maassa. Soita on yhteensä 444 000 hehtaaria ja pääosa niistä on karuja rämeitä ja nevoja. Korpia ja erityisesti lettoja on niukasti. Rehevimmät suot on useimmiten raivattu pelloiksi. Soista ovat peräisin myös jokilaaksojen peltolakeudet. Vaikka suota on paljon, suoluonto on kokonaisuutena kuitenkin uhattuna. Suoalasta on ojitettu yli 75 % ja monien pääosin ojittamattomienkin soiden luontainen vesitasapaino on häiriintynyt valuma-alueella tapahtuneiden muutosten myötä. Maakunnan soista on suojelun piirissä runsas neljä prosenttia, noin 19 500 hehtaaria. Yksi voimakkaimmin suoluontoon vaikuttava tekijä on turvetuotanto. Turvetuotannossa suota on lähes 10 000 hehtaaria. Tuotetusta turpeesta käytetään oman maakunnan tarpeisiin vain 40 %. Soiden kuivattamiset vaikuttavat negatiivisesti niiden luontaiseen kykyyn sitoa hiiltä ja sitä kautta koko maakunnan kasvihuonekaasutaseeseen. Luonnontilaiset suot ovat luontomme suurin hiilivarasto. Valtakunnallisella soidensuojelun täydennysohjelmalla ja maakuntakaavoituksella pyritään parantamaan suoluonnon suojelun tasoa. Maakuntakaavoituksessa vaihekaava III pyrkii ratkomaan suoluonnon ja turvetuotannon kysymyksiä kaavoituksen keinoin. Pinta- ja pohjavedet Alueen pintavesistä suurin osa on luokitukseltaan joko tyydyttäviä tai välttäviä. Pistemäinen vesistökuormitus on hallinnassa, mutta erilaisista hajakuormituslähteistä tuleva ravinnekuormitus on edelleen mittava ongelma. Hajakuormitus ei ole vähentynyt kansallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Eri tahojen yhteistyöllä (metsäkeskus, ympäristökeskus, vesiensuojeluyhdistys) on saavutettu merkittäviä tuloksia vesien tilan parantamisessa. Myös maataloudessa vesiensuojeluun tehdyt panostukset alkavat tuottaa tulosta. Tulvasuojelulla, erityisesti tulvauhan alla olevan asutuksen suojaamisella, on maakunnassa myös edelleen paljon tehtävää. Pohjaveden suhteen Etelä-Pohjanmaa on omavarainen. Pohjavesien käyttökelpoisuus ja vesivarat vaihtelevat kuitenkin suuresti maakunnan eri osien välillä. Tilanne on heikoin Seinäjoen seudulla sekä osissa Härmänmaata ja Järviseutua. Tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Niissä paikoissa, joissa maa-aineksia otetaan rinnan pohjaveden kanssa, tulisi laatia myös maa-ainesten oton yleissuunnitelmat. Yleisesti ottaen pohjavesien suojelun taso maakunnassa on kohtuullisen hyvä. 12 Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat
Ilman laatu ja melu Etelä-Pohjanmaalla on ympäristöpäästöjä vähennetty teollisessa toiminnassa ja energian tuotannossa. Ilmanpäästöissä vähentämistoimia on kohdistettu tavallisimpien rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöjen vähentämisen lisäksi erityisesti hajupäästöihin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseen. Tieliikenteen pakokaasujen mukana ilmaan joutuu vuosittain suuria määriä haitallisia aineita, kuten hiilimonoksidia, hiilivetyjä, typen oksideja ja hiilidioksidia. Myös tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat merkittävät. Melu vähentää viihtyvyyttä ja rajoittaa entistä useammin asuntorakentamista. Suurin melun lähde on tieliikenne. Etenkin taajamien keskusväylien varsilla väestö joutuu kärsimään melusta. Rautatieliikenteen melu on voimakkainta pääradan varrella. Erityisesti Seinäjoen keskustan ratapiha koetaan ongelmaksi. Melua torjutaan maankäytön ohjauksella ja ympäristöluvilla. Ihmistoimintojen ja erityisesti liikenteen lisääntymisen aiheuttamat meluhaitat ohittavat kuitenkin helposti meluntorjunnalla saavutetut hyödyt. Jäte- ja vesihuolto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen maakunnat ovat edelläkävijöitä jätteenkäsittelyssä ja alueellisen jätehuollon järjestämisessä. Alueella toimii aktiivinen jätehuollon neuvottelukunta, joka tehostaa jäteneuvontaa ja jätehuollon yhteistyötä. Yhdyskuntajätteestä hyödynnetään noin kolmasosa ja teollisuuden jätteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle raaka-aineena. Kaatopaikoille päätyy entistä vähemmän jätettä. Keskitettyä laitosmaista jätehuoltoa on edistetty ja kaatopaikkojen määrä on vähentynyt. Pilaantuneiden maiden tutkimus ja riskinarvio edistyvät, mutta pohjavesialueilla sijaitsee vielä useita pilaantuneiksi epäiltyjä alueita. Etelä-Pohjanmaalla noin 96 % talouksista on vesijohtoverkon piirissä, mutta vain 59 % on liittynyt viemäriverkostoon. Jätevesihuollon kehittämisessä on edelleen paljon tehtävää. Maakuntaan on pohjavesien vaihtelevan laadun ja epätasaisen jakautumisen vuoksi rakennettu poikkeuksellisen laaja ylikunnallinen vedenhankintajärjestelmä. Kuortaneen ja Kauhajoen merkittävät pohjavesialueet ja niiltä vedenkulutuskeskittymiin rakennetut runkovesijohdot ovat koko maakunnan asutukselle ja elinkeinoelämälle korvaamattoman arvokkaita. Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat 13
Kulttuuriympäristöt Etelä-Pohjanmaalla on poikkeuksellisen paljon sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Kulttuurimaisemille luonteenomaista on avoimuus ja sijainti jokilaaksoissa laajoina viljelylakeuksina. Kulttuurimaisemien säilymisen kannalta maanviljelys on keskeisessä asemassa. Kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön suojelu eivät ole saavuttaneet samanlaista arvostusta ja resursseja kuin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Vuonna 2013 ja 2014 valmistunut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien päivitysinventointi ja sitä seuraava maakuntakaavan maisema-alueiden päivitys pyrkii osaltaan turvaamaan arvokkaiden maisema-alueiden asemaa. Vuonna 2017 valmistunut maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi on myös maakuntakaavaselvitys ja tuo esiin monipuolisesti Etelä-Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön. Merkittävimmät ympäristöongelmat Ilmastonmuutoksen torjunta energiahuollon taloudellisuutta ja varmuutta vaarantamatta tulee olemaan eräs uuden ohjelmakauden tärkeimmistä painopisteistä. Etelä-Pohjanmaalla suurin uhka kohdistuu ilmaston ääri-ilmiöiden kuten suurten sateiden, myrskyjen ja kuivuuden lisääntymiseen. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen laatimien mallien mukaan suuret sateet lisääntyisivät 35 65 % vuosisadan loppuun mennessä. Tulviin varautumista ja tulvasuojelun merkitystä onkin edelleen korostettava. Lisäksi panostukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen ovat tärkeitä myös alueellisella tasolla. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategia antaa suuntaviivat sille, miten ilmastotavoitteisiin tulee maakunnassa pyrkiä. 14 Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat
Sosiaaliset ominaispiirteet Etelä-Pohjanmaan väestö keskittyy edelleen maakuntakeskukseen ja seutukuntakeskuksiin sekä kuntien sisällä kuntakeskuksiin. Keskusalueiden väestö on myös keskimääräistä nuorempaa. Väkilukuaan kasvattavilla alueilla muutokset aiheuttavat paineita lisätä palvelutuotantoa, kun taas väestöään menettävillä alueilla kattavan palveluverkon ylläpitämisessä on vaikeuksia. Alueellinen kehitys eriyttää kuntien veropohjaa ja mahdollisuuksia järjestää asukkailleen laadukkaita ja kilpailukykyisiä hyvinvointipalveluja. Hyvinvointi näyttää sirpaloituvan ja polarisoituvan sekä alueellisesti että väestöryhmittäin. Etelä-Pohjanmaan työttömyysprosentti on vuonna 2017 maan alhaisimpia. Sosiaalinen eriytyneisyys on kuitenkin uhkana Etelä-Pohjanmaallakin. Etelä-Pohjanmaalla väestön tulotaso on verraten alhainen. Alkutuotantovaltainen elinkeinorakenne selittää osaltaan toimeentulon ongelmia. Etelä-Pohjanmaalla asutaan myös keskimääräistä vaatimattomammin. Vaikka asumisväljyys on kohtuullinen, on maakunnassa edelleen runsaasti puutteellisesti varustettuja asuntoja. Etelä-Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat 15
kuva: Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät
SOVA-menettelyn osapuolet Maakuntaohjelman valmistelun tueksi perustettiin monialainen sparrausryhmä. Sparrausryhmä kokoontui valmisteluprosessin aikana kolme kertaa ja se koostui eri alojen asiantuntijoista ja erityyppisten organisaatioiden edustajista eri puolilta maakuntaa. Maakuntaohjelman 2014 2017 arviointi toteutettiin Pohjanmaan, Satakunnan, Keski- Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien yhteistyönä vertaisarviointina vuoden 2016 aikana. Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman arvioitsijana toimi Satakuntaliitto. Helmikuussa 2017 järjestettiin lähtölaukaustyöpaja, jossa kuultiin maakuntaohjelman 2014 2017 arvioinnin johtopäätöksiä ja suosituksista. Tilaisuuden päähuomio kohdistui uuden maakuntaohjelman valmistelun käynnistämiseen. Tilaisuudessa pyrittiin tunnistamaan maakunnan kehittämiseen vaikuttavia suurempia kehityskulkuja ja tekemään alustavia valintoja maakuntaohjelman painopisteistä. Tilaisuuteen osallistui 45 henkilöä kunnista, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sekä koulutus- ja kehittämisorganisaatioista. Valmistelua jatkettiin maalis-kesäkuussa 2017 maakuntaohjelman sparrausryhmän kahdessa kokoontumisessa linjaamalla ohjelman keskeisiä painopisteitä. Ryhmä jatkoi työskentelyä vielä elokuussa 2017, jolloin kokoonnuttiin kertaalleen kommentoimaan ja täydentämään ohjelmaan luonnosteltuja toimenpiteitä. Kevätkauden aikana kutsuttiin koolle useita eri alojen asiantuntijoiden pienryhmäkeskusteluja, joissa haettiin näkemyksiä siitä, millaisia kehittämistoimia maakuntaohjelmaan pitäisi tulevalla nelivuotiskaudella nostaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kysymyksiä pohtineen ryhmän kanssa kokeiltiin myös yhteiskirjoittamisprosessia. Toukokuussa 2017 järjestettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja paikallisten Leader-ryhmien kanssa alueelliset tilaisuudet, joissa maakuntaohjelman valmistelua esiteltiin ja saatiin syötteitä sisältöihin. Tilaisuuksia oli kaikkiaan kuusi: Järviseutu (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Vimpeli), Kuusiokunnat (Alavus, Kuortane, Ähtäri), Suupohja (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva), Ilmajoki-Kurikka, Kauhava-Lapua ja Seinäjoki. Tilaisuuksiin osallistui noin 120 kuntien, oppilaitosten ja muiden kehittämisorganisaatioiden edustajaa. Maakuntahallitus, maakuntavaltuusto, maakunnan yhteistyöryhmä, koulutusasiain toimikunta ja tulevaisuusryhmä ovat evästäneet kokouksissaan maakuntaohjelman valmistelua. Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi 17
AIKATAULU JA SOVA-LAIN MUKAISEN MENETTELYN KUVAUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) LAATIMINEN Maakuntahallitus 19.12.2016: päätös maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen valmistelun käynnistämisestä Maakuntaohjelman valmistelu alkaa Ympäristöselostuksen valmistelu alkaa Kuulutus Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Käynnistysseminaari 16.2.2017 Maakuntaohjelman sparrausryhmä kokoontuu 3 kertaa Aluekierros kuuden tilaisuuden merkeissä Pienryhmäkeskustelu asiantuntijoiden kanssa YVA-ryhmän käsittelyjä Olemassa olevat ryhmät käsittelevät maakuntaohjelmaa Asiantuntijayhteydenottoja Maakuntahallituksen, -valtuuston ja MYR:n evästyskeskustelut Ota kantaa -kysely Yhteiskirjoittamisen kokeilu Ohjelmaluonnos Ympäristöselostusluonnos Maakuntahallitus 25.9.2017: päätös maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen nähtäville asettamisesta Kuulutus lehdissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Aineisto nähtävillä 29.9. 3 1.1 0.20 1 7 virastossa ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Lausunnot viranomaisilta ja muilta sidosryhmiltä Kannanottojen käsittely Maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen mahdollinen tarkentaminen Maakuntavaltuusto 4.12.2017: päätös maakuntaohjelman hyväksymisestä Kuulutus lehdissä ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Päätös nähtävillä virastossa ja Etelä-Pohjanmaan liiton verkkosivuilla Päätös ja aineisto tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle ja muille viranomaisille 18 Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi
Osallistuminen ja vuorovaikutus ohjelman valmistelussa Kuulutukset: Maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen valmistelun aloittamisesta (joulukuu 2016), nähtävillä olosta ja lausuntokierroksesta (syyskuu 2017) sekä ohjelman ja ympäristöselostuksen hyväksyvästä päätöksestä (joulukuu 2017) on kuulutettu Etelä-Pohjanmaan liiton virallisissa lehdissä ja internetissä. Internet: Maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteilla ollut maakuntaohjelma ovat olleet nähtävillä ja kommentoitavissa Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivuilla. Internetissä on myös tiedotettu maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen nähtävillä olosta ja lausuntokierroksesta (syyskuu 2017 lokakuu 2017). Suuren yleisön näkemyksiä Etelä-Pohjanmaan kehittämisen näkymistä ja suuntaamisesta kartoitettiin internetin Ota kantaa -palvelussa julkaistulla kyselyllä syyskuussa 2017. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 51 kpl. Kyselyn tulokset huomioitiin maakuntaohjelman sisällöissä. Lehdistötiedotteet: Maakuntaohjelmasta on tiedotettu lehdissä maakuntahallituksen ja MYR:n kokoustiedotteiden yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan liiton tiedotuslehti Pro Etelä-Pohjanmaan joulukuun 2016 numerossa kerrottiin maakuntaohjelman valmistelun käynnistämisestä. Huhtikuussa 2017 esiteltiin maakuntaohjelman alustavia linjauksia ja kesäkuussa 2017 raportoitiin aluekierroksen tuloksista. Joulukuussa 2017 tiedotettiin ohjelman valmistumisesta. Maakuntaohjelmatyön etenemisestä on tiedotettu myös Etelä-Pohjanmaan liiton sosiaalisen median kanavissa. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö konkretisoituu työryhmätyöskentelyssä, työneuvotteluissa ja aluetilaisuuksissa. SOVA-asetuksen (suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi) edellyttämä viranomaisten kuuleminen ympäristöselostuksessa annettavista tiedoista toteutettiin lausuntomenettelynä. Maakuntaohjelma muotoutui pitkälti työryhmien, neuvottelujen ja kokousten pohjalta. Viranomaisyhteistyö on ollut toimivaa ja vuorovaikutteista. Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi 19
Mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen Maakuntaohjelmaa ja sen ympäristöselostusta koskevia lausuntoja saatiin 35 kappaletta. Jokainen lausunto käytiin yksityiskohtaisesti läpi ja niihin laadittiin vastineet, joissa perusteltiin, aiheuttaako lausunto muutoksia maakuntaohjelmaan. Lausuntoja ja niihin laadittuja vastineita käytiin läpi maakuntahallituksessa. Lausuntojen perusteella tehtiin täsmennyksiä ohjelma-asiakirjaan. Lausuntojen vastineet ovat nähtävillä Etelä-Pohjanmaan liiton kotisivulla osoitteessa www.epliitto.fi. Dokumentointi Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen taustakirjoittajia on ollut useita. Tarvittavaa tietoa on hankittu eri lähteistä. Kirjoitustyössä on käytetty hyväksi muita maakunnallisia kehittämisohjelmia ja strategioita. Lisäksi valtakunnalliset suunnitelmat ovat linjanneet painopisteiden valintaa. Tilastotiedot perustuvat pääasiallisesti Tilastokeskuksen tietoihin. Arviointiprosessi Ohjelman ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristöselostuksen laadinnassa käytettiin hyväksi maakunnallisen YVA (ympäristövaikutusten arviointi) -ryhmän asiantuntemusta. Ryhmä kokoontui ohjelman valmisteluprosessin aikana kaksi kertaa. Arvioinnissa pyrittiin keskittymään toimenpidekokonaisuuksien ensisijaisiin vaikutuksiin. Useat maakuntaohjelman toimenpiteet koskevat esimerkiksi yrityspalvelujen kehittämistä, joilla on toteutuessaan myös laajat seurannaisvaikutukset. Niihin todettiin kuitenkin liittyvän niin suuria epävarmuustekijöitä, että seurannaisvaikutukset päätettiin jättää arvioinnin ulkopuolelle. 20 Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi
Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuustekijät on hyvä tiedostaa. Varsinaisten vaikutusten arvioinnissa on huomioitava maakuntaohjelman tarkastelutaso ja se, että ohjelmassa luodaan suuntaviivoja, joiden tarkempi sisältö määräytyy esimerkiksi hankkeiden myötä. Epävarmuutta arviointiin aiheuttaa myös arvioinnin laatijoiden subjektiiviset näkemykset vaikutusten suunnasta ja merkittävyydestä. Arvioinnin ennakoituvuuteen liittyvät epävarmuudet voivat ilmetä niin paikallisissa, kansallisissa kuin globaaleissakin toimintaympäristöissä tapahtuvissa muutoksissa. Esimerkiksi maakunnan yrityssektori on osoittautunut varsin resilientiksi, jolloin maailmantalouden kriisiytymisen ja taantuman vaikutukset ovat jääneet Etelä-Pohjanmaalla pelättyä vähäisemmiksi. On kuitenkin haastavaa ennakoida, miten mahdolliset maailmantalouden muutokset jatkossa vaikuttavat. Esimerkki poliittisista epävarmuuksista on maakunnalle tärkeään elintarviketeollisuuteen viime vuosina vaikuttaneet Venäjä-pakotteet. Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi 21
kuva: Little Visuals
Arviointikehikossa vaikutukset on jaettu vakiintuneen käytännön mukaisesti viiteen eri näkökulmaan: Maakuntaohjelman toimintalinjojen ja niissä esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan arviointikehikon ja sanallisen arvioinnin keinoin. Arviointikehikossa käytettyjen symbolien sanalliset selitykset: = merkittäviä positiivisia vaikutuksia = positiivisia vaikutuksia = ei todennäköisiä vaikutuksia = negatiivisia vaikutuksia = merkittäviä negatiivisia vaikutuksia = sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia = vaikeastiennakoitava positiivinen vaikutus = vaikeastiennakoitava negatiivinen vaikutus = ennakointiin tai tietoon liittyviä epävarmuustekijöitä = sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, joista ei päästy yksimielisyyteen Ympäristövaikutukset: hankkeen tai toiminnan vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin (2, Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista). Lueteltujen vaikutusten osalta esitetään tarpeellisessa määrin todennäköisesti merkittäviä toissijaisia ja kertyviä vaikutuksia, yhteisvaikutuksia sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyviä tai tilapäisiä sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia (4, Valtioneuvoston asetus viranomaisen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) Sosiaaliset vaikutukset: Hankkeen tai toiminnan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Taloudelliset vaikutukset: Hankkeen tai toiminnan vaikutukset aluetalouteen ja alueellisiin rahavirtoihin. Kulttuuriset vaikutukset: Hankkeen tai toiminnan vaikutukset alueelliseen identiteettiin, kulttuuriperintöön ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Tasa-arvovaikutukset: Hankkeen ja toiminnan vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Vaikutusten arviointi 23
Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ KESTÄVÄT RUOKAJÄRJESTELMÄT JA BIOTALOUDEN UUDET RATKAISUT Elintarviketurvallisuus/jäljitettävyys, ruokaketjun digitalisaatio Tulevaisuuden alkutuotanto Ravitsemusosaaminen, terveys ja ja täsmätuotekehitys Metsäbiotalous ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Elintarviketurvallisuudella ja jäljitettävyydellä nähdään olevan merkitystä elintarvikeviennin edistäjänä, mutta erityisesti tavoitellaan teemaan liittyvän osaamisen tuotteistamista, markkinointia ja brändäämistä vientinäkökulmasta. Turvallisuuden ja jäljitettävyyden edistämisellä katsotaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kun ruokatuotanto on turvallista ja tiedetään, mistä ruoka tulee, pystytään välttämään ruoan tuotantoon liittyvät uhat. Elintarviketurvallisuuden osia ovat myös lähi- ja luomutuotanto, joilla on paitsi myönteisiä ympäristövaikutuksia myös vaikutuksia ihmisten terveyteen. Luomutuotannolla on myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuudelle ja lisäksi luomutuotannon eloperäisen aineksen kierrätys ja viljelykierto luovat edellytyksiä maatalouden vesistö- ja ilmastopäästöjen hillitsemiseen. Lähituotannolla on myönteisiä ilmastovaikutuksia, kun tuotteiden kuljetusmatkat pysyvät lyhyinä ja esimerkiksi pitkien kylmäkuljetusten määrä vähenee. Ylipäätään ruoantuotantoketjuilla on merkittäviä myönteisiä ja kielteisiä ilmastovaikutuksia riippuen esimerkiksi tuotantomääristä ja siitä, tarkastellaanko eläin- vai kasviperäisiä ruokatuotteita. Elintarviketurvallisuudella on myös myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kulttuuriin ja tasa-arvoon vaikutuksia ei juuri ole. Ruokakulttuuria elintarviketurvallisuus ja lähiruuan korostaminen kuitenkin kehittää. Alkutuotannolla on myönteisiä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia. Suomessa esimerkiksi yli puolet vesiin päätyvästä ihmistoimintojen aiheuttamasta ravinnehuuhtoumasta arvioidaan olevan peräisin maataloudesta, mikä korostuu etenkin Etelä-Pohjanmaan maakunnan peltovaltaisilla valuma-alueilla. Kehittyneiden teknologioiden käyttöönotolla ja digitalisoitumisella voidaan vähentää alkutuotannon ympäristövaikutuksia ja tuloksia onkin tällä saralla jo saatu esimerkiksi täsmäviljelyssä, jossa hyödynnetään esimerkiksi työkoneiden tuottamia mittauksia ja kaukokartoitusta. Alkutuotanto on välttämätöntä ruoantuotannon kannalta, joten sen ympäristövaikutuksia on pyrittävä minimoimaan. Alkutuotannon kannattavuutta lisäävillä toimilla on myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, sillä ne luovat työpaikkoja ja parantavat maaseudun elinvoimaisuutta. 24 Vaikutusten arviointi
Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ Alkutuotannon taloudellinen merkittävyys on vähentynyt ja sen osuus BKT:sta on laskenut. Koko elintarvikeketjun taloudellinen merkitys on kuitenkin suuri. Alkutuotannolla on kulttuurisia vaikutuksia perinteisen maaseutukulttuurin kehittymisessä. Rakennemuutos vähentää maatilojen määrää ja siten myös potentiaalisten maaseudulla asujien määrää. Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Ravitsemusosaaminen, terveys ja täsmätuotekehitys -teemalla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun kiinnitetään huomiota ympäristöystävälliseen ruoan tuotantoon ja kuluttajakäyttäytyminen muuttuu esimerkiksi suosimaan kasvispainotteista ruokaa. Eettisempi kuluttajakäyttäytyminen luo hyvinvointia ja tasa-arvoa, ja paikallisuuden korostaminen vähentää ruokien kuljetustarvetta ja täten ilmastovaikutuksia. Ravitsemusosaamisen jalkauttamisella ammattikeittiöihin voidaan luoda pysyviä myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun esimerkiksi tuotteiden alkuperä ja ekologisuus huomioidaan jo tuotteiden hankinnoissa. Ravitsemusosaamisella ja terveellisen ruoan suosimisella on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lihanjalostusteollisuus voi joutua kohtaamaan muutoksia kuluttajakäyttämisen muuttuessa kasvispainotteisempaan ruokaan pitkällä aikavälillä. Metsäbiotaloudella on sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia. Metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia toimien ns. hiilinieluina ja vaikuttaen näin myönteisesti ilmastoon. Metsäbiotaloudella voi olla kielteisiä vaikutuksia metsäluontoon, mikäli hyödynnetään luonnon monimuotoisuuden tai tiettyjen lajien elinympäristön kannalta kriittisiä kohteita. Tällöin vaikutukset voivat olla pysyviä. Huomioimalla metsien käytön suunnittelussa niiden lajisto voidaan kielteisiä ympäristövaikutuksia oleellisesti vähentää. Korvattaessa muiden polttoaineiden käyttöä puulla voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä. Metsien taloudellisella hyödyntämisellä voi olla paikallisia vaikutuksia maisemaan, mutta toisaalta metsät uudistuvat myös luontaisesti puuston kasvun ja esimerkiksi myrskytuhojen myötä. Metsätalouden digitaalisen kehityksen myötä voidaan saavuttaa myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun esimerkiksi ajantasaiset ja tarkat metsävaratiedot helpottavat kestävän metsätalouden suunnittelua. Metsäbiotaloudella ei arvioida olevan sosiaalisia vaikutuksia. Kohotettaessa metsäbiotalouden jalostusarvoa voivat myönteiset taloudelliset vaikutukset olla merkittäviä. Kulttuuriin liittyviä vaikutuksia ei juurikaan arvioida olevan. Tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia metsäbiotaloudella voi olla, sillä ala on perinteisesti ollut hyvin miesvaltainen. Vaikutusten arviointi 25
Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ ÄLYKKÄÄT JA ENERGIATEHOKKAAT JÄRJESTELMÄT Digitalisaation hyötyjen tunnistaminen ja ulosmittaaminen, liiketoiminnan uudistaminen Teollisen internetin seuraavat askeleet Puurakentaminen Resurssitehokkuus ja kiertotalousajattelu ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Digitalisaation hyötyjen tunnistamisella ja ulosmittaamisella arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Digitalisaatio mahdollistaa liikkumisen vähentämisen ja esimerkiksi etätyön. Sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän sekä kielteisiä että myönteisiä. Yhtäältä digitalisaatio mahdollistaa osallistumisen ja toisaalta se voi joiltakin ihmisiltä estää osallistumisen, mikäli puutteita on esimerkiksi osaamisessa tai käytettävissä ei ole tarvittavia laitteistoja ja yhteyksiä. Pitkällä tähtäimellä digitalisaatio voi saada aikaan enemmän myönteisiä vaikutuksia. Myönteisiä taloudellisia vaikutuksia arvioidaan myös olevan. Kulttuurisia vaikutuksia arvioidaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä. Yhtäältä kulttuuripalvelut voivat saada uusia digitaalisia muotoja, ja toisaalta digitaaliset kulttuuripalvelut voivat olla vain tietyn väestön saavutettavissa. Tasa-arvovaikutuksia ei arvioida olevan. Digitalisaation hyödyntäminen tarkoittaa myös liiketoimintamallien uudistamista ja sillä arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kun uudistetaan liiketoimintaa, niin ympäristönäkökulma tulee todennäköisesti aikaisempaa paremman huomioon otetuksi. Liiketoimintamallien uudistamisella arvioidaan olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, kun luodaan uutta liiketoimintaa. Kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Kaupan ja palveluiden digitalisaatiolla arvioidaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia. Myönteiset vaikutukset ilmenevät muun muassa liikkumistarpeen vähenemisenä ja kielteiset siinä, että tuotteita voidaan tilata globaalien toimijoiden kautta hyvinkin kaukaa. Taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan myönteisiä, mikäli maakunnan yritysten valmiudet tarttua verkkokaupan mahdollisuuksiin kasvavat. Kulttuurisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia voi olla, sillä kauppa- ja palvelualat ovat perinteisesti olleet naisvaltaisia. 26 Vaikutusten arviointi
Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Teollisen internetin eli esineiden internetin ympäristövaikutukset ovat vielä epäselviä. Sosiaaliset vaikutukset arvioidaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä. Yhtäältä laitteiden käytettävyys voi kehittyä, ja toisaalta laitteiden käyttämiseen voi liittyä ongelmia. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan positiivisiksi. Kulttuurisia ja tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Puurakentamisella on myönteisiä vaikutuksia sekä ilmastoon että luonnonvarojen hyödyntämiseen, sillä puu on raaka-aineena uusiutuva, puutuotteisiin sitoutuu hiiltä koko niiden elinkaaren ajan ja puulla voidaan korvata enemmän fossiilisia polttoaineita kuluttavien materiaalien käyttöä. Puurakennukset ovat yleisesti sisäilmaltaan hyviä ja hengittäviä, minkä johdosta puurakentamisella voidaan arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Puurakentaminen lisää myös viihtyisyyttä ja ylläpitää osaltaan tietynlaisen kulttuuriperinnön vaalimista. Puurakentamisen vaikutukset rakennettuun ympäristöön koetaan yleisesti myönteisinä. Sosiaalisia vaikutuksia puurakentamisella ei arvioida olevan. Taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan selvästi positiiviset puurakentamisen lisääntyessä ja vientimahdollisuuksien avautuessa. Tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia voi ilmetä alan miesvaltaisuuden kautta. Resurssitehokkuudella ja kiertotalousajattelulla arvioidaan olevan merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Suoria ja välillisiä vaikutuksia on niin maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin, luonnon monimuotoisuuteen kuin luonnonvarojen käytön hyödyntämiseenkin. Etenkin pidemmällä aikavälillä resurssitehokkuuden ja kiertotalousajattelun merkitys kasvavat luonnonvarojen ehtyessä ja toisaalta uusien teknologioiden ja ratkaisumallien kehittyessä. Sosiaalisia, kulttuurisia ja tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan merkittäviksi, koska raaka-aineet ovat välttämättömiä ja niiden riittävyys on olennaista talouden toiminnan kannalta. Vaikutusten arviointi 27
Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ UUDISTUVA PALVELU- JA ELÄMYSTUOTANTO Matkailun uusien vetovoimatekijöiden täysimittainen hyödyntäminen ja kokonaisuuksien rakentaminen Luova talous erityisesti toimialojen rajapinnoilla ja lisäarvon tuojana Sote- ja maakuntauudistuksen tuomiin yritystoimintamahdollisuuksiin tarttuminen ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Uudistuva palvelu- ja elämystuotanto Matkailun uusien vetovoimatekijöiden täysimittaisella hyödyntämisellä ja kokonaisuuksien rakentamisella arvioidaan olevan myönteisiä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia. Matkailu voi lisätä ympäristötietoisuutta ja -kiinnostusta. Toisaalta perinteiset matkailukohteet ovat paikkasidonnaisia, mikä edellyttää matkustamista kohteeseen. Matkailukohteesta riippuen suuremmilla matkailijamäärillä voi olla kielteisiä vaikutuksia myös kasvillisuuteen ja eliöihin esimerkiksi häirinnän kautta. Matkailualueiden hyvällä suunnittelulla ja matkailijoiden matkaketjujen sujuvoittamisella voidaan vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia. Matkailu voi vaikuttaa etenkin kesäisin tilapäisesti myös kaupunkikuvaan, mikäli matkailijat yöpyvät ja viettävät aikaa keskustoissa, ja heille luodaan matkailupalveluita. Sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Taloudelliset, kulttuuriset ja tasa-arvoon liittyvät vaikutukset arvioidaan myönteisiksi, sillä vetovoimatekijät kasvattavat alan yritystoimintaa ja luovat työpaikkoja. Matkailuala työllistää sekä naisia että miehiä. Luovilla aloilla ei katsota olevan varsinaisia ympäristövaikutuksia. Sosiaaliset, taloudelliset ja tasa-arvoon liittyvät vaikutukset arvioidaan myönteisiksi. Maakuntaohjelman tavoitteena on lisätä luovien alojen yrittäjyyttä ja ammattilaisuutta. Luovat alat myös uudistavat perinteisiä toimialoja. Kulttuurivaikutukset ovat merkittävät: kulttuuriverkostoissa ammattilaisten ja harrastajien toiminta ruokkii toisiaan. Sote- ja maakuntauudistuksen tuomiin yritysmahdollisuuksiin tarttumisen ei arvioida tuovan varsinaisia ympäristövaikutuksia. Palvelutuotannon avaaminen markkinoille lisää alan yritystoimintaa ja sillä on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Sosiaalisten vaikutusten arvioidaan olevan myönteisiä ja kielteisiä, koska palveluiden kehittymisestä ei ole varmuutta. Samoin tasaarvoon liittyvät vaikutukset arvioidaan sekä myönteisiksi että kielteisiksi, koska ala on varsin naisvaltainen. Tässä vaiheessa ei ole varmuutta siitä, miten alan työllisyys kehittyy. 28 Vaikutusten arviointi
Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ TOIMIALASTA RIIPPUMATON YRITYSTOIMINNAN TURVAAMINEN JA VAHVISTAMINEN Omistajanvaihdokset, uusien yritysten perustaminen, toimivien yritysten kehitys ja kasvu Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Yrityspalveluiden verkoston toiminta maakuntauudistuksen jälkeen ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Toimialasta riippumaton yritystoiminnan turvaaminen ja vahvistaminen Yritysten uudistumisella arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Uudistuminen merkitsee todennäköisesti aikaisempaa merkittävämpää painotusta ympäristönäkökulmaan. Myös uusien yritysten perustamisella tullee olemaan myönteisiä ympäristövaikutuksia, sillä uudet yritykset perustetaan toimintaympäristöön, jossa ympäristönäkökohdat ja esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden ekologisuus voidaan huomioida alusta alkaen. Omistajanvaihdosten, uusien yritysten perustamisen ja yritysten uudistamisen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan myös myönteisiksi. Edistämällä yritysten uudistumista (omistajanvaihdoksia, kasvua, kansainvälistymistä ja uusien yritysten syntymistä) varmistetaan eteläpohjalaisen elinkeinoelämän perustan eli pk-yrityskannan jatkuvuus. Kulttuurisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Liiketoimintaosaamisen vahvistamisella arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Osaamisen kehittyessä myös ympäristönäkökulma tulee liiketoiminnassa todennäköisesti aiempaa paremmin esiin. Myös yritysten markkinoinnissa ja brändin rakentamisessa on hyötyä siitä, että yritys on kiinnittänyt huomiota toimintansa, tuotteidensa ja/tai palveluidensa ympäristönäkökulmiin. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan myönteisiksi, kun teknisen ja tuotannollisen osaamisen rinnalla liiketoiminnan strategisen johtamisen osaaminen lisääntyy. Sosiaalisia, kulttuurisia ja tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Yrityspalveluiden verkoston toiminnalla maakuntauudistuksen jälkeen ei arvioida olevan ympäristövaikutuksia. Verkostossa on kysymys aineettomista palveluista ja tavasta organisoida niiden tuottamista, mikä ei suoraan aiheuta ympäristövaikutuksia. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan myönteisiksi. Verkosto kehittää yritysten toimintaympäristöä ja sitä kautta yritystoimintaa, mistä syntyy myös taloudellisia vaikutuksia. Kulttuurisia ja tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Vaikutusten arviointi 29
Toimintalinja 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET KORKEATASOINEN TIEDOSTA TOIMINNAKSI -INNOVAATIOKETJU Eteläpohjalainen innovaatioekosysteemi ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Korkeatasoinen tiedosta toiminnaksi -innovaatioketju Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi -innovaatioketjun toteuttamisella arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kun synnytetään tutkimuksesta liiketoimintaa, uudistetaan elinkeinoelämää ja haetaan elinkeinoelämän ongelmiin ratkaisuja tutkimuksen keinoin, vaikuttaa se arvion mukaan ympäristöön myönteisesti. Tutkimus mahdollistaa ympäristönäkökulman aikaisempaa paremman huomioinnin uuden tiedon tuottamisen kautta. Tutkimuksella on myös myönteisiä sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurillisia vaikutuksia. Maakuntaohjelman tavoitteena on vauhdittaa innovaatiotoimintaa matalan kynnyksen keinoilla ja käyttäjälähtöisillä toimintavoilla. Taloudessa on tärkeää raaka-aineiden ohella tieto, joka mahdollistaa aikaisempaa parempien tuotteiden ja palvelujen tuottamisen. Tiedolla johtamisen tavoite koskee sekä yrityksiä että julkista sektoria. Tutkimuksella katsotaan olevan myös tasaarvoon liittyviä vaikutuksia uuden tiedon tuotannon kautta. Innovaatioekosysteemi puolestaan on alueellinen malli, jolla voi olla vaikutuksia alueidentiteettiin ja tätä kautta myönteisiä vaikutuksia tasa-arvoon. 30 Vaikutusten arviointi
Toimintalinja 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET INNOSTAVAT URAPOLUT Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus Ammattialojen vetovoima ja koulutus Yrittäjäosaaminen ja yrittäjämäinen toimintatapa Innostavat urapolut ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisella arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Koulutus (myös aikuis-) ja elinikäinen oppiminen mahdollistavat ympäristötietoisuuden ja -ymmärryksen lisääntymistä alasta riippumatta. Etelä-Pohjanmaalla on ympäristön kannalta merkittäviä aloja, kuten maatalous ja teollisuus, minkä vuoksi näiden alojen koulutuksen korkean tason säilyttämisellä ja ympäristönäkökulmien sisällyttämisellä opetukseen voidaan saavuttaa pitkällä aikavälillä merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Koulutuksella on vaikutusta myös ihmisten elinoloihin ja se on keskeinen tasa-arvoon vaikuttava tekijä. Kun koulutusta on saatavilla eri puolilla maakuntaa, luo se edellytyksiä koko alueen kehitykselle. Lisäksi koulutuksella arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia kulttuuriin ja alueidentiteetin kehittymiseen. Koulutuksessa hyödynnettävien digitaalisten oppimisvälineiden ja etäopiskelun mahdollisuuksien arvioidaan vaikuttavan myönteisesti ympäristöön, kun esimerkiksi liikkuminen koulutuspaikalle ei ole aina välttämätöntä ja opetusta voidaan toteuttaa virtuaalisesti oikeiden raaka-aineiden sijaan. Ammatillisen koulutuksen yksilöityessä ja siirtyessä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi vaaditaan entistä enemmän ohjaavaa työtä. Jos ohjausosaamista ja resursseja pystytään riittävästi vahvistamaan, ovat myös sosiaaliset vaikutukset myönteisiä. Taloudelliset vaikutukset syntyvät erityisesti ohjaamisosaamisen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen kautta. Kulttuurisia ja tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Ammattialojen vetovoiman vahvistamisen vaikutuksia ympäristöön on vaikea arvioida. Talouteen vetovoiman kasvulla on myönteisiä vaikutuksia, kun lisätään kiinnostusta potentiaalisille toimialoille. Kun saadaan houkuteltua ihmisiä työvoimapulasta kärsiville aloille, lisää se työllistymismahdollisuuksia ja siten myös sosiaaliset vaikutukset ovat myönteiset. Tasa-arvovaikutukset ovat myönteisiä, mikäli houkutellaan naisia miesvaltaisille työvoimapula-aloille ja päinvastoin. Yrittäjyysosaaminen ja yrittäjämäinen toimintatapa voi luoda sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia toimialasta ja toimintatavasta riippuen. Lähtökohtaisesti yrittäjyyden vahvistaminen ja yrittäjyyskasvatus luovat myönteisiä ympäristövaikutuksia tarjoten ihmisille vaihtoehtoisia urapolkuja ja luoden alueille elinvoimasuutta uusien mahdollisten yritysten kautta. Myös sosiaaliset, kulttuuriset ja tasa-arvoon liittyvät vaikutukset nähdään sekä myönteisinä että kielteisinä toiminnasta riippuen. Taloudelliset vaikutukset ovat myönteisiä. Vaikutusten arviointi 31
Toimintalinja 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT OSALLISUUS JA TOIMINTAKYKY ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Osallisuus ja toimintakyky Ihmisten osallisuuden ja toimintakyvyn ylläpidossa tärkeänä pidetään työelämään kiinnittymistä, jolla ei katsota olevan suoria ympäristövaikutuksia. Myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia työelämään kiinnittymisellä on sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Elinolot ja talous kehittyvät, kun ihmiset ovat mukana työelämässä. Kulttuuriset ja tasa-arvoon liittyvät vaikutukset katsotaan myös positiivisiksi. Toimintalinja 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN UUDESSA MAAKUNNASSA ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa Ennaltaehkäisevän otteen ja laaja-alaisen yhteistyön turvaaminen luo jatkuvuutta moniammatillisille toimintamalleille myös maakuntauudistuksen jälkeen. Toimintamallit auttavat huomioimaan maakunnan asukkaat elämänsä eri vaiheissa kokonaisvaltaisesti. Tämä lisää yksilön hyvinvointia, mutta vähentää myös kustannuspaineita. Hyvinvointia vahvistetaan perusasioiden lisäksi myös kulttuuri- ja liikuntakokemuksilla. Palveluiden saavutettavuutta parannetaan sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla huomioiden esteettömyys sekä fyysisesti että teknisesti. Siten sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja tasa-arvoon liittyvät vaikutukset ovat myönteisiä. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat vaikeasti ennakoitavissa. Palveluiden saavutettavuuden sekä liikkuvien ja sähköisten palveluiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Optimaalisesti saavutettavat sekä sähköiset palvelut voivat synnyttää myönteisiä ympäristövaikutuksia. Myös sosiaalisia vaikutuksia sekä elinoloihin kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia voi syntyä. Myös taloudellisia, kulttuurisia ja tasa-arvoon liittyviä myönteisiä vaikutuksia arvioidaan olevan. 32 Vaikutusten arviointi
Toimintalinja 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT JÄRJESTÖ- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Järjestö- ja vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä kohennetaan kohdentamalla resursseja koordinointiin. Järjestökentän mahdollisuuksia olla mukana päätöksenteossa parannetaan ja yhteistyötä kuntien ja maakunnan kanssa vahvistetaan kumppanuuden periaatteella. Tällä toiminnalla on myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia laajemmin yhteiskunnassa, mutta myös yksilön näkökulmasta. Vahvalla ja monipuolisella järjestötoiminnalla on myös myönteisiä kulttuuri- ja tasa-arvovaikutuksia. Järjestöt tarjoavat osallistumismahdollisuuksia ja osallisuuden kokemuksia ja tekevät myös kulttuurityötä näkyväksi. Ympäristövaikutuksia ei arvioida olevan. Toimintalinja 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT ALUEEN VETOVOIMAN JA VIIHTYISYYDEN PARANTAMINEN ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen Maakuntien ja kuntien profiloitumisella tiettyyn suuntaan voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä, pääosin välillisiä ympäristövaikutuksia. Alueen profiloituessa esimerkiksi kestävän kehityksen alueeksi luodaan myönteisiä vaikutuksia, kun taas profiloitumisen keskittyessä kilpailukykyyn ja taloudellisesti merkittäville aloille voidaan synnyttää kielteisiä vaikutuksia. Yleisesti alueiden panostaminen vetovoimaansa ja viihtyisyyteensä vaikuttaa myönteisesti ihmisten elinoloihin. Kuntien rooli elinvoiman vahvistajana painottuu maakuntauudistuksen myötä entisestään. Sosiaalisten vaikutusten arvioidaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä. Profiloituminen voi edistää tietyn väestönosan elinoloja ja toimintaa, mutta voi toisaalta jättää huomioimatta osan väestöstä. Profiloitumisella arvioidaan olevan myönteisiä taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia, esimerkiksi vaikutuksia kulttuuripalveluihin ja alueidentiteettiin. Tasa-arvoon liittyvät vaikutukset voivat olla kielteisiä ja myönteisiä, profiloituminen johonkin tiettyyn alaan voi nostaa jonkin mies- tai naisvaltaisen alan merkitystä. Vaikutusten arviointi 33
Toimintalinja 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ LIIKENNEYHTEYKSIEN JA KEHITYSKÄYTÄVIEN VAHVISTAMINEN SEKÄ LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittämien Väylien kehittämisellä ja perustienpidolla on sekä myönteisiä että kielteisiä ja suoria että epäsuoria ympäristövaikutuksia. Väylät aiheuttavat lisääntyvää liikennettä, millä on lisääntyvien päästöjen myötä etenkin kielteisiä ilmastovaikutuksia ja mikä saattaa paikallisesti vaikuttaa kielteisesti myös ihmisten terveyteen ja viihtyisyyteen. Uusien väylien rakentamisella tai olemassa olevien merkittävällä muuttamisella on kielteisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen mm. elinympäristöjen pysyvän menettämisen tai merkittävän muuttumisen johdosta. Uusien väylien rakentaminen voi kohdistua myös ihmisten viihtyvyyden kannalta kielteisesti luoden esimerkiksi häiriötä asuinympäristössä. Lisäksi väylien rakentaminen voi kannustaa yksityisautoiluun ja maantiekuljetusten lisäämiseen. Toisaalta väylien rakentaminen ja kehittäminen mahdollistavat ajo-aikojen lyhentymisen ja paremman joukkoliikenteen. Toimivalla joukkoliikenneverkolla ja matkaketjuilla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin alueiden saavutettavuuden parantuessa. Joukkoliikenteen olennaiset myönteiset vaikutukset liittyvät ilmastovaikutuksiin yksityisautoilun vähenemisen myötä. Myös raideliikenteellä on tästä syystä myönteisiä ilmastovaikutuksia. Tarkasteltaessa liikennettä palveluna ja parannettaessa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä voidaan saada pitkäaikaisia myönteisiä ympäristövaikutuksia. Liikenneyhteyksien vahvistamisella on lisäksi myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen liikkuvuuden helpottumisen myötä. Toimivat liikenneyhteydet voivat lisätä kaupunki- ja maaseutualueiden vuorovaikutusta, edistää maakunnan kansainvälistymistä ja luoda edellytyksiä matkailun kehittymiselle. Uusien väylien rakentamisella on pääasiassa pitkäaikaisia ja pysyviä vaikutuksia, mutta muutokset päästöissä ja ilman laadussa voidaan havaita lyhyelläkin aikavälillä. Joukko- ja raideliikenteen kehittymisen vaikutusten pysyvyys määrittyy palveluntarjoajien valintojen kautta. 34 Vaikutusten arviointi
Toimintalinja 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittämien Tietoliikenneyhteyksien kehittymisen ja laajemman hyödyntämisen ympäristövaikutukset ovat myönteisiä mahdollistaen muun muassa etäopiskelun ja -työnteon. Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla logistisilla ratkaisuilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun esimerkiksi tuotteiden kuljetusmatkat ja -ajat minimoidaan ja varastoinnit suunnitellaan keskitetysti ja tehokkaasti. Sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten katsotaan olevan myönteisiä. Väylät ja perustienpito kehittävät elinoloja ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kulttuurisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Tasa-arvoon liittyvät vaikutukset katsotaan sekä myönteisiksi että kielteisiksi. Kehittyvä joukkoliikenne muun muassa helpottaa kaikkien väestöryhmien liikkumista, mutta muun muassa työllisyysnäkökulmasta liikennesektori on miesvaltainen. Vaikutusten arviointi 35
Toimintalinja 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ LUONNONVAROJEN TURVAAMINEN ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Luonnonvarojen turvaaminen Luonnonvarojen turvaaminen koostuu luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, vesien tilan parantamisesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kaikilla näillä katsotaan olevan merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Luonnon monimuotoisuus on tärkeä lähtökohta laadukkaan ympäristön vaalimisessa ja kehittämisessä. Luonnon monimuotoisuudella ja luonnossa liikkumisella on tutkimusten mukaan todettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Yleisesti myös esimerkiksi viheralueet lisäävät ihmisten viihtyisyyttä ja vaikuttavat maisemaan ja kaupunkikuvaan. Toisaalta kielteisiksi maisemavaikutuksiksi voidaan kokea ns. hoitamattomat alueet, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia (esim. lahopuut). Luonnonvarojen turvaamisella on myönteisiä vaikutuksia maaperään, vesiin, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Säilyttämällä elinympäristöjä ja käyttämällä luonnonvaroja kestävästi luodaan edellytykset monipuoliselle lajistolle turvaamalla alueet muulta maankäytöltä. Alueiden pysyvällä suojelulla luodaan pitkän aikavälin pysyviä myönteisiä vaikutuksia ympäristölle. Luonnonvarojen kestävällä käytöllä torjutaan ilmastonmuutosta. Panostukset vesien laadun parantamiseen ovat välttämättömiä Etelä-Pohjanmaalla. Järvien ja jokien ekologisen tilan parantumisella on useita myönteisiä vaikutuksia muun muassa virkistyskäytön lisääntymisen myötä. Paikkakunnilla, joilla matkailu ja loma-asuminen ovat tärkeitä elinkeinoja, vesistöjen tilalla on suoria taloudellisia vaikutuksia. Vesistöjen tila vaikuttaa myös niiden lajistoon ja Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi taimenen ja raakun esiintymiseen. Luonnonvarojen kestävällä käytöllä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisella on pääasiassa myönteisiä sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Taloudellisissa vaikutuksissa vesien laatu edistää virkistystoimintaa ja sitä kautta taloudellista toimintaa, mutta toisaalta vesien laadun parantaminen on kallista ja se vaatii investointeja. Tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia ei katsota olevan. 36 Vaikutusten arviointi
Toimintalinja 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ ENERGIAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN ymp. sos. tal. kultt tasa-arvo Energiaosaamisen vahvistaminen Uusiutuvalla energialla, energiatehokkuudella ja resurssiviisaudella on merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Uusilla teknologioilla voidaan luoda energiatehokkaita ratkaisuja, joissa luonnonvarojen käyttö minimoidaan ja raaka-aineet hyödynnetään kestävästi ja tehokkaasti kiertotalouden periaatteita soveltaen. Uusilla energiaratkaisuilla ja -tehokkuudella on merkittäviä myönteisiä ilmastovaikutuksia. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat maakunnassa kehitteillä olevat biokaasupilotit. Biokaasun käyttäminen liikennepolttoaineena tukee myös maaseudun kehitystä ja on yksi keino hallita ravinteiden kiertoa ja käsitellä jätteitä. Energiaosaamisen vahvistamisella on myös myönteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan merkittäviksi, ja ne korostuvat entisestään tulevaisuudessa. Panostamalla energiatehokkuuteen yritykset saavat paitsi suoria taloudellisia hyötyjä myös välillisiä hyötyjä parantuneen imagon ja kilpailukyvyn myötä. Vaikutusten arviointi 37
Haitallisten vaikutusten vähentäminen ja lieventäminen, sekä maakuntaohjelman kehittämistoimenpiteiden toteuttamatta jättäminen Maakuntaohjelman haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää ja lieventää hyvällä suunnittelulla esimerkiksi hankkeiden tasolla. Olennaista on mahdollisten haitallisten vaikutusten ja niihin liittyvien lieventämiskeinojen tunnistaminen jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaikessa suunnittelussa tulisi huomioida ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen kestävyys. Uusilla innovaatioilla ja digitalisaatiolla voidaan luoda keinoja ja työkaluja haitallisten vaikutusten vähentämiselle ja lieventämiselle. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on toteutettava silloin, kun hanke aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelman kehittämistoimenpiteiden toteuttamatta jättämisellä arvioidaan olevan kielteisiä ympäristövaikutuksia. Nämä ilmenisivät muun muassa ympäristöosaamisen heikompana tasona ja ympäristönäkökulmien heikompana huomioimisena yritysten toiminnassa, sekä siinä, että biotalouden kehittämisessä ei keskityttäisi yhtä voimakkaasti ympäristön kannalta myönteisten ratkaisujen luomiseen tai digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Useilla maakuntaohjelmassa esitetyillä kehittämistoimilla on vaikutuksia liikenteeseen ja siten ilmastoon, joten maakuntaohjelman kehittämistoimenpiteiden toteuttamatta jättämisellä heikennettäisiin ilmastotavoitteiden saavuttamista. Yleisesti ympäristönäkökulmat tulevat nykyään entistä paremmin huomioiduksi, mutta maakuntaohjelman toimenpiteillä näitä vaikutuksia voitaisiin jouduttaa ja edistää niiden huomioimista eri skaaloilla aina paikallistason hankkeista koko maakuntaa käsittäviin toimenpiteisiin. Maakuntaohjelman kehittämistoimenpiteiden toteuttamisella saavutettaisiin myös runsaasti pitkän aikavälin myönteisiä ympäristövaikutuksia, joiden arvioiminen on etukäteen osin vaikeaa. 38 Vaikutusten arviointi
kuva: Laura Syväoja Vaikutusten arviointi 39