ETELÄ POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Transkriptio

1 ETELÄ POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. MAAKUNTAOHJELMAN SISÄLTÖ 2 3. ETELÄ-POHJANMAAN YMPÄRISTÖN NYKYTILA, OMINAISPIIRTEET JA ONGELMAT 5 4. MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELUVAIHEET JA ARVIOINTIPROSESSI 8 SOVA-MENETTELYN OSAPUOLET 9 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OHJELMAN VALMISTELUSSA 9 VIRANOMAISYHTEISTYÖ 10 MIELIPITEIDEN JA LAUSUNTOJEN HUOMIOONOTTAMINEN 10 DOKUMENTOINTI 10 ARVIOINTIPROSESSI 10 ARVIOINNIN EPÄVARMUUSTEKIJÄT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 12 TOIMINTALINJA 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ 13 TOIMINTALINJA 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET 18 TOIMINTALINJA 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT 20 TOIMINTALINJA 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ 22 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN JA LIEVENTÄMINEN, SEKÄ MAAKUNTAOHJELMAN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN 25 MAAKUNTAOHJELMAN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA 26

2 1. Johdanto Laki suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA) on ollut voimassa vuodesta Se edellyttää maakunnallisten strategioiden ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristöselostuksen laadintaa. Lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi ympäristöselostuksessa arvioidaan myös maakuntaohjelman sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja tasa arvovaikutuksia. Eri vaikutuksilla on keskinäisiä rajapintoja ja pelkkä ympäristövaikutusten huomioiminen jättää vaikutusten arvioinnin puutteelliseksi. Maakuntaohjelman valmisteluprosessi on ollut avoin ja läpinäkyvä. Maakuntaohjelmasta ja ympäristöselostuksesta on kuulutettu, tiedotettu ja valmisteluaineisto on ollut jatkuvasti nähtävillä internetissä. Maakuntaohjelman laadinta on toteutettu vuorovaikutteisesti ja sen laadintaan ja arviointiin on eri vaiheissa osallistunut satoja henkilöitä. Ympäristöselostuksen laadinnasta on vastannut Etelä Pohjanmaan liiton asiantuntijatiimi. Heidän tukenaan on ollut YVA ryhmä, joka on koostunut vaikutusten arviointiin perehtyneistä viranomaisista. 2. Maakuntaohjelman sisältö Maakuntaohjelmassa esitetään vuosien keskeiset kehittämislinjaukset, kehittämisen tavoitteet, keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä suunnitelma ohjelman rahoittamiseksi. Lain mukaan maakuntaohjelmia laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat. Muilla ohjelmilla tarkoitetaan mm. Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto ohjelmia ja erityisohjelmia. Näiden lisäksi huomioidaan maakunnassa toteutettavat teemoittaiset ohjelmat sekä sektoreittain käynnistetyt erityistarkastelut, kuten alueelliset maaseudun kehittämissuunnitelmat, alueelliset metsäohjelmat ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat, maakuntakaava vaihekaavoineen, Länsi Suomen ympäristöohjelma, alueellinen ympäristöstrategia, kaupunkisopimukset, teemaverkostot, kasvuvyöhykkeet sekä Etelä Pohjanmaan korkeakoulustrategia. Maakuntaohjelman toimintalinjat perustuvat edelliseen maakuntaohjelman arviointiin, toimintaympäristöanalyysiin, työryhmätyöskentelyyn, käytyihin työneuvotteluihin ja keskusteluihin sekä olemassa oleviin ohjelmiin. Maakuntaohjelmassa esitetään neljä toimintalinjaa, joista kukin sisältää muutamia painopisteitä ja kärkiä. Toimintalinjojen sisältöjen määrittelyssä käytetään myös läpäiseviä teemoja. Maakunnan kehittämistoimet ovat seuraavat: Toimintalinja 1: UUDISTUMISKYKYINEN ELINKEINOELÄMÄ PAINOPISTEET JA KÄRJET :

3 Elinkeinoelämän kehittämistä Etelä Pohjanmaalla on linjattu kolmen painoalan kautta, jotka on valittu myös maakunnan älykkään erikoistumisen kärjiksi. Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut Elintarviketurvallisuus, erityisesti jäljitettävyys ja ruokaketjun digitalisaatio Tulevaisuuden alkutuotanto Ravitsemusosaaminen, terveys ja täsmätuotekehitys Metsäbiotalous Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Digitalisaation hyötyjen tunnistaminen ja ulosmittaaminen, liiketoimintamallien uudistaminen Teollisen internetin soveltamisen seuraavat askeleet Puurakentaminen Resurssitehokkuus ja kiertotalousajattelu Uudistuva palvelu ja elämystuotanto Matkailun uusien vetovoimatekijöiden täysimittainen hyödyntäminen ja kokonaisuuksien rakentaminen Luova talous erityisesti toimialojen rajapinnoilla ja lisäarvon tuojana Sote ja maakuntauudistuksen tuomiin yritystoimintamahdollisuuksiin tarttuminen Elinkeinopainoaloille yhteiset teemat: Omistajanvaihdokset, uusien yritysten perustaminen, toimivien yritysten kehitys ja kasvu Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Yrityspalveluiden verkoston toiminta maakuntauudistuksen jälkeen Läpäisevät teemat: Digitalisaatio, osaaminen, yritystoiminnan uudistaminen Toimintalinja 2: TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET PAINOPISTEET JA KÄRJET : Korkeatasoinen tiedosta toiminnaksi innovaatioketju Eteläpohjalainen innovaatioekosysteemi Innostavat urapolut Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus Ammattialojen vetovoima ja koulutus Yrittäjyysosaaminen ja yrittäjämäinen toimintatapa

4 Läpäisevät teemat: Digitalisaatio, yritystoiminnan uudistaminen, kansainvälistyminen Toimintalinja 3: HYVINVOIVAT IHMISET JA YHTEISÖT PAINOPISTEET JA KÄRJET : Osallisuus ja toimintakyky Hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa Järjestö ja vapaaehtoistoiminta Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen Läpäisevät teemat: Digitalisaatio, osaaminen Toimintalinja 4: EHEÄ ALUERAKENNE JA YMPÄRISTÖ PAINOPISTEET JA KÄRJET : Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen Luonnonvarojen turvaaminen Energiaosaamisen vahvistaminen Läpäisevät teemat: Digitalisaatio, yritystoiminnan uudistaminen

5 3. Etelä Pohjanmaan ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja ongelmat Ympäristötietoisuus: Pitkäjänteisessä ja kestävässä ympäristöpolitiikassa tulee pyrkiä ongelmia korjaavasta toiminnasta ongelmien syntymistä ehkäisevään toimintaan. Tässä työssä ensisijaiset toimet kohdistuvat kansalaisten ympäristökasvatukseen ja ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Vuosille suunnatussa Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategiassa on päivitetty kauden ympäristöstrategia vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Ympäristöstrategia on kahden ELY keskuksen (Etelä Pohjanmaa, Pohjanmaa) ja kolmen maakunnan liiton (Etelä Pohjanmaa, Keski Pohjanmaa, Pohjanmaa) yhteinen linjaus alueen ympäristön parhaaksi ja kestävän kehityksen toteutumiseksi alueella. Yhteisenä alueellisena visiona on kehittyminen eurooppalaiseksi kestävän kehityksen esimerkkialueeksi ja alueelliseksi edellä kävijäksi vuoteen 2030 mennessä. Kehitys on ollut myönteistä alkutuotannossa, jossa maatalouden ympäristötukien ja uuden metsälain asettamat velvoitteet ovat muuttaneet toimintatapoja ympäristön kannalta myönteisempään suuntaan. Luonnon monimuotoisuus: Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi keskeisimmistä ympäristöongelmista. Suomi on sitoutunut kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen kautta edistämään biologisen monimuotoisuuden suojelua. Etelä Pohjanmaalla metsä ja suoluonto sekä maatalouden perinnebiotoopit ovat monimuotoisuuden säilymisen kannalta avainasemassa. Monimuotoisuuden turvaamiseen pyritään sekä varaamalla alueita suojelutarkoituksiin että kehittämällä maa ja metsätalousalueiden käytön ekologista kestävyyttä. Etelä Pohjanmaan metsiä hoidetaan metsälain mukaisesti. Sen tavoitteena on edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa keskeinen tavoite on luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja säilyttäminen. Suomen eliölajeista joka kymmenes on luokiteltu uhanalaiseksi. Uhanalaisista lajeista 43 % elää metsissä. Talousmetsien hoidon ja käsittelyn laatu on ratkaisevassa asemassa lajien suotuisan suojelutason saavuttamisessa. Tärkeää on metsien taloudellisten ja ekologisten intressien yhteensovittaminen. Etelä Pohjanmaa on soiden maakunta. Suoluontomme on hyvin monipuolista ja rikasta. Maakunnassa esiintyy enemmän suoluonnon rakennetyyppejä kuin missään muualla maassa. Soita on yhteensä hehtaaria ja pääosa niistä on karuja rämeitä ja nevoja. Korpia ja erityisesti lettoja on niukasti. Rehevimmät suot on useimmiten raivattu pelloiksi. Soista ovat peräisin myös jokilaaksojen peltolakeudet. Vaikka suota on paljon, suoluonto on kokonaisuutena kuitenkin uhattuna. Suoalasta on ojitettu yli 75 prosenttia ja monien pääosin ojittamattomienkin soiden luontainen vesitasapaino on häiriintynyt valuma alueella tapahtuneiden muutosten myötä. Maakunnan soista on suojelun piirissä runsas neljä prosenttia, noin hehtaaria. Yksi voimakkaimmin suoluontoon vaikuttava tekijä on turvetuotanto. Turvetuotannossa suota on lähes hehtaaria. Tuotetusta turpeesta käytetään oman maakunnan tarpeisiin vain 40 prosenttia. Soiden kuivattamiset vaikuttavat negatiivisesti niiden luontaiseen kykyyn sitoa hiiltä ja sitä kautta koko maakunnan kasvihuonekaasutaseeseen. Luonnontilaiset suot ovat luontomme suurin hiilivarasto. Valtakunnallisella soidensuojelun täydennysohjelmalla ja maakuntakaavoituksella pyritään parantamaan suoluonnon suojelun tasoa.

6 Maakuntakaavoituksessa vaihekaava III pyrkii ratkomaan suoluonnon ja turvetuotannon kysymyksiä kaavoituksen keinoin. Pinta ja pohjavedet: Alueen pintavesistä suurin osa on luokitukseltaan joko tyydyttäviä tai välttäviä. Pistemäinen vesistökuormitus on hallinnassa, mutta erilaisista hajakuormituslähteistä tuleva ravinnekuormitus on edelleen mittava ongelma. Hajakuormitus ei ole vähentynyt kansallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Eri tahojen yhteistyöllä (metsäkeskus, ympäristökeskus, vesiensuojeluyhdistys) on saavutettu merkittäviä tuloksia vesien tilan parantamisessa. Myös maataloudessa vesiensuojeluun tehdyt panostukset alkavat tuottaa tulosta. Tulvasuojelulla, erityisesti tulvauhan alla olevan asutuksen suojaamisella, on maakunnassa myös edelleen paljon tehtävää. Pohjaveden suhteen Etelä Pohjanmaa on omavarainen. Pohjavesien käyttökelpoisuus ja vesivarat vaihtelevat kuitenkin suuresti maakunnan eri osien välillä. Tilanne on heikoin Seinäjoen seudulla sekä osissa Härmänmaata ja Järviseutua. Tärkeimmille pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat. Niissä paikoissa, joissa maa aineksia otetaan rinnan pohjaveden kanssa, tulisi laatia myös maa ainesten oton yleissuunnitelmat. Yleisesti ottaen pohjavesien suojelun taso maakunnassa on kohtuullisen hyvä. Ilman laatu ja melu: Etelä Pohjanmaalla on ympäristöpäästöjä vähennetty teollisessa toiminnassa ja energian tuotannossa. Ilmanpäästöissä vähentämistoimia on kohdistettu tavallisimpien rikki, typpi ja hiukkaspäästöjen vähentämisen lisäksi erityisesti hajupäästöihin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseen. Tieliikenteen pakokaasujen mukana ilmaan joutuu vuosittain suuria määriä haitallisia aineita, kuten hiilimonoksidia, hiilivetyjä, typen oksideja ja hiilidioksidia. Myös tieliikenteen hiukkaspäästöt ovat merkittävät. Melu vähentää viihtyvyyttä ja rajoittaa entistä useammin asuntorakentamista. Suurin melun lähde on tieliikenne. Etenkin taajamien keskusväylien varsilla väestö joutuu kärsimään melusta. Rautatieliikenteen melu on voimakkainta pääradan varrella. Erityisesti Seinäjoen keskustan ratapiha koetaan ongelmaksi. Melua torjutaan maankäytön ohjauksella ja ympäristöluvilla. Ihmistoimintojen ja erityisesti liikenteen lisääntymisen aiheuttamat meluhaitat ohittavat kuitenkin helposti meluntorjunnalla saavutetut hyödyt. Jäte ja vesihuolto: Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen alueen maakunnat ovat edelläkävijöitä jätteenkäsittelyssä ja alueellisen jätehuollon järjestämisessä. Alueella toimii aktiivinen jätehuollon neuvottelukunta, joka tehostaa jäteneuvontaa ja jätehuollon yhteistyötä. Yhdyskuntajätteestä hyödynnetään noin kolmasosa ja teollisuuden jätteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle raakaaineena. Kaatopaikoille päätyy entistä vähemmän jätettä. Keskitettyä laitosmaista jätehuoltoa on edistetty ja kaatopaikkojen määrä on vähentynyt. Pilaantuneiden maiden tutkimus ja riskinarvio edistyvät, mutta pohjavesialueilla sijaitsee vielä useita pilaantuneiksi epäiltyjä alueita. Etelä Pohjanmaalla noin 96 % talouksista on vesijohtoverkon piirissä, mutta vain 59 prosenttia on liittynyt viemäriverkostoon. Jätevesihuollon kehittämisessä on edelleen paljon tehtävää. Maakuntaan on pohjavesien vaihtelevan laadun ja epätasaisen jakautumisen vuoksi rakennettu poikkeuksellisen laaja ylikunnallinen vedenhankintajärjestelmä. Kuortaneen ja Kauhajoen merkittävät pohjavesialueet ja niiltä

7 vedenkulutuskeskittymiin rakennetut runkovesijohdot ovat koko maakunnan asutukselle ja elinkeinoelämälle korvaamattoman arvokkaita. Kulttuuriympäristöt: Etelä Pohjanmaalla on poikkeuksellisen paljon sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Kulttuurimaisemille luonteenomaista on avoimuus ja sijainti jokilaaksoissa laajoina viljelylakeuksina. Kulttuurimaisemien säilymisen kannalta maanviljelys on keskeisessä asemassa. Kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön suojelu eivät ole saavuttaneet samanlaista arvostusta ja resursseja kuin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Vuonna 2013 ja 2014 valmistunut valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien päivitysinventointi ja sitä seuraava maakuntakaavan maisema alueiden päivitys pyrkii osaltaan turvaamaan arvokkaiden maisema alueiden asemaa. Vuonna 2017 valmistunut maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi on myös maakuntakaavaselvitys ja tuo esiin monipuolisesti Etelä Pohjanmaan rakennetun kulttuuriympäristön. Merkityksellisimmät ympäristöongelmat: Ilmastonmuutoksen torjunta energiahuollon taloudellisuutta ja varmuutta vaarantamatta tulee olemaan eräs uuden ohjelmakauden tärkeimmistä painopisteistä. Etelä Pohjanmaalla suurin uhka kohdistuu ilmaston ääri ilmiöiden kuten suurten sateiden, myrskyjen ja kuivuuden lisääntymiseen. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen laatimien mallien mukaan suuret sateet lisääntyisivät prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Tulviin varautumista ja tulvasuojelun merkitystä onkin edelleen korostettava. Lisäksi panostukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseen ovat tärkeitä myös alueellisella tasolla. Etelä Pohjanmaan energia ja ilmastostrategia antaa suuntaviivat sille, miten ilmastotavoitteisiin tulee maakunnassa pyrkiä. Sosiaaliset ominaispiirteet: Etelä Pohjanmaan väestö keskittyy edelleen maakuntakeskukseen ja seutukuntakeskuksiin sekä kuntien sisällä kuntakeskuksiin. Keskusalueiden väestö on myös keskimääräistä nuorempaa. Väkilukuaan kasvattavilla alueilla muutokset aiheuttavat paineita lisätä palvelutuotantoa, kun taas väestöään menettävillä alueilla kattavan palveluverkon ylläpitämisessä on vaikeuksia. Alueellinen kehitys eriyttää kuntien veropohjaa ja mahdollisuuksia järjestää asukkailleen laadukkaita ja kilpailukykyisiä hyvinvointipalveluja. Hyvinvointi näyttää sirpaloituvan ja polarisoituvan sekä alueellisesti että väestöryhmittäin. Etelä Pohjanmaan työttömyysprosentti on vuonna 2017 maan alhaisimpia. Sosiaalinen eriytyneisyys on kuitenkin uhkana Etelä Pohjanmaallakin. Etelä Pohjanmaalla väestön tulotaso on verraten alhainen. Alkutuotantovaltainen elinkeinorakenne selittää osaltaan toimeentulon ongelmia. Etelä Pohjanmaalla asutaan myös keskimääräistä vaatimattomammin. Vaikka asumisväljyys on kohtuullinen, on maakunnassa edelleen runsaasti puutteellisesti varustettuja asuntoja.

8 4. Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet ja arviointiprosessi Aikataulu ja SOVA lain mukaisen menettelyn kuvaus

9 SOVA menettelyn osapuolet Maakuntaohjelman valmistelun tueksi perustettiin monialainen sparrausryhmä. Sparrausryhmä kokoontui valmisteluprosessin aikana kolme kertaa ja se koostui eri alojen asiantuntijoista ja erityyppisten organisaatioiden edustajista eri puolilta maakuntaa. Maakuntaohjelman arviointi toteutettiin Pohjanmaan, Satakunnan, Keski Suomen ja Etelä Pohjanmaan maakuntien yhteistyönä vertaisarviointina vuoden 2016 aikana. Etelä Pohjanmaan maakuntaohjelman arvioitsijana toimi Satakuntaliitto. Helmikuussa 2017 järjestettiin lähtölaukaustyöpaja, jossa kuultiin maakuntaohjelman arvioinnin johtopäätöksiä ja suosituksista. Tilaisuuden päähuomio kohdistui uuden maakuntaohjelman valmistelun käynnistämiseen. Tilaisuudessa pyrittiin tunnistamaan maakunnan kehittämiseen vaikuttavia suurempia kehityskulkuja ja tekemään alustavia valintoja maakuntaohjelman painopisteistä. Tilaisuuteen osallistui 45 henkilöä kunnista, Etelä Pohjanmaan liitosta, Etelä Pohjanmaan ELY keskuksesta sekä koulutus ja kehittämisorganisaatioista. Valmistelua jatkettiin maalis kesäkuussa 2017 maakuntaohjelman sparrausryhmän kahdessa kokoontumisessa linjaamalla ohjelman keskeisiä painopisteitä. Ryhmä jatkoi työskentelyä vielä elokuussa 2017, jolloin kokoonnuttiin kertaalleen kommentoimaan ja täydentämään ohjelmaan luonnosteltuja toimenpiteitä. Kevätkauden aikana kutsuttiin koolle useita eri alojen asiantuntijoiden pienryhmäkeskusteluja, joissa haettiin näkemyksiä siitä, millaisia kehittämistoimia maakuntaohjelmaan pitäisi tulevalla nelivuotiskaudella nostaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kysymyksiä pohtineen ryhmän kanssa kokeiltiin myös yhteiskirjoittamisprosessia. Toukokuussa 2017 järjestettiin yhteistyössä Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen ja paikallisten Leaderryhmien kanssa alueelliset tilaisuudet, joissa maakuntaohjelman valmistelua esiteltiin ja saatiin syötteitä sisältöihin. Tilaisuuksia oli kaikkiaan kuusi: Järviseutu (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Vimpeli), Kuusiokunnat (Alavus, Kuortane, Ähtäri), Suupohja (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva), Ilmajoki Kurikka, Kauhava Lapua ja Seinäjoki. Tilaisuuksiin osallistui noin 120 kuntien, oppilaitosten ja muiden kehittämisorganisaatioiden edustajaa. Maakuntahallitus, maakuntavaltuusto, maakunnan yhteistyöryhmä, koulutusasiain toimikunta ja tulevaisuusryhmä ovat evästäneet kokouksissaan maakuntaohjelman valmistelua. Osallistuminen ja vuorovaikutus ohjelman valmistelussa Kuulutukset: Maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen valmistelun aloittamisesta (joulukuu 2016), nähtävillä olosta ja lausuntokierroksesta (syyskuu 2017) sekä ohjelman ja ympäristöselostuksen hyväksyvästä päätöksestä (xxxxxxx) on kuulutettu Etelä Pohjanmaan liiton virallisissa lehdissä ja internetissä. Täydentyy prosessin edetessä. Internet: Maakuntaohjelman osallistumis ja arviointisuunnitelma ja valmisteilla ollut maakuntaohjelma ovat olleet nähtävillä ja kommentoitavissa Etelä Pohjanmaan liiton kotisivuilla. Internetissä on myös

10 tiedotettu maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen nähtävillä olosta ja lausuntokierroksesta (syyskuu 2017 lokakuu 2017). Suuren yleisön näkemyksiä Etelä Pohjanmaan kehittämisen näkymistä ja suuntaamisesta kartoitettiin internetin Ota kantaa palvelussa julkaistulla kyselyllä syyskuussa Kyselyyn saatiin yhteensä 51 kpl. Kyselyn tulokset huomioitiin maakuntaohjelman sisällöissä. Lehdistötiedotteet: Maakuntaohjelmasta on tiedotettu lehdissä maakuntahallituksen ja MYR:n lehdistötiedotteiden yhteydessä. Etelä Pohjanmaan liiton tiedotuslehti Pro Etelä Pohjanmaan joulukuun 2016 numerossa kerrottiin maakuntaohjelman valmistelun käynnistämisestä. Huhtikuussa 2017 esiteltiin maakuntaohjelman alustavia linjauksia ja kesäkuussa 2017 raportoitiin aluekierroksen tuloksista. Täydentyy prosessin edetessä. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö konkretisoituu työryhmätyöskentelyssä, työneuvotteluissa ja aluetilaisuuksissa. SOVA asetuksen edellyttämä viranomaisten kuuleminen ympäristöselostuksessa annettavista tiedoista toteutettiin lausuntomenettelynä. Maakuntaohjelma muotoutui pitkälti työryhmien, neuvottelujen ja kokousten pohjalta. Viranomaisyhteistyö on ollut toimivaa ja vuorovaikutteista. Mielipiteiden ja lausuntojen huomioonottaminen Maakuntaohjelmaa ja sen ympäristöselostusta koskevia lausuntoja saatiin 35 kappaletta. Jokainen lausunto käytiin yksityiskohtaisesti läpi ja niihin laadittiin vastineet, joissa perusteltiin, aiheuttaako lausunto muutoksia maakuntaohjelmaan. Lausuntoja ja niihin laadittuja vastineita käytiin läpi maakuntahallituksessa. Lausuntojen perusteella tehtiin täsmennyksiä ohjelma asiakirjaan. Lausuntojen vastineet ovat nähtävillä Etelä Pohjanmaan liiton kotisivulla osoitteessa Dokumentointi Etelä Pohjanmaan maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen taustakirjoittajia on ollut useita. Tarvittavaa tietoa on hankittu eri lähteistä. Kirjoitustyössä on käytetty hyväksi muita maakunnallisia kehittämisohjelmia ja strategioita. Lisäksi valtakunnalliset suunnitelmat ovat linjanneet painopisteiden valintaa. Tilastotiedot perustuvat pääasiallisesti Tilastokeskuksen tietoihin. Arviointiprosessi Ohjelman ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristöselostuksen laadinnassa käytettiin hyväksi maakunnallisen YVA (ympäristövaikutusten arviointi) ryhmän asiantuntemusta. Ryhmä kokoontui ohjelman valmisteluprosessin aikana kaksi kertaa. Arvioinnissa pyrittiin keskittymään toimenpidekokonaisuuksien primäärivaikutuksiin. Useat maakuntaohjelman toimenpiteet koskevat esimerkiksi yrityspalvelujen kehittämistä, joilla on toteutuessaan myös laajat seurannaisvaikutukset. Niiden suhteen todettiin kuitenkin liittyvän niin suuria epävarmuustekijöitä, että seurannaisvaikutukset päätettiin jättää arvioinnin ulkopuolelle.

11 Arvioinnin epävarmuustekijät Vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuustekijät on hyvä tiedostaa. Varsinaisten vaikutusten arvioinnissa on huomioitava maakuntaohjelman tarkastelutaso ja se, että ohjelmassa luodaan suuntaviivoja, joiden tarkempi sisältö määräytyy esimerkiksi hankkeiden myötä. Epävarmuutta arviointiin aiheuttaa myös arvioinnin laatijoiden subjektiiviset näkemykset vaikutusten suunnasta ja merkittävyydestä. Arvioinnin ennakoituvuuteen liittyvät epävarmuudet voivat ilmetä niin paikallisissa, kansallisissa kuin globaaleissakin toimintaympäristöissä tapahtuvissa muutoksissa. Esimerkiksi maakunnan yrityssektori on osoittautunut varsin resilientiksi, jolloin maailmantalouden kriisiytymisen ja taantuman vaikutukset ovat jääneet Etelä Pohjanmaalla pelättyä vähäisemmiksi. On kuitenkin haastavaa ennakoida, miten mahdolliset maailmantalouden muutokset jatkossa vaikuttavat. Esimerkki poliittisista epävarmuuksista on maakunnalle tärkeään elintarviketeollisuuteen viime vuosina vaikuttaneet Venäjä pakotteet.

12 5. Vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman toimintalinjojen ja niissä esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan arviointikehikon ja sanallisen arvioinnin keinoin. Arviointikehikossa vaikutukset on jaettu vakiintuneen käytännön mukaisesti viiteen eri näkökulmaan: Ympäristövaikutukset: hankkeen tai toiminnan vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin (2, Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista). Lueteltujen vaikutusten osalta esitetään tarpeellisessa määrin todennäköisesti merkittäviä toissijaisia ja kertyviä vaikutuksia, yhteisvaikutuksia sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyviä tai tilapäisiä sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia (4, Valtioneuvoston asetus viranomaisen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) Sosiaaliset vaikutukset: Hankkeen tai toiminnan vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Taloudelliset vaikutukset: Hankkeen tai toiminnan vaikutukset aluetalouteen ja alueellisiin rahavirtoihin Kulttuuriset vaikutukset: Hankkeen tai toiminnan vaikutukset alueelliseen identiteettiin, kulttuuriperintöön ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen Tasa arvovaikutukset: Hankkeen ja toiminnan vaikutukset sukupuolten väliseen tasa arvoon Arviointikehikossa käytettyjen symbolien sanalliset selitykset: ++ = merkittäviä myönteisiä vaikutuksia + = sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia + = myönteisiä vaikutuksia +? = vaikeasti ennakoitava myönteinen vaikutus 0 = ei todennäköisiä vaikutuksia? = vaikeasti ennakoitava kielteinen vaikutus = kielteisiä vaikutuksia? = ennakointiin tai tietoon liittyviä epävarmuustekijöitä = merkittäviä kielteisiä vaikutuksia + > < = sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, joista ei päästy yksimielisyyteen 12

13 Toimintalinja 1: Uudistumiskykyinen elinkeinoelämä Kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Elintarviketurvallisuus, erityisesti jäljitettävyys ja ruokaketjun digitalisaatio Tulevaisuuden alkutuotanto Ravitsemusosaaminen, terveys ja täsmätuotekehitys Metsäbiotalous Elintarviketurvallisuudella ja jäljitettävyydellä nähdään olevan merkitystä elintarvikeviennin edistäjänä, mutta erityisesti tavoitellaan teemaan liittyvän osaamisen tuotteistamista, markkinointia ja brändäämistä vientinäkökulmasta. Turvallisuuden ja jäljitettävyyden edistämisellä katsotaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kun ruokatuotanto on turvallista ja tiedetään, mistä ruoka tulee, pystytään välttämään ruoan tuotantoon liittyvät uhat. Elintarviketurvallisuuden osia ovat myös lähi ja luomutuotanto, joilla on paitsi myönteisiä ympäristövaikutuksia myös vaikutuksia ihmisten terveyteen. Luomutuotannolla on myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuudelle ja lisäksi luomutuotannon eloperäisen aineksen kierrätys ja viljelykierto luovat edellytyksiä maatalouden vesistö ja ilmastopäästöjen hillitsemiseen. Lähituotannolla on myönteisiä ilmastovaikutuksia, kun tuotteiden kuljetusmatkat pysyvät lyhyinä ja esimerkiksi pitkien kylmäkuljetusten määrä vähenee. Ylipäätään ruoantuotantoketjuilla on merkittäviä myönteisiä ja kielteisiä ilmastovaikutuksia riippuen esimerkiksi tuotantomääristä ja siitä, tarkastellaanko eläin vai kasviperäisiä ruokatuotteita. Elintarviketurvallisuudella on myös myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kulttuuriin ja tasa arvoon vaikutuksia ei juuri ole. Ruokakulttuuria elintarviketurvallisuus ja lähiruuan korostaminen kuitenkin kehittää. Alkutuotannolla on myönteisiä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia. Suomessa esimerkiksi yli puolet vesiin päätyvästä ihmistoimintojen aiheuttamasta ravinnehuuhtoumasta arvioidaan olevan peräisin maataloudesta, mikä korostuu etenkin Etelä Pohjanmaan maakunnan peltovaltaisilla valuma alueilla. Kehittyneiden teknologioiden käyttöönotolla ja digitalisoitumisella voidaan vähentää alkutuotannon ympäristövaikutuksia ja tuloksia onkin tällä saralla jo saatu esimerkiksi täsmäviljelyssä, jossa hyödynnetään esimerkiksi työkoneiden tuottamia mittauksia ja kaukokartoitusta. Alkutuotanto on välttämätöntä ruoantuotannon kannalta, joten sen ympäristövaikutuksia on pyrittävä minimoimaan. Alkutuotannon kannattavuutta lisäävillä toimilla on myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, sillä se luo työpaikkoja ja parantaa maaseudun elinvoimaisuutta. Alkutuotannon taloudellinen merkittävyys on vähentynyt ja sen osuus BKT:sta on laskenut. Koko elintarvikeketjun taloudellinen merkitys on kuitenkin suuri. Alkutuotannolla on kulttuurisia vaikutuksia perinteisen maaseutukulttuurin kehittymisessä. Rakennemuutos vähentää maatilojen määrää ja siten myös potentiaalisten maaseudulla asujien määrää. 13

14 Ravitsemusosaaminen, terveys ja täsmätuotekehitys teemalla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun kiinnitetään huomiota ympäristöystävälliseen ruoan tuotantoon ja kuluttajakäyttäytyminen muuttuu esimerkiksi suosimaan kasvispainotteista ruokaa. Eettisempi kuluttajakäyttäytyminen luo hyvinvointia ja tasaarvoa, ja paikallisuuden korostaminen vähentää ruokien kuljetustarvetta ja täten ilmastovaikutuksia. Ravitsemusosaamisen jalkauttamisella ammattikeittiöihin voidaan luoda pysyviä myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun esimerkiksi tuotteiden alkuperä ja ekologisuus huomioidaan jo tuotteiden hankinnoissa. Ravitsemusosaamisella ja terveellisen ruoan suosimisella on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lihanjalostusteollisuus voi joutua kohtaamaan muutoksia kuluttajakäyttämisen muuttuessa kasvispainotteisempaan ruokaan pitkällä aikavälillä. Metsäbiotaloudella on sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia. Metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia toimien ns. hiilinieluina ja vaikuttaen näin myönteisesti ilmastoon. Metsäbiotaloudella voi olla kielteisiä vaikutuksia metsäluontoon, mikäli hyödynnetään luonnon monimuotoisuuden tai tiettyjen lajien elinympäristön kannalta kriittisiä kohteita. Tällöin vaikutukset voivat olla pysyviä. Huomioimalla metsien käytön suunnittelussa niiden lajisto voidaan kielteisiä ympäristövaikutuksia oleellisesti vähentää. Korvattaessa muiden polttoaineiden käyttöä puulla voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä. Metsien taloudellisella hyödyntämisellä voi olla paikallisia vaikutuksia maisemaan, mutta toisaalta metsät uudistuvat myös luontaisesti puuston kasvun ja esimerkiksi myrskytuhojen myötä. Metsätalouden digitaalisen kehityksen myötä voidaan saavuttaa myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun esimerkiksi ajantasaiset ja tarkat metsävaratiedot helpottavat kestävän metsätalouden suunnittelua. Metsäbiotaloudella ei arvioida olevan sosiaalisia vaikutuksia. Kohotettaessa metsäbiotalouden jalostusarvoa voivat myönteiset taloudelliset vaikutukset olla merkittäviä. Kulttuuriin liittyviä vaikutuksia ei juurikaan arvioida olevan. Tasa arvoon liittyviä vaikutuksia metsäbiotaloudella voi olla, sillä ala on perinteisesti ollut hyvin miesvaltainen. Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Digitalisaation hyötyjen tunnistaminen ja ulosmittaaminen, liiketoiminnan uudistaminen Teollisen internetin seuraavat askeleet? Puurakentaminen Resurssitehokkuus ja kiertotalousajattelu Digitalisaation hyötyjen tunnistamisella ja ulosmittaamisella arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Digitalisaatio mahdollistaa liikkumisen vähentymistä ja esimerkiksi etätyötä. Sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän sekä kielteisiä että myönteisiä. Yhtäältä digitalisaatio mahdollistaa 14

15 osallistumista ja toisaalta se voi joiltakin ihmisiltä estää osallistumista, mikäli puutteita on esimerkiksi osaamisessa tai käytettävissä ei ole tarvittavia laitteistoja ja yhteyksiä. Pitkällä tähtäimellä digitalisaatio voi saada aikaan enemmän myönteisiä vaikutuksia. Myönteisiä taloudellisia vaikutuksia arvioidaan olevan. Kulttuurisia vaikutuksia arvioidaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä. Yhtäältä kulttuuripalvelut voivat saada uusia digitaalisia muotoja, ja toisaalta digitaaliset kulttuuripalvelut voivat olla vain tietyn väestön saavutettavissa. Tasa arvovaikutuksia ei arvioida olevan. Digitalisaation hyödyntäminen tarkoittaa myös liiketoimintamallien uudista ja sillä arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kun uudistetaan liiketoimintaa, niin ympäristönäkökulma tulee todennäköisesti aikaisempaa paremman huomioon otetuksi. Liiketoimintamallien uudistamisella arvioidaan olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, kun luodaan uutta liiketoimintaa. Kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Kaupan ja palveluiden digitalisaatiolla arvioidaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia. Myönteiset vaikutukset ilmenevät muun muassa liikkumistarpeen vähenemisenä ja kielteiset siinä, että tuotteita voidaan tilata globaalien toimijoiden kautta hyvinkin kaukaa. Taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan myönteisiä, mikäli maakunnan yritysten valmiudet tarttua verkkokaupan mahdollisuuksiin kasvavat. Kulttuurisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Tasa arvoon liittyviä vaikutuksia voi olla, sillä kauppa ja palvelualat ovat perinteisesti olleet naisvaltaisia. Teollisen internetin eli esineiden internetin ympäristövaikutukset ovat vielä epäselviä. Sosiaaliset vaikutukset arvioidaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä. Yhtäältä laitteiden käytettävyys voi kehittyä, ja toisaalta laitteiden käyttämiseen voi liittyä ongelmia. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan positiivisiksi. Kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Puurakentamisella on myönteisiä vaikutuksia sekä ilmastoon että luonnonvarojen hyödyntämiseen, sillä puu on raaka aineena uusiutuva, puutuotteisiin sitoutuu hiiltä koko niiden elinkaaren ajan ja puulla voidaan korvata enemmän fossiilisia polttoaineita kuluttavien materiaalien käyttöä. Puurakennukset ovat yleisesti sisäilmaltaan hyviä ja hengittäviä, minkä johdosta puurakentamisella voidaan arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Puurakentaminen lisää myös viihtyisyyttä ja ylläpitää osaltaan tietynlaisen kulttuuriperinnön vaalimista. Puurakentamisen vaikutukset rakennettuun ympäristöön koetaan yleisesti myönteisinä. Sosiaalisia vaikutuksia puurakentamisella ei arvioida olevan. Taloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan selvästi positiiviset puurakentamisen lisääntyessä ja vientimahdollisuuksien avautuessa. Tasa arvoon liittyviä vaikutuksia voi ilmetä alan miesvaltaisuuden kautta. Resurssitehokkuudella ja kiertotalousajattelulla arvioidaan olevan merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Suoria ja välillisiä vaikutuksia on niin maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin, luonnon monimuotoisuuteen kuin luonnonvarojen käytön hyödyntämiseenkin. Etenkin pidemmällä aikavälillä resurssitehokkuuden ja kiertotalousajattelun merkitys kasvavat luonnonvarojen ehtyessä ja toisaalta uusien teknologioiden ja ratkaisumallien kehittyessä. 15

16 Sosiaalisia, kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan merkittäviksi, koska raaka aineet ovat välttämättömiä ja niiden riittävyys on olennainen talouden toiminnan kannalta. Uudistuva palvelu ja elämystuotanto ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Matkailun uusien vetovoimatekijöiden täysimittainen hyödyntäminen ja kokonaisuuksien rakentaminen Luova talous erityisesti toimialojen rajapinnoilla ja lisäarvon tuojana Sote ja maakuntauudistuksen tuomiin yritystoimintamahdollisuuksiin tarttuminen Matkailun uusien vetovoimatekijöiden täysimittaisella hyödyntämisellä ja kokonaisuuksien rakentamisella arvioidaan olevan myönteisiä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia. Matkailu voi lisätä ympäristötietoisuutta ja kiinnostusta. Toisaalta perinteiset matkailukohteet ovat paikkasidonnaisia, mikä edellyttää matkustamista kohteeseen. Matkailukohteesta riippuen suuremmilla matkailijamäärillä voi olla kielteisiä vaikutuksia myös kasvillisuuteen ja eliöihin esimerkiksi häirinnän kautta. Matkailualueiden hyvällä suunnittelulla ja matkailijoiden matkaketjujen sujuvoittamisella voidaan vähentää kielteisiä ympäristövaikutuksia. Matkailu voi vaikuttaa etenkin kesäisin tilapäisesti myös kaupunkikuvaan, mikäli matkailijat yöpyvät ja viettävät aikaa keskustoissa, ja heille luodaan matkailupalveluita. Sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Taloudelliset, kulttuuriset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset arvioidaan myönteisiksi, sillä vetovoimatekijät kasvattavat alan yritystoimintaa ja luovat työpaikkoja. Matkailuala työllistää sekä naisia että miehiä. Luovilla aloilla ei katsota olevan varsinaisia ympäristövaikutuksia. Sosiaaliset, taloudelliset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset arvioidaan myönteisiksi. Maakuntaohjelman tavoitteena on lisätä luovien alojen yrittäjyyttä ja ammattilaisuutta. Luovat alat myös uudistavat perinteisiä toimialoja. Kulttuurivaikutukset ovat merkittävät: kulttuuriverkostoissa ammattilaisten ja harrastajien toiminta ruokkii toisiaan. Sote ja maakuntauudistuksen tuomiin yritysmahdollisuuksiin tarttumisen ei arvioida tuovan varsinaisia ympäristövaikutuksia. Palvelutuotannon avaaminen markkinoille lisää alan yritystoimintaa ja sillä on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Sosiaalisten vaikutusten arvioidaan olevan myönteisiä ja kielteisiä, koska palveluiden kehittymisestä ei ole varmuutta. Samoin tasa arvoon liittyvät vaikutukset arvioidaan sekä myönteisiksi että kielteisiksi, koska ala on varsin naisvaltainen. Tässä vaiheessa ei ole varmuutta siitä, miten alan työllisyys kehittyy. 16 ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo

17 Toimialasta riippumaton yritystoiminnan turvaaminen ja vahvistaminen Omistajanvaihdokset, uusien yritysten perustaminen, toimivien yritysten kehitys ja kasvu Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Yrityspalveluiden verkoston toiminta maakuntauudistuksen jälkeen Yritysten uudistumisella arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Uudistuminen merkitsee todennäköisesti aikaisempaa merkittävämpää painotusta ympäristönäkökulmaan. Myös uusien yritysten perustamisella tullee olemaan myönteisiä ympäristövaikutuksia, sillä uudet yritykset perustetaan toimintaympäristöön, jossa ympäristönäkökohdat otetaan toiminnassa huomioon alusta alkaen ja esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden ekologisuus voidaan huomioida alusta alkaen. Omistajanvaihdosten, uusien yritysten perustamisen ja yritysten uudistamisen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan myös myönteisiksi. Edistämällä yritysten uudistumista (omistajanvaihdoksia, kasvua, kansainvälistymistä ja uusien yritysten syntymistä) varmistetaan eteläpohjalaisen elinkeinoelämän perustan eli pk yrityskannan jatkuvuus. Kulttuurisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Liiketoimintaosaamisen vahvistamisella arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Osaamisen kehittyessä myös ympäristönäkökulma tulee liiketoiminnassa todennäköisesti aiempaa paremmin esiin. Myös yritysten markkinoinnissa ja brändin rakentamisessa on hyötyä siitä, että yritys on kiinnittänyt huomiota toimintansa, tuotteidensa ja/tai palveluidensa ympäristönäkökulmiin. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan myönteisiksi, kun teknisen ja tuotannollisen osaamisen rinnalla liiketoiminnan strategisen johtamisen osaaminen lisääntyy. Sosiaalisia, kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Yrityspalveluiden verkoston toiminnalla maakuntauudistuksen jälkeen ei arvioida olevan ympäristövaikutuksia. Verkostossa on kysymys aineettomista palveluista ja tavasta organisoida niiden tuottamista, mikä ei suoraan aiheuta ympäristövaikutuksia. Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan myönteisiksi. Verkosto kehittää yritysten toimintaympäristöä ja sitä kautta yritystoimintaa, mistä syntyy myös taloudellisia vaikutuksia. Kulttuurisia ja tasaarvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. 17

18 Toimintalinja 2: Tulevaisuuden osaamistarpeet Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi innovaatioketju ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Eteläpohjalainen innovaatioekosysteemi Korkeatasoisen tiedosta toiminnaksi innovaatioketjun toteuttamisella arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kun synnytetään tutkimuksesta liiketoimintaa, uudistetaan elinkeinoelämää ja haetaan elinkeinoelämän ongelmiin ratkaisuja tutkimuksen keinoin, vaikuttaa se arvion mukaan ympäristöön myönteisesti. Tutkimus mahdollistaa ympäristönäkökulman aikaisempaa paremman huomioinnin uuden tiedon tuottamisen kautta. Tutkimuksella on myös myönteisiä sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurillisia vaikutuksia. Maakuntaohjelman tavoitteena on vauhdittaa innovaatiotoimintaa matalan kynnyksen keinoilla ja käyttäjälähtöisillä toimintavoilla. Taloudessa on tärkeää raaka aineiden ohella tieto, joka mahdollistaa aikaisempaa parempien tuotteiden ja palvelujen tuottamisen. Tiedolla johtamisen tavoite koskee sekä yrityksiä että julkista sektoria. Tutkimuksella katsotaan olevan myös tasa arvoon liittyviä vaikutuksia uuden tiedon tuotannon kautta. Innovaatioekosysteemi puolestaan on alueellinen malli, jolla voi olla vaikutuksia alueidentiteettiin ja tätä kautta myönteisiä vaikutuksia tasa arvoon. Innostavat urapolut ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus Ammattialojen vetovoima ja koulutus Yrittäjyysosaaminen ja yrittäjämäinen toimintatapa Koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamisella arvioidaan olevan myönteisiä ympäristövaikutuksia. Koulutus (myös aikuis ) ja elinikäinen oppiminen mahdollistavat ympäristötietoisuuden ja ymmärryksen lisääntymistä alasta riippumatta. Etelä Pohjanmaalla on ympäristön kannalta merkittäviä aloja, kuten maatalous ja teollisuus, minkä vuoksi näiden alojen koulutuksen korkean tason säilyttämisellä ja ympäristönäkökulmien sisällyttämisellä opetukseen voidaan saavuttaa pitkällä aikavälillä merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Koulutuksella on vaikutusta myös ihmisten elinoloihin ja se on keskeinen tasa 18

19 arvoon vaikuttava tekijä. Kun koulutusta on saatavilla eri puolilla maakuntaa, luo se edellytyksiä koko alueen kehitykselle. Lisäksi koulutuksella arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia kulttuuriin ja alueidentiteetin kehittymiseen. Koulutuksessa hyödynnettävien digitaalisten oppimisvälineiden ja etäopiskelun mahdollisuuksien arvioidaan vaikuttavan myönteisesti ympäristöön, kun esimerkiksi liikkuminen koulutuspaikalle ei ole aina välttämätöntä ja opetusta voidaan toteuttaa virtuaalisesti oikeiden raaka aineiden sijaan. Ammatillisen koulutuksen yksilöityessä ja siirtyessä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi vaaditaan entistä enemmän ohjaavaa työtä. Jos ohjausosaamista ja resursseja pystytään riittävästi vahvistamaan, ovat myös sosiaaliset vaikutukset myönteisiä. Taloudelliset vaikutukset syntyvät erityisesti ohjaamisosaamisen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen kautta. Kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Ammattialojen vetovoiman vahvistamisen vaikutuksia ympäristöön on vaikea arvioida. Talouteen vetovoiman kasvulla on myönteisiä vaikutuksia, kun lisätään kiinnostusta potentiaalisille toimialoille. Kun saadaan houkuteltua ihmisiä työvoimapulasta kärsiville aloille, lisää se työllistymismahdollisuuksia ja siten myös sosiaaliset vaikutukset ovat myönteiset. Tasa arvovaikutukset ovat myönteisiä, mikäli houkutellaan naisia miesvaltaisille työvoimapula aloille ja päinvastoin. Yrittäjyysosaaminen ja yrittäjämäinen toimintatapa voi luoda sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia toimialasta ja toimintatavasta riippuen. Lähtökohtaisesti yrittäjyyden vahvistaminen ja yrittäjyyskasvatus luovat myönteisiä ympäristövaikutuksia tarjoten ihmisille vaihtoehtoisia urapolkuja ja luoden alueille elinvoimasuutta uusien mahdollisten yritysten kautta. Myös sosiaaliset, kulttuuriset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset nähdään sekä myönteisinä että kielteisinä toiminnasta riippuen. Taloudelliset vaikutukset ovat myönteisiä. 19

20 Toimintalinja 3: Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Osallisuus ja toimintakyky Ihmisten osallisuuden ja toimintakyvyn ylläpidossa tärkeänä pidetään työelämään kiinnittymistä, jolla ei katsota olevan suoria ympäristövaikutuksia. Myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia työelämään kiinnittymisellä on sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Elinolot kehittyvät ja talous kehittyy kun ihmiset ovat mukana työelämässä. Kulttuuriset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset katsotaan myös positiivisiksi. ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Hyvinvoinnin edistäminen uudessa maakunnassa +? Ennaltaehkäisevän otteen ja laaja alaisen yhteistyön turvaamisen luo jatkuvuutta moniammatillisille toimintamalleille myös maakuntauudistuksen jälkeen. Toimintamallit auttavat huomioimaan maakunnan asukkaat elämänsä eri vaiheissa kokonaisvaltaisesti. Tämä lisää yksilön hyvinvointia, mutta vähentää myös kustannuspaineita. Hyvinvointia vahvistetaan perusasioiden lisäksi myös kulttuuri ja liikuntakokemuksilla. Palveluiden saavutettavuutta parannetaan sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla huomioiden esteettömyys sekä fyysisesti että teknisesti. Siten sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja tasa arvoon liittyvät vaikutukset ovat myönteisiä. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat vaikeasti ennakoitavissa. Palveluiden saavutettavuuden, liikkuvien palveluiden ja sähköisten palveluiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä arvioidaan vaikuttavan myönteisesti. Kun palvelut ovat optimaalisesti saavutettavissa ja kun voidaan hyödyntää sähköisiä palveluita voi syntyä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Myös sosiaalisia vaikutuksia, elinoloihin kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia voi syntyä. Samoin taloudellisia, kulttuurisia ja tasa arvoon liittyviä myönteisiä vaikutuksia voi syntyä. ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo 20

21 Järjestö ja vapaaehtoistoiminta Järjestö ja vapaaehtoistyön toimintaedellytyksiä kohennetaan kohdentamalla resursseja koordinointiin. Järjestökentän mahdollisuuksia olla mukana päätöksenteossa parannetaan ja yhteistyötä kuntien ja maakunnan kanssa vahvistetaan kumppanuuden periaatteella. Tällä toiminnalla on myönteisiä sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia laajemmin yhteiskunnassa, mutta myös yksilön näkökulmasta. Vahvalla ja monipuolisella järjestötoiminnalla on myös myönteisiä kulttuuri ja tasa arvovaikutuksia. Järjestöt tarjoavat osallistumismahdollisuuksia ja osallisuuden kokemuksia ja tekevät myös kulttuurityötä näkyväksi. Ympäristövaikutuksia ei arvioida olevan. ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Alueen vetovoiman ja viihtyisyyden parantaminen Maakuntien ja kuntien profiloitumisella tiettyyn suuntaan voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä, pääosin välillisiä ympäristövaikutuksia. Alueen profiloituessa esimerkiksi kestävän kehityksen alueeksi luodaan myönteisiä vaikutuksia, kun taas profiloitumisen keskittyessä kilpailukykyyn ja taloudellisesti merkittäville aloille voidaan synnyttää kielteisiä vaikutuksia. Yleisesti alueiden panostaminen vetovoimaansa ja viihtyisyyteensä vaikuttaa myönteisesti ihmisten elinoloihin. Kuntien rooli elinvoiman vahvistajana painottuu maakuntauudistuksen myötä entisestään. Sosiaalisten vaikutusten arvioidaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä. Profiloituminen voi edistää tietyn väestönosan elinoloja ja toimintaa, mutta voi toisaalta jättää huomioimatta osan väestöstä. Profiloitumisella arvioidaan olevan myönteisiä taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia, esimerkiksi vaikutuksia kulttuuripalveluihin ja alueidentiteettiin. Tasa arvoon liittyvät vaikutukset voivat olla kielteisiä ja myönteisiä, profiloituminen johonkin tiettyyn alaan voi nostaa jonkin mies tai naisvaltaisen alan merkitystä. 21

22 Toimintalinja 4: Eheä aluerakenne ja ympäristö ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Liikenneyhteyksien ja kehityskäytävien vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen Väylien kehittämisellä ja perustienpidolla on sekä myönteisiä että kielteisiä ja suoria että epäsuoria ympäristövaikutuksia. Väylät aiheuttavat lisääntyvää liikennettä, millä on lisääntyvien päästöjen myötä etenkin kielteisiä ilmastovaikutuksia ja mikä saattaa paikallisesti vaikuttaa kielteisesti myös ihmisten terveyteen ja viihtyisyyteen. Uusien väylien rakentamisella tai olemassa olevien merkittävällä muuttamisella on kielteisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen mm. elinympäristöjen pysyvän menettämisen tai merkittävän muuttumisen johdosta. Uusien väylien rakentaminen voi kohdistua myös ihmisten viihtyvyyden kannalta kielteisesti luoden esimerkiksi häiriötä asuinympäristössä. Lisäksi väylien rakentaminen voi kannustaa yksityisautoiluun ja maantiekuljetusten lisäämiseen. Toisaalta väylien rakentaminen ja kehittäminen mahdollistavat ajo aikojen lyhentymisen ja paremman joukkoliikenteen. Toimivalla joukkoliikenneverkolla ja matkaketjuilla on myönteisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin alueiden saavutettavuuden parantuessa. Joukkoliikenteen olennaiset myönteiset vaikutukset liittyvät ilmastovaikutuksiin yksityisautoilun vähenemisen myötä. Myös raideliikenteellä on tästä syystä myönteisiä ilmastovaikutuksia. Tarkasteltaessa liikennettä palveluna ja parannettaessa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä voidaan saada pitkäaikaisia myönteisiä ympäristövaikutuksia. Liikenneyhteyksien vahvistamisella on lisäksi myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen liikkuvuuden helpottumisen myötä. Toimivat liikenneyhteydet voivat lisätä kaupunki ja maaseutualueiden vuorovaikutusta, edistää maakunnan kansainvälistymistä ja luoda edellytyksiä matkailun kehittymiselle. Uusien väylien rakentamisella on pääasiassa pitkäaikaisia ja pysyviä vaikutuksia, mutta muutokset päästöissä ja ilman laadussa voidaan havaita lyhyelläkin aikavälillä. Joukko ja raideliikenteen kehittymisen vaikutusten pysyvyyden määrittyy palveluntarjoajien valintojen kautta. Tietoliikenneyhteyksien kehittymisen ja laajemman hyödyntämisen ympäristövaikutukset ovat myönteisiä mahdollistaen muun muassa etäopiskelun ja työnteon. Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla logistisilla ratkaisuilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun esimerkiksi tuotteiden kuljetusmatkat ja ajat minimoidaan ja varastoinnit suunnitellaan keskitetysti ja tehokkaasti. 22

23 Sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten katsotaan olevan myönteisiä. Väylät ja perustienpito kehittävät elinoloja ja kehittävät elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kulttuurisia vaikutuksia ei arvioida olevan. Tasa arvoon liittyvät vaikutukset katsotaan sekä myönteisiksi että kielteisiksi. Kehittyvä joukkoliikenne muun muassa helpottaa kaikkien väestöryhmien liikkumista, mutta muun muassa työllisyysnäkökulmasta liikennesektori on miesvaltainen. ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo Luonnonvarojen turvaaminen Luonnonvarojen turvaaminen koostuu luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, vesien tilan parantamisesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Kaikilla näillä katsotaan olevan merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia. Luonnon monimuotoisuus on tärkeä lähtökohta laadukkaan ympäristön vaalimisessa ja kehittämisessä. Luonnon monimuotoisuudella ja luonnossa liikkumisella on tutkimusten mukaan todettu olen myönteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Yleisesti myös esimerkiksi viheralueet lisäävät ihmisten viihtyisyyttä ja vaikuttavat maisemaan ja kaupunkikuvaan. Toisaalta kielteisiksi maisemavaikutuksiksi voidaan kokea ns. hoitamattomat alueet, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia (esim. lahopuut). Luonnonvarojen turvaamisella on myönteisiä vaikutuksia maaperään, vesiin, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen, sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Säilyttämällä elinympäristöjä ja käyttämällä luonnonvaroja kestävästi luodaan edellytykset monipuoliselle lajistolle turvaamalla alueet muulta maankäytöltä. Alueiden pysyvällä suojelulla luodaan pitkän aikavälin pysyviä myönteisiä vaikutuksia ympäristölle. Luonnonvarojen kestävällä käytöllä torjutaan ilmastonmuutosta. Panostukset vesien laadun parantamiseen ovat välttämättömiä Etelä Pohjanmaalla. Järvien ja jokien ekologisen tilan parantumisella on useita myönteisiä vaikutuksia muun muassa virkistyskäytön lisääntymisen myötä. Paikkakunnilla, joilla matkailu ja loma asuminen ovat tärkeitä elinkeinoja, vesistöjen tilalla on suoria taloudellisia vaikutuksia. Vesistöjen tila vaikuttaa myös niiden lajistoon ja Etelä Pohjanmaalla esimerkiksi taimenen ja raakun esiintymiseen. Luonnonvarojen kestävällä käytöllä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisella on pääasiassa myönteisiä sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Taloudellisissa vaikutuksissa vesien laatu edistää virkistystoimintaa ja sitä kautta taloudellista toimintaa, mutta toisaalta vesien laadun parantaminen on kallista ja se vaatii investointeja. Tasa arvoon liittyviä vaikutuksia ei katsota olevan. 23 ymp. sos. tal. kultt. tasa arvo