Metsäalan ammatillisen koulutuksen vuosina 2011-2015 tuottama osaaminen, työelämävastaavuus ja laadullinen työllistyminen 2017 Eila Lautanen 3.10.2018
Esityksen sisältö Laatumittariston toteutuksesta Mitä mitataan Ammatillisen koulutuksen mittaus 2017 tulosjulkaisu: http://www.tts.fi/images/stories/uutishuone/mets%c3%aalan_ammatillinen_koulutus_2011-2015.pdf Johtopäätökset
1. Laatumittariston toteutuksesta Valmistumisvaiheen laatumittarit on kehitetty johtamisen apuvälineeksi oppilaitoksille koulutuksen laadun ja sisältöjen kehittämiseen näkökulma: koulutuksen kehittäminen systemaattisen palautteen kautta Laaturahoitusmalli: laadullinen työllistyminen Tuottavat tietoa tutkintotasoittain /oppilaitoksittain 1. koulutuksella saavutetuista oppimistuloksista 2. opintojen työelämävastaavuudesta 3. valmistuneiden laadullista työllistymisestä 2018-2019 sähköinen tulospalvelu oppilaitoksille
2. Mitä mitataan ammatillisesta koulutuksesta? 1.Koulutuksen tuottama osaamisen kehittyminen /opintojen työelämävastaavuus Yleinen työelämäosaaminen ( 1 osaamisaluetta) Alan yhteinen substanssiosaaminen (12 osaamisaluetta) Suuntautumisalakohtainen substanssiosaaminen Metsäkoneenkuljettajat 18 osaamisaluetta Metsuri-mpt 11 osaamisaluetta Metsäenergiantuottaja 15 osaamisaluetta 2.Koulutuksen onnistuneisuus Sisällöt Toteutus Työssäoppiminen 3 Valmistuneiden laadullinen työllistyminen Valmistumis ja mittaushetkillä
3. Ammatillisen koulutuksen laatumittaus 2017 Kohde: 2011-2015 metsäalan perustutkinnosta valmistuneet Koulutuksen järjestäjä Valmistuneet Kysely lähetetty Kyselyyn vastanneet n % n % n % 1 360 15,5 32 15, 59 16,6 2 286 12,3 273 12,3 52 1,6 3 235 10,1 218 9,9 23 6,5 188 8,1 182 8,2 22 6,2 5 162 7,0 151 6,8 27 7,6 6 51 2,2 51 2,3 1,1 7 20 8,8 200 9,0 26 7,3 8 281 12,1 273 12,3 38 10,7 9 8 2,1 6 2,1 9 2,5 10 125 5, 120 5,5 26 7,3 11 15 0,6 15 0,7 1,1 12 117 5,0 109,9 31 8,7 13 103, 96,3 19 5, 1 7 2,0 1 1,8 5 1, 15 28 1,2 28 1,3 2 0,6 16 27 1,2 26 1,2 1,1 17 5 0,2 5 0,2 1 0,3 18 38 1,6 35 1,6 3 0,8 19* 7 0,3 7 0,3 0 0,0 Yhteensä 2327 100,0 2218 100,0 355 100,0 *Metsäkonekoulut v. 2017 = nrot 1-8 ja 1 ( ko. luvuissa satelliittien mkk- valmistuneet) * Koulutuksen järjestäjältä nro 19 ei mittaukseen osallistunut yhtään vastaajaa, joten tulokset käsitelty numeroina 1-18.
3. Ammatillisen koulutuksen laatumittaus 2017 Kohderyhmä ja vastaajat metsäalan perustutkinnon suuntautumisaloittain Metsäalan perustutkinnon suuntautumisala Valmistuneet 2011-2015 Kysely lähetetty Kyselyyn vastanneet n % n % n % Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja 560 2,1 52 23,5 ***97 27,6 Metsäenergian tuottaja 157 6,7 150 6,8 ***25 7,1 Metsäkoneasentaja 95,1 89,1 1,0 Metsäkoneenkuljettaja 1515 65,1 155 65,6 **215 61,3 Yhteensä 2327 100,0 2218 100,0 351* 100,0 *Vastaajista henkilöä ilmoitti suorittaneensa jonkin muun tutkinnon; eivät mukana jatkotarkastelussa **mkk-koulutus tarkasteltu myös oppilaitoksittain ;***mpt ja met vain suuntautumisaloittain
3. Tuloksia 3.1 Yleisen työelämäosaamisen kehittyminen suuntautumisaloittain 2011-2015 keskiarvoina metsuri-metsäpalvelujen tuottajilla (n=97), metsäkoneenkuljettajilla (n=229) ja metsäenergian tuottajilla (n=25) yrittäjyysosaaminen kielitaito työnopastustaidot asiakaspalvelutaidot kyky työskennellä osana työyhteisöä tiimityö- ja yhteistyötaidot paineensietokyky luotettavuus vastuunottokyky päätöksentekokyky organisointikyky ajan käytön suunnittelu ja hallinta työehtosopimusten ja työlainsäädännön tuntemus työturvallisuus 3,12 3,16 3,73 2,6 2,79 2,8 3,6 3,89 3,36 3,67 3,71,,25,38,2,25,56,05,08,8,28,,16,2,,12,12,35 3,96 3,66,1 3,76 3,76,06 3,5 3,26 3,38,8,62 5,12 1 1,5 2 2,5 3 3,5,5 5 5,5 6 metsäenergian tuottaja metsäkoneenkuljettaja metsuri-metsäpalvelujen tuottaja 1=ei lainkaan, 2=vain vähän, 3=jonkin verran, =melko paljon, 5=paljon, 6=erittäin paljon
3.1 Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen tuottama yleisen työelämäosaamisen kehittyminen oppilaitoksittain 6 5,5 5,5 3,5 3 2,5 2 1,5 1 1 2 3 5 7 8 1=ei lainkaan, 2=vain vähän, 3=jonkin verran, =melko paljon, 5=paljon, 6=erittäin paljon *tilastollisesti merkitsevät erot oppilaitosten välillä N=229
3.2 Metsäalan yhteisen substanssiosaamisen kehittyminen suuntautumisaloittain 2011-2015 keskiarvoina metsuri-metsäpalvelujen tuottajilla (n=97), metsäkoneenkuljettajilla (n=229) ja metsäenergian tuottajilla (n=25) kustannustietoisuus oman työjäljen valvonta oman työn suunnittelutaidot maasto- ja tieliikennelain tuntemus tietotekniikan työsovellusten osaaminen koneiden ja työvälineiden kunnossapito ja korjaukset koneiden ja työvälineiden tekniikka työn tuloksen ja laadun mittaaminen metsäsertifiointi metsälakikohteiden tunnistus metsäluonnonhoito työmaajärjestelyt ja työmaansuunnittelu 3,58 3,7,19,,3,8,7,13,66 3,38 3,56 3,8 3,88 3,9 3,8,28,51,69,32,53,86,58,33,58,67,1,32,6,53,92,56,5,97,56,26,11 1 1,5 2 2,5 3 3,5,5 5 5,5 6 metsäenergian tuottaja metsäkoneenkuljettaja metsuri-metsäpalvelujen tuottaja 1=ei lainkaan, 2=vain vähän, 3=jonkin verran, =melko paljon, 5=paljon, 6=erittäin
3.2 Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen tuottama alan yhteisen substanssiosaamisen kehittyminen oppilaitoksittain 6 5,5 5,5 3,5 3 2,5 2 1,5 1 1 2 3 5 7 8 1=ei lainkaan, 2=vain vähän, 3=jonkin verran, =melko paljon, 5=paljon, 6=erittäin paljon *tilastollisesti merkitsevät erot oppilaitosten välillä N=229
3.3 Metsäkoneenkuljettajien suuntautumisalakohtaisen substanssiosaamisen kehittyminen 2011-2015 keskiarvoina oppilaitoksittain n=229, 18 osaamisaluetta 6 5,5 5,5 3,5 3 2,5 2 1,5 1 1 2 3 5 7 8 1=ei lainkaan, 2=vain vähän, 3=jonkin verran, =melko paljon, 5=paljon, 6=erittäin paljon *tilastollisesti merkitsevät erot oppilaitosten välillä
3.3 Metsuri-metsäpalvelujentuottajien suuntautumisalakohtaisen substanssiosaamisen kehittyminen 2011-2015 keskiarvoina n= 97, 11 osaamisaluetta 6 5,5 5,5 3,5 3 2,5 2 1,5 1 keskiarvo 1=ei lainkaan 2=vain vähän 3=jonkin verran =melko paljon 5=paljon 6=erittäin paljon
3.3 Metsäenergiatuottajien suuntautumisalakohtaisen substanssiosaamisen kehittyminen 2011-2015 keskiarvoina n= 25, 15 osaamisaluetta 6 5,5 5,5 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Keskiarvo 1=ei lainkaan 2=vain vähän 3=jonkin verran =melko paljon 5=paljon 6=erittäin paljon
3. Koulutuksen toteutus suuntautumisaloittain 6 5,5 5,5 3,5 3 2,5 2 1,5 1 metsuri-metsäpalvelujen tuottaja metsäkoneenkuljettaja metsäenergian tuottaja kaikki 1=ei lainkaan, 2=vain vähän, 3=jonkin verran, =melko paljon, 5=paljon, 6=erittäin paljon *tilastollisesti merkitsevät erot suuntautumisalojen välillä Metsureilla - selkeä/tiivis ammattikuva opettaa - pienet ryhmäkoot henk. koht. ohjaus
3. Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen toteutus järjestäjittäin Tulokset laadukkaat ja tasalaatuiset Metsäkonekoulujen tiivis yhteistyö /kehityshankkeet Korkeampi yksikköhinta 6 5,5 5,5 3,5 3 2,5 2 1,5 1 N=229 1 2 3 5 7 8 1=ei lainkaan, 2=vain vähän, 3=jonkin verran, =melko paljon, 5=paljon, 6=erittäin paljon *tilastollisesti merkitsevät erot oppilaitosten välillä
5.Laadullinen työllisyys vuosina 2011-2015 metsäalan perustutkinnosta valmistuneilla vuonna 2017 Kaikki yhteensä 33 35 7 6 8 7 Metsäenergian tuottaja 28 32 12 12 8 Metsäkoneenkuljettaja 2 30 8 5 8 Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja 12 6 5 3 9 9 1 0 10 20 30 0 50 60 70 80 90 100 Koulutusta sisällöllisesti vastaava työ metsäalalla Työ muulla alalla Yrittäjä Muu työ metsäalalla Työtön Jatkoi opiskelua Muu Metsäkoneenkuljettajat työllistyvät parhaiten 81 % työllisiä (ml yrittäjät 5%), metsäalalla 51% koulutusta vastaavassa työssä metsäalalla 7%(ml. yrittäjät) sijoittuminen koulutusta vastaavan työhön muille aloille 30 % ; lisääntyy uran edetessä (selittäviä tekijöitä aineistossa niukalti: oman osaamisen rajallisuus, palkkaus, työn kausiluonteisuus, yksin työskentely) olisiko alan koulutukselle hyväksi soveltuvuustestit?
Metsuri-metsäpalveluntuottajat työllistyivät heikoiten koulutusta vastaavassa työssä metsäalalla 12 % valmistuneista 5 % siirtynyt muille aloille (terveydenhoito, varhaiskasvatus, pankki- ja ravintolaalat(naisopiskelijat) 1 % työmarkkina-asemassa muut, josta eläkeläisen osuus merkittävä 28 % vuosina 2011-2015 valmistuneista metsuri-metsäpalveluntuottajista oli syntynyt 1960-70-luvuilla, 13 % 1950-luvulla tai aiemmin Metsäenergiantuottajakoulutuksessa opiskelijoille ei muodostunut kuvaa ammateista, joihin työllistyä - kun valmistuneella on selkeä käsitys työtehtävistä, joihin hän kykenee valmistumisen jälkeen, on tyytyväisyys suoritettuun koulutukseen suurempi -toteutettu koulutus eroaa vain pieniltä osin joko metsäkoneenkuljettajatai metsurikoulutuksesta; so. lämpölaitososaaminen
6. Johtopäätökset Metsäalan perustutkinnon tuottama osaamisen kehittyminen on hyvä kaikilla suuntautumisaloilla (= neljä asteikolla 1-6) Kehitettävää 1.yrittäjyydessä ja kustannustietoisuudessa 2.palautteen käyttökulttuurissa 3.metsäkoneenkuljettajilla maasto-opetuksen määrässä ja koneajassa/ opiskelija Metsäkoneenkuljettajakoulutus on laadukasta ja tasalaatuista Työllistää hyvin - 81 % työllisiä, valmistuneet tyytyväisiä koulutuksen tuottamaan osaamiseen Ongelmana uran edetessä lisääntyvä siirtyminen muille aloille ( 30 %) selittäviä tekijöitä aineistossa niukasti : oman osaamisen rajat, kausityöttömyys, palkkaus,yksin työskentely syitä selvitettävä tarkemmin /haettava ratkaisuja (mm. soveltuvuustestit opintoihin hakeuduttaessa uraohjaus opintojen aikana, ym.) Metsuri-metsäpalvelujen tuottajat Vain 12 % työllistyy alalle koulutusta vastaavaan työhön koulutettavissa on havaittavissa ammattiin soveltumatonta ainesta <-> - koulutuksen imagomuutos välttämätön olisiko koulutus saatettava soralainsäädännön alaiseksi? - huippuammattilaisuus ja osaaminen vaarassa kadota Metsäenergian tuottajat Koulutuksesta valmistuneille ei muodostu kuvaa ammateista, joihin työllistyä toteutukset poikkeavat vain pieniltä osin mkk- tai metsurikoulutuksesta (lämpölaitososaaminen)
Kiitos! TTS: n metsäalan koulutuksen kaikki tutkimustulokset: http://www.tts.fi/tutkimus_kehitys/metsatalous/metsa koulutuksen_tutkimus Seminaarilinkki osoitteessa