Itämeren ekosysteemipalveluiden arvostus ilmaston muuttuessa Eija Pouta Itämerihaaste 10 vuotta 14.12. 2017
Itämeri muuttuu ilmaston muuttuessa Kuinka muutokset vaikuttavat ihmisten Itämeri-suhteeseen? Voiko tieto arvostuksista auttaa suojelun muotoilussa? 2 20.12.2017
Ekosysteemipalvelut ovat hyötyjä, joita ihmiset saavat ekosysteemeistä (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut Ruoka, vesi, energia, raaka-aineet Säätely- ja ylläpitopalvelut Ilmaston säätely, tulvien tasaus, kasvien pölytys, monimuotoisuus, ravinteiden kierto, hiilen sidonta Kulttuuripalvelut Virkistyskäyttö, oppiminen, käytöstä riippumattomat hyödyt 3
Meriekosysteemit Ekosysteemipalvelujen tuottaminen Prosessit (esim. merivirrat, ravinteiden kulkeutuminen) Rakenteet (esim. ravinteet, lämpötila, suolapitoisuus, lajit, biomassa) Toiminnot (esim. hiilen sidonta, ravinteiden kierto) Ekosysteemi -palvelut (esim. kalakannat, raaka-aineet, ilmaston säätely) Paineet (esim. ilmastonmuutos, kalastus, ravinnekuormitus, tulokaslajit) Sosioekonominen systeemi Taloudellinen arvo Ihmisen hyvinvointi Hyödykkeet (esim. ruoka, virkistyskäyttö, energia) Muokattu lähteistä Anna-Stiina Heiskanen (2014), Haines-Young and Potschin (2010) 4 Ohjaus Instituutiot ja politiikat, käyttäjät ja sidosryhmät Arvo (taloudellinen arvo, terveysarvo)
Miksi arvottaa ekosysteemipalveluita? Monilla ekosysteemipalveluilla ja niiden tuottamilla hyödykkeillä ei ole markkinoita ja hintaa => ekosysteemipalveluiden arvon aliarviointi Ekosysteemipalveluiden huomiointi päätöksenteossa Kustannus-hyötyanalyysi, taloudellinen tehokkuus Tavoitteiden asettaminen Priorisointi, varojen allokointi 5
Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Hyödyt (tai haitat): koetut muutokset ekosysteemipalveluissa Arvottamisen eri tasot: Kvalitatiivinen (kuvailu) Kvantitatiivinen (määrällinen) Rahallinen ( ) Ei-rahallisia 6
Arvottamismenetelmät ja esimerkkejä arvotettavista ekosysteemipalveluista/hyödykkeistä Paljastettujen preferenssien menetelmät (revealed preference) Matkakustannusmenetelmä, hedonisten hintojen menetelmä Virkistyskäyttö, turismi, maisema Ilmaistujen preferenssien menetelmät (stated preference) Ehdollisen arvottamisen menetelmä, valintakoemenetelmä Virkistyskäyttö, maisema, olemassaolo, terveyshyödyt Olemassa oleviin tutkimuksiin perustuvat menetelmät Tulostensiirto, meta-analyysi Mikä tahansa, mitä on arvotettu alkuperäisillä tutkimuksilla Markkinahinnat Ruoka, rehu, lannoitteet, energia, lääkkeet Kustannuksiin perustuvat menetelmät 7 Korvaamiskustannukset, vältetyt kustannukset Ilmaston säätely, tulvilta ja eroosiolta suojautuminen, jätteiden hajotus/neutralointi
Miksi tunnistaa ja arvottaa ekosysteemipalveluita Itämerellä? EU-direktiivit ja kansainväliset politiikat Meristrategiadirektiivi, vesipolitiikan puitedirektiivi, merialuesuunnitteludirektiivi Meren tilan huonontumisesta aiheutuvat kustannukset (cost of degradation) Toimenpideohjelmat (programmes of measures) ja uusien toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysi Ekosysteemilähtöinen merenhoito Ekosysteemi kokonaisuutena Ekosysteemien osien, sektoreiden ja ympäristöongelmien välinen vuorovaikutus Ihmisten ja ekosysteemin välinen vuorovaikutus Vihreä tilinpito ja arvottaminen 8
Itämeren virkistyskäyttö ja sen arvo (Ahtiainen et al. 2013, Czajkowski et al. 2015) Matkakustannusmenetelmä Identtiset kyselyt 9 maassa Merien käyttö Virkistyksen arvo yhteensä 15 miljardia vuodessa Huonontumisen kustannukset Veden laadun parantuessa arvo nousee 7-18 % (= n. 2 miljardia vuodessa) Maa Virkistyskäyntien määrä vuodessa Itämerelle henkilöä kohden Itämeren virkistyskäytön hyödyt vuodessa (miljoonaa euroa) Viro 1,8 150 Suomi 4 1040 Tanska 6 720 Saksa 1,2 5140 Latvia 2,6 110 Liettua 1,7 190 Puola 1,1 2070 Ruotsi 6,4 4430 9 Venäjä 0,5 940
Rehevöitymisestä aiheutuvat kustannukset (haitat) (Ahtiainen et al. 2014) Ehdollisen arvottamisen menetelmä Identtiset kyselyt 9 maassa Maksuhalukkuus Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä Huonontumisen kustannukset Yhteensä 3800-4400 miljoonaa vuodessa Maa Maksuhalukkuus vuodessa henkilöä kohden (euroa) Rehevöitymisen vähentämisen hyödyt vuodessa (miljoonaa euroa) Tanska 29 37 125 158 Viro 21 30 21 31 Suomi 42 46 176 189 Saksa 25 28 1572 1781 Latvia 5 6 8 9 Liettua 9 10 19 22 Puola 12 13 368 383 Venäjä 11 12 1028 1129 10 Ruotsi 60 92 440 674
Baltic App projekti 2015-2018 Wellbeing from the Baltic Sea applications combining natural science and economics, 2015 2018 Kulttuuriset ekosysteemipalvelut Itämerestä Alueellinen ja ajallinen jakauma 11 20.12.2017
Menetelmät Kyselytutkimus Suomessa, Saksassa ja Latviassa 2016-2017 Edustava otos väestöstä 4800 vastaajaa Vastausosuudet 15-35% 12
Asuin ja virkistyspaikat 13 20.12.2017
Väestöpaine ruokkii käyttöä 14 20.12.2017
Kävijävirrat Itämerelle 15 20.12.2017
Mitä Itämerellä ja sen rannoilla tehdään Hiihto Luistelu Sauna Risteilyt Kesämökkeily Eväsretkeily Auringonotto Veneily Sukeltaminen Luonnontarkkailu Kalastus Uinti Juoksu Kävely 0 10 20 30 40 50 60 70 80 16 20.12.2017
Kulttuuriset ekosysteemipalvelut Virkistyskäyttö (esim. uiminen, kalastus, kävely, veneily, lintujen katselu) Maisemista nauttiminen Taiteellinen inspiraatio (esim. valokuvat, maalaukset) Ympäristö oppimiseen ja uuden tiedon hankkimiseen Paikkaan sitoutuneisuus, hengelliset kokemukset, symboliset merkitykset Historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeät paikat Pisteet Elinympäristöt monille kasveille ja eläimille Muut syyt, joita ei ole mainittu (ole hyvä ja tarkenna) Yhteensä 100
Miksi Itämeri on tärkeä Elinympäristöt (olemassaoloarvot) Muut syyt Virkistys 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 Maisema Inspiraatio: taide Historisesti ja kulttuurisesti tärkeät Henkiset kokemukset Oppiminen 18 20.12.2017
Miksi Itämerta arvostetaan: kulttuuriset ekosysteemipalvelut 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muut syyt Elinympäristöt (olemassaoloarvot) Historisesti ja kulttuurisesti tärkeät Henkiset kokemukset Oppiminen Inspiraatio: taide Maisema Virkistys
Ilmastonmuutos ja virkistyskäyttö Itämeren laatu virkistyskäytössä Kirkkaus Leväkukinnat Terveet ekosysteemit: kalalajisto, vieraslajit Vedenkorkeuden vaihtelu ja ranta-alueet 20 20.12.2017
Koettu laatu 21 20.12.2017
Kuinka merentila vaikuttaa Virkistyskertoja vuodessa suosituimmassa kohteessa Itämerellä Suomi Saksa keskiarvot Latvia Nykytilassa 9.5 5.3 4.8 Paremmassa tilassa 12.1 6.4 5.4 Suhteellinen muutos +27.4% +20.8% +12.5% Heikommassa tilassa 5.3 2.1 2.3 Suhteellinen muutos -44.2% -60.4% -52.1% 22 20.12.2017
Lisää tietoa hankkeesta: http://www.bonusportal.org/projects/research _projects/balticapp http://blogs.helsinki.fi/balti capp/
Thank you! 24 20.12.2017
25 Teppo Tutkija 20.12.2017
Viitteet ja kirjallisuus Ahtiainen, H., Artell, J., Czajkowski, M. et al. 2014. Benefits of meeting nutrient reduction targets for the Baltic Sea a contingent valuation study in the nine coastal states. Journal of Environmental Economics and Policy 3(3):278 305. Bateman, I., Mace, G., Fezzi, C., Atkinson, G. & Turner, K. 2011. Economic Analysis for Ecosystem Service Assessments. Environmental and Resource Economics, 48, 177 218. Boyd, J. and S. Banzhaf 2007. What are ecosystem services? The need for standardized environmental accounting units. Ecological Economics 63: 616 626. Czajkowski, M. et al. 2015. Valuing the commons: An international study on the recreational benefits of the Baltic Sea. Journal of Environmental Management 156: 209-217. Costanza, R. et al. 2007. The value of the world's ecosystem services and natural capital. Nature 387(6630): p. 253 260. Fisher B, Turner RK, Morling P 2009. Defining and classifying ecosystem services for decision making. Ecological Economics 68(3): 643-653. Kosenius A-K, Ollikainen M. 2015. Ecosystem benefits from coastal habitats: A three country choice experiment. Marine Policy 58:15-27. Millennium Ecosystem Assessment (MA) 2005. Ecosystems and human well being: Synthesis. World Resources Institute: Washington D.C. p. 86. Obst et al. 2016. National accounting and the valuation of ecosystem assets and their services. Environmental and Resource Economics 64(1): 1 23. TEEB 2010. The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB). Ecological and Economic Foundations. Edited by Pushpam Kumar. Earthscan, London and Washington. Turner et al. 2014. UK NEA Follow-on. WP Report 4: Coastal and marine ecosystem services. UK National Economic Assessment (UK NEA) 2011. The UK National Ecosystem Assessment. Technical Report. UNEP-WCMC, Cambridge. WG ESA (Working Group on Economic and Social Assessment) 2010. Economic and social analysis for the initial assessment for the Marine Strategy Framework Directive: a guidance document. European Commission, 21 December 2010. 26